Paikallisen sopimisen työryhmä Mallilausekkeet

Paikallisen sopimisen työryhmä. Työehtosopimusosapuolet jatkavat yhteistyötä paikallisen sopimisen toimivuu- den edistämiseksi, sopimisen edellytysten kehittämiseksi ja mahdollisten es- teiden poistamiseksi. Työehtosopimusosapuolten yhteisenä tavoitteena on tukea paikallisen sopimi- sen avulla rahoitusalan yritysten kilpailukykyä, tuottavuutta ja toiminnan jous- tavuutta työn murroksessa sekä henkilöstön hyvinvointia. Paikallinen sopimi- nen on yrityksen toiminnan kehittämisen väline ja paikallisesti sopien pyritään löytämään ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä yritystä että toimihenkilöitä. Työehtosopimusosapuolet seuraavat sopimuskauden aikana paikallisen sopi- mistoiminnan edistymistä ja alan neuvottelukulttuurin kehittymistä. Tarvitta- essa järjestetään tähän liittyvää koulutusta ja hyödynnetään muiden sopimus- alojen hyviä kokemuksia. Työryhmä seuraa uuden työaikalain vaikutuksia. Työryhmä laatii ohjeistuksen jaksotyöstä 31.12.2020 mennessä.
Paikallisen sopimisen työryhmä. Järjestetään paikallisen sopimisen edistämistä ja sopimusvalmiuksien kehittä- mistä koskeva seminaari.
Paikallisen sopimisen työryhmä. Osapuolet jatkavat paikallisen sopimisen edistämistä ja sopimusvalmiuksien kehittämistä koskevaa yhteistyötä ja koulutusta.
Paikallisen sopimisen työryhmä. Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana edistää ja kehittää paikallista sopimista ja yritysten neuvottelukulttuuria. Liitot panostavat sopimuskauden aikana hyvin toimivan yhteistoiminnan ja paikallisen sopimisen osaamisen edellytyksiin muun muassa yhteisin koulutuksin. Yhteiselle hankkeelle laaditaan suunnitelma ja aikataulu. Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle on lisätty oikeus osallistua sopijaosapuolten järjestämään yhteiseen koulutukseen ilman ansionmenetystä kuten ay-koulutuksen osalta.
Paikallisen sopimisen työryhmä. Työehtosopimusosapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on edistää paikallista sopimista. Osapuolet tarkastelevat erityisesti uuden yhteistoimintalain mukaisia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja sopivat niitä koskevista työehtosopimusmuutoksista. Työryhmä toteuttaa perhevapaauudistuksen (HE 129/2021) voimaantuloon mennessä (1.8.2022) työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palkkamääräysten mukauttamisen ni- mikkeistöstä johtuen vastaamaan perhevapaauudistusta. Toteutus tehdään siten, että kus- tannukset eivät nouse ja palkallisten vapaapäivien kokonaislukumäärä pysyy uudistamista edeltävällä tasolla. Jos työryhmän työ ei ole valmistunut lain voimaan tuloon mennessä, äitiysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskausvapaaseen ja -rahaan oikeutettu työnte- kijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyysvapaan palk- kaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että vanhempainvapaaseen ja -ra- haan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan vanhempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.
Paikallisen sopimisen työryhmä. Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus antaa mahdollisuuden sopia työnantajan ja työntekijöiden kesken paikallisen sopimisen työryhmän perustamisesta. Silloin, kun paikallisen sopimisen työryhmä on yritykseen perustettu, sillä on samat valtuudet tehdä työehtosopi- mukseen perustuvia paikallisia sopimuksia kuin pääluot- tamusmiehellä. Työryhmän tehtävänä on paitsi paikallinen sopiminen, myös olemassa olevien paikallisten sopimusten kehittä- minen ja niiden seuranta. Paikallisen sopimisen työryhmä mahdollistaa työehtosopimuksen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien hyödyntämisen, vaikka työpaikalla ei oli- si valittu pääluottamusmiestä. Työryhmän perustaminen voi olla perusteltua, vaikka henkilöstön edustaja olisi valit- tu, sillä vastuun jakaminen saattaa edesauttaa paikallisten sopimusten solmimista. Työryhmässä tulee olla vähintään kaksi työnantajan ja kaksi työntekijöiden edustajaa. Jäseniä voi olla useampia, kunhan osapuolten neuvottelukokoonpanot ovat tasasuh- taiset. Silloin tällöin tulee tilanteita, joissa työntekijäpuo- lelta on halukkuutta valita suurempi määrä edustajia, esi- merkiksi niin että edustusta saadaan eri osastoilta. Näin on mahdollista yhdessä sopia, mutta kumpikaan osapuoli ei voi kuitenkaan vaatia itselleen toista suurempaa edus- tusta, vaan asiasta on aina sovittava paikallisesti. Työpaikan työntekijät valitsevat keskuudestaan edus- tajansa työryhmään. Työehtosopimus ei määritä, kuinka valinta tulee toteuttaa. Sekä edustajaksi että edustajien valintaan voivat osallistua kaikki työpaikan työntekijät, riippumatta siitä, ovatko he ammattiliiton jäseniä vai eivät. Mikäli työpaikalle on valittu pääluottamusmies, on hän aina työryhmän jäsen. Työryhmän työntekijäedustajien toimikausi on kaksi vuotta, ja kaudet mukailevat pääluotta- musmiehen kausia. Työnantaja nimeää omat edustajansa työryhmään.

