Common use of Sairausloma-ajan palkka Clause in Contracts

Sairausloma-ajan palkka. TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhte- ydessä sen mukaan, miten kauan hänen työ- suhteensa on jatkunut yhdenjaksoisesti ennen sairauslomaa. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on vel- vollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjak- so. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää. Yhdenjaksoinen työsuhde Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä alle 1 kk täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää 1 kk - alle 3 vuotta täysi palkka 4 viikkoa 3 vuotta - alle 5 vuotta täysi palkka 5 viikkoa 5 vuotta - alle 10 vuotta täysi palkka 6 viikkoa vähintään 10 vuotta täysi palkka 8 viikkoa Osa opettajan tehtävistä on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai- semmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin opetus- työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan op- Yksityinen yleissivistävä oppilaitos syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään 38 työpäivää. Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku kerro- taan päivittäisen toimistotyöajan pituudella (7,25). Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko pilaitoksissa vähintään 752 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähin- tään 700 tuntia lukuvuodessa Lukio-opetus Lehtorille, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Ylioppilaskirjoi- tusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden 37,78 euron suuruinen palkkio. YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN opettajien työeh- tosopimus noudattelee pitkälti kunnallisen ope- tushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mer- kittävä ero on se, että yksityisten oppilaitosten opettajat ovat työsuhteessa, jolloin heihin nou- datetaan työsopimuslain määräyksiä. Seuraavassa on koottuna yksityisten perus- koulujen ja lukioiden sekä aikuislukioiden opet- tajien keskeisimmät poikkeamat kunnallisista sopimusmääräyksistä. Työaika OPPILASTYÖPÄIVÄT, OPPITUNTIEN pituudet ja ke- sätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja vakiintunutta käytäntöä.

Sairausloma-ajan palkka. TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhte- ydessä 1. Näyttelijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta 1) varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta, 2) sen mukaanjälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta, miten kauan hänen työ- suhteensa ja 3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. 2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että näyttelijän työsuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut yhdenjaksoisesti keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää. 3. Sellaisella näyttelijällä, jonka työsuhde ei ole jatkunut 2. kohdassa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, on oikeus kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen mitään palkkaetuja ei suoriteta. Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun työsuhde kestää vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin. Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että näyttelijä on aloittanut työnteon. Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan 1. kohdan mukaisia palkan- maksuaikoja täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan. 1. kohdan mukaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat. Kutakin eri työsuhdetta tarkas- tellaan karenssiaikojen ja maksuaikojen osalta erikseen. 4. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssä olo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta. Työkyvyttömyyden aiheuttajana voi olla sama tai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimerkiksi vuosiloma tai määräaikaisella kuntoutustuella olo, koska kysymyksessä ei tällöin ole työssä olo. 5. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaantyöaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, lasketaan aikakorotetaan sairausajan päiväpalkkaa 31 §:n 4. kohdan mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla, jolta työnantaja jossa otetaan huomioon vain sunnuntaityön osuus. Mikäli palvelussuhde on vel- vollinen suorittamaan alkanut 31.3. jälkeen, em. “sunnuntaityölisää” ei makseta sairausajan palkkaapalkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun alkua. 6. Sairausajan palkkaa ei makseta, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjak- somikäli näyttelijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. 7. Mikäli näyttelijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajaltatäysi- määräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana. Mikäli näyttelijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan. 8. Näyttelijä, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäiväätartuntatautilain (583/86) 16 §:n 2 momentin tai 17 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausloma-ajan palkasta. Yhdenjaksoinen työsuhde Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä alle 1 kk täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää 1 kk - alle 3 vuotta täysi palkka 4 viikkoa 3 vuotta - alle 5 vuotta täysi palkka 5 viikkoa 5 vuotta - alle 10 vuotta täysi palkka 6 viikkoa vähintään 10 vuotta täysi palkka 8 viikkoa Osa opettajan tehtävistä Sama oikeus palkkaan on sellaisiapäihdeongel- maisella, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä joka on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai- semmin tehdä muualla kuin työpaikallahakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoidosta etu- käteen työnantajan kanssa. Näistä Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin opetus- työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan op- Yksityinen yleissivistävä oppilaitos syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään 38 työpäivää. Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku kerro- taan päivittäisen toimistotyöajan pituudella (7,25). Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko pilaitoksissa vähintään 752 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähin- tään 700 tuntia lukuvuodessa Lukio-opetus Lehtorille, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Ylioppilaskirjoi- tusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden 37,78 euron suuruinen palkkio. YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN opettajien työeh- tosopimus noudattelee pitkälti kunnallisen ope- tushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mer- kittävä ero on se, että yksityisten oppilaitosten opettajat ovat työsuhteessa, jolloin heihin nou- datetaan työsopimuslain Palkkaan sovelletaan 39 §:n määräyksiä. Seuraavassa on koottuna yksityisten perus- koulujen ja lukioiden sekä aikuislukioiden opet- tajien keskeisimmät poikkeamat kunnallisista sopimusmääräyksistä. Työaika OPPILASTYÖPÄIVÄT, OPPITUNTIEN pituudet ja ke- sätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja vakiintunutta käytäntöä.

