Sopimusprosessi Mallilausekkeet

Sopimusprosessi. Liiketoiminnan riskit saavat alkunsa yrityksen liiketoimintaympäristöstä tai sen sisäi- sistä prosesseista. Yrityksen liiketoiminta perustuu erilaisiin sisäisiin prosesseihin. Jo- kaisessa prosessissa on myös omat riskinsä. Lisäksi on otettava huomioon, että yrityk- sen toimintaan vaikuttavat myös liiketoimintaympäristön riskit. (Xxxxxxx, Xxxxxx- xxxxx, Kuhanen, Ojala, Xxxxxx, Xxxxxxx &Talala 2014, 29-30) Prosessi sanaa käytetään useissa eri merkityksissä. Mikä tahansa muutos tai kehitys voidaan ymmärtää prosessina, kuten esimerkiksi muutos-, kehitys., oppimis-, ymmär- tämis-, tai kasvuprosessi. Organisaatioissa on myös monia erilaisia toimintaprosesseja jotka ovat joukko loogisesti toisiinsa liittyviä toimintoja ja niiden toteuttamiseen tar- vittavia resursseja, joiden avulla saadaan aikaan toiminnan tulokset. Prosessin käsite koostuu toiminnasta (activity), resursseista (recource) ja tuotoksesta (artifact), joihin liittyy suorituskyky (performance). Prosessissa lähdetään liikkeelle siitä, että on ole- massa jotakin pysyvää ja toistuvaa, ja niistä voidaan sopia ja niitä voidaan mallintaa ja kehittää. (Laamanen 2003, 19-20) Laamanen määrittelee prosessin idea niin, että prosessi lähtee liikkeelle siitä, että on olemassa jotakin pysyvää ja toistuvaa, joista voidaan sopia ja jota voidaan mallintaa ja kehittää. Prosessi ei aina toteudu siististi peräkkäisinä vaiheina, vaan tapahtumien kul- kuun vaikuttavat arvaamattomasti käyttäytyvät asiakkaat. Varsinkin palveluorganisaa- tiossa haasteena on saada palvelutilanne toimimaan niin, että asiakkaalle jää organi- saatiosta miellyttävä tunne ja hän kokee saavansa meiltä hyvää palvelua. Palvelupro- sessiin vaatii myös paljon asiantuntemusta ja luovaa toimintaa. Hyvä palvelu perustuu prosesseihin, jotka etenevät asiakkaalta asiakkaalle ja toimivat imuohjauksella. (Laa- manen 2003, 20-21) Jos prosessin luomisessa onnistutaan hyvin, yhteistyö asiakkaan kanssa toimii suju- vasti, ja asiakas kokee saavansa hyvää palvelua. Hyvin laadittu prosessi auttaa organi- saatiossa toimivia ihmisiä ymmärtämään kokonaisuutta, oman roolinsa ja sen, miten lisäarvo tuotetaan läpi organisaation (itseohjautuminen). Prosessin hyötynä voidaan vielä lisäksi mainita se, että toiminnan kehittäminen perustuu organisaation kokonais- tavoitteisiin ja asiakkaiden tarpeisiin. (Laamanen 2003, 22) Xxxxxxxx mukaan prosessit tuovat järjestystä kaaokseen. Prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen auttavat ihmisiä ymmärtämään kokonaisuutta sekä mahdollistaa ...
Sopimusprosessi. Yrityksessä voidaan sopimusvapauden perusteella päättää, missä muodossa sopimuksia laaditaan. Kirjallinen sopimus on kuitenkin aina paras vaihtoehto. Yrityksen sopimusosaamiseen kannattaa panostaa, näin tur- vataan laadukas sopimuskäytäntö. Sopimusten keskeiset ehdot kannattaa tar- kastaa huolellisesti ja tarvittaessa on hyvä käyttää asiantuntija-apua.
Sopimusprosessi. Sopimuksia ja hankintoja määrittelevät lainsäädäntö sekä kunnan strategiset linjaukset ja päätökset toiminnan järjestämisestä ja hankinnoista. Sopimusprosessi jakautuu sopimussuunnitteluun ja valmisteluun, hankinnan kilpailutusvaiheeseen ja itse sopimuskauteen. Kuntien väliset sopimukset yhteisesti tuotetuista palveluista tehdään ilman kil- pailutusta. Myös näiden sopimusten ehdoissa kunnan etu tulee ottaa huomi- oon tarkasti. Mynämäen toimiessa palveluntuottajana, kustannuksissa tulee huomioida kaikki tuottamisesta aiheutuvat kulut.

Related to Sopimusprosessi

  • Sopimusvastuu Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jota koskeva korvausvastuu perustuu yksinomaan sopimukseen, sitoumukseen, lupaukseen tai takuuseen ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.

