Common use of Palkkarakenne Clause in Contracts

Palkkarakenne. Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta vähimmäis- palkasta ja henkilökohtaisen palkan kokemusosasta. TEHTÄVIEN VAATIVUUSRYHMITTELY Ryhmä 100 • Lyhyehköä käytännön kokemusta vaativa tehtävä. • Työtä tehdään ohjauksen alaisena tai selkeiden ohjeiden mukaan. • Päätöksentekotilanteet toistuvat samankaltaisina. Ryhmä 111 • Ammatillista osaamista edellyttävä tehtävä. • Tehtävää hoidetaan vakiintuneiden menettelytapojen tai ohjeiden mukaan. • Päätöksentekotilanteet ovat yleensä samantyyppisiä. • Päätöksentekoon saatava tieto on hankittavissa työn lähiympäristöstä. • Vuorovaikutus asiakaspinnassa perustuu ennalta annettujen ratkaisujen esittämiseen tai tiedon vastaanottamiseen ja välittämiseen. Ryhmä 124 • Tehtävässä tarvitaan ammatillista erityisosaamista ja tietoa yleisesti käytössä olevista toimintatavoista sekä näiden tietojen ja taitojen itsenäistä käyttöä. • Työtä ohjaavat yleisluonteiset toimeksiannot tai ohjeet. • Vuorovaikutus tapahtuu tiimeissä tai asiakaspinnassa, jossa tehtävällä on asioita selvittävä rooli. Ryhmä 154 • Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus tai itsenäisyys siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi. • Tehtävä voi sisältää myös suorittavaa työtä tekevien työn ohjaamista. Ryhmä 191 • Tehtävässä tarvitaan teoreettista tietoa ja työprosessien hallitsemista. • Tehtävään kuuluu ongelmien havaitsemista ja arviointia sekä ratkaisujen tuottamista (esimerkiksi suunnittelua, selvittelyä tai kehittämistä). • Tieto päätöksentekoa varten hankitaan aiemmista tapauksista tai yhdistelemällä lähiympäristöstä saatavaa uutta tietoa. • Vuorovaikutukselle on tyypillistä asian- tuntijarooli asiakaspinnassa tai työn johtaminen. Ryhmä 236 • Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus, itsenäisyys tai avainasema siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi. Ryhmä 292 • Tehtävään kuuluu yleensä organisointi-, suunnittelu- tai resurssivastuita. • Vuorovaikutukselle on tyypillistä itsenäinen vaikuttaminen erityisasiantuntijana päätöksentekoon tai toimiminen kehittämistiimin vetäjänä. • Tehtävässä korostuu kokonaisvaltainen asiantuntemus toiminnon prosesseista.

Palkkarakenne. Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmässä henkilökoh- tainen palkka muodostuu kahdesta osasta: tehtävä- kohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisen päte- vyyden ja työsuorituksen mukaan määräytyvästä hen- kilökohtaisesta palkanosasta. Tehtävät sijoitetaan seitsemään vaativuusryhmään tehtävän vaativuuden mukaisesta vähimmäis- palkasta perustella. Vaativuusryhmät toi- mivat myös palkkaryhminä, joiden pohjalta tehtävä- kohtainen palkanosa määräytyy. Tehtävän vaativuutta arvioitaessa mitataan tehtävän tekijälleen asettamia vaatimuksia. Arvioinnin kohteena on siten tehtävä ja henkilökohtaisen palkan kokemusosastasen sisältö. TEHTÄVIEN VAATIVUUSRYHMITTELY Ryhmä Arviointi ei ota kantaa henkilön työsuoritukseen, pätevyyteen, henkilökohtai- siin ominaisuuksiin, tehtävänimikkeeseen tai koulu- tukseen. Vaativuusarvioinnin tarkoituksena on tehtä- väkohtaisen palkanosan määrittäminen. TOVA-järjestelmä arvioi tehtävän vaativuutta neljän eri tekijän pohjalta. Näitä ovat tehtävän edellyttämä osaaminen, vuorovaikutustilanteiden haasteellisuus, tehtävään sisältyvät vastuut sekä itsenäisyys ja ohjaus päätöksentekotilanteissa. Tehtävä kuuluu siihen vaati- vuusryhmään, jonka määritelmä lähinnä vastaa