Sairausloma-ajan palkka. TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhte- ydessä 1. Työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada saira- usloman ajalta 1) varsinainen palkkansa G0 kalenteripäivän ajalta, 2) sen mukaanjälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta, miten kauan hänen työ- suhteensa ja 3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. Työehtosopimus 2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että työntekijän työsuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut yhdenjaksoisesti keskeyty- mättä vähintään G0 kalenteripäivää. SOVELTAMISOHJE Palkattoman työloman aikana työntekijällä ei ole oikeutta saada sairausajan palkkaa. Hän saa kuitenkin sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan itse. 3. Sellaisella työntekijällä, jonka työsuhde ei ole jatkunut 2. kohdassa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, on oikeus kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteri- päivän ajalta, jonka jälkeen mitään palkkaetuja ei suoriteta. SOVELTAMISOHJE Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun työsuhde kestää, vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin. Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jo alkanut, ts. että työntekijä on aloittanut työnteon. Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan 1. koh- dan mukaisia palkanmaksuaikoja täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan. 1. kohdan mukaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat. Kutakin eri työsuhdetta tarkastellaan karenssiai- kojen ja maksuaikojen osalta erikseen. 4. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairaus- lomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole kes- keyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssäolo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta. SOVELTAMISOHJE Merkitystä ei ole sillä, onko työkyvyttömyyden aiheuttajana sama vai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esim. vuosiloma tai määräaikaisella kuntoutustuella olo, koska kysymyksessä ei tällöin ole työssäolo. 5. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaantyöaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntai- työtä, lasketaan aikakorotetaan sairausajan päiväpalkkaa korottamalla sitä pro- senttiluvulla, jolta työnantaja jossa otetaan huomioon sunnuntaityön osuus. SOVELTAMISOHJE Työehtosopimus Mikäli palvelussuhde on vel- vollinen suorittamaan alkanut 31.3. jälkeen, em. ”sunnuntaityölisää” ei makseta sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjak- so. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää. Yhdenjaksoinen työsuhde Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä alle 1 kk täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää 1 kk - alle 3 vuotta täysi palkka 4 viikkoa 3 vuotta - alle 5 vuotta täysi palkka 5 viikkoa 5 vuotta - alle 10 vuotta täysi palkka 6 viikkoa vähintään 10 vuotta täysi palkka 8 viikkoa Osa opettajan tehtävistä on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai- semmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin opetus- työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan op- Yksityinen yleissivistävä oppilaitos syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään 38 työpäivää. Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku kerro- taan päivittäisen toimistotyöajan pituudella (7,25). Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko pilaitoksissa vähintään 752 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähin- tään 700 tuntia lukuvuodessa Lukio-opetus Lehtorille, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Ylioppilaskirjoi- tusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden 37,78 euron suuruinen palkkio. YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN opettajien työeh- tosopimus noudattelee pitkälti kunnallisen ope- tushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mer- kittävä ero on se, että yksityisten oppilaitosten opettajat ovat työsuhteessa, jolloin heihin nou- datetaan työsopimuslain määräyksiä. Seuraavassa on koottuna yksityisten perus- koulujen ja lukioiden sekä aikuislukioiden opet- tajien keskeisimmät poikkeamat kunnallisista sopimusmääräyksistä. Työaika OPPILASTYÖPÄIVÄT, OPPITUNTIEN pituudet ja ke- sätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja vakiintunutta käytäntöäpalkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun alkua.

Sairausloma-ajan palkka. TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle Edellytyksenä palkan saamiselle sairauden ajalta on, että palvelussuhde kunnalla on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 ka- lenteripäivää. Jos palvelussuhde on kestänyt ly- hemmän ajan, opettajalla on oikeus saman ka- lenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 14 kalenteripäivän ajalta, minkä jälkeen ei suoriteta mitään palkkaetuja. Palkan maksaminen edellyttää lisäksi, että opet- tajan virantoimitus tai työsuhde on jo tosiasialli- sesti alkanut eli opettaja ollut työssä työpaikalla ennen sairastumistaan. Sairausloma-ajan palkka korvataan sivutoimi- sille tuntiopettajille tietyin edellytyksin kunnalla ja musiikkioppilaitoksissa, mutta pääsääntöisesti sivutoimisille tuntiopettajille maksetaan työsuhteen jatkuessa palkkio ainoastaan pidetyiltä tunneilta. Sairausloma-ajan palkkaa maksetaan kuiten- kin kaikille 9 päivältä, jos palvelussuhde on kes- tänyt yli 60 päivää. Saman kalenterivuoden aikana on oikeus saa- da sairausloman ajalta täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhte- ydessä 60 kalenteri- päivän ajalta ja sen mukaan, miten kauan hänen työ- suhteensa on jatkunut yhdenjaksoisesti ennen sairauslomaajälkeen kaksi kolmasosaa 120 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaansairaus johtaa eläkkeelle jäämiseen tai määräaikaisen kuntoutustuen saamiseen, oikeus sairausajan palkkaan päättyy 180 kalenteripaivan jälkeen, vaikka kalenterivuosi olisi vaihtunut. Näis- sä tapauksissa ota aina yhteys luottamusmieheen. Suuri osa opettajista on opetusvelvollisuuteen tai vuositunteihin perustuvassa työaikajärjestelmäs- sä, johon ei kuulu vuosilomaoikeutta. Heidän ei ole mahdollista siirtää sairauden takia ”kesälo- maansa” pidettäväksi myöhemmin. Sen tähden opettajien ei ole pakko hakea sairauslomaa op- pilaitoksen kesäkeskeytysajaksi, vaikka he olisi- vat silloin työkyvyttömiä ja heillä olisi oikeus sai- rauspäivärahaan. Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairausloman, työtapaturman, ammattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutukseen johtavan sairauden palkallisten sairauspäivien lukumää- rään. Sen sijaan sairauspäiviksi lasketaan aikalasken- nallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät sellaiset päivät, jolta työnantaja joiksi opettaja ei ole hakenut virkavapaut- ta, jos virkavapaa on vel- vollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjak- soalkanut ennen kesäkeskey- tyksen alkua ja jatkuu sen päätyttyä. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää. Yhdenjaksoinen työsuhde Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä alle 1 kk täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää 1 kk - alle 3 vuotta täysi palkka 4 viikkoa 3 vuotta - alle 5 vuotta täysi palkka 5 viikkoa 5 vuotta - alle 10 vuotta täysi palkka 6 viikkoa vähintään 10 vuotta täysi palkka 8 viikkoa Osa opettajan tehtävistä on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai- semmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin opetus- työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan op- Yksityinen yleissivistävä oppilaitos syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään 38 työpäivää. Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku kerro- taan päivittäisen toimistotyöajan pituudella (7,25). Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko pilaitoksissa vähintään 752 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähin- tään 700 tuntia lukuvuodessa Lukio-opetus LehtorilleJos opettaja, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus vuosilomaoikeus, on vuosiloman alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosi- lomapäivät myöhäisempään ajankohtaan, jos vi- ranhaltija tai työntekijä pyytää siirtoa ilman aihee- tonta viivytystä ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessamikäli mahdollista ennen loman alkua. Samoin menetellään, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Ylioppilaskirjoi- tusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden 37,78 euron suuruinen palkkio. YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN opettajien työeh- tosopimus noudattelee pitkälti kunnallisen ope- tushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mer- kittävä ero on sejos vuosiloman alka- essa tiedetään, että yksityisten oppilaitosten opettajat ovat työsuhteessaopettaja joutuu sellaiseen sairaanhoitoon, jolloin heihin nou- datetaan työsopimuslain määräyksiä. Seuraavassa jonka aikana hän on koottuna yksityisten perus- koulujen ja lukioiden sekä aikuislukioiden opet- tajien keskeisimmät poikkeamat kunnallisista sopimusmääräyksistä. Työaika OPPILASTYÖPÄIVÄT, OPPITUNTIEN pituudet ja ke- sätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja vakiintunutta käytäntöätyökyvytön.

Sairausloma-ajan palkka. TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhte- ydessä 1. Näyttelijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta 1) varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta, 2) sen mukaanjälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta, miten kauan hänen työ- suhteensa ja 3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. 2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että näyttelijän työsuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut yhdenjaksoisesti keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää. 3. Sellaisella näyttelijällä, jonka työsuhde ei ole jatkunut 2. kohdassa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, on oikeus kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen mitään palkkaetuja ei suoriteta. Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun työsuhde kestää vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin. Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että näyttelijä on aloittanut työnteon. Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan 1. kohdan mukaisia palkanmaksuaikoja täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan. 1. kohdan mukaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat. Kutakin eri työsuhdetta tarkastellaan karenssiaikojen ja maksuaikojen osalta erikseen. 4. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssä olo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta. Työkyvyttömyyden aiheuttajana voi olla sama tai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimerkiksi vuosiloma tai määräaikaisella kuntoutustuella olo, koska kysymyksessä ei tällöin ole työssä olo. 5. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaantyöaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, lasketaan aikakorotetaan sairausajan päiväpalkkaa 32 §:n 4. kohdan mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla, jolta työnantaja jossa otetaan huomioon vain sunnuntaityön osuus. Mikäli palvelussuhde on vel- vollinen suorittamaan alkanut 31.3. jälkeen, em. "sunnuntaityölisää" ei makseta sairausajan palkkaapalkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun alkua. 6. Sairausajan palkkaa ei makseta, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjak- somikäli näyttelijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. 7. Mikäli näyttelijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajaltatäysimääräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana. Mikäli näyttelijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan. 8. Näyttelijä, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäiväätartuntatautilain (583/86) 16 §:n 2 momentin tai 17 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausloma-ajan palkasta. Yhdenjaksoinen työsuhde Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä alle 1 kk täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää 1 kk - alle 3 vuotta täysi palkka 4 viikkoa 3 vuotta - alle 5 vuotta täysi palkka 5 viikkoa 5 vuotta - alle 10 vuotta täysi palkka 6 viikkoa vähintään 10 vuotta täysi palkka 8 viikkoa Osa opettajan tehtävistä Sama oikeus palkkaan on sellaisiapäihdeongelmaisella, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä joka on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai- semmin tehdä muualla kuin työpaikallahakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoidosta etukäteen työnantajan kanssa. Näistä Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin opetus- työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan op- Yksityinen yleissivistävä oppilaitos syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään 38 työpäivää. Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku kerro- taan päivittäisen toimistotyöajan pituudella (7,25). Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko pilaitoksissa vähintään 752 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähin- tään 700 tuntia lukuvuodessa Lukio-opetus Lehtorille, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Ylioppilaskirjoi- tusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden 37,78 euron suuruinen palkkio. YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN opettajien työeh- tosopimus noudattelee pitkälti kunnallisen ope- tushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mer- kittävä ero on se, että yksityisten oppilaitosten opettajat ovat työsuhteessa, jolloin heihin nou- datetaan työsopimuslain Palkkaan sovelletaan 40 §:n määräyksiä. Seuraavassa on koottuna yksityisten perus- koulujen ja lukioiden sekä aikuislukioiden opet- tajien keskeisimmät poikkeamat kunnallisista sopimusmääräyksistä. Työaika OPPILASTYÖPÄIVÄT, OPPITUNTIEN pituudet ja ke- sätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja vakiintunutta käytäntöä.

