Sopimuksen tavoitteet. Sopimuksen tavoitteena on tuloksellista toimintaa tukeva, tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuva oikeudenmukainen palkkaus sekä työnantajakilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on lisäksi kannustaa henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan työsuoritustaan ja muutenkin tukea henkilöstön kehittymistä sekä kehittää esimiestyötä ja parantaa johtamista.
Sopimuksen tavoitteet. Tämä sopimus on tehty 8.4.2020 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskaudelle 2020 - 2022 ja valtiovarainministeriön antamien sopimuskautta 2020 - 2022 koskevien neuvottelu- ja sopimusmääräysten 13.5.2020 VN/8606/2020 nojalla. Sopimus korvaa 15.4.2019 tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen käräjäoikeuksien haastemiesten palkkauksesta myöhempine muutoksineen. Sopimuksella toteutetaan tuloksellista toimintaa tukeva ja kilpailukykyä parantava, tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuva oikeudenmukainen palkkaus ja palkkausjärjestelmä. Ne kannustavat henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan työsuoritustaan ja tukevat henkilöstön kehittymistä sekä kehittävät ja parantavat esimiestyötä ja johtamista.
Sopimuksen tavoitteet. 1. Tällä sopimuksella pannaan alulle kummankin osapuolen toimivallan rajoissa toteutettava osapuolten välinen tehostettu kumppanuus ja yhteistyö, joka perustuu yhteiseen etuun ja suh- teiden tiivistämiseen kaikilla sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.
Sopimuksen tavoitteet. Turun seudun MAL-sopimuksen 2020–23 keskeisiä valtakunnallisia lähtökohtia ovat: - Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelmassa (6.6.2019) esitetyt maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet - kansainväliset ilmastosopimukset ja niiden perusteella laaditut Kansallinen energia- ja ilmastostra- tegia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) - eduskunnan kirjelmä asuntopolitiikan kehittämiskohteista (EK 26/2018 vp – O 61/2016 vp) tarkas- tusvaliokunnan mietinnön pohjalta - valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Suomi on sitoutunut vähentämään CO2 -päästöjään kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Kansallisesti päästövähennystavoitteet on kohdistettu eri sektoreille siten, että liikenteen päästöjä tulee vähentää 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämistä koskevia tavoitteita sekä niitä toteuttavia valtion ja kun- tien toimenpiteitä selvitetään ja tarkastellaan kaksitoista vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuun- nitelman valmistelussa vuoden 2019 aikana. Suunnitelma toimii keskeisenä lähtökohtana myös MAL-sopi- musten liikennejärjestelmää koskeville tavoitteille ja toimenpiteille. MAL-sopimuksen toimenpiteillä konkretisoidaan Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035, seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamista, joiden mukaisesti liiken- teen päästöjä Turun kaupunkiseudulla tulisi vähentää 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Lähtökohtana ovat lisäksi Varsinais-Suomen maakuntakaava, kuntien oikeusvaikutteiset kaavat sekä kun- tien ilmastostrategiat. Tämän sopimuksen lähtökohtana on lisäksi Turun kaupunkiseudulla voimassaolevan MAL-sopimuksen 2016 –19 (sekä sitä edeltäneen MAL-aiesopimuksen 2012–2015) toimenpiteiden toteutuminen. Yhteenveto edel- listen sopimusten keskeisten toimenpiteiden toteutumisen seurantatiedoista on esitetty tämän sopimuksen liitteessä xx. Seudun liikennejärjestelmän osalta lähtökohtana on, että seuraavat jo aiemmin päätetyt tai rakenteilla ole- vat hankkeet toteutuvat tai niiden toteutuminen etenee sopimuskauden aikana.
Sopimuksen tavoitteet. Sopimuksen tavoitteena on tuottaa ja turvata Luhangan kunnalle sopimuksessa tarkoitetut Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat rakennustarkastajan tehtävät.