tehtä- vän sisältöä kokonaisarvioinnin perusteella. Tehtävä saattaa sisältää piirteitä useammalta vaati- vuustasolta; tällöin on pohdittava, mikä on tehtävän kannalta merkittävää ja olennaista, ja tehtävä arvio sen mukaan. Vaativuustekijät: Osaaminen Tehtävän edellyttämän osaamisen arvioinnissa otetaan huomioon vain sellainen ammattitaito, jota tehtäväs- sä tosiasiallisesti käytetään. Lähtökohtana ei ole siis henkilön koulutus, vaikka se usein antaakin suuntaa arvion tekemiseen. Vuorovaikutus Vuorovaikutustilanteiden arvioinnissa on oleellista se, mitä vuorovaikutuksella pitää saada aikaiseksi. Aloit- teellisuus, aktiivisuus ja tavoitteellisuus vuorovaikutus- tilanteissa lisäävät tehtävän vaativuutta. Vastuu Vastuulla tarkoitetaan toimivaltaa toimia tiettyjen odo- tusten mukaan tehtävälle luonteenomaisten tavoittei- den toteuttamiseksi. Kaikkiin tehtäviin sisältyy vastuu oman työn laadusta ja toteuttamisesta suunnitelmien, aikataulujen ja annettujen ohjeiden mukaan. Vastuu korostuu, kun ohjeet ovat suuntaa-antavia tai tavoit- teet kokonaisuuksia, joita toimintastrategiat ohjaavat periaatteellisella tasolla. Päätöksentekotilanteet Itsenäisyydellä päätöksentekotilanteissa tarkoitetaan vapautta tehdä omaan harkintaan perustuvia päätök- siä ja toteuttaa ne. Tehtävä on sitä vaativampi, mitä laajemmalle päätösten vaikutukset kohdistuvat. Vaativuustaso Ryhmittelykuvaus 100 • Lyhyehköä käytännön kokemusta vaativa tehtävä. • Työtä tehdään ohjauksen alaisena tai selkeiden ohjeiden mukaan. • Päätöksentekotilanteet toistuvat samankaltaisina. Ryhmä 111 • Ammatillista osaamista edellyttävä tehtävä. • Tehtävää hoidetaan vakiintuneiden menettelytapojen tai ohjeiden mukaan. • Päätöksentekotilanteet ovat yleensä samantyyppisiä. • Päätöksentekoon saatava tieto on hankittavissa työn lähiympäristöstä. • Vuorovaikutus asiakaspinnassa perustuu ennalta annettujen ratkaisujen esittämiseen tai tiedon vastaanottamiseen ja välittämiseen. Ryhmä 124 • Tehtävässä tarvitaan ammatillista erityisosaamista ja tietoa yleisesti käytössä olevista toimintatavoista toi- mintatavoista sekä näiden tietojen ja taitojen itsenäistä käyttöä. • Työtä ohjaavat yleisluonteiset toimeksiannot tai ohjeet. • Vuorovaikutus tapahtuu tiimeissä tai asiakaspinnassa, jossa tehtävällä on asioita selvittävä rooli. Ryhmä 154 • Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus tai itsenäisyys siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi. • Tehtävä voi sisältää myös suorittavaa työtä tekevien työn ohjaamista. Ryhmä 191 • Tehtävässä tarvitaan teoreettista tietoa ja työprosessien hallitsemista. • Tehtävään kuuluu ongelmien havaitsemista ja arviointia sekä ratkaisujen tuottamista (esimerkiksi esi- merkiksi suunnittelua, selvittelyä tai kehittämistä). • Tieto päätöksentekoa varten hankitaan aiemmista tapauksista tai yhdistelemällä lähiympäristöstä lähiympä- ristöstä saatavaa uutta tietoa. • Vuorovaikutukselle on tyypillistä asian- tuntijarooli asiantuntijarooli asiakaspinnassa tai työn johtaminen. Ryhmä 236 • Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus, itsenäisyys tai avainasema siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi. Ryhmä 292 • Tehtävään kuuluu yleensä organisointi-, suunnittelu- tai resurssivastuita. • Vuorovaikutukselle on tyypillistä itsenäinen vaikuttaminen erityisasiantuntijana päätöksentekoon päätöksente- koon tai toimiminen kehittämistiimin vetäjänä. • Tehtävässä korostuu kokonaisvaltainen asiantuntemus toiminnon prosesseista.