Sairausloma-ajan palkka. TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle Edellytyksenä palkan saamiselle sairauden ajalta on, että palvelussuhde kunnalla on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 ka- lenteripäivää. Jos palvelussuhde on kestänyt ly- hemmän ajan, opettajalla on oikeus saman ka- lenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 14 kalenteripäivän ajalta, minkä jälkeen ei suoriteta mitään palkkaetuja. Palkan maksaminen edellyttää lisäksi, että opet- tajan virantoimitus tai työsuhde on jo tosiasialli- sesti alkanut eli opettaja on ollut työssä työpai- kalla ennen sairastumistaan. Sairausloma-ajan palkka korvataan sivutoimi- sille tuntiopettajille tietyin edellytyksin kunnalla ja musiikkioppilaitoksissa, mutta pääsääntöisesti sivutoimisille tuntiopettajille maksetaan työsuhteen jatkuessa palkkio ainoastaan pidetyiltä tunneilta. Sairausloma-ajan palkkaa maksetaan kuiten- kin kaikille 9 päivältä, jos palvelussuhde on kes- tänyt yli 60 päivää. Saman kalenterivuoden aikana on oikeus saa- da sairausloman ajalta täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhte- ydessä 60 kalenteri- päivän ajalta ja sen mukaan, miten kauan hänen työ- suhteensa on jatkunut yhdenjaksoisesti ennen sairauslomaajälkeen kaksi kolmasosaa 120 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaansairaus johtaa eläkkeelle jäämiseen tai määräaikaisen kuntoutustuen saamiseen, oikeus sairausajan palkkaan päättyy 180 kalenteripaivan jälkeen, vaikka kalenterivuosi olisi vaihtunut. Näis- sä tapauksissa ota aina yhteys luottamusmieheen. Jos sairastun kesällä Suuri osa opettajista on opetusvelvollisuuteen tai vuositunteihin perustuvassa työaikajärjestelmäs- sä, johon ei kuulu vuosilomaoikeutta. Heidän ei ole mahdollista siirtää sairauden takia ”kesälo- maansa” pidettäväksi myöhemmin. Sen tähden opettajien ei ole pakko hakea sairauslomaa op- pilaitoksen kesäkeskeytysajaksi, vaikka he olisi- vat silloin työkyvyttömiä ja heillä olisi oikeus sai- rauspäivärahaan. Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairausloman, työtapaturman, ammattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutukseen johtavan sairauden palkallisten sairauspäivien lukumää- rään. Sen sijaan sairauspäiviksi lasketaan aikalasken- nallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät sellaiset päivät, jolta työnantaja joiksi opettaja ei ole hakenut virkavapaut- ta, jos virkavapaa on vel- vollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjak- soalkanut ennen kesäkeskey- tyksen alkua ja jatkuu sen päätyttyä. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää. Yhdenjaksoinen työsuhde Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä alle 1 kk täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää 1 kk - alle 3 vuotta täysi palkka 4 viikkoa 3 vuotta - alle 5 vuotta täysi palkka 5 viikkoa 5 vuotta - alle 10 vuotta täysi palkka 6 viikkoa vähintään 10 vuotta täysi palkka 8 viikkoa Osa opettajan tehtävistä on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai- semmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin opetus- työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan op- Yksityinen yleissivistävä oppilaitos syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään 38 työpäivää. Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku kerro- taan päivittäisen toimistotyöajan pituudella (7,25). Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko pilaitoksissa vähintään 752 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähin- tään 700 tuntia lukuvuodessa Lukio-opetus LehtorilleJos opettaja, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus vuosilomaoikeus, on vuosiloman alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuo- silomapäivät myöhäisempään ajankohtaan, jos viranhaltija tai työntekijä pyytää siirtoa ilman ai- heetonta viivytystä ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessamikäli mahdollista ennen loman alkua. Yksityisissä päiväkodeissa vuosi- loman aikana sairastuttaessa lomapäivät siirty- vät 6 päivän omavastuuajan jälkeen. Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha Työnantaja saa sairausloman ajalta maksamaan- sa palkkaa vastaavan osan sairausvakuutuslain mukaisesta päivärahasta. Kun palkanmaksu lop- puu, toisessa kotimaisessa kielessäole yhteydessä Kelaan tarkistaaksesi, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Ylioppilaskirjoi- tusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden 37,78 euron suuruinen palkkio. YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN opettajien työeh- tosopimus noudattelee pitkälti kunnallisen ope- tushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mer- kittävä ero on se, että yksityisten oppilaitosten opettajat ovat työsuhteessa, jolloin heihin nou- datetaan työsopimuslain määräyksiä. Seuraavassa on koottuna yksityisten perus- koulujen ja lukioiden sekä aikuislukioiden opet- tajien keskeisimmät poikkeamat kunnallisista sopimusmääräyksistä. Työaika OPPILASTYÖPÄIVÄT, OPPITUNTIEN pituudet ja ke- sätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja vakiintunutta käytäntöäkuinka pitkän ajan voit saada sairauspäivärahaa.