Sopimuksen tavoitteet. Kokeilukunnat ovat vapaaehtoisesti ja erikseen laaditun aiesopimuksen ja päätösten pohjalta hakeutuneet ja päässeet pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelman mukaiseen työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun. Kokeilussa eräitä valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtäviä siirrettäisiin kokeilun ajaksi kuntien tehtäväksi laissa (HE 87/2020 VP ja HE 114/2020 VP) tarkemmin määriteltyjen ja osittain vaikeasti työllistyvien asiakasryhmien osalta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021. Kokeilu kestäisi 1.1.2021−30.6.2023. Kokeilualueelle siirretään kokeilun ajaksi työllisyyttä edistävien henkilöasiakkaan palvelujen neuvonta, ohjaus- ja palvelutehtävät, eräiden harkinnanvaraisten etuuksien myöntämistä koskevat tehtävät sekä eräiden työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille. Kokeilun kohderyhmään kuuluisivat työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan sekä kaikki alle 30-vuotiaat ja kaikki maahanmuuttajat sekä vieraskieliset. Lisäksi kokeilualueilla olisi tämän lain nojalla mahdollisuus ottaa vastaan työnantajien ilmoituksia avoimista työpaikoista ja esitellä työantajille sopivia työnhakijoita kokeilualueelta. Esitetyllä lailla annettaisiin toimivalta ja luotaisiin oikeudelliset puitteet tehtävien ja asiakkaiden siirtämiseksi kokeilulle. Kokeilun tavoitteena on saada tietoa siitä, parantaako kuntapohjainen palvelujen järjestäminen työllisyyden edistämisen vaikuttavuutta ja työllisyysastetta. Kokeilun tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen sekä työttömyyden julkiselle taloudelle aiheuttamien kokonaiskustannusten hillitseminen. Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun kehittämisessä hyödynnettäisiin kokeilusta saatua tietoa. Kokeilualueella on kuntalain 8 luvun mukaiset keinot yhteistyönsä järjestämiseksi. Tämän sopimuksen tavoitteena on sopia kokeilun tavoitteisiin nähden vaikuttavasta ja tehokkaasta yhteistoimintamallista kuntakokeilun lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi sekä kokeilun muista yhteistyössä toteutettavista tehtävistä kokeilun tavoitteiden saavuttamiseksi. Sopimusosapuolten välisellä yhteistyöllä sekä sovittavalla yhteistoimintamallilla tavoitellaan sitä, että riittävät henkilöstövoimavarat ja osaaminen saadaan laajasti asiakkaiden käyttöön pääosin kasvokkaisena lähipalveluna koko alueella. Kokeilualueen työnjohdon alle (tämän...
Sopimuksen tavoitteet. Puitesopimukseen perustuvalla toiminnalla on tarkoitus jatkuvasti kehittää osapuolten yhteistyötä ja toteuttaa ulkovalaistuksen kunnossapito ja raken- tamistyöt kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Kuopion kaupungilla on käytössä sähköinen palautejärjestelmä. Palautteisiin vastaaminen kuu- luu sopimukseen ja laskutetaan hinnaston mukaisesti. Reagointi asiakas- palautteeseen ja niistä ilmenneiden vikojen oikea-aikainen korjaus lisää asiakastyytyväisyyttä. Puitesopimuksen tavoitteiden toteutumista seura- taan hankekohtaisesti ja kokonaisuutena. Keskeisimmät tavoitteet määritellään vuosittain. Puitesopimuksen vuosittaisen toteutumisen seurannassa käytetään seu- raavaa mittaristoa: Tavoitemittari Tavoite yhden kalenterivuoden kohteissa Läpimenoaikojen suun- nittelu ja toteutuminen Töihin laaditaan aikataulut ja niiden toteutumista seurataan: Aikataulutetuista kohteista yli 80 % valmistuu määräajassa Työkohteiden hintataso Työkohteiden hinnat pysyvät kustannusarviossa tai alittuvat. Ylitysten yhteissumma on pienempi kuin alitusten yhteissumma yksikköhinta- ja ta- voitehintaurakoissa. Arvioinnissa on huomioita- va mahdolliset määrä- ja suunnitelmamuutok- set.