Palkkarakenne. Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu Toimihenkilön palkka muodostuu tässä palkkausjärjestelmässä toimen vaativuuteen perustuvasta tehtävä- kohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtai- sesta palkanosasta. Toimihenkilön kokonaispalkkaan voi tämän lisäksi kuulua yrityskohtainen palkanosa, muu palkanosa. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Palkkarakenteen keskeisin osa on toimen vaativuuteen perustuva palkanosa, joka arvioidaan palkkausjärjestelmässä olevalla vaativuuden arviointijärjestelmällä. Arvioin- nista saatujen tulosten perusteella toimi si- joittuu johonkin palkkausjärjestelmän yhdek- sästä vaativuusluokasta, joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopi- muksessa sovittu vaativuusluokkapalkka. Palkkarakenteen toinen osa, henkilökohtai- nen palkanosa, määräytyy tointa hoitavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Pätevyys- ja suoritustekijöiden arvioinnin tulee perustua esimiehen järjes- telmälliseen ja oikeudenmukaiseen arvioon toimihenkilön em. ominaisuuksista. Kun työ- suhde on kestänyt puoli vuotta, tulee henki- lökohtaisen palkanosan suuruuden olla vähin- tään 2 prosenttia asianomaisen toimen vaati- vuusluokkapalkasta. Palvelusaikalisä on palkkarakenteeseen kuulu- maton erillinen lisä. Sen suuruus määräytyy asianomaisen toimihenkilön työsuhteen yhtäjak- soisen pituuden perusteella. min. 2 % Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuuden arvioinnissa käytetään tähän järjestelmään liittyvää matriisia. Toimen vaativuutta määritettäessä arvioidaan ainoastaan ao. tointa ja siihen kuuluevien tehtävien sisältöä, joten tointa hoitavan toimihenkilön ominaisuudet eivät vaikuta toimen vaativuuden arviointiin. Vaativuusluokituksen tarkoitus on saada aikaan oikeudenmukaiseksi koettu toimihenkilötehtävien vaati- vuusskaala (so. asettaa tehtävät vaativuutensa mukaiseen järjestykseen) ja liittää siten toisiinsa toimen vaati- vuus ja siitä maksettava palkka. Toimen vaativuutta kuvaavia tekijöitä on neljä: – toimen luonne = tehtävän vaativuuden mukaisesta vähimmäis- palkasta hoitamisen edellyttämä harkinta ja henkilökohtaisen palkan kokemusosastasen vaativuus – päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset – vuorovaikutuksen vaativuus – johtaminen ja asema Vaativuuden arvioinnin lähtökohta on toimi ja sen sisältämät tehtävät. TEHTÄVIEN VAATIVUUSRYHMITTELY Ryhmä 100 • Lyhyehköä käytännön kokemusta vaativa tehtäväTehtävien sisällön perusteella arvioi- daan kunkin vaativuustekijän toimelle antama vaativuustaso. • Työtä tehdään ohjauksen alaisena tai selkeiden ohjeiden mukaanToimen vaativuus ja samalla sen vaativuusluokka (TVL) muodostuvat jokaisen vaativuustekijän antamien pisteiden yhteissummasta. • Päätöksentekotilanteet toistuvat samankaltaisina. Ryhmä 111 • Ammatillista osaamista edellyttävä tehtävä. • Tehtävää hoidetaan vakiintuneiden menettelytapojen tai ohjeiden mukaan. • Päätöksentekotilanteet ovat yleensä samantyyppisiä. • Päätöksentekoon saatava tieto on hankittavissa työn lähiympäristöstä. • Vuorovaikutus asiakaspinnassa perustuu ennalta annettujen ratkaisujen esittämiseen tai tiedon