Common use of POHDINTA Clause in Contracts

POHDINTA. Työhyvinvointia on haasteellista arvioida tarkasti, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseen. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeavia. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmasta. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmän, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaan. Vahvuuksien painottaminen ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässä. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä takaamaan hyvin- vointia. (Uusitalo-Malmivaara, 2014). Työterveyshuolto- sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen ja hoitotyön tueksi. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeita. Xxxxxx, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä ja turvallisuutta. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaava. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelle, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsa. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisesti, ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.

POHDINTA. Työhyvinvointia on haasteellista arvioida tarkastiTyötä suunnitellessa ajattelin vastausten saamisen kyselyyn olevan suurin haaste, sillä monet vastaa- vissa kyselyissä määrät ovat jääneet melko alhaisiksi. Vastaajamäärä kyselyyn oli kuitenkin vähin- tään tyydyttävä. Vaikka kysely tehtiin kesäloma-aikaan, vastauksia tuli tutkimuksen kannalta riittävä määrä. Vastaajiksi tavoiteltiin erilaisia ryhmiä, ja tämä onnistui. Vastaukset jakautuivat tasaisesti vastausryhmien välille, ja tämä lisää vastausten luotettavuutta. Muiden kuin maanomistajien vas- taajaryhmästä moni oli laittanut lisätietoihin olevansa pientilallinen tai maaseudun asukas. Tämä ryhmä on potentiaalinen hoitamaan alueita ympäristösopimuksen tuella, mutta he eivät ole tunnis- taneet mahdollisuutta. He eivät tunnista olevansa maanomistajia, vaikka maalaistalon pihapiiriin voi kuulua muutama hehtaari vanhaa peltoa. Kysymyksen asettelulla olisi voitu selvittää tarkemmin, millaisten kohteiden kunnostuksesta vastaajat ovat kiinnostuneita tai millaisia kohteita heillä itsel- lään on. Toisaalta tämä olisi voinut vähentää vastausten määrää. Kyselyllä haettiin ajatuksia ja toiveita maaseudun perinnemaisemien hoidosta ja ympäristösopimuksen mahdollisuuksista mah- dollisimman monimuotoiselta ryhmältä, ja tämä onnistui. Opinnäytetyöprosessissa vaikeinta oli tiedon jäsentely. Lähteitä löytyi riittävästi, jokaiselta käsitel- tävältä osa-alueelta. Osassa lähteitä toistuivat samat tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseenja aiheetkin, vaikka asiaa käsiteltiin hieman eri kulmasta. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeaviaToisaalta tämä tuki sitä, että maisema, perinnemaisema, perinnebiotooppi, luontotyyppi ja monimuotoisuus ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmastaToisaalta taas eri termien käyttö samassa lähteessä hankaloitti perehtymisen aloittamista. Sairaanhoi- toa tarvitaan Lähteistä suurin osa oli asiantun- tijoille tehtyjä raportteja ja suunnitelmia, ja näissä ammattikieli on tietysti perusteltua. Perinne- biotooppien hoidosta kiinnostuneille ja sitä vähemmänaloittelevillekin löytyy hyvin esitteitä ja jopa verkkokurs- simateriaalia. Tarkempaa tietoa perinnebiotoopin hoitosuunnitelman tekemisestä ja ympäristösopimuksen hake- misesta ei lukuisista lähteistä huolimatta löydy. Hoitosuunnitelman tekemisessä kehotetaan kään- tymään neuvojan puoleen ja ympäristösopimuksessa ELY-keskuksen puoleen tai katsomaan lisä- tietoja Ruokaviraston viljelijätukien ehdoista. Näissä lähteissä ei kuitenkaan sen tarkempaa tietoa, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaaneikä yhteystietoja mihin esimerkiksi ELY-keskuksessa pitää ottaa yhteyttä. Vahvuuksien painottaminen Tämä tekee asiasta vai- keasti lähestyttävän ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässäymmärrettävän uudelle hakijalle. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen Perinnebiotooppien hoidosta kiinnostunut ei riitä takaamaan hyvin- vointiatunnista ympäristösopimuksen mahdollisuuksia, tai edes mahdollisuutta hakea sitä jos ei ole viljelijä. (Uusitalo-MalmivaaraAsiaan perehtymisen jälkeenkin jäi itselleni hieman epäselväksi, 2014)onko ympäristösopimuksen tar- koitus ensisijaisesti hoitaa perinnemaisemia ja monimuotoisuutta, tuoda viljelijöille lisätuloa tuen muodossa vai täyttää vain maaseutuohjelmassa ilmoitettu tavoite. Työterveyshuolto- Ympäristösopimus on melko pienelle viljelijäryhmällä sopiva tukimuoto, eikä se nouse erityisesti esille houkuttelevana vaihtoeh- tona. Jos tuen käytölle on asetettu määrällisiä tavoitteita, sitä pitäisi tuoda esille selvästi enemmän. Opinnäytetyön aiheen valinta oli kuitenkin onnistunut ja työtä oli mukava tehdä etenkin sen oma- kohtaisuuden vuoksi. Ammatillisesti oli mielenkiintoista perehtyä perinnebiotooppeihin enemmän maiseman kautta, kun aikaisemmassa metsätalousinsinöörin opinnäytetyössäni perehdyin niihin monimuotoisuuden ja puiden poistoon keskittyvän hoitosuunnitelman kautta. Opinnäytetyö yh- dessä nykyisen työn sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen puutarhurin ja hoitotyön tueksiympäristönsuojelutekniikan tutkintojen kanssa luo hyvän ymmärryksen perinnebiotoopeista ja maatalousluonnon monimuotoisuudesta, ja tunnen löytäneeni ”oman juttuni”. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeitaOpiskelu oli mielenkiintoista, joskin ajoittain raskasta työn ohessa. XxxxxxOma tapa työskennellä on hyvin jaksottainen. Kirjoittamisen aloitan mielelläni kaikista aiheista samaan aikaan. Tarvitsen kuitenkin paljon ajatustyötä, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä ja turvallisuuttaennen kuin voin aloittaa kirjoittamisen. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaaOma perinnebiotooppi auttoi ajattelussa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisialähteisiin tutustumisen jälkeen lähdin usein kävelemään lampaiden seuraan ja miettimään. Riittävästä levosta Kirjoittaminen vaatii aina pitemmän keskittymisen aiheeseen, että pääsen jatkamaan sopivasta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstäkohdasta. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaanOpinnäytetyön alkuvaiheessa tapa tuntui hitaalta, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaava. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelle, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeenmutta lopussa tapa kuitenkin palkitsi, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkinaiheiden yhdistyessä päässä ja näytöllä kirjoittaminen oli lopussa mukavaa ja sujuvaa. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätelläProjek- tista jäi tunne, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsa. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisesti, ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48taidan sittenkin opiskella vielä.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.

POHDINTA. Työhyvinvointia Tulkintametodeina tässä lainopillisessa tutkimuksessa oli systemaattinen tulkinta, sanamuodon mukainen tulkinta sekä historiallinen tulkinta. Pääpaino tutkimuksessa oli systemaattisessa tulkinnassa, toisin sanoen huomiota kiinnitettiin oikeusnormeihin, oikeudenalan yleisiin oppeihin sekä oikeusjärjestykseen kokonaisuutena. Oikeusnormilla tarkoitetaan lakikielen ilmaisua, ilmaisun sisältöä tai niiden yhdistelmää (Hirvonen 2011, 23). Oikeusnormi muodostuu oikeusnormilauseesta ja oikeusnormin ajatussisällöstä. Oikeusnormilause sisältää oikeusnormin. (Hirvonen 2011, 24.) Kuluttajansuojalain (38/1978) 3 luvun 1 §:n säädös, jossa kielletään elinkeinonharjoittajaa käyttämästä kulutushyödykkeitä tarjotessaan sellaista sopimusehtoa, joka on haasteellista arvioida tarkastikuluttajan kannalta kohtuuton huomioon ottaen kulutushyödykkeen hinta ja muuta seikat, on oikeusnormilause. Edellä mainittu oikeusnormilause sisältää oikeusnormin, jonka mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kohtuuttomia sopimusehtoja. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota oikeusnormien sisältöön niin systemaattisesta näkökulmasta kuin kirjaimellisen sanamuodon näkökulmasta. Oikeudenalan yleiset opit, joita sopimusoikeudessa ovat sopimusvapaus, sopimuspakko, pacta sund servanda –periaate sekä lojaliteettiperiaate, käsiteltiin teoriaosuudessa kattavasti oikeuskirjallisuuden sekä hallitusten esitysten avulla. Nämä yleiset opit vaikuttavat sopimuksen tekemiseen niin kuluttajan kuin elinkeinonharjoittajan näkökulmasta. Kuluttajalla on vapaus valita, kenen kanssa sopimuksen solmii ja millä tavalla. Sopimuspakko rajoittaa joidenkin elinkeinonharjoittajien oikeutta valita sopimuskumppaninsa. Sopimuspakolla halutaan turvata kuluttajan oikeudellista asemaa sopimuksen heikompana osapuolena. Sopimuksen sitovuuden periaate sitoo molempia sopijapuolia ja velvoittaa täten molemmat toimimaan velvoitteidensa mukaisesti. Lojaliteettiperiaate velvoittaa molemmat osapuolet ottamaan vastapuolen edut kohtuullisissa määrin huomioon. Tiedonantovelvollisuuden nojalla molempien osapuolien intressit ovat turvatut. Oikeusjärjestyksen huomioiminen kokonaisuutena ilmenee tässä tutkimuksessa laajassa teoreettisessa viitekehyksessä, jossa on otettu kuluttajalainsäädännön lisäksi huomioon muita yleis- ja erityislakeja sekä kuluttajariitalautakunnan menettelyitä. Tutkimuksen tutkimusmetodina on käytetty sisällönerittelyä eli tekstianalyysiä oikeusnormien tulkitsemisen vuoksi. Tutkimusmetodi ilmenee tutkimuksessa oikeusnormien analysoimisessa. Toisena tutkimusmetodina on käytetty empiirisiä tutkimusmenetelmiä, joista tarkemmin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseentutkimuksessa haluttiin tutkia yhtä ilmötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeavia. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen Tutkimuksessa tutkittiin kuluttajasopimusten kohtuuttomia sopimusehtoja ainoastaan kuluttajan oikeudellisen aseman näkökulmasta. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmänKvalitatiivisista menetelmistä käytettiin analyysimenetelminä sisällönanalyysiä sekä juridista hermeneutiikkaa. Sisällön merkitys on sisällönanalyysin kohde. Sisällön merkitystä analysoitiin kohtuuttomuuden näkökulmasta, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaanmutta erityisesti kuluttajan oikeudellisen aseman näkökulmasta. Vahvuuksien painottaminen Juridisen hermeneutiikan avulla tekstiä ymmärretään ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässätulkitaan tekstin yksityiskohdista kohti suurempaa kokonaisuutta. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä takaamaan hyvin- vointiaKohtuutonta ehtoa tulkitaan aluksi oikeusnormina, mutta lain esitöiden, ajantasaisen lainsäädännön ja oikeustapausten avulla voidaan aineistoa tulkita kokonaisuutena. Laadullisen tutkimuksen sijasta tutkimus olisi voitu toteuttaa määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka tarkoituksena on muodostaa muuttujat taulukkomuotoon ja saada aineisto tilastollisesti käsiteltävään muotoon. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa päätelmät perustuvat tilastolliseen analysointiin esimerkiksi tulosten kuvailemiseen prosenttitaulukon muodossa. (Uusitalo-MalmivaaraHirsjärvi ym. 2018, 2014140.) Määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen tutkimusaineiston eli tutkimusjoukon olisi tullut olla huomattavasti laajempi, jotta tutkimustulos olisi voitu yleistää. Tutkimusjoukosta olisi otettu tutkimuksen tavoitetta palveleva otanta esimerkiksi satunnaisotannalla. (Hirsjärvi ym. 2018, 180). Työterveyshuolto- Tässä tutkimuksessa tutkimuksen perusjoukko olisi voinut koostua kaikista kuluttajasopimusten kohtuuttomiin sopimusehtoihin koskevista oikeusriidoista Suomessa. Satunnaisotannan avulla olisi tapauksista voitu valita joka 10. tapaus ja käyttää niitä aineistona. Mitä tarkemmin otoksen tulokset halutaan kuvaavan koko tutkimusjoukkoa, sitä suurempi otos on hankittava (Hirsjärvi ym. 2018, 180). Tutkimusaineisto olisi voitu kerätä esimerkiksi tilastoista sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten eri oikeusasteiden kirjaamoista. Tutkimukseen olisi voinut tuoda myös erilaista näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen ja hoitotyön tueksihaastattelemalla esimerksi käräjäoikeuden tuomaria tai hovioikeuden presidenttiä. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeitaTutkimuksen luotettavuus olisi lisääntynyt triangulaation myötä (Tuomi & Sarajärvi 2018, 166). Xxxxxx, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä ja turvallisuutta. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaaKvantitatiivisen tutkimuksen tutkimustulokset olisivat eronneet tässä tutkimuksessa saaduista tutkimustuloksista, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisiane olisivat antaneet tilastollista tietoa kohtuuttomista sopimusehdoista Suomessa ja niitä olisi voitu analysoida tilastollisin analyysimenetelmin. Riittävästä levosta Jos tutkimusaineistona tässä kyseisessä tutkimuksessa olisi ollut korkeimman oikeuden ennakkopäätösten sijasta esimerkiksi käräjäoikeuden, hovioikeuden tai markkinaoikeuden ratkaisut, olisivat tutkimustulokset olleet erilaiset. Tämän tutkimuksen aineiston ratkaisuihin viitaten olisi tutkimustulosten kohtuuttomuusjakauma ollut poikkeava nyt saadusta jakaumasta. Kolmessa tutkimusaineistoon sisältyvässä tapauksessa (KKO:2011:77, KKO:2016:49, MAO:372/13) markkinaoikeuden ratkaisun varaan jäätäessä olisi jakauma ollut kohtuuttomien sopimusehtojen kannalta 3/3. Tapausten (KKO:1983-ll-91, KKO:2011:13) osalta käräjäoikeuden ratkaisun varaan jäätäessä olisi jakauma ollut kohtuullisten sopimusehtojen kannalta 2/2. Aiheenrajauksesta johtuen tutkimusaineiston otanta pieneni huomattavasti, minkä vuoksi tutkimusaineistona on neljä korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä sekä yksi markkinaoikeuden päätös. Aineiston oikeustapaukset koskevat palvelusopimuksiin liittyviä sekä irtaimen kauppaa koskevia kuluttajasopimuksia. Aiheenrajauksen ulottuminen esimerkiksi kulutusluottoihin, velkomussopimuksiin tai vakuutussopimuksiin olisi lisännyt tutkimusaineiston määrää huomattavasti. Aiheenrajauksella haluttiin varmistaa, ettei tutkimusaineisto sekä itse tutkimus kasva liian suureksi. Tutkimustuloksista voidaan keskeisimpänä tuloksena todeta kuluttajan ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstäelinkeinonharjoittajan välisissä kuluttajasopimuksissa kuluttajan oikeudellisen aseman olevan elinkeinonharjoittajaa heikompi. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmastaHeikompi asema näkyy niin elinkeinonharjoittajan taloudellisesti vahvemmassa asemassa kuin vakioehtojen määrätietoisessa käyttämisessä. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaanSopimusehtoja tulkitaan lain esitöiden, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaava. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelle, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta ajantasaisen lainsäädännön sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsa. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisesti, ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen sopimusehtodirektiivin avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48Lisäksi kuluttajan vastuu ottaa selvää sopimusehdoista tavanaomaisella tarkkuudella ilmeni kohtuuttoman sopimusehdon tulkintatavaksi.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.