Sairausloma-ajan palkka. TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhte- ydessä 1. Näyttelijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta 1) varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta, 2) sen mukaanjälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta, miten kauan hänen työ- suhteensa ja 3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. 2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että näyttelijän työsuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut yhdenjaksoisesti keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää. 3. Sellaisella näyttelijällä, jonka työsuhde ei ole jatkunut 2. kohdassa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, on oikeus kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen mitään palkkaetuja ei suoriteta. Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun työsuhde kestää vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin. Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että näyttelijä on aloittanut työnteon. Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan 1. kohdan mukaisia palkanmaksuaikoja täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan. 1. kohdan mukaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat. Kutakin eri työsuhdetta tarkastellaan karenssiaikojen ja maksuaikojen osalta erikseen. 4. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssä olo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta. Työkyvyttömyyden aiheuttajana voi olla sama tai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimerkiksi vuosiloma tai määräaikaisella kuntoutustuella olo, koska kysymyksessä ei tällöin ole työssä olo. 5. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, korotetaan sairausajan päiväpalkkaa 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaan§:n 4. kohdan mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla, lasketaan aikajossa otetaan huomioon vain sunnuntaityön osuus. Mikäli palvelussuhde on alkanut 31.3. jälkeen, jolta työnantaja em. "sunnuntaityölisää" ei makseta sairausajan palkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun alkua. 6. Sairausajan palkkaa ei makseta, mikäli näyttelijä on vel- vollinen suorittamaan aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. 7. Mikäli näyttelijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkkaapalkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjak- sosiihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajaltatäysimääräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana. Mikäli näyttelijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan. 8. Näyttelijä, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäiväätartuntatautilain (583/86) 16 §:n 2 momentin tai 17 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausloma-ajan palkasta. Yhdenjaksoinen työsuhde Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä alle 1 kk täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää 1 kk - alle 3 vuotta täysi palkka 4 viikkoa 3 vuotta - alle 5 vuotta täysi palkka 5 viikkoa 5 vuotta - alle 10 vuotta täysi palkka 6 viikkoa vähintään 10 vuotta täysi palkka 8 viikkoa Osa opettajan tehtävistä Sama oikeus palkkaan on sellaisiapäihdeongelmaisella, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä joka on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai- semmin tehdä muualla kuin työpaikallahakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoidosta etukäteen työnantajan kanssa. Näistä Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin opetus- työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan op- Yksityinen yleissivistävä oppilaitos syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään Palkkaan sovelletaan 38 työpäivää. Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku kerro- taan päivittäisen toimistotyöajan pituudella (7,25). Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko pilaitoksissa vähintään 752 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähin- tään 700 tuntia lukuvuodessa Lukio-opetus Lehtorille, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Ylioppilaskirjoi- tusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden 37,78 euron suuruinen palkkio. YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN opettajien työeh- tosopimus noudattelee pitkälti kunnallisen ope- tushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mer- kittävä ero on se, että yksityisten oppilaitosten opettajat ovat työsuhteessa, jolloin heihin nou- datetaan työsopimuslain §:n määräyksiä. Seuraavassa on koottuna yksityisten perus- koulujen ja lukioiden sekä aikuislukioiden opet- tajien keskeisimmät poikkeamat kunnallisista sopimusmääräyksistä. Työaika OPPILASTYÖPÄIVÄT, OPPITUNTIEN pituudet ja ke- sätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja vakiintunutta käytäntöä.