vastaanottamiseen Vaativuusluokat ja välittämiseen. Ryhmä 124 • Tehtävässä tarvitaan ammatillista erityisosaamista ja tietoa yleisesti käytössä olevista toimintatavoista sekä näiden tietojen ja taitojen itsenäistä käyttöä. • Työtä ohjaavat yleisluonteiset toimeksiannot tai ohjeet. • Vuorovaikutus tapahtuu tiimeissä tai asiakaspinnassa, jossa tehtävällä on asioita selvittävä rooli. Ryhmä 154 • Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus tai itsenäisyys siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi. • Tehtävä voi sisältää myös suorittavaa työtä tekevien työn ohjaamista. Ryhmä 191 • Tehtävässä tarvitaan teoreettista tietoa ja työprosessien hallitsemista. • Tehtävään kuuluu ongelmien havaitsemista ja arviointia sekä ratkaisujen tuottamista niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (esimerkiksi suunnittelua, selvittelyä tai kehittämistä). • Tieto päätöksentekoa varten hankitaan aiemmista tapauksista tai yhdistelemällä lähiympäristöstä saatavaa uutta tietoa. • Vuorovaikutukselle on tyypillistä asian- tuntijarooli asiakaspinnassa tai työn johtaminen. Ryhmä 236 • Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus, itsenäisyys tai avainasema siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi. Ryhmä 292 • Tehtävään kuuluu yleensä organisointi-, suunnittelu- tai resurssivastuita. • Vuorovaikutukselle on tyypillistä itsenäinen vaikuttaminen erityisasiantuntijana päätöksentekoon tai toimiminen kehittämistiimin vetäjänä. • Tehtävässä korostuu kokonaisvaltainen asiantuntemus toiminnon prosesseistaVLP) pisterajoineen ilmenevät työehtosopimuksesta.

Palkkarakenne. Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmässä henkilökoh- tainen palkka muodostuu kahdesta osasta: tehtävä- kohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisen päte- vyyden ja työsuorituksen mukaan määräytyvästä hen- kilökohtaisesta palkanosasta. Tehtävät sijoitetaan seitsemään vaativuusryhmään tehtävän vaativuuden mukaisesta vähimmäis- palkasta perustella. Vaativuusryhmät toi- mivat myös palkkaryhminä, joiden pohjalta tehtäväkoh- tainen palkanosa määräytyy. Tehtävän vaativuutta arvioitaessa mitataan tehtävän tekijälleen asettamia vaatimuksia. Arvioinnin kohteena on siten tehtävä ja henkilökohtaisen palkan kokemusosastasen sisältö. TEHTÄVIEN VAATIVUUSRYHMITTELY Ryhmä Arviointi ei ota kantaa henkilön työsuoritukseen, pätevyyteen, henkilökohtai- siin ominaisuuksiin, tehtävänimikkeeseen tai koulu- tukseen. Vaativuusarvioinnin tarkoituksena on tehtä- väkohtaisen palkanosan määrittäminen. TOVA-järjestelmä arvioi tehtävän vaativuutta neljän eri tekijän pohjalta. Näitä ovat tehtävän edellyttämä osaa- minen, vuorovaikutustilanteiden haasteellisuus, tehtä- vään sisältyvät vastuut sekä itsenäisyys ja ohjaus pää- töksentekotilanteissa. Tehtävä kuuluu siihen vaativuus- ryhmään, jonka määritelmä lähinnä vastaa tehtävän sisältöä kokonaisarvioinnin perusteella. Tehtävä saattaa sisältää piirteitä useammalta vaati- vuustasolta; tällöin on pohdittava, mikä on tehtävän kannalta merkittävää ja olennaista, ja tehtävä arvio sen mukaan. Vaativuustekijät: Osaaminen Tehtävän edellyttämän osaamisen arvioinnissa otetaan huomioon vain sellainen ammattitaito, jota tehtäväs- sä tosiasiallisesti käytetään. Lähtökohtana ei ole siis henkilön koulutus, vaikka se usein antaakin suuntaa arvion tekemiseen. Vuorovaikutus Vuorovaikutustilanteiden arvioinnissa on oleellista se, mitä vuorovaikutuksella pitää saada aikaiseksi. Aloit- teellisuus, aktiivisuus ja tavoitteellisuus vuorovaikutus- tilanteissa lisäävät tehtävän vaativuutta. Vastuu Vastuulla tarkoitetaan toimivaltaa toimia tiettyjen odo- tusten mukaan tehtävälle luonteenomaisten tavoittei- den toteuttamiseksi. Kaikkiin tehtäviin sisältyy vastuu oman työn laadusta ja toteuttamisesta suunnitelmien, aikataulujen ja annettujen ohjeiden mukaan. Vastuu korostuu, kun ohjeet ovat suuntaa-antavia tai tavoit- teet kokonaisuuksia, joita toimintastrategiat ohjaavat periaatteellisella tasolla. Päätöksentekotilanteet Itsenäisyydellä päätöksentekotilanteissa tarkoitetaan vapautta tehdä omaan harkintaan perustuvia päätök- siä ja toteuttaa ne. Tehtävä on sitä vaativampi, mitä laajemmalle päätösten vaikutukset kohdistuvat. Vaativuustaso Ryhmittelykuvaus 100 • Lyhyehköä käytännön kokemusta vaativa tehtävä. • Työtä tehdään ohjauksen alaisena tai selkeiden ohjeiden mukaan. • Päätöksentekotilanteet toistuvat samankaltaisina. Ryhmä 111 • Ammatillista osaamista edellyttävä tehtävä. • Tehtävää hoidetaan vakiintuneiden menettelytapojen tai ohjeiden mukaan. • Päätöksentekotilanteet ovat yleensä samantyyppisiä. • Päätöksentekoon saatava tieto on hankittavissa työn lähiympäristöstä. • Vuorovaikutus asiakaspinnassa perustuu ennalta annettujen ratkaisujen esittämiseen tai tiedon vastaanottamiseen ja välittämiseen. Ryhmä 124 • Tehtävässä tarvitaan ammatillista erityisosaamista ja tietoa yleisesti käytössä olevista toimintatavoista toimin- tatavoista sekä näiden tietojen ja taitojen itsenäistä käyttöä. • Työtä ohjaavat yleisluonteiset toimeksiannot tai ohjeet. • Vuorovaikutus tapahtuu tiimeissä tai asiakaspinnassa, jossa tehtävällä on asioita selvittävä rooli. Ryhmä 154 • Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus tai itsenäisyys siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi. • Tehtävä voi sisältää myös suorittavaa työtä tekevien työn ohjaamista. Ryhmä 191 • Tehtävässä tarvitaan teoreettista tietoa ja työprosessien hallitsemista. • Tehtävään kuuluu ongelmien havaitsemista ja arviointia sekä ratkaisujen tuottamista (esimerkiksi esi- merkiksi suunnittelua, selvittelyä tai kehittämistä). • Tieto päätöksentekoa varten hankitaan aiemmista tapauksista tai yhdistelemällä lähiympäristöstä lähiympä- ristöstä saatavaa uutta tietoa. • Vuorovaikutukselle on tyypillistä asian- tuntijarooli asiantuntijarooli asiakaspinnassa tai työn johtaminen. Ryhmä 236 • Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus, itsenäisyys tai avainasema siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi. Ryhmä 292 • Tehtävään kuuluu yleensä organisointi-, suunnittelu- tai resurssivastuita. • Vuorovaikutukselle on tyypillistä itsenäinen vaikuttaminen erityisasiantuntijana päätöksentekoon päätöksente- koon tai toimiminen kehittämistiimin vetäjänä. • Tehtävässä korostuu kokonaisvaltainen asiantuntemus toiminnon prosesseista.