POHDINTA. Työhyvinvointia Työtä varten valikoitunut systemaattinen kirjallisuuskatsaus vahvisti oman havaintoni siitä, että työntekijä odotusten ja/tai luottamussuhteen muututtua työnantajaa kohtaan ryhtyy tietoisesti tai tiedostamattaan toimimaan tietyillä tavoilla tasoittaakseen mielessään tilannettaan ja suhdettaan työnantajaansa. Ilmiö, jota itse olen kauan aikaa jo kutsunut nimellä työnantajavelka, on haasteellista arvioida tarkastisystemaattisen kirjallisuuskatsauksen myötä saanut sitä kuuluisaa lihaa luiden ympärille. Xxxx ymmärtänyt useiden kansainvälisten tutkimusten myötä paremmin, mistä ja miten velka syntyy ja miten sen lyhentämistä tehdään. Ja vaikka mekanismien tutkiminen on nähtävästi edelleen kesken, ilmiö on sentään tunnistettu. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen sijaan ja riittävien resurssien myötä, olisin voinut tehdä empiirisen tutkimuksen. Alkuperäinen ajatukseni strukturoidusta haastattelusta kuivui nopeasti kasaan, sillä monet minä en kollegana voi saada kovinkaan monelta työntekijältä luottamuksellisia vastauksia. Sellaisen luottamuksen synnyttämiseen menee kauan, enkä silti voisi varmistua vastauksen aitoudesta, sillä aihe on arkaluontoinen ja toisaalta kokemus on aina subjektiivinen ja siksi suoraan hankalasti myös mitattavissa. Systemaattista kirjallisuuskatsausta tehdessäni kävi selväksi, että myös muut tutkijat pitivät arkaluontoisen sekä subjektiivisen aiheen tutkimista haastavana. Useat aiheen tutkijat olivat päätyneet strukturoituun kyselytutkimukseen, joka tehtiin ennalta tuntemattomalle ryhmälle, yleensä sekä työntekijöille että heidän esihenkilöilleen. Erillisiin tutkimuksiin on osallistunut useita satoja, jopa tuhansia ihmisiä, jotta on saatu riittävästi dataa analysoitavaksi. Tällainen ei opinnäytetyöresursseilla ollut mahdollista toteuttaa. Siitä huolimatta, että kyselytutkimus osoittautui liian haastavaksi toteuttaa, olin tyytyväinen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuottamaan tulokseen ja tapaan tutkia asiaa. Alan asiantuntijoiden tekemät tutkimukset olivat laadukkaita ja erityisesti informatiivisia. Sain aiemmille havainnoilleni vahvistuksia sekä selityksiä. Xxxxxxxxxxxx asioita tuli ilmi, jotka olivat uusia minulle, kuten se, ettei työnantajan omaisuuden luvatonta käyttöönottoa tai varastamista ollut voitu vahvistaa tutkimuksissa, vaikka omat havaintoni esimerkiksi kululaskujen liioittelusta vaikuttavat todellisilta. Empiiristen havaintojeni perusteella, luvatonta työnantajan omaisuuden käyttöönottoa on ollut joskus havaittavissa. Esimerkkinä tästä, olen työssäni havainnut työntekijän liioitelleen työpäivän pituutta useaan kertaan. Hyötynä työntekijä on saanut päivärahakorvauksen, joka tässä tapauksessa on annettu yli 10 tunnin työpäivästä, joka tapahtuu muualla kuin varsinaisella työpaikalla matkustusäännön mukaisesti. Omien havaintojeni ja arvioni mukaan työntekijä toimi näin, koska jotain oli mennyt rikki työntekijän ja työnantajan välisessä suhteessa. Ainakaan työntekijä ei saanut mielestään riittävää kompensaatiota tekemästään työstä. Työntekijän ja työnantajan vaihtosuhde ei tilanteessa havaintojeni perusteella ollut kunnossa ja työntekijä selvästi koki, että voi tasoittaa epäsuhtaa tehdyn työn tai annetun panoksen sekä saamansa kompensaation välillä ottamalla työnantajalta rahaa muuta kautta. Tilanne on tuskin ainutlaatuinen. Tällaista sekä esimerkiksi työnantajan välineiden, kuten tietokoneen ja puhelimen luvatonta käyttöä omiin tarkoituksiin sekä toimistotarvikkeiden tai työnantajan vessapaperin haalimista kotiin, tapahtuu varmasti enemmänkin. Muita havaintoja, kuten aikavarkautta, tutkimukset sen sijaan tukivat. Aikavarkaus ei-toivotun käytöksen ohella vaikutti tutkimusten perusteella olevan työnantajavelan yleisimpiä esiintymismuotoja. Tutkimukset, jotka käsittelevät psykologista sopimusta ja sen rikkoutumista tunnistavat odotusten täyttymättömyyden ja luottamuksen menettämisen työnantajaa kohtaan suurimmiksi vaikuttaviksi tekijöiksi siihen, miksi työnantajavelka lähtee kertymään. Kyseessä ei välttämättä ole yksittäinen tilanne, eikä työntekijä, saati työnantaja välttämättä ollenkaan tunnista tapahtumien vaikutusta ja seurauksia etukäteen. Yleisesti voi ajatella, että ihminen, joka ei luontaisesti harrasta kovinkaan syvällistä itsetutkiskelua, ei välttämättä tunnista tämän kaltaisia syy-seuraussuhteita, eikä ole yleisestikään tietoinen tekemistään psykologisista sopimuksista tai ainakaan siitä, miten tietyt tapahtumat voivat niihin vaikuttaa. Ajattelen, että varmasti jossain vaiheessa työntekijäkin tunnistaa itsessään tiettyjä muutoksia verrattuna siihen, minkälainen oma suoritustaso työssä oli silloin, kun hän aloitti työt. Työnantaja tai esihenkilö saattaisi huomata tämän erilaisista merkeistä paljon aikaisemmin. Koska tilanteen tunnistaminen on hankalaa, on sen sanoittaminen myös hankalaa. Mutta miten puuttua alisuoriutumiseen tai aikavarkauteen rakentavasti niin, ettei tuloksena ole lisää työnantajavelkaa? Omien havaintojeni mukaan ne työntekijät, jotka vaikuttavat olevan jo psykologisen sopimuksen rikkoutumisen rajan väärällä puolella, tuntuvat oikeuttavan itselleen paljon asioita ja suuttuvat käytökseen puuttumisesta ennemmin, kuin muuttaisivat sitä. Esimerkkinä toimii hyvin eräs työntekijä, jonka kanssa eräässä edellisessä työpaikassani vuosia sitten jouduttiin toistuvasti käymään keskustelua työajan ylityksistä. Työajan ylitys saattaa vaikuttaa harmittomalta tai siltä, että työntekijä on ahkera ja saa paljon aikaiseksi. Tässä tapauksessa tilanne oli kuitenkin täysin päinvastoin. Työntekijä tuli aamulla töihin ja saattoi aamun ensimmäiset tunnit istua työpisteen sijaan kahvitaukotilassa keskustelemassa sinne ilmestyvien kahvia noutavien kollegoiden kanssa. Hän vain istui paikallaan kahvia juoden ja jatkoi keskusteluaan aina seuraavan kanssa, kun edellinen lähti töihinsä. Aamukahvilla, joka sovitusti oli 15 minuutin mittainen tauko noin yhdeksän aikaan aamulla, saattoi tällä työntekijällä kestää pitkälti toista tuntia, jollei enemmänkin. Sama toistui iltapäiväkahviaikaan. Lisäksi työntekijä käytti useita minuutteja päivästä tupakkataukoihin. Oli yhteisesti sovittu, että tupakkatauot ovat omaa aikaa, jos niitä haluaa pitää, mutta työntekijä ei koskaan merkinnyt taukoja omaksi ajakseen. Puolen tunnin ruokatauko venyi helposti vähintään tunnin mittaiseksi, sillä hyvä lounasravintola sijaitsi vähän heikkotasoisempaa tai tylsempää ravintolaa kauempana työpaikasta. Yhteensä päivässä työntekijä saattoi käyttää työnantajan aikaa muuhun kuin työntekoon useita tunteja. Lisäksi työntekijä oli tehtävässä, jossa oli paljon iltatilaisuuksia. Kun normaali toimistotyöpäivä loppui noin neljän aikaan ja muut ihmiset alkoivat lähteä koteihinsa, tämän työntekijän päivä jatkui toimistolla. Ja sen sijaan, että hän olisi saanut aikaan työtuloksia, saattoi hän jälleen istua taukohuoneessa ja odotella kahvin äärellä illan kokousta. Työpäivät venyivät usein 10-12 tunnin mittaisiksi. Ylitunnit tasoitettiin tasoitusjärjestelmän mukaisesti, joka antoi kyseiselle työntekijälle valtavasti vapaapäiviä vuoden aikana. Välillä, kun tasoitustunteja oli liikaa, ne jouduttiin maksamaan työntekijälle. Kun tilanteeseen puututtiin ensin esihenkilön toimesta, työntekijä lupasi muuttaa käytöstään. Kun näin ei käynyt, tilanteeseen puututtiin esihenkilön ja minun eli HR:n toimesta, lopputulos oli sama. Lopuksi tilanteeseen puuttui vielä ylempi johtokin, edelleen tuloksetta. Ainoa tulos oli se, että työntekijä suuttui sydänjuuriaan myöten. Työntekijällä oli useita puolestaan puhujia työyhteisössä, häntä työnsä puolesta pidettiin myös eräänlaisena sankarina. Kaiken huipuksi hän oli tehtävänsä kautta sellaisessa asemassa, että hänen irtisanomisensa oli vaikeaa. Sen hän tiesi itsekin ja siksi esimerkiksi varoitusmenettelyllä ei olisi saatu aikaiseksi paljoakaan. Asiaan puuttumisen seuraus oli lopulta työtehon lasku entisestään sekä passiivisaggressiivinen käytös työnantajan edustajia kohtaan. Tilanne ratkesi, kun työntekijä jäi eläkkeelle. Miten työnantajan olisi pitänyt puuttua tilanteeseen? Näin retrospektiivisesti ja erityisesti tämän työn seurauksena keskustelun olisi pitänyt varmaankin lähteä liikkeelle toisesta näkökulmasta. Siitä, miten suhde työnantajaan voitaisiin korjata, ei siitä, miten aikavarkautta voitaisiin suitsia. Edellisen esimerkin työntekijä on todellinen ja lähes jokaiseen työpaikkaan osuu vähintään yksi samankaltainen työntekijä, jonka kanssa sukset menevät jossain vaiheessa vähintään henkisellä tasolla ristiin niin, että työntekijän käytös muuttuu ja työteho laskee. Usein työnantajalla kestää kauan havaita tilannetta ja kun niin tapahtuu, saatetaan olla jo niin pitkällä, että työntekijä ei itse enää ajattele tekevänsä mitään väärin, vaan pitää käytöstään normaalina ja oikeutettuna. Esimerkin tapauksessakin