Rakenne. Tätä sopimusta sovellettaessa: (i) sanojen "sisältävät", "sisältää" ja "mukaan lukien" katsotaan seuraavan sanoja "ilman rajoituksia"; ii) sana "tai" ei ole yksinoikeus; ja (iii) yksikköä kuvaavilla sanoilla on vertailukelpoinen merkitys, kun niitä käytetään monikossa, ja päinvastoin. Osapuolen rooli tämän sopimuksen laatimisessa ei ole perusta tämän sopimuksen tulkinnalle millään tavalla tällaista osapuolta vastaan. Tilauslomake ja siihen liitetyt aikataulut ja näyttelyesineet ovat erottamaton osa tätä sopimusta samassa määrin kuin jos ne olisi esitetty tässä sanatarkasti.
Rakenne. 1. Mistä tahansa sopivasta materiaalista valmistettu kontti, joka läpäisee seuraavat testit ilman pysyviä muodonmuutoksia tai poikkeavuuksia, jotka saattaisivat estää sen käytön suunniteltuun tarkoitukseensa, katso- taan turvalliseksi.
Rakenne. 12 sääntö
Rakenne. 18 sääntö
Rakenne. 7.1 Tämän sopimuksen perusteella peruste- taan seuraavat toimielimet:
Rakenne. Johdantokappaleen jälkeen esitellään lyhyesti insolvenssilainsäädäntöä ohjaavat periaatteet sekä insolvenssipolitiikka. Molempien käsittely on tärkeää, sillä ne ohjaavat kaikkea insol- venssioikeudessa tehtävää päätöksentekoa. Tutkimuksen pääpaino asettuu vapaaehtoisiin menettelyihin, mutta niiden tarkoituksenmukaisen käsittelyn vuoksi on myös syytä avata le- gaalin saneerausmenettelyn prosesseja. Tämä tehdään lyhyesti ja tiivistetysti tämän tutkimuk- sen kannalta keskeisiltä osin kappaleessa kolme. Samassa kappaleessa käsitellään myös täy- simittaisen yrityssaneerauksen haasteita. Varsinainen tutkimus ja sen tulokset ovat kappalees- sa neljä, jossa avataan vapaaehtoisten saneerausten tyyppejä sekä käsitellään edut ja haasteet. Viimeisessä viidennessä kappaleessa tuodaan vielä esille päätelmiä sekä luodaan katsaus tu- levaan.
Rakenne. Järjestön toimielimet ovat:
Rakenne. Kokonaisjärjestely koostuu seuraavista sopimuksista:
Rakenne. Kuten päätutkimuskysymyksestä käy ilmi, tämän tutkimuksen rakenne perustuu siihen, että vuoden 1921 Ahvenanmaan demilitarisointisopimuksen Suomelle sallimia sotilaallisia toimin- tamahdollisuuksia verrataan Itämeren sotilaallisen turvallisuusympäristön muutoksiin. Tutki- muksen rakenne on kolmiosainen. Ensimmäisenä tarkastellaan Ahvenanmaan demilitarisointisopimusta muiden Ahvenanmaata koskevien kansainvälisten sopimusten yhteydessä ja määritellään sisällönanalyysin ja luokitte- lun keinoin sopimuksen Suomelle asettamat sotilaalliset rajoitukset, velvoitteet ja oikeudet. Nämä yhdistämällä muodostetaan Suomen sotilaalliset toimintamahdollisuudet ja vastataan tut- kimuskysymykseen: ”Millaisia sotilaallisia toimintamahdollisuuksia Ahvenanmaan demilita- risointisopimus Suomelle sallii?”. Toisena tarkastellaan Itämeren sotilaallisen turvallisuusympäristön kehitystä 2010-luvulla so- dan kuvan muutoksen kontekstissa. Tutkimusaineistoa analysoidaan valituista teoreettisista nä- kökulmista ja muodostetaan vastaus tutkimuskysymykseen: ”Miten Itämeren sotilaallinen tur- vallisuusympäristö on muuttunut 2010-luvulla ja mitkä tekijät siihen ovat vaikuttaneet?”. Kol- men kansainvälisen tutkimusraportin avulla luodaan yksi itämerellisen sotilaallisen konfliktin malli, jonka perustella pohditaan, millaisia uhkakuvia Ahvenanmaata kohtaan saattaisi Itäme- rellä tapahtuvan konfliktin yhteydessä kohdistua. Viimeisenä yhdistetään aikaisemmissa luvuissa tehdyt havainnot ja muodostetaan vastaus pää- tutkimuskysymykseen: ”Miten Itämeren sotilaallisen turvallisuusympäristön muutokset vaikut- tavat Ahvenanmaan demilitarisointisopimuksen Suomelle sallimien sotilaallisten toimintamah- dollisuuksien hyödyntämiseen?”. Seuraava kuva havainnollistaa tutkimuksen rakennetta: Kuva 1: Tutkimuksen rakenne Aikaisemmin tehdyn Ahvenanmaa -tutkimuksen laajuuden perusteella on todettava, että Ahve- nanmaan turvallisuuspoliittisesta asemasta ei ole mahdollista muodostaa tässä tutkimuksessa tyhjentävää vastausta. Mikäli Ahvenanmaan kokonaisvaltaisesta asemasta osana Itämeren tur- vallisuuskehitystä haluaisi muodostaa kaiken kattavan käsityksen, tulisi sitä tarkastella histori- allisista, sotilaallisista, kansainvälisoikeudellisista, poliittisista ja mahdollisesti myös yhteis- kunnallisista näkökulmista. Kaikkien eri tutkimuksellisten suuntien huomioiminen ei kuiten- kaan ole tämän työn rajallisuudesta johtuen mahdollista. Tutkimuksen rajauksia tarkastellaan tarkemmin seuraavassa luvussa.
Rakenne. Luonnonmetsistä peräisin olevan puun seurantavaiheet