Sairausloma-ajan palkka. TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhte- ydessä 1. Näyttelijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta 1) varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta, 2) sen mukaanjälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäi- vän ajalta, miten kauan hänen työ- suhteensa ja 3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. 2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että näyttelijän työsuhde on välit- tömästi ennen sairauslomaa jatkunut yhdenjaksoisesti keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää. 3. Sellaisella näyttelijällä, jonka työsuhde ei ole jatkunut 2. kohdassa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, on oikeus kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen mitään palkkaetuja ei suoriteta. Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun työsuhde kestää vaikka työkyvyttö- myys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin. Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että näyttelijä on aloittanut työnteon. Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan 1. kohdan mukaisia palkanmaksuaikoja täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan. 1. kohdan mukaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat. Kutakin eri työsuhdetta tarkastellaan karenssiaikojen ja maksuaikojen osalta erikseen. 4. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairauslomaa on myönnet- ty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma kat- sotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssä olo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta. Työkyvyttömyyden aiheuttajana voi olla sama tai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimerkiksi vuosiloma tai määräaikaisella kuntoutustuella olo, koska kysymyksessä ei tällöin ole työssä olo. 5. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaantyöaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, lasketaan aikakorotetaan sairausajan päiväpalkkaa 32 §:n 4. kohdan mukaisesti lasketulla prosenttiluvulla, jolta työnantaja jossa otetaan huomioon vain sunnuntaityön osuus. Mikäli palvelussuhde on vel- vollinen suorittamaan alkanut 31.3. jälkeen, em. "sunnuntaityölisää" ei makseta sairausajan palkkaapalkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun alkua. 6. Sairausajan palkkaa ei makseta, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjak- somikäli näyttelijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. 7. Mikäli näyttelijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hä- nelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korva- ukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen si- jasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajaltatäysimääräi- senä, mikäli korvauksen saaminen perustuu työntekijän vapaaehtoisesti kustanta- maan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana. Mikäli näyttelijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan. 8. Näyttelijä, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäiväätartuntatautilain (583/86) 16 §:n 2 momentin tai 17 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausloma-ajan palkasta. Yhdenjaksoinen työsuhde Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä alle 1 kk täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää 1 kk - alle 3 vuotta täysi palkka 4 viikkoa 3 vuotta - alle 5 vuotta täysi palkka 5 viikkoa 5 vuotta - alle 10 vuotta täysi palkka 6 viikkoa vähintään 10 vuotta täysi palkka 8 viikkoa Osa opettajan tehtävistä Sama oikeus palkkaan on sellaisiapäihdeongelmai- sella, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä joka on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai- semmin tehdä muualla kuin työpaikallahakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoidosta etukä- teen työnantajan kanssa. Näistä Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin opetus- työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan op- Yksityinen yleissivistävä oppilaitos syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään 38 työpäivää. Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku kerro- taan päivittäisen toimistotyöajan pituudella (7,25). Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko pilaitoksissa vähintään 752 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähin- tään 700 tuntia lukuvuodessa Lukio-opetus Lehtorille, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Ylioppilaskirjoi- tusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden 37,78 euron suuruinen palkkio. YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN opettajien työeh- tosopimus noudattelee pitkälti kunnallisen ope- tushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mer- kittävä ero on se, että yksityisten oppilaitosten opettajat ovat työsuhteessa, jolloin heihin nou- datetaan työsopimuslain Palkkaan sovelletaan 40 §:n määräyksiä. Seuraavassa on koottuna yksityisten perus- koulujen ja lukioiden sekä aikuislukioiden opet- tajien keskeisimmät poikkeamat kunnallisista sopimusmääräyksistä. Työaika OPPILASTYÖPÄIVÄT, OPPITUNTIEN pituudet ja ke- sätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja vakiintunutta käytäntöä.