työntekijä oli useita vuosia jo saanut toimia haluamallaan tavalla kenenkään siihen puuttumatta. Näin toimintamallista oli tullut jo normi siinä vaiheessa, kun siihen puututtiin. Itse ajattelen, että mitä aikaisemmin tilanteeseen ymmärretään puuttua, sitä helpommalla lopulta päästään. Olisiko kyseisen työntekijän kohdalla ollut aikaisemmin, ehkä vuosikymmen takaperin ollut mitään tehtävissä? Kuka tietää, sillä psykologisen sopimuksen rikkoutumiseen suhtautuminen on pitkälti monella tapaa myös luonnekysymys. Koskaan ei kuitenkaan ole syytä olla yrittämättä ja loppuun asti voi tietenkin odottaa kaikilta työntekijöiltä riittävää työpanosta vähintään tasapuolisen kohtelun nimissä. Tästä syystä kehittämistehtäväni oli luoda havaintotyökalu esihenkilöille ja johdolle siitä, missä kohdassa työnantajavelan syntymistä työntekijät ovat. Erkultun ja Xxxxxxx (2016) tutkimuksen mukaan parantaakseen työntekijöidensä hyvinvointia johdon tulee olla tietoisia työntekijöidensä odotuksista, keskittyä luottamuksen lisäämiseen ja ylläpitämiseen ja etsiä keinoja viestiä työntekijöiden kanssa paremmin. Esihenkilöiden tulisi palkita työntekijöitään hyvistä työsuorituksista ja ottaa työntekijöitään enemmän mukaan työtä koskeviin ongelmanratkaisutilanteisiin ja tekemään päätöksiä. Tietoisuutta voi lisätä keskustelulla, jatkuvalla dialogilla. Odotusten täyttymistä tai täyttymättä jäämistä sekä luottamuksen tilaa voi myös kysyä ja sen trendejä olisi hyvä havainnoida. Tästä lähti ajatus kehittämistehtävästä, jonka tarkoitus oli tuottaa kahden kysymyksen tuloksista muodostuva havainnointimatriisi. Kaksi kysymystä mittaavat nimenomaan edellä mainittuja odotusten täyttymistä ja luottamuksen tilaa. Havainnointityökalun tuominen jo olemassa olevan työntekijöiden hyvinvointia mittaavan kyselyn yhteyteen, oli mielestäni järkevä ja käytännön läheinen idea. Kysymysten ideointiprosessi oli helppo sen jälkeen, kun sen olennaiset elementit odotukset ja luottamus selvisivät teorian kautta. Havainnointimatriisia olen käyttänyt aiemmin työssäni hyväksi muussa yhteydessä, joten oli melko pian kysymysten luomisen jälkeen selvää, että myös nämä kysymykset voidaan asettaa havainnointimatriisiin. Työkalu kysymyksineen ja havainnointimatriiseineen osoittautui testiryhmän tuottamien vastausten perusteella helpoksi toteuttaa ja se vaikuttaa kokonaisuutena yksinkertaiselta ja helppolukuiselta. Se, mitä kysymyksillä haettiin, oli riittävän hyvin ymmärretty testiryhmän keskuudessa, joten voin ajatella sen olevan toimiva työkalu. Ainoa asia, johon pitää kyselyn yhteydessä kiinnittää huomio, on se, että esihenkilöt ymmärtävät, mistä havainnointimatriisissa on kyse. Huomaan asiasta keskusteltuani usean esihenkilönä toimivan ihmisen kanssa, että he heti asiasta puhuessani tunnistavat ilmiön, mutta se vaatii sanoitusta. Aihe ei selvästi ole intuitiivisesti esihenkilöiden mielessä ilman selitystä. Eihän psykologisesta sopimuksesta yleensä puhuta esihenkilön käsikirjoissa tai koulutuksissa. Ennen kyselyn tuottaman havainnointimatriisin antamista työkaluksi esihenkilölle, HR:lle tai ylemmälle johdolle, on siis syytä käydä psykologisen sopimuksen konsepti läpi tavalla, jolla se ymmärretään. Vain näin matriisista, joka sellaisenaan ei ehkä kerro lukijalle mitään, saadaan haluttu hyöty. Havainnointimatriisi on kahdella kysymyksellä helposti ja nopeasti toteutettavissa olemassa olevan pulssikyselyn kautta. Se on mielestäni helposti monistettavissa myös muihin yrityksiin. Aiemmin tässä työssä esitetyt erilaiset psykologiset sopimukset ovat kaikki yhtä kaikki subjektiivisia sopimuksia työntekijän ja työnantajan vaihtosuhteesta, ja huolimatta siitä, minkälainen yritys tai sopimusmalli kulloinkin on kyseessä, psykologisessa sopimuksessa on lopulta kyse ihmisestä ja sen rikkoutumisen vaikutukset näkyvät aina ihmisen kautta. Yleisesti yrityksissä helposti toteutettavat, edulliset ja nopeat ratkaisut suhteessa niistä saatavaan hyötyyn, ovat helpompi viedä eteenpäin, kuin hankalasti toteutettavat. Tällaiset ratkaisut ovat usein jopa toivottavia. Tämä helpottaa myös havainnointimatriisin käyttöönottoa osana esihenkilön työkalupakkia. Havainnoista saadaan samalla aikaiseksi seurattava trendi, jonka kehitystä voidaan havainnoida puolivuosittain, eli yhtä usein, kuin pulssikysely toteutetaan. Trendiä seuraamalla voidaan esimerkiksi tarkastella erilaisten toimien vaikutusta kehitykseen. Tähän yhteyteen voidaan lisätä myös niin sanottu exit- barometri, joka mittaa sitä, missä vaiheessa työntekijä on samalla havainnointimatriisin nelikentällä lähtiessään pois työpaikasta. Exit-barometri voitaisiin liittää jo olemassa olevaan lähtökyselyyn, jolloin saadaan tietoa siitä, voisiko lähdön syy olla odotusten täyttymättömyydessä tai luottamuksen menettämisessä. Kiinnostavaa on se, onko lähtijöiden joukossa paljon tyytymättömiä, joiden vaihtosuhde on muuttunut liikaa, jotta sitä voitaisiin vielä korjata samassa työpaikassa. Vähintään yhtä kiinnostavaa on myös se, onko lähtijöiden joukossa paljon työnantajavelkaisia työntekijöitä ja johtaako työantajavelan kertyminen toiseen työpaikkaan vaihtamiseen. Käytännössä havainnointimatriisin liittämisellä exit- barometriin ja osaksi lähtökyselyä, voidaan mitata sitä, onko nelikentän osilla, odotuksilla ja luottamuksella vaikutusta työntekijöiden vaihtuvuuteen. Tutkimuksen ja kehittämistyön tekeminen on ollut innostava prosessi. Prosessin myötä oma ajatukseni pitkään kyteneestä ajatuksesta työnantajavelasta on selkiytynyt ja saanut muotoaan. Olen oppinut paljon siitä, mitä psykologinen sopimus on, miten työntekijät ja toisaalta työnantajat sitä havainnoivat, miten sopimus saattaa rikkoutua ja mitä sitten tapahtuu. Havainnointimatriisi on nostanut nähtäväksi ne asiat, joita aikaisemmin on voinut vain mielessään ynnätä yhteen. Olen itse erityisen ylpeä siitä, että keksimäni kuvaava käsite työnantajavelka on vihdoin esillä tässä työssä. Ilmiöstä, jonka tutkiminen on kesken, on helppo keksiä jatkotutkimuksen aiheita. Jatkotutkittavaa on itse psykologisessa sopimuksessa, kuten siinä, mitkä tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseenja millä tasolla kunkin osapuolen sopimusmalliin. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeavia. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmasta. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmänSystemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta esiin tullut taustamuuttujien vaikutus on esimerkiksi sellainen asia, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaan. Vahvuuksien painottaminen ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässä. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä takaamaan hyvin- vointia. (Uusitalo-Malmivaara, 2014). Työterveyshuolto- sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen ja hoitotyön tueksi. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeita. Xxxxxx, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä ja turvallisuutta. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä jonka vaikutusta olisi hyvä pohtiatarkemmin tutkia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuriSe, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässämiten taustamuuttujat vaikuttavat esimerkiksi tässä työssä tuotettuun kysymyspatteristoon ja sen vastauksiin, on myös kiinnostava jatkoaihe. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa Tutkittavaa riittää myös työnantajavelka-ilmiössä, kuten sen esiintymismuodoissa ja toisaalta työnantajan vaikutusmahdollisuuksissa. Olisi kiinnostavaa tutkia esimerkiksi sitä, millä muilla tavoilla työnantaja voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaahavainnoida työnantajavelkailmiötä, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan miten siihen voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaava. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelle, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätelläpuuttua niin, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä tuloksena saataisiin työntekijä uudelleen sopimuksen piiriin ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsaesimerkiksi sitä, millä ennakoivilla toimilla työnantaja voisi ehkäistä työnantajavelan syntymistä, minkälaisia työkaluja sitä varten ja sen tunnistamiseksi voisi kehittää. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisestiTyönantajavelan korjaamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi olisi tärkeää löytää toimivia keinoja. Ei riitä, että työntekijän paha olo tunnistetaan, vaan siihen pitää voida myös vaikuttaa. Tämän kehittämistyön tuloksena tuotettu tunnistamistyökalu on yksi askel oikeaan suuntaan. Jatkossa tarvitaan tehokkaita keinoja ensin ennaltaehkäistä, sitten puuttua ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48lopulta korjata rikkoutuneita sopimussuhteita.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.

