Sopimuksen tavoitteet. Turun seudun MAL-sopimuksen 2020–23 keskeisiä valtakunnallisia lähtökohtia ovat: - Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelmassa (6.6.2019) esitetyt maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet - kansainväliset ilmastosopimukset ja niiden perusteella laaditut Kansallinen energia- ja ilmastostra- tegia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) - eduskunnan kirjelmä asuntopolitiikan kehittämiskohteista (EK 26/2018 vp – O 61/2016 vp) tarkas- tusvaliokunnan mietinnön pohjalta - valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Suomi on sitoutunut vähentämään CO2 -päästöjään kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Kansallisesti päästövähennystavoitteet on kohdistettu eri sektoreille siten, että liikenteen päästöjä tulee vähentää 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämistä koskevia tavoitteita sekä niitä toteuttavia valtion ja kun- tien toimenpiteitä selvitetään ja tarkastellaan kaksitoista vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuun- nitelman valmistelussa vuoden 2019 aikana. Suunnitelma toimii keskeisenä lähtökohtana myös MAL-sopi- musten liikennejärjestelmää koskeville tavoitteille ja toimenpiteille. MAL-sopimuksen toimenpiteillä konkretisoidaan Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035, seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamista, joiden mukaisesti liiken- teen päästöjä Turun kaupunkiseudulla tulisi vähentää 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Lähtökohtana ovat lisäksi Varsinais-Suomen maakuntakaava, kuntien oikeusvaikutteiset kaavat sekä kun- tien ilmastostrategiat. Tämän sopimuksen lähtökohtana on lisäksi Turun kaupunkiseudulla voimassaolevan MAL-sopimuksen 2016 –19 (sekä sitä edeltäneen MAL-aiesopimuksen 2012–2015) toimenpiteiden toteutuminen. Yhteenveto edel- listen sopimusten keskeisten toimenpiteiden toteutumisen seurantatiedoista on esitetty tämän sopimuksen liitteessä xx. Seudun liikennejärjestelmän osalta lähtökohtana on, että seuraavat jo aiemmin päätetyt tai rakenteilla ole- vat hankkeet toteutuvat tai niiden toteutuminen etenee sopimuskauden aikana.
Sopimuksen tavoitteet. Tämä sopimus on tehty 8.4.2020 allekirjoitetun valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskaudelle 2020-2022 ja valtiovarainministeriön 13.5.2020 antamien sopimuskautta 2020- 2022 koskevien neuvottelu- ja sopimusmääräysten nojalla. Sopimus korvaa 25.2.2019 tehdyn oikeusministeriötä ja eräitä virastoja koskevan sopimuksen. Sopimuksella toteutetaan tuloksellista toimintaa tukeva ja kilpailukykyä parantava, tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuva oikeudenmukainen palkkaus ja palkkausjärjestelmä. Ne kannustavat henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan työsuoritustaan ja tukevat henkilöstön kehittymistä sekä kehittävät ja parantavat esimiestyötä ja johtamista.
Sopimuksen tavoitteet. Puitesopimukseen perustuvalla toiminnalla on tarkoitus jatkuvasti kehittää osapuolten yhteistyötä ja toteuttaa ulkovalaistuksen kunnossapito ja raken- tamistyöt kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Kuopion kaupungilla on käytössä sähköinen palautejärjestelmä. Palautteisiin vastaaminen kuu- luu sopimukseen ja laskutetaan hinnaston mukaisesti. Reagointi asiakas- palautteeseen ja niistä ilmenneiden vikojen oikea-aikainen korjaus lisää asiakastyytyväisyyttä. Puitesopimuksen tavoitteiden toteutumista seura- taan hankekohtaisesti ja kokonaisuutena. Keskeisimmät tavoitteet määritellään vuosittain. Puitesopimuksen vuosittaisen toteutumisen seurannassa käytetään seu- raavaa mittaristoa: Tavoitemittari Tavoite yhden kalenterivuoden kohteissa Läpimenoaikojen suun- nittelu ja toteutuminen Töihin laaditaan aikataulut ja niiden toteutumista seurataan: Aikataulutetuista kohteista yli 80 % valmistuu määräajassa Työkohteiden hintataso Työkohteiden hinnat pysyvät kustannusarviossa tai alittuvat. Ylitysten yhteissumma on pienempi kuin alitusten yhteissumma yksikköhinta- ja ta- voitehintaurakoissa. Arvioinnissa on huomioita- va mahdolliset määrä- ja suunnitelmamuutok- set.