Sairausloma-ajan palkka. TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa Edellytyksenä palkan saamiselle sairauden ajal- ta on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 kalenteripäi- vää. Jos palvelussuhde on kestänyt lyhemmän ajan, opettajalla on oikeus saman kalenterivuo- den aikana saada sairausloman ajalta vähintään varsinainen palkkansa 14 kalenteripäivän ajalta, minkä jälkeen ei suoriteta mitään palkkaetuja. Palkan maksaminen edellyttää lisäksi, että opet- tajan virantoimitus tai työsuhde on jo tosiasialli- sesti alkanut eli opettaja ollut työssä työpaikalla ennen sairastumistaan. Saman kalenterivuoden aikana on oikeus saa- da sairausloman ajalta täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhte- ydessä 60 kalenteri- päivän ajalta ja sen mukaan, miten kauan hänen työ- suhteensa on jatkunut yhdenjaksoisesti ennen sairauslomaajälkeen kaksi kolmasosaa 120 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaansairaus johtaa eläkkeelle jäämiseen tai määräaikaisen kuntoutustuen saamiseen, lasketaan aikaoikeus sairausajan palkkaan päättyy 180 kalenteripäi- vän jälkeen, jolta työnantaja vaikka kalenterivuosi olisi vaihtunut. Näissä tapauksissa ota aina yhteys luottamus- mieheen. Suuri osa opettajista on vel- vollinen suorittamaan sairausajan palkkaaopetusvelvollisuuteen tai vuositunteihin perustuvassa työaikajärjes- telmässä, ikään kuin kysymyksessä johon ei kuulu vuosilomaoikeutta. Heidän ei ole mahdollista siirtää sairauden takia ”kesälomaansa” pidettäväksi myöhemmin. Sen tähden opettajien ei ole pakko hakea sairauslo- maa oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi, vaikka he olisivat silloin työkyvyttömiä ja heillä olisi yksi sairastumisajanjak- sooi- keus sairauspäivärahaan. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man Laskennallisen vuosiloman päiviä ei laske- ta sairausloman, työtapaturman, ammattitau- din eikä eläketapahtumaan tai kuntoutukseen johtavan sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajaltapalkallisten sairauspäivien lukumäärään. Sen sijaan sairauspäiviksi laske- taan laskennallisen vuosiloman ulkopuolelle jää- vät sellaiset päivät, joka joiksi opettaja ei ole hakenut virkavapautta, jos virkavapaa on sairastumispäivä alkanut ennen kesäkeskeytyksen alkua ja 9 sitä seuraavaa arkipäivääjatkuu sen päätyttyä. Yhdenjaksoinen työsuhde Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä alle 1 kk täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää 1 kk - alle 3 vuotta täysi palkka 4 viikkoa 3 vuotta - alle 5 vuotta täysi palkka 5 viikkoa 5 vuotta - alle 10 vuotta täysi palkka 6 viikkoa vähintään 10 vuotta täysi palkka 8 viikkoa Osa opettajan tehtävistä on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai- semmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin opetus- työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan op- Yksityinen yleissivistävä oppilaitos syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään 38 työpäivää. Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku kerro- taan päivittäisen toimistotyöajan pituudella (7,25). Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko pilaitoksissa vähintään 752 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähin- tään 700 tuntia lukuvuodessa Lukio-opetus LehtorilleJos opettaja, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus vuosilomaoikeus, on vuosiloman alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuo- silomapäivät myöhäisempään ajankohtaan, jos viranhaltija tai työntekijä pyytää siirtoa ilman ai- heetonta viivytystä ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessamikäli mahdollista ennen loman alkua. Samoin menetellään, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Ylioppilaskirjoi- tusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden 37,78 euron suuruinen palkkio. YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN opettajien työeh- tosopimus noudattelee pitkälti kunnallisen ope- tushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mer- kittävä ero on sejos vuosilo- man alkaessa tiedetään, että yksityisten oppilaitosten opettajat opettaja joutuu sel- laiseen sairaanhoitoon, jonka aikana hän on työ- kyvytön. → xxx.xxxx.xx Äitiysvapaa Äitiysvapaan pituus on vähintään 72 arkipäivää. Äidillä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensim- mäiseltä arkipäivältä täysi palkka, jos hän on ol- lut saman kunnan palveluksessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta, hakenut äitiysvapaata viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja esittänyt työnantajalle lääkärin tai terveyskes- kuksen antaman sairausvakuutuslaissa tarkoite- tun todistuksen raskauden kestosta ja lasketus- ta synnytysajasta. Isyysvapaa Isällä on oikeus saada varsinainen palkkansa isyysvapaansa kuudelta ensimmäiseltä arkipäi- vältä edellisessä kappaleessa mainituin edel- lytyksin. Kun lapsi sairastuu Kun alle 10-vuotias tai vammainen lapsi sairas- tuu äkillisesti, on lapsen vanhemmalla, huolta- jalla tai samassa taloudessa vakituisesti asuval- la oikeus saada tilapäistä hoitovapaata lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään 4 työpäivää. Oikeus vapaaseen on lapsi- ja sairauskohtainen. Vanhemmat voivat jakaa tila- päisen hoitovapaan 4 päivää. Tilapäiseltä hoitovapaalta maksetaan palkka enintään 3 peräkkäiseltä kalenteripäivältä lap- sen sairastumisesta lukien. Jos lapsi sairastuu kesken päivän perjantaina, palkallisia päiviä ovat työsuhteessalauantai, sunnuntai ja maanantai. Vapaata voi pi- tää täydet 4 työpäivää, jolloin heihin nou- datetaan työsopimuslain määräyksiätiistai, keskiviikko ja torstai ovat palkattomia. Seuraavassa Päätoimisella tuntiopettajalla ja määräaikai- sella opettajalla on koottuna yksityisten perus- koulujen ja lukioiden sekä aikuislukioiden opet- tajien keskeisimmät poikkeamat kunnallisista sopimusmääräyksistäoikeus 3 palkalliseen hoito- päivään, jos palvelussuhde on kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää. Työaika OPPILASTYÖPÄIVÄTJos lapsi joutuu äkillisenkin sairauden takia sairaalahoitoon, OPPITUNTIEN pituudet ja ke- sätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja vakiintunutta käytäntöäkatsotaan, että lapsen hoito on järjestetty sairaalassa eikä van- hemmilla ole oikeutta palkalliseen virkavapau- teen. Etukäteen tiedossa oleva lapsen sairaala- hoito tai lääkärillä käyminen ei täytä tilapäisen hoitovapaan edellytyksiä. Näissä tapauksissa van- hemmilla voi olla oikeus palkattomaan poissa- oloon pakottavista perhesyistä.