POHDINTA. Työhyvinvointia on haasteellista arvioida tarkasti, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseenTässä opinnäytetyössä halusin selvittää ja avata yleisellä tasolla sopimusoi- keutta. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeavia. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmasta. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmänTavoitteenani oli saada vastauksia, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaanovat hankinnat ja kilpailutukset. Vahvuuksien painottaminen Mitä on sopimusoikeus ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässämitä sen sisältöön kuuluu ja ketä osapuolia se velvoit- taa missäkin tilanteissa. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä takaamaan hyvin- vointiaOpinnäytetyö toteutui laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen ja tieto perustana olivat oikeuslähteet, oikeuskirjallisuus sekä puhtaasti laki. Jälkikäteen luettuani opinnäytetyötäni, tajusin osittain kyseessä olevan myös lainopillinen kirjoituspöytätutkimus. Tutkimuskysymyksiä selvitin pääasiassa omien mielenkiinnon kohteiden ja itseäni askarruttavien kysymyksien kautta. Ha- lusin muodostaa opinnäytetyöstäni yhtenäisen sekä selkeän katsauksen sopi- musoikeuden ja hankintojen perusasioihin. Ensisijainen tavoitteeni oli kuitenkin keskittyä hankintaprosessiin sekä sopimusjuridiikan sisältöön. Lähtökohdan opinnäytetyöni aiheeseen antoi kaupungin ja yrittäjyyden väliset haasteet. Eten- kin hankkeet tuovat haasteita, joita tehdään useiden alihankkijoiden ketjuissa. Aiheena sopimusoikeus liiketoiminnassa oli mielenkiintoinen ja koen, että sen tut- kimisesta oli itselleni suuri hyöty tulevaisuuttani ajatellen. Opinnäytetyö antoi pal- jon uusia eväitä myös mahdolliseen yrittäjyyden haasteellisiin tilanteisiin sekä kaikkiin tuleviin neuvottelutilanteisiin. Xxxxxxx tuntuu ja uskon, että tämän työn tehtyäni raapaisin vain pintaa ja mitä pidemmälle aina työssäni etenin, huomasin, että olisin halunnut kaivaa ja kaivaa vain lisää informaatiota. Aika kuitenkin on rajallinen, eikä työ saa levitä aiheensa suhteen liikaa. Oikeustaloustiede luo uu- dempaa näköalaa liikesopimusosaamisen taloudellisten vaikutusten arviointiin ja näin oman työni tehtyä olenkin sitä mieltä, että siinä on mielenkiintoinen aihe tut- kittavaksi jollekin muulle, joka on aloittamassa opinnäytetyönsä tekoa. Oikeusta- loustieteen periaate on yhteiskunnallisen kokonaishyödyn toteutus sekä transak- tiokustannusten eli sopimuksen valmistelun sekä täytäntöönpanon aiheuttamien kustannuksien minimointi. Sopimusoikeuteen perehtyminen vahvisti minulle sen, että hyvä osaaminen aiheesta on tärkeä osa etenkin yritysten riskienhallintaa. Riskienhallinnastakin olisin voinut kirjoittaa yhden kokonaisen työn, mutta tässä vaiheessa en lähde asiasta enää laajemmin puhumaan. Joka tapauksessa hyvä sopimusoikeudellinen sekä sopimuskäytäntöjen tunteminen antaa liike- sekä henkilökohtaisessa elämässä vahvat mahdollisuudet. LÄHTEET Xxxxxx, X. 2011. Ulkopuolisen työvoiman käyttö. Jyväskylä. Edita Publishing Oy. Xxxxx, X. (Uusitalo-Malmivaara, 20142013). Työterveyshuolto- sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen Velvoiteoikeuden perusteet (2. uud. p.). Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta. Xxxxxxxx, X., Xxxxx, X. 2005. Liiketoiminnan sopimukset. Sopimusriskien hal- linta liike- ja hoitotyön tueksikuluttajasopimuksissa. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeitaHelsinki. Edita. Xxxxxx, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapojaX. 2001. Julkisyhteisöjen hankintatoimi. Tutkimus julkisyhteisöjen han- kintatoimen oikeussäännöistä ja -käytännöstä. Helsinki. SOJ OY. Xxxxxxx, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä X. 2000. Lojaliteettivelvollisuus ja turvallisuuttatiedonantovelvollisuus. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaava. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelle, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsa. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisesti, ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.Teoksessa:

POHDINTA. Työhyvinvointia Sopimuksen kannalta ensisijainen ongelma on, että ICT-projekteja on haasteellista arvioida tarkastitotuttu ostamaan kiinteällä hinnalla ja mieluusti ostajan puolella edelleenkin toimittaisiin näin, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseenvaikka toimitustapa on muuttunut. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat Tilaajan on hankala luottaa toimitukseen, jossa sisältöä ei ole ennalta määrätty ja jonka hinnoittelumalliksi suositellaan tuntiveloitusta asiantunti- jatyöstä. Tällainen ostamisen malli saatetaan tilaajan puolella kokea siten, että toimittaja pääsee laskuttamaan hallitsemattomasti. Olen päätynyt siihen, että ostaakseen ketterän toimituksen on ennen kaikkea tunnettava menetelmä ja luotettava siihen. Molempien sopimuksen osapuolten tulee varmistaa omalta osaltaan riittävä menetelmäosaaminen, jonka jälkeen sopiminen tuntiveloituk- seen perustuvasta asiantuntijatyöstä pitäisi olla toisistaan poikkeavialuontevampaa. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmastaSopimuksessa on erityi- sen tärkeää kuvata kummankin osapuolen vastuut. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmänToimittaja ei voi selviytyä ketterästä toimituksesta ilman tilaajan sitoutumista jatkuvaan yhteistyöhön, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaanvaan toimittajan näkö- kulmasta katsottuna ketterän projektin onnistuminen edellyttää muun muassa tilaajan hyvää kehitysjonon hallintaa. Vahvuuksien painottaminen Nimenomaan tilaajan riski on projektin läpinäkyvyyden ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässäpienemmissä osissa valmistumisen vuoksi vesiputousmallia pienempi. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä takaamaan hyvin- vointiaToimittajan tulee jatkuvasti osoittaa olevansa tilaajan luottamuksen arvoinen. (Uusitalo-MalmivaaraHyvällä sopimuksella luodaan projektille onnistumisen edellytykset myös sillä, 2014). Työterveyshuolto- sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen ja hoitotyön tueksi. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeita. Xxxxxxettä pro- jektiin kiinnitetään henkilöt, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapojaon tiiminä riittävä osaaminen tulevasta tehtävästä suoriutumiseen. Nopeasta toimitusrytmistä johtuen ketterässä tiimissä toimiminen vaatii yleensä henkilön kiinnittämistä projektiin täysipäiväisesti. Toimittajan taloudellista ris- kiä voidaan pienentää palkitsevalla hinnoittelumallilla (bonusmalli), pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- mustajossa toimittaja saa paremman tuntihinnan, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä jos ohjelmisto valmistuu ja turvallisuuttasopimus päätetään arvioitua aiem- min ja vastaavasti, jos aikataulua joudutaan venyttämään, toimittaja kantaa vastuunsa veloittamalla halvemman tuntihinnan sopimukseen kirjatulla tavalla. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaava. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelle, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätelläTutkiessani aiheeni teoreettista taustaa havaitsin, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsa. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisestitällä hetkellä paljon huomiota ke- räävä digitalisaatio, ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen vaatii eri tahojen hyvää yhteistyötä tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoonjoten tälläkin alueella ketterät periaatteet ja menetelmät kuulostavat ajankohtaisilta. Sopimuspalokuntatoiminta Jatkossa mukaan projekteihin voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.tulla myös laitetoimittajien edustajia. Onkohan tulossa uusia haasteita sekä ketterille toimituksille että niiden sopimuksille?

POHDINTA. Työhyvinvointia 24/7- saattohoitosopimuskansion tekeminen opinnäytetyönä lähti työelämän tarpeesta. Saattohoito aiheena on haasteellista arvioida tarkastivaltakunnallisesti hyvin ajankohtainen. Vuonna 2014 kerätään varoja saattohoidon kehittämiseen Suomessa yhteisvastuukeräyksen avulla. Jokaisen sairaanhoitopiirin tulee tehdä oma saattohoitosuunnitelmansa. Opinnäytetyönä tuotettu 24/7- saattohoitosopimuskansio on osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin saattohoitoprosessia. Saattohoitoon on kohdistunut paljon mielenkiintoa ja kotisaattohoidon kehittäminen on tulevaisuutta. Suurin osa saattohoidossa olevista potilaista haluaa viettää viimeiset hetket kotonaan. Tulevaisuuden tavoitteena ja näkymänä onkin selvästi kotihoidon roolin korostuminen laitospaikkojen vähentyessä. Nykyään monissa terveyskeskuksissa on kotisairaanhoidon palveluja, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseenjotka mahdollistavat kotisaattohoidon kotona. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeaviaTerveyskeskuksissa on vuodepaikkoja, joihin saattohoidossa oleva potilas voi tarvittaessa siirtyä, mikäli vointi huononee. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmasta. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmänTurvallisuuden tunnetta potilaalla lisää oleellisesti tieto siitä, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaan. Vahvuuksien painottaminen ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässä. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä takaamaan hyvin- vointia. (Uusitalo-Malmivaara, 2014). Työterveyshuolto- sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen ja hoitotyön tueksi. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeita. Xxxxxx, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä ja turvallisuutta. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto että hänellä on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaava. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelle, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäiväävalmiina osastopaikka terveyskeskuksessa. Opinnäytetyön tuloksena selvisi toiminnallisessa osuudessa luotiin 24/7- saattohoitosopimuskansio Maria-Sofian osaston potilaille ja heidän omaisilleen. Turvallisen kotisaattohoidon yhtenä osa-alueena toimii 24/7 saattohoitosopimus. Kansioon sisällytettiin oleellinen tieto, jota tutkimuksissa tuli esille. 24/7- saattohoitosopimuskansiosta löytyvät potilaasta tärkeimmät tiedot, kuten henkilötunnus, diagnoosi ja lääkitys. Kansiossa on tiiviissä muodossa tietoa saattohoidosta potilasystävällisessä muodossa. Tärkeiden tahojen yhteystiedot ovat oleellisia ja löytyvät kansiosta. Lisäksi kansiosta löytyy tärkeimpien saattohoitoon liittyvien käsitteiden selitykset. Kansiossa käytetyt kuvat, selkeä suomenkieli sekä suuri fontti tekevät siitä helppolukuisen. Osana opinnäytetyötä toteutettiin osastotunti, jossa kansio esiteltiin. Tavoite oli kerätä palautetta, jonka mukaan muokata kansiota. Xxxxxx sai hyvän vastaanoton henkilökunnalta. Henkilökunnan ehdotusten pohjalta tehtiin muutokset ja kansio tulee käyttöön osastolla. Tiedonhankkiminen sekä lähdekriittisyys kasvoivat opinnäytetyötä tehdessä. Xxxxxxxxx oli löytää tietoa kotisaattohoidosta sekä tutkimustietoa omaisten toiveista saattohoitoon liittyvistä asioista. Vieraskielisiä lähteitä olisi voitu käyttää laajemmin sekä yrittää löytää enemmän tutkimuslähteitä esimerkiksi muista pohjoismaista. Kirjoittamistaidot, tiedonhakutaidot sekä myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitäesiintymiskokemus ovat karttuneet opinnäytetyötä tehdessä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtiaOhjaus on auttanut rajaamaan aihetta ja suuntaamaan valintoja. Tulevaisuudessa osaamme käyttää kriittisemmin lähteitä, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisestisekä perustella valintoja. Tuloksista voidaan päätellä, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä Opinnäytetyötä voivat jatkossa hyödyntää muutkin terveyskeskukset joissa käytetään 24/7 sopimusta. Kansiossa oleva tieto ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsalähteet ovat hyödynnettävissä Xxxxx-Xxxxxx osastolla tekeillä olevaan saattohoito- oppaaseen. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisesti, Tulevissa opinnäytetöissä voitaisiin selvittää omaisten mielipiteitä kansiosta ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tiasen hyödynnettävyydestä. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella Omaispalautteesta saadun tiedon pohjalta kansion sisältöä voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48edelleen.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.

