Työaika. Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan tehtävissä toimivalle, jonka vuosilomaoikeus ei ylitä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaoikeutta, annetaan vuosittain yksi ylimääräinen vapaapäivä kutakin sellaista kahta lomanmääräytymiskuu kautta kohti, johon sisältyy vähintään 14 työssäolo- tai vuosilomapäivää. Yli määräisiä vapaapäiviä annetaan kuitenkin enintään viisi vuosittain. Työajan suunnittelu päiväkodeissa: Edellä tarkoitetun työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan sään- nöllisestä työajasta (38 tuntia 20 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riit- tävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen toimintaan kuten toiminnan yhteiseen suunnitteluun, oman lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun ja lasten vanhem- pien tapaamisiin, mistä ajasta osa voidaan käyttää esimiehen tarkempien oh- jeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 8 % työajasta. Esiopetuksesta vastaavalla tulee työajan käytön suunnittelussa ottaa huomioon myös opetussuunnitelman laatimiseen ja mahdollisen lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisen esiopetussuunnitelman tekemiseen tarvittava aika sekä lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan määräys. Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan mää- rittelee työnantaja. Oikeus vapaapäivien saamiseen voidaan määritellä esi- merkiksi kesäkuun 30. päivän tilanteen mukaan tai muunkin ajankohdan mukaan edellyttäen, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka kesäkuun 30. päivään mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Jos työntekijä taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. tehtävää edellisenä ka- lenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuk- sessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuo- siloma eivät ole työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta las- kettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja. Yleens...
Työaika. Säännöllinen työaika
Työaika. Työsuhteissa noudatetaan työaikalain säännösten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.
Työaika. Työsuhde on kokoaikainen osa-aikainen, jolloin keskimääräinen viikkotyöaika on tuntia Työntekijä suostuu tekemään sunnuntai- ja lisätyötä tarvittaessa, jolloin tästä suoritetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus.
Työaika. 5.1 Työsopimusta solmittaessa sovitaan, mikä on toimihenkilön säännöllinen työaika työehtosopimuksen 4 § mukaisesti ja sel- vitetään työaikalain soveltaminen (työaikakysymysten osalta katso perussopimus ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus).
Työaika. Työehtosopimuksen 14 §:n mukainen työntekijän säännöllinen työaika on:
Työaika. 1. Säännöllinen työaika on 6 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 32 tuntia 30 minuuttia viikossa.
Työaika. 1. Säännöllinen työaika on enintään 7 t 40 min/vrk siten, että se on enintään 37 t/vko.
Työaika. 1. Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja. Määräykset työajan pituudesta, yli-, sunnuntai- ja hätätyökorvauksista koskevat sekä tunti- että urakkapalkalla työskenteleviä.
Työaika. Työnantajan suositellaan tarkistavan henkilökohtaisen avun päätöksen tuntimäärän sekä työehtosopimuksesta säännöllisen työajan enimmäismäärät ennen työsopimuksen tekemistä. Työsopimukseen kirjattu työaika sitoo sekä työntekijää että työnantajaa. Työajasta sopimiseen on useita vaihtoehtoja. Näistä tulisi etukäteen miettiä parhaiten kyseiseen työsuhteeseen sopiva vaihtoehto, esimerkiksi onko työtä joka viikko sama määrä vai saattaako määrä vaihdella. Vaihtelevaan työajan sopimuksiin liittyy rajoituksia, joihin tulee tarvittaessa perehtyä. Vaihtelevaa työaikaa koskevia kohtia ei tarvitse täyttää lomakkeesta, jos työaika on kiinteä (esim. 20 tuntia viikossa). Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja selvittää työnantajan aloitteesta sovitun vaihtelevan työajan osalta, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. Selvityksessä voi mainita, missä tilanteissa avustajaa tarvitaan (esim. harrastukset, matkat, sijaisuudet) ja kuinka paljon tällaista työtä arviolta olisi. Arvio ei ole sitova osa työsopimusta, vaan lisätietoa siitä, mitä työntekijä voi työltä odottaa. Työsopimusmallin tarkoitus on mahdollistaa siirtymisen työehtosopimuksen mukaisiin tasoittumisjaksoihin tai jaksotyöhön. Tällöin työaika tasoittuu työsopimuksen mukaiseen työaikaan tasoittumisjakson tai jakson aikana. Työsopimuksen osana on mahdollista sopia säännöllisen työajan pidentämisestä (ns. työaikajoustot). Sopimukseen merkitään, mikä on vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärä. Koska jaksotyössä voidaan sopia väljemmillä edellytyksillä enintään 15 tunnin työvuoroista, on tästä asiasta lomakkeessa oma kohta. Työajasta sopimisesta saa lisätietoja mm. Heta-liiton ja JHL:n työaikaoppaasta.