Palkkarakenne. Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu Toimihenkilön palkka muodostuu tässä palkkausjärjestelmässä toimen vaativuuteen perustuvasta tehtävä- kohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtai- sesta palkanosasta. Toimihenkilön kokonaispalkkaan voi tämän lisäksi kuulua yrityskohtainen palkanosa, muu palkanosa. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Palkkarakenteen keskeisin osa on toimen vaativuuteen perustuva palkanosa, joka arvioidaan palkkausjärjestelmässä olevalla vaativuuden arviointijärjestelmällä. Arvioin- nista saatujen tulosten perusteella toimi si- joittuu johonkin palkkausjärjestelmän yhdek- sästä vaativuusluokasta, joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopi- muksessa sovittu vaativuusluokkapalkka. Palkkarakenteen toinen osa, henkilökohtai- nen palkanosa, määräytyy tointa hoitavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Pätevyys- ja suoritustekijöiden arvioinnin tulee perustua esimiehen järjes- telmälliseen ja oikeudenmukaiseen arvioon toimihenkilön em. ominaisuuksista. Kun työ- suhde on kestänyt puoli vuotta, tulee henki- lökohtaisen palkanosan suuruuden olla vähin- tään 2 prosenttia asianomaisen toimen vaati- vuusluokkapalkasta. Palvelusaikalisä on palkkarakenteeseen kuulu- maton erillinen lisä. Sen suuruus määräytyy asianomaisen toimihenkilön työsuhteen yhtäjak- soisen pituuden perusteella. min. 2 % 2 Toimen vaativuus‌ Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuuden arvioinnissa käytetään tähän järjestelmään liittyvää matriisia. Toimen vaativuutta määritettäessä arvioidaan ainoastaan ao. tointa ja siihen kuuluevien tehtävien sisältöä, joten tointa hoitavan toimihenkilön ominaisuudet eivät vaikuta toimen vaativuuden arviointiin. Vaativuusluokituksen tarkoitus on saada aikaan oikeudenmukaiseksi koettu toimihenkilötehtävien vaati- vuusskaala (so. asettaa tehtävät vaativuutensa mukaiseen järjestykseen) ja liittää siten toisiinsa toimen vaati- vuus ja siitä maksettava palkka. Toimen vaativuutta kuvaavia tekijöitä on neljä: – toimen luonne = tehtävän vaativuuden mukaisesta vähimmäis- palkasta hoitamisen edellyttämä harkinta ja henkilökohtaisen palkan kokemusosastasen vaativuus – päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset – vuorovaikutuksen vaativuus – johtaminen ja asema Vaativuuden arvioinnin lähtökohta on toimi ja sen sisältämät tehtävät. TEHTÄVIEN VAATIVUUSRYHMITTELY Ryhmä 100 • Lyhyehköä käytännön kokemusta vaativa tehtäväTehtävien sisällön perusteella arvioi- daan kunkin vaativuustekijän toimelle antama vaativuustaso. • Työtä tehdään ohjauksen alaisena tai selkeiden ohjeiden mukaanToimen vaativuus ja samalla sen vaativuusluokka (TVL) muodostuvat jokaisen vaativuustekijän antamien pisteiden yhteissummasta. • Päätöksentekotilanteet toistuvat samankaltaisina. Ryhmä 111 • Ammatillista osaamista edellyttävä tehtävä. • Tehtävää hoidetaan vakiintuneiden menettelytapojen tai ohjeiden mukaan. • Päätöksentekotilanteet ovat yleensä samantyyppisiä. • Päätöksentekoon saatava tieto on hankittavissa työn lähiympäristöstä. • Vuorovaikutus asiakaspinnassa perustuu ennalta annettujen ratkaisujen esittämiseen tai