Sairausloma-ajan palkka. TOIMIHENKILÖLLE JA päätoimiselle tuntiopet- tajalle maksetaan työsuhteen jatkuessa täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhte- ydessä 1. Työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta 1) varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta, 2) sen mukaanjälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta, miten kauan hänen työ- suhteensa ja 3) lisäksi voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. 2. Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että työntekijän työsuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut yhdenjaksoisesti keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää. Palkattoman työloman aikana työntekijällä ei ole oikeutta saada sairausajan palkkaa. Hän saa kuitenkin sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan itse. 3. Sellaisella työntekijällä, jonka työsuhde ei ole jatkunut 2. kohdassa edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, on oikeus kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen mitään palkkaetuja ei suoriteta. Sairausajan palkkaa suoritetaan enintään niin kauan, kun työsuhde kestää, vaikka työkyvyttömyys jatkuisi tämän ajan jälkeenkin. Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että työsuhde on jo alkanut, ts. että työntekijä on aloittanut työnteon. Karenssiajan täyttyminen sairausloman aikana ei oikeuta soveltamaan 1. kohdan mukaisia palkanmaksuaikoja täyttymisen jälkeiseen sairausloman osaan. 1. kohdan mukaisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon myös karenssiaikana maksetut sairausajan palkat. Kutakin eri työsuhdetta tarkastellaan karenssiaikojen ja maksuaikojen osalta erikseen. 4. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työssäolo. Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta. Merkitystä ei ole sillä, onko työkyvyttömyyden aiheuttajana sama vai eri sairaus. Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esim. vuosiloma tai määräaikaisella kuntoutustuella olo, koska kysymyksessä ei tällöin ole työssäolo. 5. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaantyöaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, lasketaan aikakorotetaan sairausajan päiväpalkkaa korottamalla sitä prosenttiluvulla, jolta työnantaja jossa otetaan huomioon sunnuntaityön osuus. Mikäli palvelussuhde on vel- vollinen suorittamaan alkanut 31.3. jälkeen, em. "sunnuntaityölisää" ei makseta sairausajan palkkaapalkkaan ennen seuraavan vuoden huhtikuun alkua. 6. Sairausajan palkkaa ei makseta, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjak- somikäli työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. 7. Mikäli työntekijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sa- man sairauden näin uusiutuessa vähintään saira- usvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajaltatäysimääräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana. Mikäli työntekijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain (412/1974) mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan. 8. Työntekijällä, joka on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäiväätartuntatautilain (583/1986) 16 §:n 2 momentin tai 17 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausloma-ajan palkasta. Yhdenjaksoinen työsuhde Täysi palkka kunkin työ- kyvyttömyystapauksen yhteydessä alle 1 kk täysi palkka enintään sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää 1 kk - alle 3 vuotta täysi palkka 4 viikkoa 3 vuotta - alle 5 vuotta täysi palkka 5 viikkoa 5 vuotta - alle 10 vuotta täysi palkka 6 viikkoa vähintään 10 vuotta täysi palkka 8 viikkoa Osa opettajan tehtävistä Sama oikeus palkkaan on sellaisiapäihdeongelmaisella, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä joka on vaikeaa, ja osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukai- semmin tehdä muualla kuin työpaikallahakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan hoidosta etukäteen työnantajan kanssa. Näistä Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun kuin opetus- työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan op- Yksityinen yleissivistävä oppilaitos syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuo- den eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta. Lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma viranhaltijalla on. Vuosi- loma on pisimmillään 38 työpäivää. Vuotuinen työaika saadaan seuraavalla taval- la: Kalenterivuoden päivistä (365 päivää) vähen- netään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentä- vät arkipyhät (ma–pe) sekä kyseisen opettajan vuosilomapäivät (ma–pe). Näin saatu luku kerro- taan päivittäisen toimistotyöajan pituudella (7,25). Opinto-ohjaajat, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja rehtorit Opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti luku- vuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko pilaitoksissa vähintään 752 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähin- tään 700 tuntia lukuvuodessa Lukio-opetus Lehtorille, jolla on lukion aineenopetuksen opet- tajan kelpoisuus ja joka opettaa lukion opetus- suunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilai- toksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Ylioppilaskirjoi- tusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden 37,78 euron suuruinen palkkio. YKSITYISTEN OPPILAITOSTEN opettajien työeh- tosopimus noudattelee pitkälti kunnallisen ope- tushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta. Mer- kittävä ero on se, että yksityisten oppilaitosten opettajat ovat työsuhteessa, jolloin heihin nou- datetaan työsopimuslain Palkkaan sovelletaan 48 §:n määräyksiä. Seuraavassa on koottuna yksityisten perus- koulujen ja lukioiden sekä aikuislukioiden opet- tajien keskeisimmät poikkeamat kunnallisista sopimusmääräyksistä. Työaika OPPILASTYÖPÄIVÄT, OPPITUNTIEN pituudet ja ke- sätyö noudattelevat 31.12.1998 voimassa ollutta lainsäädäntöä ja vakiintunutta käytäntöä.