Perehdytys Mallilausekkeet

Perehdytys. Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä, työssäoppijoita tai har- joittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja ammattitaitoi- nen. Tällaiselle henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.
Perehdytys. Työturvallisuuslaissa (2002/738) on säädetty velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijä perehdyte- tään työhön, työpaikan olosuhteisiin, työmenetelmiin, työsuojelutoimenpiteisiin sekä työterveyshuol- toa koskeviin järjestelyihin. Perehdytys on uudelle työntekijälle olennainen keino tutustua työhön, työpaikkaan ja sen pelisääntöihin. Uusi avustaja tarvitsee opastusta ja neuvoja työnsä oppimiseksi. Työnantaja on vastuussa riittävästä perehdyttämisestä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys auttaa uutta työntekijää kokemaan it- sensä tervetulleeksi, mikä tukee hänen motivoitumistaan ja sitoutumistaan uuteen työhön ja työpaik- kaan. Työpaikkahaastattelun keskustelut työn sisällöstä ja toimintatavoista eivät riitä perehdy- tykseksi. Kun työntekijä aloittaa uudessa työpaikassa, tilanteen olisi hyvä olla mahdollisimman rauhallinen. Xxxxxx sijainen tulee tilanteeseen, jossa hänen on heti käytävä työhön kiinni. Silloinkin tilanne on rauhoitettava niin pian kuin mahdollista. • kun työntekijä on toivotettu tervetulleeksi, hänen kanssaan käydään työpaikka läpi • työympäristön muutoksista kerrotaan hyvissä ajoin, jos ne ovat ennakolta tiedossa • työtehtävät esitellään yksi kerrallaan ja kerrotaan, miten ne on tarkoitus toteuttaa • työtilanteet havainnollistetaan mahdollisimman tarkasti • kaikki apuvälineet esitellään ja kerrotaan, miten niitä käytetään (käyttöohjeet on annettava ja pidettävä työntekijän nähtävillä) • kerrotaan mahdollisista erityistilanteista, miten niihin on varauduttava ja miten hoidettava • asioita käydään läpi niin monta kertaa, että ne ovat selvillä • työnantajan pitää varmistaa, että asiat ovat tulleet ymmärretyiksi • asiat selkiintyvät ja työhön valmistautuminen sujuu parhaiten keskustelemalla Työnantajan kannattaa koota avukseen perehdytyskansio. Kun kansio on kerran tehty, on sitä helppo pitää ajan tasalla ja täydentää aina tilanteen muuttuessa. Perehdytyskansiossa voi olla: • työsuojelun toimintaohjelma • ajantasainen sisältö myös olosuhteiden ja lakien tai velvollisuuksien muuttuessa • työmenetelmiä ja työkäytäntöjä koskevat asiat • pelastautumisohjeet • työntekijän nähtävillä pidettävät säädökset ja dokumentit (pääsy niihin internetin kautta työ- paikalla on riittävää) Työntekijä voi tutustua kansion sisältöön itsenäisesti myöhemmin. Hänellä on aina mahdollisuus tarkistaa asiat kansiosta.
Perehdytys. Toimeksiantajan sovelluksiin, työkaluihin sekä toimintatapojen ja annettujen työtehtävien tutustumiseen varattu aika. Laskutus toteutuneen mukaan, mutta maksimissaan 6 tuntia. Tuntihinta sopimuksen tuntihinnan mukainen.
Perehdytys. Kaikkien Myyjän ja sen käyttämien aliurakoitsijoiden työntekijöiden on osallistuttava Osta- jan järjestämään perehdytykseen ennen työmaalla tapahtuvan työskentelyn aloittamista. Jos Myyjän tai sen käyttämien aliurakoitsijoiden työntekijöillä ei ole riittävää kielitaitoa, Myyjän työnjohtajan on osallistuttava kyseisten työntekijöiden perehdytykseen ja varmis- tettava perehdytyksen tavoitteiden toteutuminen. Myyjä on velvollinen antamaan omille ja käyttämiensä aliurakoitsijoiden työntekijöille työ- maan ja työtehtävän edellyttämän perehdytyksen ja työhönopastuksen sisältäen muun mu- assa koneiden ja laitteiden turvallisen käytön ja työturvallisuussuunnitelman läpikäynnin.

Related to Perehdytys

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Vuosiloma Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta. Työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloin, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelua. Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan tal- vilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä aikana. Työehtosopimuksen 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteella.