Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla Mallilausekkeet

Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla. Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arkipyhä, säännöllinen työaika lyhenee 47 § mukaisesti (lisätyöraja). Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arki- pyhälyhennystä. Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 51 §, 52 § tai 53 §:n mukaan. ▪ Yleistyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä ▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 38 h 15 min työajassa yhtä arkipyhää kohden 7 h 40 min lyhyempi. ▪ Lisätyöraja on 31 h (38 h 15 min - 7 h 40 min = 30 h 35 min). ▪ Ylityöraja ei muutu arkipyhäviikolla ja on 38 h 15 min. ▪ Mikäli työtä tehtäisiin yli lisätyörajan 30 h 35 min, olisi se lisätyötä ylityörajaan 38 h 15 min saakka ja sen jälkeen ylityötä. ▪ Yleistyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä ▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esim. 21 h viikossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 4 h 10 min yhtä arki- pyhää kohden (21 h : 5 = 4,2 h = 4 h 12 min). ▪ Lisätyöraja on 16 h 50 min (21 h - 4 h 10min = 16 h 50 min). ▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa, eli 38 h 15 min. ▪ Mikäli työtä tehtäisiin yli 16 h 50 min, olisi se lisätyötä ylityörajaan 38 h 15 min saakka ja sen jälkeen ylityötä: ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa.
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla. Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu ar- kipyhä, säännöllinen työaika lyhenee 47 § mukaisesti (lisätyöraja). Arkipyhäviikon työaika toimistotyössä, katso edellä 47 § ja sen sovel- tamisohje. Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä. Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 58 §, 59 § tai 60 §:n mukaan. ▪ Toimistotyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä ▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 36 h 15 min työajassa yhtä arkipyhää kohden 7 h 15 min. lyhyempi 36 h 15 min : 5 = 7,25 ≈ 7 h 15 min ▪ Lisätyöraja on 29 h (36 h 15 min – 7h 15 min = 29 h) ▪ Ylityöraja on 38 h 15 min.
Sample 1
Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla. Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 19 §:ssä tarkoitettu arkipyhä, säännöllinen työaika lyhenee 19 § mukaisesti (lisätyöraja). Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä. Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 24 §, 25 § tai 26 §:n mukaan.
Sample 1
Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla. Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on tämän luvun 19 §:ssä tarkoi- tettu arkipyhä, säännöllinen työaika lyhenee tämän luvun 19 §:n mukaisesti (lisätyöraja). Arkipyhäviikon työaika toimistotyössä, katso edellä tämän luvun 19 § ja sen soveltamisohje. Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoro- luetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon si- sällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä. Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 31 §, 32 § tai 33 §:n mukaan.
Sample 1
Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla. Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arkipyhä, säännöllinen työaika lyhenee 47 § mukaisesti (lisätyöraja). Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arki- pyhälyhennystä. Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 51 §, 52 § tai 53 §:n mukaan. ▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso. ▪ Työaikajaksolla on yksi arkipyhä. Arkipyhälyhennys on 7 h 45 min. ▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä (38 h 45 min + 38 h 45 min + 38 h 45 min) – 7 h 45 min = 108 h 30 min.
Sample 1
Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla. Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arkipyhä, säännöllinen työaika lyhenee 47 § mukaisesti (lisätyöraja). Arkipyhäviikon työaika toimistotyössä, katso edellä 47 § ja sen sovel- tamisohje. Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä. Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 58 §, 59 § tai 60 §:n mukaan.
Sample 1

Related to Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla

  • Viikoittainen vapaa-aika 8.1 Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kes- tävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yh- teyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

  • Keskimääräinen säännöllinen työaika 1 Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottami- nen edellyttää työvuoroluettelon laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enin- tään 40 tuntiin viikossa. 2 Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keski- määräiseksi seuraavasti: - päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaa- tiessa siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan - keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikko- työaikaan - keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöai- kaan. 3 Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisäl- tyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti. 4 Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on työehtosopimuksessa määrätyn vuo- rokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittuminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voi kuiten- kin pidentää enintään 4 tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on 50 tuntia. Jos työtä tehdään use- ampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittai- nen työaika on enintään 48 tuntia. 5 Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoit- tumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi, ja tämän tuntimää- rän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palk- kaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työ- aika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaa- va määrä toimihenkilön palkasta. Samoja periaatteita nouda- tetaan myös silloin, kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoit- tumisjakson aikana, eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päättyessä. 6 Keskimääräistä työaikaa käytettäessä työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.

  • Säännöllinen työaika 1. Työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä. 2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös si- ten, että se on • päivätyössä ja kaksivuorotyössä keskimäärin 40 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona, • keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 36,4 tuntia vii- kossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona, • keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa um- pikaivostyössä keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään vuo- den pituisena ajanjaksona • edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijär- jestelmä vähintään siksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin. 4. Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä jätetään yksi vuoro viikossa tekemättä. Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan paikalli- sesti mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon järjeste- ly kuuluu. 5. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopia siten, että vuorokautisen työajan pituus on enintään kymmenen tuntia ja vii- koittaisen työajan pituus enintään 50 tuntia. Työajan tulee tällöin ta- soittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. 6. Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä se ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. 7. Työnantaja voi käyttää työajan seurantaan sitä varten kehitet- tyjä seurantalaitteita.

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Liukuva työaika Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoitta- misesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Enimmäiskertymä saa olla enintään 60 tuntia. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimi- henkilölle annettavalla vapaa-ajalla. Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plus- tunteja vapaana kokonaisina päivinä, ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle. Toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plus-tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle. Tämä merkitsee olosuhteita, että työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuksen sijasta käytetään ensisijaisesti plus-tunteja.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Sovellettava laki ja riidanratkaisu Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Liittyminen toiminta-alueen ulkopuolella Laitos voi tehdä sopimuksen vedentoimituksesta ja/tai viemäröinnistä, mikäli liittyjä sitoutuu kustantamaan ja ylläpitämään johdot laitoksen vesijohdosta tai viemäristä kiinteistölle saakka silloin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella. Tässä kohdassa sanottua sovelletaan myös liittymiseen laitoksen hulevesiviemäriin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella, tai sen jälkeen, kun kunta on päättänyt vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoitetusta alueesta, tämän alueen ulkopuolella.

  • Työssäolon veroinen aika Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.