tiedon vastaanottamiseen Vaativuusluokat ja välittämiseen. Ryhmä 124 • Tehtävässä tarvitaan ammatillista erityisosaamista ja tietoa yleisesti käytössä olevista toimintatavoista sekä näiden tietojen ja taitojen itsenäistä käyttöä. • Työtä ohjaavat yleisluonteiset toimeksiannot tai ohjeet. • Vuorovaikutus tapahtuu tiimeissä tai asiakaspinnassa, jossa tehtävällä on asioita selvittävä rooli. Ryhmä 154 • Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus tai itsenäisyys siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi. • Tehtävä voi sisältää myös suorittavaa työtä tekevien työn ohjaamista. Ryhmä 191 • Tehtävässä tarvitaan teoreettista tietoa ja työprosessien hallitsemista. • Tehtävään kuuluu ongelmien havaitsemista ja arviointia sekä ratkaisujen tuottamista niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (esimerkiksi suunnittelua, selvittelyä tai kehittämistä). • Tieto päätöksentekoa varten hankitaan aiemmista tapauksista tai yhdistelemällä lähiympäristöstä saatavaa uutta tietoa. • Vuorovaikutukselle on tyypillistä asian- tuntijarooli asiakaspinnassa tai työn johtaminen. Ryhmä 236 • Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus, itsenäisyys tai avainasema siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi. Ryhmä 292 • Tehtävään kuuluu yleensä organisointi-, suunnittelu- tai resurssivastuita. • Vuorovaikutukselle on tyypillistä itsenäinen vaikuttaminen erityisasiantuntijana päätöksentekoon tai toimiminen kehittämistiimin vetäjänä. • Tehtävässä korostuu kokonaisvaltainen asiantuntemus toiminnon prosesseistaVLP) pisterajoineen ilmenevät työehtosopimuksesta.

Palkkarakenne. Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka muo- dostuu Toimihenkilön palkka muodostuu tässä palkkausjärjestelmässä toimen vaativuuteen perustuvasta tehtävä- kohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtai- sesta palkanosasta. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Palkkarakenteen keskeisin osa on toimen vaativuuteen perustuva palkanosa, joka arvioidaan palkkausjärjestelmässä olevalla vaativuuden arviointijärjestelmällä. Arvioin- nista saatujen tulosten perusteella toimi si- joittuu johonkin palkkausjärjestelmän yhdek- sästä vaativuusluokasta, joista jokaisella on kulloinkin voimassa olevassa työehtosopi- muksessa sovittu vaativuusluokkapalkka. Palkkarakenteen toinen osa, henkilökohtai- nen palkanosa, määräytyy tointa hoitavan He toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Pätevyys- ja suoritustekijöiden arvioinnin tulee perustua esimiehen järjes- telmälliseen ja oikeudenmukaiseen arvioon toimihenkilön em. ominaisuuksista. Kun työ- suhde on kestänyt puoli vuotta, tulee henki- lökohtaisen palkanosan suuruuden olla vähin- tään 2 prosenttia asianomaisen toimen vaati- vuusluokkapalkasta. Palvelusaikalisä on palkkarakenteeseen kuulu- maton erillinen lisä. Sen suuruus määräytyy asianomaisen toimihenkilön työsuhteen yhtäjak- soisen pituuden perusteella. min. 2 % Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen perusteella. Vaativuuden arvioinnissa käytetään tähän järjestelmään liittyvää matriisia. Toimen vaativuutta määritettäessä arvioidaan ainoastaan ao. tointa ja