Sopimuksen tavoitteet. Sopimuksen ensisijaisena tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi tavoitteena on edistää uusiutuvan energian tuottamista ja käyttöä kaupungissa. Tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % kaupungin energiankäytöstä ja välitavoite vuodelle 2020 4 % kaupungin energiankäytöstä (vuoteen 2016 verrattuna). Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen edistävät samoja energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita ja toiminnassa voidaan käyttää osittain samoja keinoja. Energiatehokkuus- ja säästötoimilla tarkoitetaan aktiivisia toimenpiteitä, joiden avulla saavutetaan energiayksiköissä mitattavia vaikutuksia. Mukaan otetaan myös laskennalliset säästöt, joiden avulla estetään tulevaa kulutusta, joka aiheutuisi ilman kyseisiä toimenpiteitä. Keskeiset energiatehokkuutta koskevat teemat sopimuksessa Kauniaisten osalta ovat: • Palvelurakennusten energiankäyttö • Katu- ja ulkovalaistuksen energiankäyttö • Omien kuljetusten ja työkoneiden energiankäyttö (henkilöstön käytössä olevat autot ja työkoneet) Sopimus velvoittaa, että energiatehokkuuden jatkuva parantaminen sisällytetään olemassa oleviin johtamisjärjestelmiin ja toimintaohjelmiin sekä huomioidaan toiminnan organisoinnissa, suunnittelussa, hankinnoissa, henkilökunnan koulutuksessa ja viestinnässä. Lisäksi kaupunki sitoutuu selvittämään energiankäytön tehostamismahdollisuuksia, toteuttamaan kustannustehokkaita energiankäytön tehostamistoimenpiteitä ja ottamaan käyttöönsä uutta energiatehokasta teknologiaa sekä edistämään uusiutuvien energioiden käyttöä.
Sopimuksen tavoitteet. Tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuvan kannustavan ja oikeudenmukaisen palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea rajavartiolai- toksen toimintaa ja sen eri yksiköiden toiminnallisia erityispiirteitä, tukea johtamista ja tulok- sellista toimintaa, kattaa kaikki rajavartiolaitoksen tehtävät ja niiden tekijät, kannustaa henki- löstöä tavoitteiden mukaiseen toimintaan, ottamaan vastuuta omasta työstään ja paranta- maan henkilökohtaista työsuoritustaan sekä kehittää henkilöstön valmiuksia hakeutua vaati- vampiin tehtäviin itsensä kehittämisen, koulutuksen ja kokemuksen kautta Sopimuksessa määritellään rajavartiolaitoksen henkilöstön palkan määräytyminen, palkkauk- sen rakenne sekä muut palkkausperusteet.
Sopimuksen tavoitteet. Sopimuksen tavoitteena on tuloksellista toimintaa tukeva, tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuva oikeudenmukainen palkkaus sekä työnantajakilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on lisäksi kannustaa henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan työsuoritustaan ja muutenkin tukea henkilöstön kehittymistä sekä kehittää esimiestyötä ja parantaa johtamista.
Sopimuksen tavoitteet. 1. Tällä sopimuksella pannaan alulle kummankin osapuolen toimivallan rajoissa toteutettava osapuolten välinen tehostettu kumppanuus ja yhteistyö, joka perustuu yhteiseen etuun ja suhteiden tiivistämiseen kaikilla sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.
Sopimuksen tavoitteet. Tämän sopimuksen tavoitteena on vakiinnuttaa ja kehittää yhteistyötä perusopetuksen ja kirjaston välillä. Koulun ja kirjaston toiminnan kohderyhmä ja tavoitteet ovat yhteneväisiä: molemmat tahot pyrkivät edistämään lasten ja nuorten lukutaitoa ja hyvinvointia. Tämä yhteistyösopimus perustuu sekä kirjastolakiin (1492/2016 1-20§) että opetussuunnitelman (OPS2016) perusteisiin. Yhteistyön avulla kirjasto toteuttaa lain määrittelemiä tehtäviään ja koulu saa tukea opetustehtävässään. Yhteistyösopimus edistää tasa-arvon toteutumista XX:n kunnassa. Tavoitteena on, että kaikilla perusopetuksen oppilailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kirjaston palveluihin sekä monilukutaidon tukeen. Monialainen yhteistyö rikastaa opetussuunnitelmaa.
Sopimuksen tavoitteet. Blue Cats sijoittuu osaksi Kurra-perhettä Kurra saa oman naisten joukkueen Seurat markkinoivat yhdessä edustusjoukkueen otteluja
Sopimuksen tavoitteet. CBD suvereeni oikeus omiin geenivaroihinsa – kahdenväliset sopimukset • ITPGRFA ihmiskunnan yhteistä omaisuutta, ruokaturva - monenvälinen hyötyjen jako • DSI:n hyötyjen jako noudattaa samaa mallia? • sopimuksen ytimen muodostaa monenvälinen järjestelmä, joka käsittää 64 viljelykasvia • kattaa kaikki julkisessa omistuksessa olevat geenivarat • geenivarat ovat vapaasti saatavissa tutkimus-, jalostus- ja opetustarkoituksiin • materiaalinsiirtosopimus (SMTA) • geenivarojen kaupallisesta hyödyntämisestä saadut edut jaetaan järjestelmän puitteissa • kehitysmaiden tarpeet etusijalla • rahoituksen hankinta sopimuksen mukaisiin aktiviteetteihin sopimusosapuolilta ja laajasti muista rahoituslähteistä • Benefit Sharing –rahasto • rahoituksen myöntäminen tutkimus- ja kehityshankkeisiin • hallintoneuvosto: korkein päättävä elin koostuu sopimusosapuolien edustajista vastaa kaikesta sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista • byroo: hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat • sihteeristö