POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Perhevapaan ajalta maksettavasta palkasta ks. 63 §. Uusia 1.8.2022 voimaan tulevia sairausvakuutuslain päivärahasäännöksiä sovelle- taan henkilöön, jonka lapsen laskettu syntymäaika on aikaisintaan 4.9.2022. Täl- löin sairausvakuutuslain mukainen raskausvapaa voi alkaa aikaisintaan 1.8.2022. Jos lapsi kuitenkin syntyy ennenaikaisesti 29.7.2022 tai sitä aikaisemmin, sairaus- vakuutuslain mukaisia päivärahoja maksetaan 1.8.2022 saakka voimassa olleen lain mukaisesti. Muut alla perhesyistä johtuvat poissaolot ovat palkattomia poissaoloja työstä. TSL 4:7 (poissaolo pakottavista perhesyistä) antaa työntekijälle oikeuden tilapäi- seen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta ar- vaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. TSL 4:7a mukaan (poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi) työn- tekijä voi jäädä pois työstä määräajaksi perheenjäsenen tai muun läheisen hoita- miseksi. Vapaasta ja sen kestosta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. TSL 4: 7 b Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työ- päivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, jos omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avusta- mista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai va- kavan vamman vuoksi. Työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitet- tävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. 46 IV OSA VUOSILOMA 70
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Virka-/työvapaan ajalta maksetaan palkkaa siten kuin tässä osassa (III osa) on sovittu. Jos palkan maksamisesta virka-/työvapaan ajalta ei ole tässä osassa sovittu, virka-/työvapaan ajalta pidätetään koko palkkaus.
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Viranhaltijalla/työntekijällä, joka on sairaudesta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään, on oikeus saada siksi ajaksi virka-/työvapaata. Osasairauspäivärahalla olevaan viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan osa-aika- työtä koskevia määräyksiä. Hänen tulee hakea osittaista virka-/työvapaata. Jos hä- nelle myönnetään osittainen virka-/työvapaa osasairauspäivärahan perusteella, hän työskentelee osa-aikaisesti ja saa osa-aikatyön mukaisen palkan. Lisäksi hän saa osasairauspäivärahan itselleen. Tällöin hän on työnantajan näkökulmasta osa- aikatyössä eikä sairauden vuoksi virka-/työvapaalla. Osasairauspäiväraha-ajalta viranhaltijalle/työntekijälle ei voida maksaa tehtyä osa-aikatyötä suurempaa palk- kaa, ja toisaalta osasairauspäivärahaa ei voida maksaa työnantajalle.
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Vaikka työnantaja ei yleensä edellyttäisi lääkärintodistuksen esittämistä työkyvyt- tömyydestä, se voi sen tehdä, jos se katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Aikataulusyistä lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen voi toimittaa työnantajalle myös sähköisesti. Työntekijä/viranhaltija ei 2 momentin kolmannen virkkeen perusteella menetä sairausajan palkkaa, mikäli lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä.
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Jäljempänä 70 §:ssä on määräykset siitä, miten viranhaltijan/työntekijän tulee toimia, jotta hänellä on oikeus sairausajan palkkaetuihin. Samassa pykälässä on myös määräyksiä siitä, mihin esim. SVL:n perusteella maksettaviin korvauksiin työnantajalla on oikeus.
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Sairausajan palkkana maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle se sään- nöllisen työajan mukaan laskettu varsinainen palkka, jonka työntekijä olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Säännöllisen työajan mukaan lasketulla palkalla tarkoitetaan työntekijän varsinaista palkkaa ilman sunnuntai-, ilta- tai yötyö- tai muitakaan työaikakorvauksiin perustuvia ns. olosuhdelisiä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa 56–58 §:ssä määritellyil- tä ajanjaksoilta ja näissä pykälissä sanotut määrät. Tässä momentissa määrätään siitä, miten tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan perusteena olevan palkan suu- ruus lasketaan. Palkkaperusteena on varsinainen palkka. Tuntipalkkaisen palkkaan voi sisältyä sellaisia lisiä, jotka sisältyvät varsinaiseen palkkaan ja jotka otetaan huomioon sairausajan palkassa. Tällaisia ovat tuntipalkkajärjestelmän (osa II Luku 2.2.2.) tarkoit- tama kokemuslisä, henkilökohtainen lisä ja työolosuhdelisä. Sen sijaan työaikamäärä- yksiin perustuvia korvauksia ei oteta huomioon sairausajan palkkaa määritettäessä.
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Laskennallinen työaika joudutaan määrittämään erityisesti ns. tarvittaessa tule- ville työntekijöille, joiden säännöllisestä työajasta ei ole sovittu. Keskimääräinen päivittäinen työaika saadaan jakamalla 12 edellisen viikon työaika luvulla 60, koska 12 viikon jaksoon sisältyy normaalisti 60 työpäivää (12 x 5 = 60).
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alka- mista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta palkkaa kalenterivuoden aikana seuraavasti:
POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA. Ensimmäisenä vuonna on yhteensä 241 päivää sairauspoissaoloa, josta palkallis- ta on yhteensä 180 päivää (yhteensä 60 päivää täyttä palkkaa ja 120 päivää 2/3 palkkaa). Tämän jälkeen vuotuinen palkanmaksu päättyy loppuvuodeksi. Toise- na vuonna vuotuinen sairausajan palkanmaksu alkaa uudestaan vuoden alusta ja kestää sairausajan loppuun 20.3. asti.