POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA ole palattu työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi. Tämä vaikuttaa palkanmaksun suuruuteen ja kestoon silloin, kun viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön ja sairastuu uudestaan tai hänelle myönnetään eri sairauspoissaolojen väliin vuosi- lomaa, muuta virka-/työvapaata tai hänet lomautetaan. Tällöin joudutaan muun muassa ratkaisemaan, pitääkö työhön paluun vuoksi katsoa jälkimmäinen saira- usaika uudeksi sairauspoissaoloksi ja maksaa sairausajan palkkaa toisena vuonna jälleen 1 momentin mukaisesti vai sovelletaanko edelleen 2 momentin mukaista 365 kalenteripäivän rajoitusta. Kaikki erillisetkin sairausajat katsotaan teknisesti yhdeksi yhdenjaksoiseksi sairau- deksi, jollei viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön vähintään 30 kalenteripäi- väksi. Merkitystä sairauden yhdenjaksoisuuden arvioinnissa ei ole sillä, perustu- vatko poissaolot samaan vai eri sairausdiagnoosiin. Yhdenjaksoisuutta ei katkaise myöskään vuosiloma, muu virka-/työvapaa tai lomautus. Yhdenjaksoisen sairaus- ajan katkaisee vain työhön paluu vähintään 30 kalenteripäiväksi. Kun työssäolo on kestänyt 30 kalenteripäivää ennen uuden sairauspoissaolon alkua, lopetetaan 2 momentin mukainen 365 päivän laskentaan perustuva palkanmaksun keskeytys ja palataan noudattamaan 1 momentin pääsääntöä. Vaikka alle 30 kalenteripäivää kestänyt työssäolo, muu kuin sairauteen perustu- va virka-/työvapaa, vuosiloma tai lomautus ei katkaise sairausajan yhdenjaksoi- suutta, ne lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä. Ne jätetään huomiotta, kun lasketaan, milloin 365 kalenteripäivää yhdenjaksoista sairausaikaa tulee täyteen. Työntekijällä on kolme pitkäkestoista sairauspoissaoloa. Ensimmäinen sairausai- ka on 1.3.–8.4. Työntekijä palaa työhön vajaaksi kuukaudeksi ja on sitten sairau- den vuoksi työvapaalla 5.5.–30.11. välisen ajan. Tämän jälkeen hänelle myönne- tään vuosilomaa 1.12.–16.1. väliseksi ajaksi. Vuosiloman jälkeen sairauspoissaolo jatkuu toisena vuonna 17.1.–31.10. välisen ajanjakson. Ensimmäisen sairauspoissaolon alettua 1.3. työntekijä ei palaa työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi ennen kuin viimeinen sairauspoissaolojakso päättyy toisena vuonna lokakuun lopussa. Sairaus katsotaan yhdenjaksoiseksi 1.3. alkaen, koska työhön ei ole palattu vähintään 30 päiväksi. Oikeus sairausajan palkkaan määräytyy ensimmäisenä vuonna 1 momentin pe- rusperiaatteen mukaisesti: 60 kalenteripäivää täyttä palkkaa ja sen jälkeen 120 kalenteripäivää 2/3 palkkaa. Toisena vuonna sairausajan palkanmaksun kesto riippu...
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. 46 IV OSA VUOSILOMA 70
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Virka-/työvapaan ajalta maksetaan palkkaa siten kuin tässä osassa (III osa) on sovittu. Jos palkan maksamisesta virka-/työvapaan ajalta ei ole tässä osassa sovittu, virka-/työvapaan ajalta pidätetään koko palkkaus.
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Viranhaltijalla/työntekijällä, joka on sairaudesta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään, on oikeus saada siksi ajaksi virka-/työvapaata. Osasairauspäivärahalla olevaan viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan osa-aika- työtä koskevia määräyksiä. Hänen tulee hakea osittaista virka-/työvapaata. Jos hä- nelle myönnetään osittainen virka-/työvapaa osasairauspäivärahan perusteella, hän työskentelee osa-aikaisesti ja saa osa-aikatyön mukaisen palkan. Lisäksi hän saa osasairauspäivärahan itselleen. Tällöin hän on työnantajan näkökulmasta osa- aikatyössä eikä sairauden vuoksi virka-/työvapaalla. Osasairauspäiväraha-ajalta viranhaltijalle/työntekijälle ei voida maksaa tehtyä osa-aikatyötä suurempaa palk- kaa, ja toisaalta osasairauspäivärahaa ei voida maksaa työnantajalle.
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Vaikka työnantaja ei yleensä edellyttäisi lääkärintodistuksen esittämistä työkyvyt- tömyydestä, se voi sen tehdä, jos se katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Aikataulusyistä lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen voi toimittaa työnantajalle myös sähköisesti. Työntekijä/viranhaltija ei 2 momentin kolmannen virkkeen perusteella menetä sairausajan palkkaa, mikäli lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä.
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Jäljempänä 70 §:ssä on määräykset siitä, miten viranhaltijan/työntekijän tulee toimia, jotta hänellä on oikeus sairausajan palkkaetuihin. Samassa pykälässä on myös määräyksiä siitä, mihin esim. SVL:n perusteella maksettaviin korvauksiin työnantajalla on oikeus.
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Sairausajan palkkana maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle se sään- nöllisen työajan mukaan laskettu varsinainen palkka, jonka työntekijä olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Säännöllisen työajan mukaan lasketulla palkalla tarkoitetaan työntekijän varsinaista palkkaa ilman sunnuntai-, ilta- tai yötyö- tai muitakaan työaikakorvauksiin perustuvia ns. olosuhdelisiä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa 56–58 §:ssä määritellyil- tä ajanjaksoilta ja näissä pykälissä sanotut määrät. Tässä momentissa määrätään siitä, miten tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan perusteena olevan palkan suu- ruus lasketaan. Palkkaperusteena on varsinainen palkka. Tuntipalkkaisen palkkaan voi sisältyä sellaisia lisiä, jotka sisältyvät varsinaiseen palkkaan ja jotka otetaan huomioon sairausajan palkassa. Tällaisia ovat tuntipalkkajärjestelmän (osa II Luku 2.2.2.) tarkoit- tama kokemuslisä, henkilökohtainen lisä ja työolosuhdelisä. Sen sijaan työaikamäärä- yksiin perustuvia korvauksia ei oteta huomioon sairausajan palkkaa määritettäessä.
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Laskennallinen työaika joudutaan määrittämään erityisesti ns. tarvittaessa tule- ville työntekijöille, joiden säännöllisestä työajasta ei ole sovittu. Keskimääräinen päivittäinen työaika saadaan jakamalla 12 edellisen viikon työaika luvulla 60, koska 12 viikon jaksoon sisältyy normaalisti 60 työpäivää (12 x 5 = 60).
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alka- mista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta palkkaa kalenterivuoden aikana seuraavasti:
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Ensimmäisenä vuonna on yhteensä 241 päivää sairauspoissaoloa, josta palkallis- ta on yhteensä 180 päivää (yhteensä 60 päivää täyttä palkkaa ja 120 päivää 2/3 palkkaa). Tämän jälkeen vuotuinen palkanmaksu päättyy loppuvuodeksi. Toise- na vuonna vuotuinen sairausajan palkanmaksu alkaa uudestaan vuoden alusta ja kestää sairausajan loppuun 20.3. asti.