  • Sopimus Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle säädetyt ennakkotiedot mm. palvelun keskeisistä ominaisuuksista, palvelun hinnasta tai hinnan määräytymisen perusteista sekä teleyrityksen virhevastuusta. Tiedot on annettava pysyvällä tavalla tai, jos se ei ole mahdollista, ne on annettava asiakkaan saataville ladattavassa asiakirjassa. Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle myös sopimustiivistelmä. Jos sopimustiivistelmää on teknisesti mahdotonta antaa ennen sopimuksen tekemistä, kuten puhelinmyynnissä, se on annettava viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen. Tällöin sopimus tulee voimaan vasta, kun asiakas on sopimustiivistelmän saatuaan vahvistanut sopimuksen. Viestintäpalvelua koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti. Viestintäpalvelua koskeva sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti edellyttäen, että sopimuksen sisältöä ei voi yksipuolisesti muuttaa, ja että sopimus säilyy osapuolten saatavilla. Muuta palvelua koskeva sopimus on mahdollista tehdä muotovapaasti. Viestintäpalvelua koskevassa sopimuksessa tai tilausta koskevassa tilausvahvistuksessa todetaan, milloin sopimus tulee voimaan. Muuta palvelua koskeva sopimus syntyy, kun teleyritys on hyväksynyt asiakkaan tilauksen esimerkiksi avaamalla palvelun tai ilmoittamalla hyväksyneensä asiakkaan tilauksen. Teleyrityksellä on sopimusta tehtäessä oikeus tarkistaa asiakkaan luottotiedot. Luottopäätös voidaan antaa automaattisia järjestelmiä käyttäen. Tällaisessa tilanteessa asiakkaalla on oikeus edellyttää, että asian käsittelee uudelleen luonnollinen henkilö. Sopimuksen voimaantulo saattaa edellyttää ennakkomaksun tai vakuuden maksamista. Tällöin teleyritys voi asettaa takarajan, johon mennessä vakuus on asetettava tai ennakkomaksu maksettava.

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Sopimusehdot Tilaajalla on lähtökohtaisesti työnjohto-oikeus kaikissa tämän tarjouspyynnön mukaisissa töissä. Talvikaudella (15.10. - 30.4.) urakoitsija kuitenkin vastaa itse säätilapäivystyksestä 24 tuntia vuorokaudessa, 7 vuorokautta viikossa siten, että puitesopimuksen liitteisiin kirjatut ehdot lumien aurauksen ja hiekoituksen osalta täyttyvät (poikkeama KE 08 kohdasta 2). Lumien lähivarastointipaikkojen ja pohjien puhdistaminen hiekoitushiekasta lumien sulettua kuuluu kyseistä aluetta auranneelle urakoitsijalle ilman, että tästä aiheutuu lisäkustannuksia tilaajalle. Tarkempia ehtoja töiden suorittamisesta löytyy kunnossapidon tehtäväkorteista. Kaikista toimenpiteistä, jotka johtavat hyväksytyn koneen, varusteen tai kuljettajan muutokseen on tehtävä viivyttelemättä kirjallinen esitys kunnan tekniselle toimelle. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden olla hyväksymättä tehtyä muutosesitystä. Mahdolliset koneiden ja varusteiden uusinnat, jotka täyttävät kalustovaatimukset, eivät johda valintajärjestyksen muutokseen. Myöskään muutoksen yhteydessä ei tulla tarkistamaan koneiden tuntiveloitushintaa. Tilaaja ei maksa vuoro- ja ylityökorvauksia (poikkeama KE 08 kohdasta 4). Tilaajalla on oikeus asennuttaa urakoitsijan työkoneeseen kulunseurantalaite, jonka urakoitsija on velvollinen kytkemään toimintaan aina suorittaessaan tämän tarjouspyynnön mukaisia töitä. Koneen/ajoneuvon omistajan on huolehdittava, että koneen kuljettajaksi nimetty henkilö on ammattitaitoinen. Koneen kuljettajalla tulee olla lainvoimainen henkilötunnistekortti yksilöidyllä veronumerotunnisteella varustettuna sekä voimassa oleva TIETURVA 1-kortti. Lisäksi palveluntuottaja (tarjoaja) vastaa omien työntekijöidensä työsuojelusta. Muutoin palvelun tuottamisessa noudatetaan Kone- ja kuljetuspalveluiden hankinnan yleisiä ehtoja 2008 (KE 08). Kunkin palveluntuottajan kanssa solmittavan puitesopimuksen liitteiden keskinäinen pätevyysjärjestys on seuraava: a) puitesopimus b) sopimusneuvottelupöytäkirja c) tehtäväkortit d) kone- ja kuljetuspalveluiden hankinnan yleiset ehdot 2008 (KE 08) e) tarjouspyyntö ja ennen tarjouksen antamista annetut kirjalliset lisäselvitykset f) tarjous

  • Sopimusosapuolet Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken. Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita pääluottamusmiehen on katsottava edustavan. Yksittäisen työnteki- jän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa pääluottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa

  • Ammattiyhdistyskoulutus Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmies- koulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus. Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtä- vien hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita. Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla teh- tyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelutoimin- nalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Yhteistoimintakoulutus parantaa yliopiston johdon ja henkilöstön välisen yhteistoi- minnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.

  • Sopimusmuutokset JYSE luvussa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa Sopimusta.

  • Sopimussakko Mikäli vuokralainen ei noudata tämän sopimuksen ehtoja, vuokralainen on velvollinen suorittamaan vuokranantajalle mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 100 000 euroa.

  • Sopimusrikkomus Mikäli Vuokralleottaja laiminlyö erääntyneiden vuokrien maksamisen tai muutoin olennaisesti rikkoo tämän sopimuksen ehtoja, Vuokralleantajalla on oikeus heti purkaa tämä sopimus ja ottaa vuokrakalusto takaisin haltuunsa Vuokralleottajaa kuulematta. Samanlainen oikeus Vuokralleantajalla on, jos Vuokralleottajan toiminta tai hänen taloudelliset olonsa osoittautuvat sellaisiksi, että on painavia syitä olettaa hänen laiminlyövän maksuvelvollisuutensa tai muuten jättävän sopimusvelvollisuutensa olennaisilta osilta täyttämättä Vuokralleottaja on velvollinen korvaamaan vuokrasopimuksen purkamisesta Vuokralleantajalle syntyneet kustannukset.

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.