Related to Paikallisen sopimisen työryhmä

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Sopimuksen soveltamisala 1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Medialiiton graafisen alan yritysjäsenten palveluksessa työsken- televiin kaupallisissa, hallinnollisissa ja toimistotehtä- vissä työskenteleviin toimihenkilöihin, lukuun ottamat- ta teknisiä, tuotannollisia tai toimituksellisia tehtäviä. 2. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuulu- vat lehtiyrityksissä sellaiset toimihenkilötehtävät, joissa ilmoituksen vastaanottoon liittyy suorasyöttöä. 12 3. Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöitä, jotka kuu- luvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäes- sä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallin- nollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityk- sessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Ylärajavetoa ja soveltamisalaa määriteltäessä otetaan huomioon viestintäalan erilaiset yritysorganisaatiot ja toimet. 4. Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöi- hin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisio- palkalla, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. 5. Koeajaksi otettu toimihenkilö tulee työehtosopi- muksen alaiseksi työsuhteen alkaessa kuitenkin siten, ettei häneen tänä aikana sovelleta irtisanomisaikaa koskevia määräyksiä. 6. Vuokratyövoiman käytössä noudatetaan työsopi- muslain määräyksiä (TSL 2:9 §). 1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2022–29.2.2024 ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerral- laan, mikäli sitä ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisano- misaika on kaksi kuukautta. 2. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan tämän sopimuk- sen määräyksiä.

  • Säännöllisen työajan pituus Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika Tarkasta sopimuksesta tai tilausvahvistuksesta, milloin sopimus tulee voimaan ja onko se voimassa toistaiseksi vai määräajan.

  • Ulkopuolisen työvoiman käyttö Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan alihankintaa ja työvoiman vuokrausta. Alihankinnasta on kyse, kun tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä itse työsuorituksen kanssa. Työvoiman vuokrauksesta on kyse, kun työvoimaa vuokraavan liikkeen toimittamat vuok- ramiehet tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Ulkopuolisen työvoiman käytön osalta sopijapuolet toteavat, että ulkopuolisen työvoiman käyttöä ei ole syytä estää, silloin kun se yrityksen toiminnan ja hoitamisen kannalta on perusteltua. Huolto- ja kunnossapitoyritysten solmimiin alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koske- viin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu soveltamaan ko. työvoimaan huolto- ja kunnossapitoalan työehtosopimuksen 1 § tarkoitetuissa töissä tämän työehtosopimuksen määräyksiä, ellei alihankkijan järjestäyty- misestä tai lainsäädännöstä muuta johdu. Xxxxxxxxxxx tulee pyrkiä järjestämään siten, ettei yrityksen vakinaista työvoimaa jouduta vähentämään. Jos näin kuitenkin joudutaan menettelemään, yrityksen tulee sijoittaa ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan kyseiset alihankintatyöhön sopivat työntekijät työ- hönsä entisin palkkaeduin. Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muu- toin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä. Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yritysten normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöi- den rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan. Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset. Yrityksen pääluottamusmiehelle on selvitettävä ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset siten, kuin tämän sopimuksen 5. luvussa on mainittu ja kuten yhteistoiminta yrityksissä -lain 9 §:ssä edellytetään. Työnantajan ja työntekijän väliselle työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yritysten keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

  • Palvelusvuosilisä Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillise- nä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt. Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuo- silisään oikeutettuja työntekijöitä.