SAK. Palkansaajajärjestöistä erityisesti SAK on ollut aktiivinen yleissitovuussääntelyn puolesta- puhuja. Yleissitovuuden puolesta on argumentoitu erityisesti niissä tapauksissa, kun joku toinen taho on esittänyt vaihtoehtoista mallia. Tämän vuoksi osa yleissitovuuden puolesta esitetyistä argumenteista käsitellään jäljempänä vaihtoehtoisia malleja esiteltäessä. Osa SAK:n argumenteista puolestaan on toistunut riippumatta siitä, millainen muutosesitys on ollut kyseessä, ja näitä argumentteja käsitellään tässä yhteydessä. SAK on useaan otteeseen vedonnut yleissitovuuteen palkkaerojen tasaamisen välineenä.379 Empiirisessä tutkimuksessa on saatu tätä näkökulmaa tukevia tuloksia. Saksassa vuosien 1995 ja 2004 välillä tapahtuneesta eriarvoistumisesta alhaisimmissa tuloluokissa noin 28 % selittyy työehtosopimusten kattavuudessa tapahtuneilla muutoksilla.380 Myös Portugalissa on havaittu, että yleissitovuuden tullessa voimaan palkkojen nousu työehtosopimuksen mu- kaisen vähimmäismäärän ylittäväksi kompensoidaan pienemmillä palkankorotuksilla niille, joiden palkkataso ylitti vähimmäistason ennen työehtosopimuksen vaikutusten voimaantu- loa.381 Lisäksi tutkimuksissa on huomattu, että yleissitovuus vähentää ammattikohtaisia palkkaeroja ja aivan erityisesti sukupuolten välisiä palkkaeroja.382 Yleissitovuus on SAK:n näkemyksen mukaan myös keino tasapuolistaa kilpailuasetelmia yritysten välillä.383 SAK katsoo sen edistävän tuottavuuden paranemista yritysten joutuessa kilpailemaan muilla tavoilla kuin työntekijöidensä työehtojen heikentämisellä.384 Nämä nä- kemykset heijastavat institutionaalisen oikeustaloustieteen vähimmäispalkkaa puoltavaa kantaa. Alhaisen palkkatason voidaan ymmärtää olevan tukea yrityksille, jotka saavat tämän 378 Ks. Ahtiainen 2016, s. 61. Järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden osuus oli vuonna 2008 73,9 % ja vuonna 2014 75,5 %. Muutos johtuu eritoten järjestäytymättömien työnantajien pal- veluksessa olevien työntekijöiden määrän vähenemisestä suuremmassa määrin kuin järjestäytyneiden työnan- tajien palveluksessa olevien työntekijöiden, joiden määrä väheni myös, mutta pienemmissä määrin. Ottaen huomioon yleisen taloustilanteen muutoksen samalla aikavälillä, ei tästä voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 379 Ks. esim SAK 2017a ja SAK 2017b. 380 Xxxxxxxx et al 2009, s. 874. 381 Martins 2014, s. 14. 382 Xxxxxxxxxx 2015, s. 3. 383 Ks. esim. SAK 2017a. 384 SAK 2017a. kautta epäreilun kilpailuedun, joka mahdollistaa mu...