siihen kuuluevien tehtävien sisältöä, joten tointa hoitavan toimihenkilön ominaisuudet eivät vaikuta toimen vaativuuden arviointiin. Vaativuusluokituksen tarkoitus on saada aikaan oikeudenmukaiseksi koettu toimihenkilötehtävien vaati- vuusskaala (so. asettaa tehtävät vaativuutensa mukaiseen järjestykseen) ja liittää siten toisiinsa toimen vaati- vuus ja siitä maksettava palkka. Toimen vaativuutta kuvaavia tekijöitä on neljä: – toimen luonne = tehtävän vaativuuden mukaisesta vähimmäis- palkasta hoitamisen edellyttämä harkinta ja henkilökohtaisen palkan kokemusosastasen vaativuus – päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset – vuorovaikutuksen vaativuus – johtaminen ja asema Vaativuuden arvioinnin lähtökohta on toimi ja sen sisältämät tehtävät. TEHTÄVIEN VAATIVUUSRYHMITTELY Ryhmä 100 • Lyhyehköä käytännön kokemusta vaativa tehtäväTehtävien sisällön perusteella arvioi- daan kunkin vaativuustekijän toimelle antama vaativuustaso. • Työtä tehdään ohjauksen alaisena tai selkeiden ohjeiden mukaanToimen vaativuus ja samalla sen vaativuusluokka (TVL) muodostuvat jokaisen vaativuustekijän antamien pisteiden yhteissummasta. • Päätöksentekotilanteet toistuvat samankaltaisina. Ryhmä 111 • Ammatillista osaamista edellyttävä tehtävä. • Tehtävää hoidetaan vakiintuneiden menettelytapojen tai ohjeiden mukaan. • Päätöksentekotilanteet ovat yleensä samantyyppisiä. • Päätöksentekoon saatava tieto on hankittavissa työn lähiympäristöstä. • Vuorovaikutus asiakaspinnassa perustuu ennalta annettujen ratkaisujen esittämiseen tai tiedon vastaanottamiseen Vaativuusluokat ja välittämiseen. Ryhmä 124 • Tehtävässä tarvitaan ammatillista erityisosaamista ja tietoa yleisesti käytössä olevista toimintatavoista sekä näiden tietojen ja taitojen itsenäistä käyttöä. • Työtä ohjaavat yleisluonteiset toimeksiannot tai ohjeet. • Vuorovaikutus tapahtuu tiimeissä tai asiakaspinnassa, jossa tehtävällä on asioita selvittävä rooli. Ryhmä 154 • Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus tai itsenäisyys siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi. • Tehtävä voi sisältää myös suorittavaa työtä tekevien työn ohjaamista. Ryhmä 191 • Tehtävässä tarvitaan teoreettista tietoa ja työprosessien hallitsemista. • Tehtävään kuuluu ongelmien havaitsemista ja arviointia sekä ratkaisujen tuottamista niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (esimerkiksi suunnittelua, selvittelyä tai kehittämistä). • Tieto päätöksentekoa varten hankitaan aiemmista tapauksista tai yhdistelemällä lähiympäristöstä saatavaa uutta tietoa. • Vuorovaikutukselle on tyypillistä asian- tuntijarooli asiakaspinnassa tai työn johtaminen. Ryhmä 236 • Tehtävässä on vastuu, asiantuntijuus, itsenäisyys tai avainasema siinä määrin korostunut, että siitä on tullut edellisen ryhmän perusmääritelmää vaativampi. Ryhmä 292 • Tehtävään kuuluu yleensä organisointi-, suunnittelu- tai resurssivastuita. • Vuorovaikutukselle on tyypillistä itsenäinen vaikuttaminen erityisasiantuntijana päätöksentekoon tai toimiminen kehittämistiimin vetäjänä. • Tehtävässä korostuu kokonaisvaltainen asiantuntemus toiminnon prosesseistaVLP) pisterajoineen ilmenevät työehtosopimuksesta.