Sopimuksen tavoitteet. Sopimuksen ensisijaisena tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi tavoitteena on edistää uusiutuvan energian tuottamista ja käyttöä kaupungissa. Tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % kaupungin energiankäytöstä ja välitavoite vuodelle 2020 4 % kaupungin energiankäytöstä (vuoteen 2016 verrattuna). Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen edistävät samoja energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita ja toiminnassa voidaan käyttää osittain samoja keinoja. Energiatehokkuus- ja säästötoimilla tarkoitetaan aktiivisia toimenpiteitä, joiden avulla saavutetaan energiayksiköissä mitattavia vaikutuksia. Mukaan otetaan myös laskennalliset säästöt, joiden avulla estetään tulevaa kulutusta, joka aiheutuisi ilman kyseisiä toimenpiteitä. Keskeiset energiatehokkuutta koskevat teemat sopimuksessa Kauniaisten osalta ovat: • Palvelurakennusten energiankäyttö • Katu- ja ulkovalaistuksen energiankäyttö • Omien kuljetusten ja työkoneiden energiankäyttö (henkilöstön käytössä olevat autot ja työkoneet) Sopimus velvoittaa, että energiatehokkuuden jatkuva parantaminen sisällytetään olemassa oleviin johtamisjärjestelmiin ja toimintaohjelmiin sekä huomioidaan toiminnan organisoinnissa, suunnittelussa, hankinnoissa, henkilökunnan koulutuksessa ja viestinnässä. Lisäksi kaupunki sitoutuu selvittämään energiankäytön tehostamismahdollisuuksia, toteuttamaan kustannustehokkaita energiankäytön tehostamistoimenpiteitä ja ottamaan käyttöönsä uutta energiatehokasta teknologiaa sekä edistämään uusiutuvien energioiden käyttöä.
Sopimuksen tavoitteet. Tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuvan kannustavan ja oikeudenmukaisen palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea rajavartiolai- toksen toimintaa ja sen eri yksiköiden toiminnallisia erityispiirteitä, tukea johtamista ja tulok- sellista toimintaa, kattaa kaikki rajavartiolaitoksen tehtävät ja niiden tekijät, kannustaa henki- löstöä tavoitteiden mukaiseen toimintaan, ottamaan vastuuta omasta työstään ja paranta- maan henkilökohtaista työsuoritustaan sekä kehittää henkilöstön valmiuksia hakeutua vaati- vampiin tehtäviin itsensä kehittämisen, koulutuksen ja kokemuksen kautta Sopimuksessa määritellään rajavartiolaitoksen henkilöstön palkan määräytyminen, palkkauk- sen rakenne sekä muut palkkausperusteet.
Sopimuksen tavoitteet. Tällä sopimuksella sovitaan Kihniön kirjaston ja perusopetuksen välisestä yhteistyöstä, kattaen esiopetuksen ja vuosiluokat 1.-9. Esiopetuksen, koulun ja kirjaston toiminnan kohderyhmä ja tavoitteet ovat yhteneväisiä: kaikki tahot pyrkivät edistämään lasten ja nuorten lukutaitoa ja hyvinvointia. Tämä yhteistyösopimus perustuu sekä kirjastolakiin (1492/2016 1-20§) että esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) ja opetussuunnitelman (OPS2016) perusteisiin. Yhteistyön avulla kirjasto toteuttaa lain määrittelemiä tehtäviään ja esiopetus ja koulu saa tukea opetustehtävässään. Yhteistyösopimus edistää tasa-arvon toteutumista Kihniön kunnassa. Tavoitteena on, että kaikilla perusopetuksen oppilailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kirjaston palveluihin sekä monilukutaidon tukeen. Monialainen yhteistyö rikastaa opetussuunnitelmaa. Sopimuksen mukainen yhteistyö kirjataan tarkemmin vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmiin ja kirjaston vuosisuunnitelmiin tai vastaaviin asiakirjoihin. Vuosittain yhteistyötä toteutetaan kunnassa vähintään sopimuksessa mainitulla minimitasolla. Tämä sopimus otetaan käyttöön lukuvuoden 2022 alussa ja se on voimassa toistaiseksi. Sopimusta päivitetään tarvittaessa yhteistyössä kirjaston ja koulun kanssa.