POHDINTA. Työhyvinvointia Opinnäytetyön tulokset osoittavat palvelujärjestelmän puutteet yhteistyön tekemi- sessä tämän oppisopimuskoulutuksen aikana. Yhteistyön tekeminen vaatisi suun- nitelmallisuutta ja vastuuhenkilöiden nimeämistä. Opinnäytetyön tulokset eivät pienen otoksen vuoksi ole yleistettävissä, mutta tulokset eivät kyllä poikkea teh- dyistä laajoista tutkimuksista eivätkä omasta käsityksestäni. Se vaikuttiko oppiso- pimuskoulutuksen onnistumiseen ja asiakkaiden osallisuuteen yhteistyön puute ei tämä opinnäytetyö antanut vastausta eikä se ollut tutkimuksen kohteenakaan. Yh- teistyö oli puutteellista, mutta toisaalta ei toimimatontakaan, koska koulutus saatiin järjestettyä ja se on haasteellista arvioida tarkastitoiminut eräänlaisena pilottina muille alkaneille ja suunnitteilla oleville oppisopimuskoulutusryhmille. Oppisopimushankkeessa mukana olleet palvelujärjestelmän edustajat pitivät työn merkitystä kehitysvammaisten henkilöiden kokemalla osallisuudella tärkeänä ja keinona saada heidät osalliseksi yhteiskuntaamme. Myös tässä opinnäytetyössä vastaajien asenteissa oli varautuneita käsityksiä kehitysvammaisten henkilöiden työn tekemiseen, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseenjoita myös aikaisemmissa tutkimuksissa esitettiin. Saman Yhteiskun- tamme edellyttää työntekijöiltä täyttä työkykyä ja osatyökykyisyys käsitteenä on vielä vakiintumatta työelämän keskustelussa. Siten eritavalla vajaakuntoisten ja osatyökykyisten asemaa työelämässä ei palvelujärjestelmän edustajatkaan osaa vielä tukea. Osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi on kehitetty erilaisia toimenpiteitä, mutta prosessit ovat kuitenkin irrallisia ja johtavat turhan harvoin toivottuun lopputulokseen. Käytännön toimenpiteet ovat satunnaisia, katkeilevia, yhteys työelämään puutteellista, vastuusuhteet epäselviä tai toimeentulossa piilee loukkuja. Kaiken taustalla on kysymys halutaanko osatyökykyisille todella edes etsiä kestäviä tapoja työllistyä vai halutaanko heidät siirtää pois työmarkkinoilta. Osatyökykyisten työllistymistä voi perustella kahdella tavalla: oikeutena työllistyä ja siten parantaa toimeentuloa sekä avartaa vuorovaikutusmahdollisuuksia ja vel- vollisuutena kantaa yhteiskuntavastuuta. Toisaalta voidaan pohtia miksi osatyöky- kyisten pitäisi työllistyä, kun terveitäkin on työttömänä. Kaikilla, jotka haluavat, pi- täisi olla mahdollisuus työllistyä. Monia hyviä toimenpiteitä osatyökykyisten kun- touttamiseksi on kehitetty, mutta ei ole selkeästi määritelty kenellä on vastuu pro- sesseista ja mikä on lopullinen tavoite. Se osoittautui tämänkin hankkeen ongel- maksi. Yhteistyön tekeminen jää liian usein yksittäisen palvelujärjestelmän työntekijän intressin varaan. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan uusia kehitysvammaisten henkilöiden oppisopimuskoulutusryhmiä. Oulussa ja Ka- jaanissa on aloittanut ryhmät syksyn 2010 aikana ja Rovaniemellä suunnitellaan kartoitustyön tekemistä. Jatkossa opiskelijoiden ja työnantajien näkökulmaa olisi hyvä tutkia sekä sitä mitä opiskelijoille tapahtuu oppisopimuskoulutuksen jälkeen. Tärkeää olisi kartoittaa missä määrin opiskelijat työllistyvät oppisopimuskoulutuk- sen jälkeen ja minkälaiseen työhön. Opinnäytetyön tulokset vahvistavat käsityksen sirpaleisesta ja vaikeaselkoisesta palvelujärjestelmästä, jonka koordinointi näyttäy- tyi tässä hyvinkin epäselvänä. Kehitysvammaisten henkilöiden keskeisin henkilö palvelujärjestelmässä tulisi olla kehitysvammahuollon edustaja ja heidän osuus tässä puuttui lähes kokonaan. Työvoimapula tulee olemaan todellisuutta ja tulevaisuutta tietyillä aloilla väestön ikääntymisen myötä. Yhteiskunnassamme on kuitenkin käyttämätöntä työvoimaa ja työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevat ovat yksi näistä ryhmistä. Työvoimapoliittisessa keskustelussa on nostettu tulevaisuuden haasteeksi työttö- myyden hoidon lisäksi työvoiman saatavuusongelman ratkaisemisen. Yhdeksi teki- jäksi on nostettu työkyvyttömyyseläkkeellä olevan ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeaviatyöelämään osallistu- mismahdollisuuksien lisäämisen. Työhyvinvointia Sosiaaliturvan kannustavuuden lisäämisellä voi- taisiin nostaa tätä ryhmää osaksi työelämää, mutta sosiaaliturvan jäykkä ja pirsta- leinen järjestelmä ei kuitenkaan kannusta tähän. Palkkayhteiskunnan muutokset ovat suuntaamassa kehitystä siten, että ihmisen mahdollisuudet suhteessa työhön ja työkykyyn mahdollistuvat. Yhteiskunnan haasteena on ratkaista, miten työhön osallistumista voidaan moninaistaa ja miten ihmisiä voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmasta. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmän, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaan. Vahvuuksien painottaminen ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta aktiiviseen osal- listumiseen työelämässä. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen Xxxxxxxxx on myös työkyvyn määrittely siten, että me sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset keskitymme etsimään vajaakuntoisen henkilön voimavaroja ja vahvuuksia heikkouksien ja esteiden sijaan. Vaikka haastatelluiden arviot yhteistyöstä olivat kriittisiä, on hyvä nostaa esille op- pisopimuskoulutushankkeen myönteisiä puolia. Koko hanke sai alkunsa merkittä- västä ja laajasta vapaaehtoisesta työstä, joka toteutui ilman palvelujärjestelmää. Erityistä kiitosta tulee antaa itse opiskelijoille ja heidän läheisille, jotka rohkenivat lähteä mukaan koulutukseen sekä niille ennakkoluulottomille työnantajille, jotka solmivat työsuhteen oppisopimuskoulutuksen ajalle. Ilman näitä työnantajia ja työ- paikkoja ei riitä takaamaan hyvin- vointiakoulutus olisi ollut mahdollinen. (Uusitalo-Malmivaara, 2014). Työterveyshuolto- sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen ja hoitotyön tueksi. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeita. Xxxxxx, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä ja turvallisuutta. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto Koulutuksen aikana on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaankäynnistynyt uusia ryhmiä, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaava. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelle, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisäänjoiden vetäjät ovat jo hyödyntäneet tästä ryhmästä saatuja koke- muksia. Uusien jäsenten vastaanottamisen ryhmien teoriaopetuksen järjestämisestä vastaa Kajaanissa ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessäOu- lussa erityisammattiopisto, jossa on kokemusta kehitysvammaisten henkilöiden koulutuksen järjestämisestä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitäXxxxx sinänsä on herättänyt kiinnostusta laajemmaltikin ja kehitysvammaisten oppisopimuskoulutukseen liittyen on pidetty jo useita seminaaripäiviä ympäri Poh- jois-Suomea: Oulussa, joiden tehtävänä Rovaniemellä, Reisjärvellä ja Kajaanissa. Lisäksi Xxxxxxx- vammaisten Tukiliitto kutsui mukana olleita kertomaan kokemuksestaan Tampe- reelle ja tämän hetkinen työministeri Xxxxxxxxx on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivääollut kuulemassa hankkeesta Helsingissä. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitätekeminen oli haastava prosessi, mutta vaativuudestaan huolimatta palkitseva ja merkityksellinen. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtiaTyö antoi mahdollisuuden tarkastella palvelujärjes- telmää etäämmältä ja teoriatiedon pohjalta analysoiden. Opinnäytetyöstä sain työ- kaluja ja tärkeitä kokemuksia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä joita voin peilata sekä hyödyntää omassa työssäni edelleen ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsa. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisesti, ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden ennen kaikkea asiakkaan hyväksi. Riittävän Tutkimustyön teoriaan perehtymi- nen antaa varmuutta käyttää tutkittua tietoa työssäni ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48jopa arvioida tutkimuksen sisältöä ainakin jossain määrin.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.

POHDINTA. Työhyvinvointia Sopimussotilasjärjestelmän tehtäväksi määriteltiin vuonna 1997 lisätä ammattitaitoa reservis- sä, ja tästä kaksi vuotta myöhemmin sopimussotilaita on haasteellista arvioida tarkastialkanut toimia kouluttajan tehtävissä. Xxxxxxxx (2006, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseen74) mukaan sopimussotilaan tehtäviin kuuluu toimia kouluttajan tehtävissä tai erikoiskoulutetun miehistön tehtävissä. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeavia. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmasta. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmän, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaan. Vahvuuksien painottaminen ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässä. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä takaamaan hyvin- vointiaPuolustusvoimien yksi rauhan ajan tehtävistä on varusmiesten kouluttaminen. (Uusitalo-MalmivaaraPuolustusvoimien tehtävät 2013.) Sopimussotilaita ei yleensä jatkokouluteta työn alkuvaiheessa, 2014). Työterveyshuolto- sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen ja hoitotyön tueksi. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeita. Xxxxxx, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä ja turvallisuutta. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaavavaan he astuvat tehtävään varusmiesjohtajakoulutuksen pohjalta. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelle, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsa. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisesti, ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiinvarusmiesjohtajien koulutukseen sopimus- sotilasjärjestelmän kannalta. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun Peruskoulutuskausi -kappaleessa tuotiin esille sotilaan henkilökohtaisen aseen eli rynnäkköki- väärin turvallisen käsittelyn, toimintaperiaatteen sekä hyvän laukauksen perusteet. Asiakirja HI656 mukaan peruskoulutuskaudella ase- ja elinkeinoihinampumakoulutusta tulisi olla 85 tuntia. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa Tähän tuntimäärään sisältyy ammunnan perusteet, aseenkäsittely sekä muussa elämässä ammunnat. Kuitenkin itse am- pumissuoritukset jäävät yksittäisen taistelijan osalta melko vähäisiksi. Tähän syynä vastaajien mielestä oli vuosittain määritettävät patruunakiintiöt, jotka ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon vuosi vuodelta pienentyneet. Ampumakoulutus pohjautuu toistojen määrään, jolloin ase- ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessäampumakoulutuksen tavoitteet täyttyvät. (Ala- suvantoTaistelijan opas 2013, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–4812.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät Tämän takia olisi tärkeää, että Puolustusvoimissa palve- lisi ammattitaitoisia kouluttajia. Ammattitaitoisien kouluttajien avulla saavutetaan tavoitteet, vaikka resurssit olisivatkin niukat. Ensimmäisen koulutustaidon jatkokurssin jälkeen varus- miesjohtajien on osattava suunnitella ja johtaa asekäsittelyn harjoituksia. (Johtaja- ja koulutta- jakoulutuksen opetussuunnitelma, 15, HF1539, Liite 1.5.) Tavoitteeseen päästään varmasti harjoituksen suunnittelun osalta, mutta osaavatko he tuoda käytäntöön tietonsa opetustilan- teissa? Ensimmäisen jatkokurssin opetustavoitetaso on osata. Tulisiko jatkokurssin opetusta- voite olla hallitsee -tasolla, jotta opittu voidaan kouluttaa eteenpäin? Peruskoulutuskausi sisältää 51 tuntia liikuntakoulutusta. Puolustusvoimien liikuntakoulutuk- sen yksi tavoitteista on sytyttää varusmiehelle pysyvä liikuntakipinä, jolla pyritään saamaan fyysisestä kunnostaan huolehtivia reserviläisiä. Tavoitteeseen päästään pitämällä monipuolisia ja mielekkäitä liikuntakoulutuksia. (HI656, PVHSMK koulutus 016 – PEHENKOS varusmie- hille yhteisesti koulutettavat asiat, liite 1, 4, 2012.) Lomakehaastattelun perusteella koulutta- jalla ei välttämättä ole aikaresursseja suunnitella ja valmistella liikuntakoulutuksia niin, että ne olisivat kovin monipuolisia. Usein myös ensivastetehtävien määriäkouluttajan asenne liikuntakoulutusta kohtaan vaikuttaa negatiivisesti koulutustapahtumaan. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitäLomakehaastattelussa tuli esille hyvin se, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksiettä kouluttajan oli helppo pitää liikuntakoulutustapahtuma, joka ylläpiti tai nosti varusmiesten kuntotasoa, mutta pysyvää liikuntakipinää liikuntakoulutukset eivät sytyttäneet. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista Kohdehenki- löiden mielestä moni varusmies kokee liikuntakoulutuksen olevan vain täyteohjelmaa nousu- johteisen kunnon kehittämisen sijaan. Peruskoulutuskauden tiukan aikataulun myötä palautu- minen liikuntakoulutuksista tulisi olla mahdollisimman nopeaa. Lomakehaastattelun vastauk- sissa tuotiin esille, että lihashuoltoon ei panosteta kuitenkaan tarpeeksi, jolloin palautuminen kestää monella melko pitkään. Peruskoulutuskausi saattaa olla alokkaalle fyysisesti melko raskas jo ilman liikuntakoulutustakin. Tästä syystä kantahenkilökunnan tulisi kiinnittää myös huomiota valvottuihin ja johdettuihin lihashuoltoharjoituksiin. Koulutustaidon jatkokurssi 3:n jälkeen varusmiesjohtajien on osattava suunnitella ja johtaa kuntoa kehittäviä sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssafyysistä toimintakykyä ylläpitäviä liikuntaharjoituksia. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia (Johtaja- ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasollakouluttajakoulutuksen opetussuun- nitelma, 25, HF1539, Liite 1.7.) Mikäli jatkokurssin johtajan oma ammattitaito tai motivaatio liikuntaa kohtaan on vähäistä, on liikuntakoulutustapahtuman osalta vaikeaa päästä vaadittui- hin tavoitteisiin. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelunLomakehaastattelun avulla selvisi, että monessa yksikössä on määritetty lii- kuntakoulutusupseeri- tai aliupseeri, joka vastaa jatkokurssin johtamisesta; näin ollen päästään parempiin lopputuloksiin mielekkäiden ja monipuolisten liikuntaharjoitusten osalta. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia Kuten aiemmin on mainittu, johtaja- ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoitakouluttajakoulutusohjelma on erittäin isossa roolissa sopimussotilaan valmiuksia ajatellen. Johtajakaudella varusmiesjohtajille kertyy koulutussuo- rituksia. Koulutustapahtuman laajuuden määrittelee monesti johtajakoulutustausta. Aliupsee- rikoulun käyneet pitävät usein yksinkertaisia koulutustapahtumia, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksimuun muassa rastikoulu- tuksia, kun taas reserviupseerikoulun suorittanut varusmiesjohtaja johtaa isompia koulutusta- pahtumakokonaisuuksia. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aiheTästä syystä monet aliupseerikoulun käyneet varusmiesjohtajat osaavat kouluttaa yksinkertaisia, toistoja vaativia asioita paremmin. Reserviupseerikoulun käyneet varusmiesjohtajat osaavat suunnitella hyvin laajemmat koulutustapahtumat, jotka si- sältävät rastikoulutuksia, mutta itse kouluttamissuoritukset jäävät melko vähäisiksi. Varus- miesjohtajaa kohden kertyy korkeintaan vain muutamia koulutussuorituksia, mikä on liian vä- hän sopimussotilaan tehtävän kannalta. Koulutusohjelman tavoitteena on, että varusmiesjohta- ja luonteva jatko tälle opinnäytetyöllehallitsee koulutustapahtumien suunnittelun. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtiaTavoite on todella hankala saavuttaa, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletämikäli koulutussuoritukset jäävät vain muutamaan.

POHDINTA. Työhyvinvointia Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta jälleenmyyntisopimusten sopimuskohtien yksityiskohtaisen määrittelyn tärkeydestä. Lisäksi tavoitteena oli tuoda keskitetysti esille seikat, joilla on haasteellista arvioida tarkastiolennaista merkitystä jälleenmyyntisopimusten kirjoittamisessa. Päämää- ränä oli luoda sellainen työ, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseenjota pienet ja keskisuuret jälleenmyyntiyritykset voivat ongel- mitta käyttää tietolähteenä sopimusten tekemisessä, aloittaessaan tai harjoittaessaan jäl- leenmyyntiä. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat Etsin opinnäytetyössäni vastausta kysymykseen, mikä on jälleenmyyntisopimuksen sisältö kansainvälisessä kaupassa Euroopan unionin sisällä. Tarkentavaksi kysymykseksi olin asettanut sen, mitä asioita jälleenmyyntisopimuksessa tulisi olla toisistaan poikkeaviakirjattuna, jotta se palvelisi hyvin suomalaista jälleenmyyjää kuin myös sopimuksen toista osapuolta, päämiestä. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen Opin- näytetyö on kirjoitettu jälleenmyyjän näkökulmasta. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmänJälleenmyyntisopimuksen tekemisessä tulee ottaa huomioon useita seikkoja, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaaneikä niiden kaikkien huomioiminen ole aina niin yksinkertaista. Vahvuuksien painottaminen Useasti sopimuksia tehtäessä osapuo- lilta jää tärkeitä asioita sopimatta. Tämä saattaa johtua siitä, että osapuolet eivät koe näiden asioiden huomioimista tarpeelliseksi sopimuksen kannalta ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässäjotkut asiat tuntuvat kaukai- silta omalle yritykselle. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen Lisäksi sopimusasioista voidaan olla tietämättömiä ja näin ollen ei riitä takaamaan hyvin- vointiaosata edes vaatia tai odottaa sopimuksen sisällöltä kaikkia tarvittavia asioita. (Uusitalo-MalmivaaraJälleenmyyntisopimuksen sisältö teorian mukaan alkaa otsikolla, 2014)sopijapuolten määrittelyl- lä sekä osapuolten asemalla. Työterveyshuolto- Lisäksi sopimuksessa tulee määritellä sopimuksen piiriin kuu- luvat tuotteet tai tuoteryhmät. Tuotteet ja tuoteryhmät on hyvä tuoda esiin erillisenä liittee- nä. Jälleenmyyjän sopimusalue tulee myös ilmetä sopimuksessa. Sopimusalueesta sovitta- essa sovitaan niin ikään mahdollisesta yksinmyyntioikeudesta. Jälleenmyyntisopimuksen sisältöön kuuluu myös jälleenmyyjän ja päämiehen oikeuksista ja velvollisuuksista sopiminen. Myynninedistäminen on yksi molempien osapuolten vel- vollisuuksista ja siihen liittyvistä asioista on syytä mainita sopimuksessa. Mikäli päämies haluaa asettaa jälleenmyyjälle vähimmäisostovelvoitteen, on se niin ikään ilmettävä sopi- muksesta. Osapuolten velvollisuuksiin lasketaan myös markkinointitoimenpiteet sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen näi- hin liittyvät kustannukset. Osapuolten vastuut markkinointitoimenpiteissä on hyvä yksilöi- dä sopimukseen. Mikäli osapuolilla on tietynlaisia odotuksia myynnin kehityksestä tai sen raportoinnista, on se syytä ottaa osaksi sopimusta. Varastointi, huolto ja hoitotyön takuut sekä rekla- mointi ovat myös tärkeitä sopimuselementtejä. Se, käyttääkö jälleenmyyjä omaa vai pää- miehen tavaramerkkiä, tulee niin ikään ilmetä sopimuksesta. Päämiehen ja jälleenmyyjän on hyvä keskustella myös mahdollisesta kilpailukieltolausek- keesta. Edelleen esille kannattaa ottaa myös toimitusajat sekä toimituksen yleiset säännöt, tavaran laatuvaatimukset ja mahdolliset seuraamukset virheellisestä tavarasta. Lisäksi tuo- tevastuulaki ja sen aiheuttamat velvoitteet sekä salassapitovelvollisuus kuuluvat jälleen- myyntisopimukseen. Sopimukseen on syytä kirjata sen voimassaoloaika, sopimukseen so- vellettava laki sekä riitojen ratkaisu. Mikäli sopimuksia on usealla eri kielellä, on syytä mainita millä kielellä virallinen sopimus on tehty. Loppuun laitetaan virallinen päiväys sekä sopimusten osapuolten allekirjoitukset. Täydellisenä jälleenmyyntisopimus sisältäisi kaikki nämä asiat. Usein on kuitenkin niin, että sopijapuolille ei ole tarpeen sopia kaikesta tästä. Mikäli tuotteessa tai sopimuksessa esimerkiksi ei ole mitään salattavaa, on turhaa sopia salassapitovelvollisuudesta. Sopija- osapuolten tulisi keskenään valita tarpeen mukaan tarvittavat sopimuskohdat. Toisinaan sopimukseen on hyvä ottaa myös itsestään selviä asioita. Esimerkiksi, vaikka päämies aina antaisi materiaalin markkinointitoimenpiteisiin, on siitä syytä kuitenkin mainita sopimuk- sessa. Näin tulee toimia siksi, ettei esimerkiksi toimijoiden vaihtuessa tule epäselvyyksiä siitä, kuinka ennen on toimittu. Tutkimusosion perusteella huomasin, että jälleenmyyjät harvoin sopivat kaikista mainituis- ta asioista ja toisinaan sopimukset ovat hyvin löyhiä. Sopimukset myös vaihtelivat paljon eri päämiesten välillä. Lisäksi joistain asioista oli haastateltavien mukaan vaikea päästä yhteisymmärrykseen päämiesten kanssa. Tällainen vaikea asia oli esimerkiksi sovelletta- vasta laista sopiminen. Tärkeimmät asiat sopimuksessa ovat mielestäni juurikin sovelletta- va laki sekä riitojenratkaisutapa. Toinen vaihtoehto on tietenkin tehdä niin hyvin ja tarkasti kirjoitettu sopimus, ettei riitatilanteessa asiaa tarvitse viedä eteenpäin. Tällöin sopimukses- ta voidaan tarkastaa sovitut asiat. Uskoisin kuitenkin, ettei se ole näin yksinkertaista, mikä- li isoja riitoja tulee. Siksipä kannattaakin yrittää päästä yhteisymmärrykseen ainakin riito- jenratkaisutavasta ja mielellään myös sovellettavasta laista. Tärkeää mielestäni on myös itse kirjallisen sopimuksen kirjoittaminen. Mikäli sopimus on kirjallisessa muodossa, on osapuolten helpompi välttää väärinkäsityksiä. Kirjallinen sopi- mus yhdistettynä sopimusneuvotteluihin takaa varmasti parhaan lopputuloksen. Kirjallinen tuotos on hyvä olla olemassa myös muistin tueksi. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeitaTarkan ja hyvän jälleenmyyntisopimuksen tekeminen vie myös aikaa. XxxxxxErityisesti pienem- millä yrityksillä vastaan tulevat yrityksen resurssit. Ei ole aikaa perehtyä sopimusasioihin ja henkilöstöä on usein vähän. Jokaisella henkilöstön jäsenellä on varmasti työtehtäviä riit- tävästi entuudestaan, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapojaeikä sopimusasioita välttämättä lueta niin tärkeiksi, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- mustaettä siihen tarvit- taisiin joku niitä hoitamaan. Tämä on mielestäni kuitenkin hieman jopa vaarallinen ajatte- lutapa. Juuri pienempien yritysten tulisi kiinnittää erityistä huomiota sopimusasioihin. Tä- mä mielestäni siksi, uusien jäsenten rekrytointia että sopimusten puutteellisuudesta johtuen yritys voi joutua suuriin vaikeuksiin, jos asiasta ei olekaan sovittu tarkemmin ja tuleekin yllättävä sopimusrikko. Menetys voi rahallisesti olla iso, jopa niin iso, että se on yritykselle kohtalokasta. Haastattelemani yritykset toimivat pääasiallisesti eri alojen maahantuonnin parissa ja so- pimuksissakin oli suuria eroja. Yhdistävä tekijä yrityksille oli kuitenkin se, että niistä mi- kään ei ollut kovin suuri. Lakiasiat jäivät helposti sopimatta ja kirjallisia sopimuksia ei välttämättä arvostettu kovin korkealle. Yritysten välittömälle kaupankäynnille tarpeelliset sopimuskohdat olivat sopimuksissa hyvin edustettuina, mutta usein sopimuskohdat, jotka turvasivat kaupankäynnin tai ennakkoon virheen tai mahdollisen hyväksikäytön seuraa- mukset, jäivät pienemmälle huomiolle. Mielestäni on tärkeää keskittyä kaupankäyntiin ja hoitaa suhteet kauppakumppaneihin hy- vin. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös turvata liiketoiminnan tulevaisuus sopimalla etukä- teen mahdollisista seuraamuksista sopimusrikkomus tilanteessa sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä sopia lakiasioista. Jos sopimus on hyvin tehty, pystytään välttymään mahdollisilta riitatilanteilta paljon pidem- pään kun molemmat osapuolet tietävät seuraamukset sopimusrikkomustilanteessa. Tarkasti tehty sopimus myös vähentää epäselvyyksiä sekä väärinymmärrystilanteita. Xxxxx sopimus palvelisi hyvin sekä jälleenmyyjää että päämiestä, tulisi heidän räätälöidä sopimus heille sopivaksi. Asiat, jotka eivät koske kyseistä sopimusta, kannattaa jättää sopimuksen ulko- puolelle. Kuitenkin kaikki sopimukseen liittyvät asiat kannattaa liittää sopimusdokument- tiin, myös itsestään selvät asiat. Hyvän sopimuksen tekeminen kertoo mielestäni ammatti- maisuudesta ja turvallisuuttasiitä, että on tosissaan kaupanteon kanssa. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä Aloittaessani tekemään tutkimusta, minulla oli tietynlainen kuva jälleenmyyntisopimuksen sisällöstä ja sen kulusta. Lisäksi olin varma, että lähes jokaisella yrityksellä olisi olemassa kirjallinen sopimus. Tutkimuksen tulokset kertoivat kuitenkin muuta kuin mitä olin kuvi- tellut. Ilmenikin, ettei yrityksillä oikeastaan ole niin tarkkaa ja määriteltyä jälleenmyynti- sopimusta. Toisilla sopimus oli jopa pääasiallisesti suullinen. Haastattelujen jälkeen ym- märrän kuitenkin, miksi näin on. Yrityksillä on useita päämiehiä ja jokaisen kanssa sopi- mus on hieman erilainen. Yritykset kokevat vaikeaksi tehdä yhtä tietynlaista sopimusta, kun sovittavat asiat joka kerta poikkeavat toisistaan. Tästä seikasta huolimatta olen sitä mieltä, että sopimuksia olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiinkuitenkin tarkentaa, tai sanomisien motiivi että sovitut asiat olisivat edes yhdessä ja samassa paikassa, esimerkiksi kirjallisessa sopimuksessa. Suosittelen toimeksiantoyritykselleni laatimaani sopimusmallia käytettäväksi jälleenmyyn- nissä. Tähän asti toimeksiantoyritys on tehnyt sopimuksensa pääasiallisesti suullisesti tai sähköpostilla. Tämän sopimusmallin avulla sovitut asiat voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaavahelposti myös kirjata paperille. Tällöin vuorovaikutus Sopimusmalliin voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolellemyös vaivatta lisätä asioita tarvittaessa, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä esimerkiksi silloin kun teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin dään jälleenmyyntisopimuksia uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsa. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisesti, ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien päämiesten kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla Jälleenmyyntisopimusmallia voi myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletäjalostaa kirjoittamalla siitä erikielisiä versioita.

POHDINTA. Työhyvinvointia Oman kodin remontointi on haasteellista arvioida tarkastimonelle kotitaloudelle suuri investointi, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseenjota varten on saa- tettu säästää useita vuosia. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset Remonttiin sisältyy yleensä suuria toiveita, odotuksia ja unel- mia. Remontin läpivientiin liittyy monia eri vaiheita, joissa asiat voivat olla toisistaan poikkeaviamennä pieleen. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmasta. Sairaanhoi- toa tarvitaan Ja mitä isommasta remontista on kyse, sitä vähemmänsuurempi on yleensä remontista tuleva ”asu- mishaitta”, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaan. Vahvuuksien painottaminen ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässä. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä takaamaan hyvin- vointia. (Uusitalo-Malmivaara, 2014). Työterveyshuolto- sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen ja hoitotyön tueksi. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeita. Xxxxxx, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä ja turvallisuutta. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet joka omalta osaltaan saattaa vaikuttaa asiakkaan kokemiin asioihin. Esimiesten läsnäoloTarjouksen tai urakkasopimuksen laatiminen ja sen allekirjoittaminen on tärkeä juridinen toimenpide, myönteinen suhtautuminen johon kannattaa käyttää aikaa ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuuttahoitaa asia huolellisesti kaikki asiat huomi- oon ottaen. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää Huolellisesti laaditulla tarjouksella tai sopimuksella sekä yritys että asiakas voivat välttyä monelta ongelmalta, joita väistämättä syntyy, ellei näitä ole laadittu huo- lellisesti. Asiakirjojen lisäksi remontin onnistumisen kannalta on ehdottoman tärkeää avoin kommunikointi yrityksen ja laskee stressitasojaasiakkaan välillä. Kuitenkin huumori Työn alkuperäinen tarkoitus oli laatia kuluttajasopimuksia varten helposti käyttöön lan- seerattava sopimuspohja. Työn edetessä kuitenkin heräsi ajatus siitä, että tulisiko sopi- muspohja käyttöön yrityksen hektisessä arjessa. Tällä hetkellä kuluttajille tehtävät työt ovat pääasiallisesti pienehköjä, kaapistojen ja vuorovaikutus huonekalujen kasauksia sekä keittiöiden kokoamisia. Yritys laatii asiakkaan tarjouksen yksityiskohtaisesti, jokaiseen kohteeseen räätälöidyn tarjouksen. Tämän vuoksi päädyin käymään yrityksen tarjouksia läpi varmis- taakseni, että niistä löytyy yrityksen toiminnan kannalta riittävät tiedot, eikä niissä ole käytetty kuluttajille kohtuuttomia ehtoja. Tarjouksien sisältöä ei tässä opinnäytetyössä voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiintarkemmin käsitellä, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaavajotta liikesalaisuudet eivät paljastu. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelleTyössä on keskitytty yrityk- sen toimintaan vaikuttaviin yrityksen ja kuluttajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjuajotka yleisesti ovat kriittisiä kohtia remontin onnistumisen kannalta. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä Työn tavoitteena on lisätä yrityksen asiakasrajapinnassa työskentelevien henkilöiden osaamista kuluttaja-asiakkai- den sopimuksiin liittyvissä asioissa ja näin lisätä työhyvinvointiaollen luoda yrityksen asiakkaille parempia asiakaskokemuksia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuviaTyön edetessä tuli vastaan myös muita yrityksen toimintaan vaikuttavia asioita, joista saisi kokonaan oman erillisen opinnäytetyön. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätelläYrityksen markkinointiin liittyviä asioita olivat: saako yritys julkaista asiakkaan luona ottamia kuvia ilman, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä asiakkaalta on erikseen pyydetty suostumus? Voiko jo tarjoukseen kirjoittaa, että hyväksymällä tarjouk- sen annat luvan kohteesta otettujen kuvin julkaisuun. Onko tilanne erilainen, jos kyseessä on kuluttaja-asiakas tai yritysasiakas? Lisäksi oman opinnäytetyön olisi saanut uudesta tietosuojalaista, jonka siirtymäaika päättyy toukokuussa. Xxxx herättää paljon ajatuksia ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsakysymyksiä yrityksissä. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisestiXxxx yritys ajattelee, että laki ei koske heitä. Työn puolesta asi- aan perehtyneenä olisi ollut mielenkiintoista liittää opinnäytetyöhön tietosuoja-asioita. Kuluttajansuojalain tuoma vaikutus rakennusyrityksen toimintaan on kuitenkin itsessään jo niin laaja alue, että opinnäytetyötä tehdessä jouduin rajaamaan aihetta paljon. Asioista olisi pystynyt kirjoittamaan paljon laajemmin ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tiasyvällisemmin. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä Yhteistyö kyseisen yri- tyksen kanssa jatkuu ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tämän opinnäytetyön pohjalta asioihin perehdytään tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48tapauskohtaisesti.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.

POHDINTA. Työhyvinvointia Työssä oppiminen oppisopimusopiskelijan oppimisen pääasiallisena tapana valmistua ammat- tiin on haasteellista arvioida tarkastimielekästä silloin, kun hän viihtyy työpaikassa. Työpaikkakouluttajan osaamiseen vai- kuttaa oppisopimusopiskelijan ammattiin valmistumisen koko prosessin tunteminen. Työpaik- kakouluttaja toimii omalta osaltaan tärkeässä roolissa ammatillisen sisällön ohjaajana ja op- pisopimusopiskelijan ammatillisen osaamisen varmistajana. Laadukkaan toiminnan taustalla on työpaikkakouluttajan vankka osaaminen perehdyttämisessä, ohjauksessa sekä arviointopro- sessissa. Työssä oppimisessa oppisopimusopiskelija oppia myös toisilta työntekijöiltä, jolloin voidaan vaihtaa mielipiteitä, tehdä kysymyksiä tai työskennellä tiimissä. Tällainen tapa oppia on todettu mielekkääksi. Tulossa oleva oppisopimusopiskelijan opas työpaikkakouluttajalle, on tullut selkeästi tämän tutkimuksen perusteella tarpeeseen. Oppaan avulla työpaikkakouluttajan on helpompi ohjata ja tukea oppisopimusopiskelijaa. Työpaikkakouluttajan tehtävät eri vaiheissa ovat erittäin tärkeitä, luettelomaisesta ohjeistuksesta näkee selkeästi eri vaiheet, mitä tulee muistaa op- pisopimuskoulutuksessa. Oppaan laatimisen aikana olen itse vahvistanut omaa osaamistani perehtymällä lähdeaineistoon oppisopimuskoulutuksesta, näyttötutkintojärjestelmästä, työssä oppimisesta ja ohjauksesta. Omassa työssäni on erittäin tärkeää tuntea oppisopimuskoulutus koulutusjärjestelmänä, lainsäädäntö, näyttötutkintojärjestelmä ja ohjausprosessi oppisopi- musopiskelijan prosessin aikana. Mielestäni on myös tärkeää, että yhteistyö työnantajien ja työpaikkakouluttajien kanssa sujuu hyvin. Uskon, että työpaikkakouluttajan oppaan avulla työnantajat ja työpaikkakouluttajat pystyvät paremmin näkemään oman toimintansa merki- tyksen oppisopimusopiskelijan koko prosessin aikana. Vaikka ohjaus vaatii alussa enemmän aikaa, niin se kuitenkin palkitsee myöhemmin, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseenopiskelijan onnistumisen kokemusten kautta varmuus opiskelijalla lisääntyy, tehtävät selkiytyvät ja työn laatu paranee. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeaviaTyöpaikka- kouluttajien kannattaa pohtia omaa motivaatiotaan työpaikkakouluttajana, saavuttivatko op- pisopimusopiskelijat tavoitteet ja kuinka sitoutunut he olivat tekemään yhteistyötä opettajien sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmastaYhteistyön kehittäminen ja erilaisten toi- mintatapojen kokeilu lisää varmuutta ja avaa uusia näkökulmia asialle. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmän, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaanKehittämistyö on saatu alkuun. Vahvuuksien painottaminen Tulevaisuudessa joudutaan varmaan pohtimaan ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässä. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä takaamaan hyvin- vointia. (Uusitalo-Malmivaara, 2014). Työterveyshuolto- sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen ja hoitotyön tueksi. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeita. Xxxxxx, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä ja turvallisuutta. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaamuutta- maan asioita, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisiavaltakunnallisesti kehitetään oppisopimuskoulutusta siihen suuntaan, että kaikilla oppisopimustoimijoilla olisi yhtenäiset linjaukset asioiden suhteen; esimerkiksi lomak- keet ja työssä oppimisen arviointi. Riittävästä levosta Tällä hetkellä oppisopimusopiskelijan työssä oppimisessa arvioidaan teknisiä ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstätaloudellisia taitoja, suunnittelu ja kehittämistaitoja sekä työelämän sosiaalisia taitoja. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmastaArviointikriteerit eivät ole näytöntutkintoperusteisia uusien opetussuunni- telmien mukaan. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessaTyössä oppimisen tavoitteet tulevat kuitenkin tutkinnon perusteista. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaava. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelleTyössä oppimisen arviointia tulisikin kehittää tutkinnon perusteista nousevien arviointikriteerien mu- kaiseksi, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjuatavoitteet ja arviointi vastaisivat toisiaan. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätelläOppisopimusopiskelijan näkökulmasta katsottuna opas tuo lisäarvoa sille, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva työpaikkakou- luttajalla on kättä pidempää, mistä hän voi heti saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsa. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisestiapuja ongelmatilanteisiin, ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tienjoita yleen- sä ovat aikataulutus, auttamisen merkityksellisyyden kokemus työssä oppimisen tavoitteet sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48työssä oppimisen arviointi.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.

POHDINTA. Työhyvinvointia on haasteellista arvioida tarkastiKehittämistyön tavoitteena oli kehittää kannattavampi vuokratuolisopimus case-yri- tykselle. Parturi-kampaamon nykyinen vuokratuolisopimus ei ole riittävän kannattava yritystoiminnalle, minkä takia sitä tuli kehittää. Toimeksiantajan toive oli, että sopi- musmuoto pysyy vuokratuolisopimuksena. Yrittäjyys- eikä sopimusmuotoa lähdetty tästä syystä kehittämistyössä muuttamaan. Työssä ei myöskään otettu kantaa sopimus- juridiikkaan eikä sopimusehtoihin, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseentämä ei ole keskeinen asia sopimuksen kan- nattavuuden parantamiseen. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeaviaKehittämistyössä kehitettiin siis vanhaa vuokratuolisopi- musta kannattavammaksi. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmastaTyön tarkoituksena oli luoda laskelmataulukot, joista näkyy ratkaisut kehittämistyölle. Sairaanhoi- toa tarvitaan sitä vähemmänTyön haastavin osuus oli kehittää oikeanlaiset laskelmapohjat, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaanjoista näkyvät ratkaisut kannattavampaan vuokratuolisopimukseen. Vahvuuksien painottaminen Kehittämistyössä käytetyt laskelmat ovat oman kehityksen mukaan suunniteltuja, käyttäen apuna kuitenkin 1575/1992 §1 Kir- janpitoasetuksen tuloslaskelman kaavaa. Kirjanpitoasetuksesta saatiin kaava ensim- mäiseen laskelmataulukon sarakkeeseen, josta siis näkyy case-yrityksen tuloslaskel- man kaikki tilit jaoteltuna muuttuviin ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässäkiinteisiin kustannuksiin. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä takaamaan hyvin- vointiaKehittämistyötä tehdessä havahduin siihen, kuinka haastavaa oli luoda laskelmataulu- kot aivan tyhjästä. (Uusitalo-MalmivaaraHaastavinta laskelmien luomisessa oli ongelmanratkaisu. Miten saada selkeä taulukko, 2014)josta näkyy muutokset ja ratkaisut uuteen vuokratuolisopimuk- seen parhaiten. Työterveyshuolto- Laskelmataulukoiden luominen ja suunnitteleminen itsenäisesti, on opettanut minulle suunnitelmallisuutta, itsenäistä ajattelua sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen ja hoitotyön tueksiluovuutta. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeita. Xxxxxx, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- musta, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä ja turvallisuutta. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä olisi hyvä pohtia. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuri, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässä. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaava. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelle, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätelläUskon, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä case-yritys ottaa käyttöön kehittämäni uuden kannattavamman vuokratuo- lisopimuksen. Yrityksellä on helppo ottaa se käyttöön heti, kun yritykseen saadaan uusi vuokratuoliyrittäjä. Nykyisen vuokratuoliyrittäjän sopimusta pystytään muutta- maan jokaisen vuoden helmikuussa. Nykyiselle vuokratuoliyrittäjälle pystytään näyt- tämään laskelma, josta näkyy hänen käyttämien kustannusten rahamääräinen arvo. Siinä nähdään, että vuokratuoliyrittäjä maksaa käyttämistään kustannuksista liian vä- hän nykyisellä sopimuksella. Laskelmassa nähdään myös se, että kaikki kustannukset joita vuokratuoliyrittäjä käyttää, saadaan veloitettua uudella vuokratuolisopimuksella. Vuokratuoliyrittäjä maksaa siis uudella vuokratuolisopimuksella yhtä paljon kustan- nuksia, kuin hän niitä yritystoiminnassakin käyttää. Uudessa vuokratuolisopimuksessa kaikki yritystoiminnan kokonaiskustannukset jaetaan tasan siellä työskentelevien kes- ken. Uusi kehittämäni vuokratuolisopimus on siis kannattava niin yrityksen omista- jalle, kuin vuokratuoliyrittäjällekin. Yrityksen omistajan näkökulmasta olisi hyvä, jos tuloslaskelmassa olisi eri tilit hänen kampaamotuote myynneilleen, sekä vuokratuoliyrittäjän maksamille käytetyille tuot- teille. Omistajan olisi helpompi analysoida tuloslaskelmaansa, jos nämä erät olisivat eri tileillä. Tämä helpottaisi hahmottamaan ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsa. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisesti, ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48löytämään ongelman ajoissa.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.

POHDINTA. Työhyvinvointia Opinnäytetyöni tarkoituksena oli luoda toimistomme käyttöön vakioehdot sisältävä toi- meksiantosopimus. Sopimuksia oli alun perinkin tarkoitus tehdä kaksi erilaista – yksityi- selle asiakkaalle sekä yhteisöasiakkaalle. Suurin eroavuus sopimusten välillä oli oikeus- turvavakuutuksen käsittely. Laatimani toimeksiantosopimus on haasteellista arvioida tarkastiotettu käyttöön asianajotoimistossamme, sillä monet tekijät vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemukseenjoten opin- näytetyöni tavoite on tullut täytettyä. Saman ryhmän sisällä työhyvinvointikokemukset voivat olla toisistaan poikkeaviaTietysti muutaman kuukauden käytäntö saattaa tuoda siihen muutoksia ja täydennyksiä sekä näyttää, väheneekö toimeksiannon avaami- seen ja laskutukseen liittyvät ongelmat. Työhyvinvointia voidaan tukea hoitotyössä ter- veydentilan hoitamisen lisäksi terveyden edistämisen näkökulmastaEtämyynti tulee tulevaisuudessa olemaan suuri haaste asianajotoiminnassa. Sairaanhoi- toa tarvitaan Toisaalta sitä vähemmänpitäisi lisätä ja kehittää tarjoamalla esim. kotisivujen kautta mahdollisuutta ostaa asiakir- japohjia (yksinkertainen kauppakirja, mitä paremmin terveyden hoidossa onnistutaanedunvalvontavaltuutus ym.), mutta vastaako asia- kas vai asianajaja asiakirjan oikeellisuudesta ja laillisuudesta. Vahvuuksien painottaminen Tai asiakas soittaa kysyäk- seen vain yhtä pientä asiaa – uskaltaako asianajaja enää antaa vastausta, koska se onkin etämyyntiä. Periaatteessa siitä pitäisi voida lähettää lasku, mutta asiakas voi hyödyntää saamansa neuvon, reklamoida, ettei hän ole antanut toimeksiantoa ja kehittäminen vie alaa ongelmien luomilta haas- teilta työelämässälähettää vielä sen jälkeen peruuttamisilmoituksen. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen Toimistomme on ottanut etämyyntiin tiukan ja yksiselitteisen linjan – puhelimessa ei riitä takaamaan hyvin- vointiaenää anneta neuvoja, vaan asiakkaan on varattava aika ja tultava käymään toimistolla, jotta voimme allekirjoittaa toimeksiantosopimuksen. (Uusitalo-MalmivaaraOpinnäytetyötä aloittaessani minulla oli suuret odotukset asianajotoimistoihin lähetettä- västä kyselystä, 2014)mutta sen anti osoittautui todella olemattomaksi. Työterveyshuolto- sekä hoitohenkilökunta voi hyötyä opinnäytetyöstä saadakseen sopimuspalokuntalaisten näkökulmaa työhyvinvointiin terveyden edistämisen Hämmästelen, että Suo- men Asianajajaliiton erittäin vahvasta ohjeistuksesta huolimatta toimeksiantosopimusta käytetään niin vähän. Koen, että tutkimustulos ei antanut luotettavaa eikä kattavaa kuvaa toimeksiantosopimuksen käytöstä ja hoitotyön tueksimerkityksestä muissa asianajotoimistoissa vähäisen vastaajamäärän vuoksi. Sopimuspalokuntalaisten työhyvinvoinnista löytyi kehittämistarpeitaKoen haasteelliseksi kokonaislaskutuksen käyttämisen ja sitä varmasti joudutaan tulevai- suudessa käyttämään. XxxxxxEi asiakas halua jättää avointa piikkiä asianajotoimistoon. Käytäntö on niin useasti osoittanut, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapojaettä se helppo, pitkäaikaisten tehtävien aikaista ravitse- mustayksinkertainen perukirja on aivan jotain muuta kuin yksinkertainen. Xxxxxxx tuli toimittamaan perunkirjoitusta äitinsä jälkeen ja kertoi olevansa ainoa lapsi. Sukuselvityksestä ilmenikin, uusien jäsenten rekrytointia sekä kaluston toimivuutta voisivat edistää ter- veyttä että hänellä oli kolme sisarta, jotka oli annettu pois häntä aiemmin, jolloin perunkirjoitus muuttuikin huomattavasti haasteelli- semmaksi. Miten asianajaja pystyy toimeksiantoa vastaanottaessaan ottamaan kaiken mahdollisen ennalta huomioon ja turvallisuutta. Psyykkisesti kuormittavien tehtävien jälkeisiä purkukäy- tänteitä lupaamaan toimeksiannon kiinteään hintaan? Englannissa käytössä oleva ehdollinen palkkio on mielenkiintoinen haaste ja mahdolli- suus ja sen tutkiminen olisi hyvä pohtiaopinnäytetyön tutkimuskohde. Pelastusalalla vallitsee pärjäämisen kulttuuriSe asettaisi asianajajat ja myös tuomioistuimien tuomarit palkkioiden osalta uusien haasteiden eteen. Ja kuka hoi- taisi oikeudenkäynnit, mikä saat- taa toimia esteenä tuntemuksistaan puhumiseen ryhmässäjoissa häviö on lähes varma. Voisiko Defusing- purkuistunnon aiempaa systemaattisempi käyttö matalammalla kynnyksellä li- sätä tehtävien purkamisen luontevuutta? Vertaispurun käyttöönottoa voisi pohtia kuormittavien tehtävien Tosin sen käyttöönottaminen Suo- messa vaatii lainsäädännön muuttamista ja stressin purkamisen tueksi. Suomen Palopäällystöliitto on antanut suosituksensa jälkipurkukäytäntöjen käyttöönottoon työhyvinvoinnin tueksi. Sopimuspalokunnat voisivat hyötyä koulutuksesta psyykkisen kuormittu- neisuuden tunnistamiseen ja hallintaan. Kynnystä hakeutua tarvittaessa keskus- teluavun piiriin olisi hyvä madaltaa, sillä tehtävät ovat toisinaan jopa traumaattisia. Riittävästä levosta ja mielekkäästä vapaa-ajasta huolehtiminen auttavat palautumaan työstä. Johtajan kyky asettua sopimuspalokuntalaisten asemaan voisi auttaa hahmotta- maan käytännön toimintaa tehtävillä sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta. Pe- lastus- ja ensivastetehtävillä annetun ohjeistuksen selkeys ja sopimuspalokunta- laisten ideoiden kuunteleminen voisivat auttaa tehtävän suorittamisessa. Yhtei- sistä pelisäännöistä sopiminen ja asioista yhdessä keskusteleminen voisi edistää yhteisymmärrystä. Hyvää johtajuutta tukevat hyvät alaistaidot. On tärkeää olla kohtuullinen esimiestä kohtaan, ja ymmärtää esimiehen rajalliset vaikutusmah- dollisuudet asioihin. Esimiesten läsnäolo, myönteinen suhtautuminen ja toimin- taan osallistuminen mahdollisuuksien mukaan voisi edesauttaa yhteistyön suju- vuutta. Parhaimmillaan ”roisi palokuntahuumori” yhdistää ryhmää ja laskee stressitasoja. Kuitenkin huumori ja vuorovaikutus voi joskus mennä henkilökohtaisuuksiin, tai sanomisien motiivi voi jostain syystä olla tarkoituksellisesti loukkaava. Tällöin vuorovaikutus voi mennä henkisen väkivallan tai työpaikkakiusaamisen puolelle, jolloin myös ryhmässä koettu turvallisuuden tunne voi horjua. Haastatteluvas- tauksissa kerrottiin joidenkin sopimuspalokuntalaisten voivan jättäytyä toimin- nasta pois tämän vuoksi. Huomion kiinnittäminen vuorovaikutus- ja huumorikult- tuuriin voisi vaalia turvallista työilmapiiriä ja näin lisätä työhyvinvointia. Suoran kommunikaation palokuntien eri asemapaikkojen välillä ajateltiin voivan lieventää menneisyydestä juontavia vääriä mielikuvia. Sopimuspalokuntaryhmien välisien vuosien takaisten erimielisyyksien käsittely voisi olla yhä tarpeen, sillä niiden ker- rottiin vaikuttavan asenteisiin nykyäänkin. Yhteiset harjoitukset ja monipuolisempi yhteinen tekeminen voisi lisätä eri sopimuspalokuntien välistä me-henkeä. Positiivisen palautteen määrän lisääminen tehtävää johtavilta tahoilta sekä teh- tävällä toimijoilta puolin ja toisin voisi luoda arvostuksen kokemusta ja luotta- musta toimijoiden välille. Myös rakentavan palautteen antamisessa olisi hyvä muistaa toisen kunnioittaminen. Palautekulttuurin kehittämiseen voi jokainen vai- kuttaa osaltaan. Sopimuspalokuntia kuvailtiin vastaanottavaisiksi yhteisöiksi. Kui- tenkin uusien jäsenten ajateltiin toisinaan olevan vaikeaa päästä tiiviiseen ryhmään sisään. Uusien jäsenten vastaanottamisen ja ryhmäytymisen keinoja olisi hyvä pohtia yhdessä. Voisiko sopimuspalokunnissa olla esimerkiksi henki- löitä, joiden tehtävänä on perehdyttää ja auttaa uusia jäseniä pääsemään toimin- nassa alkuun? Uuden jäsenen aloittaessa sopimuspalokuntatoiminnassa voitai- siin alkuun pääsyn tueksi tarjota toiminnasta kertovaa perehdytysopasta tai pe- rehdytyspäivää. Opinnäytetyön tuloksena selvisi myös sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni haastatteluiden perusteella määrällisesti enemmän kuin kehityskohtia, joka onkin oletettavaa ihmisten osallistuessa toi- mintaan vapaaehtoisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että sopimuspalokuntatoi- mintaan osallistuva voi saada toiminnan myötä hyvinvointia elämäänsä ja tyydy- tystä työelämäntarpeisiinsa. Toimintaan mukaan tulevat voivat hakeutua toimi- maan arvojensa mukaisesti, ja saavat näin toimiessaan myös itselleen hyvinvoin- tia. Jokaisen opinnäytetyöhön osallistuneen sopimuspalokuntaryhmän toimintaa vahvasti ohjaavia arvoja olivat turvallisuuden luominen yhteisössä vastuunsa tun- tien, auttamisen merkityksellisyyden kokemus sekä ryhmään kuulumisen tärkeys. Tiimityössä pelastustoimen tehtävillä voi kokea yhteenkuuluvuuden tunteen li- säksi tekevänsä merkityksellistä ja arvokasta työtä muiden hyväksi. Riittävän ja hyvässä hengessä annetun palautteen lisäksi muunlaista palkitsemistakin voisi hyödyntää. Tunnustus esimerkiksi aktiivisesta osallistumisesta, toiminnan tai osaamisen kehittämisestä sekä erityisen hyvin onnistuneelta tehtävältä voisi li- sätä myönteisiä kokemuksia ja luoda positiivista ilmapiiriä. Toiminnasta voi muo- toutua elämään merkitystä luova elämäntapa. Tällöin on myös tärkeää kiinnittää huomiota sopimuspalokuntalaisten työhyvinvointiin. Keväällä 2020 alkanut Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti Tunturi-La- pin alueen matkailuun ja elinkeinoihin. Yleisesti pandemian vuoksi asetetut rajoi- tustoimet palokuntatoiminnassa sekä muussa elämässä ovat voineet vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon ja toimintaan osallistumiseen. Opinnäytetyön tu- loksissa ei ilmene pandemian aikaisia kokemuksia. Pandemian vaikutuksia palo- kuntatoimintaan olisi syytä tutkia tarkemmin ilmiön vaikutusten selvittämiseksi ja palokuntatoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi vastaavissa häiriötilanteissa. Sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin tukemisella voidaan kehittää myös ensihoi- topalvelua ensivastetoiminnan näkökulmasta. Ensivasteet ovat ensihoidon tär- keä yhteistyökumppani. Tulevaisuustutkimuksessa: Ensihoidon työturvallisuus vuonna 2030, pohdittiin ensihoidon tulevaisuuden näkymiä kolmen sairaanhoito- piirin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen paneelikeskusteluissa koros- tettiin ensihoidon sidosryhmien, kuten ensivasteyhteistyön merkitystä ja yhteis- työn kehitystarvetta tulevaisuuden ensihoitopalvelun kehittämisessä. (Ala- suvanto, Nordberg, & Sirola, 2020, s. 47–48vakuutusyhtiöiden innovatiivisuutta aivan uu- den vakuutusmuodon luomiseen.) Sopimuspalokuntien toiminta-alu- eella Tunturi-Lapissa matkailusesongit lisäävät myös ensivastetehtävien määriä. Haja-asutusalueilla ensivasteet ovat erityisen tärkeitä, sillä potilas voi joutua odottamaan lähintä ensihoitoyksikköä pitkien välimatkojen vuoksi. Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat huolehtivat ensivasteen ylläpitokoulutuksista sekä hoitovarusteiden riittävyydestä yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa. Sopimuspalokuntatoiminnan työhyvinvointia ja näkyvyyttä lisäävä projekti voisi hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi auttaa ihmisiä saamaan tietoa toiminnasta sekä purkaa mahdollisia toimintaan osallistumisen esteitä ajatuksien tasolla. Projekti voisi mahdollistaa asioiden yhdessä pohtimisen sekä tarvittavien toimien suun- nittelun. Projektiin voisi kuulua some-kampanjointia ja erilaisia työryhmän esittä- miä ideoita, joilla saadaan toiminta kansalaisille näkyvämmäksi. Projekti voisi olla myös uuden opinnäytetyön aihe, ja luonteva jatko tälle opinnäytetyölle. Sopimus- palokuntatoiminta elämän voimavarana voisi olla tärkeä näkökulma uusien jäsen- ten rekrytoinnissa. Toiminnan potentiaalin aikaisempaa näkyvämpi huomiointi yh- teiskunnassa voisi parhaimmillaan auttaa ylläpitämään hyviä elämänarvoja. Haastateltavien sukupuolijakauma oli selkeästi miesvoittoinen. Uusien jäsenten rekrytoinnissa olisi hyvä pohtia, kuinka naisia saataisiin mukaan sopimuspalo- kuntaan enemmän. Työyhteisöjen monipuolisuus ja yhdenvertaisuus voi lisätä alan vetovoimaisuutta ja positiivista kuvaa (Vuokko, 2020, s. 207). Sopimuspalo- kuntien nuoriso-osastot voivat tarjota lapselle ja nuorelle hyvän yhteisön kasvun ja kehityksen tueksi. Toimivat nuoriso-osastot voivat vaikuttaa sopimuspalokun- tatoiminnan jatkuvuuteen tulevaisuudessa, sillä useat siirtyvät täysi-ikäistyttyään pelastustoimen tehtäviä hoitavaan hälytysosastoon. Sopimuspalokuntatoiminta voi olla elinikäinen harrastus, joskin sitä ei aina puhtaasti harrastukseksi mielletä.