HINNAT JA MAKSUEHDOT 5.1. Palvelun hinta sovitaan kirjallisesti. Ellei palvelun hintaa ole sovittu kirjallisesti, noudatetaan toimittajan kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaista hintaa.
5.2. Hinnat on esitetty euroissa ilman arvonlisäveroa ja laskutusvaluutta on euro.
5.3. Hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero. Jos arvonlisäveron tai viranomaisen määräämän muun julkisen maksun suuruus tai peruste muuttuu lainsäädännön muuttumisen takia, hinnat muuttuvat vastaavasti.
5.4. Toimittajalla on oikeus veloittaa erikseen palvelun toimittamisen edellyttämien lupien ja suostumusten hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.
5.5. Toimittajalla on oikeus veloittaa erikseen palvelun toimittamisen aiheuttamat lisäkustannukset, joita saattaa syntyä vaikeasta maastosta tai maaperästä, toimituskohteen epätavallisesta rakenteesta tai muusta sellaisesta syystä, jota toimittaja ei ole voinut kohtuudella ennakoida sopimusta tehtäessä. Toimittaja ilmoittaa tällaisten lisäkustannusten aiheutumisesta ja niiden arvioidusta määrästä asiakkaalle viipymättä niistä tiedon saatuaan. Asiakas on tällöin velvollinen ilmoittamaan toimittajalle viipymättä, sitoutuuko asiakas vastaamaan lisäkustannuksista vai irtisanooko asiakas sopimuksen päättymään välittömästi. Jos asiakas irtisanoo sopimuksen, asiakas on velvollinen korvaamaan toimittajalle siihen mennessä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
5.6. Toimittajalla on oikeus veloittaa erikseen tavanomaiset ja kohtuulliset matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahakorvaukset. Toimittajalla on lisäksi oikeus veloittaa erikseen matka-aika sovitun tuntihinnan mukaan.
5.7. Toimittajalla on oikeus veloittaa erikseen kustannukset, jotka ovat aiheutuneet (a) asiakkaan antamista vääristä, puutteellisista tai vanhentuneista tiedoista tai ohjeista; (b) asiakkaasta johtuvasta viivästyksestä;
Laskutus ja maksuehto Opetushallitus vastaanottaa laskut vain verkkolaskuina. Verkkolaskuosoite on: Laskutukseen ja maksuehtoihin sovelletaan JIT 2015 yleisten ehtojen 8 kohtaa seuraavin täsmen- nyksin: • Maksut maksetaan laskun perusteella. Lasku erääntyy maksettavaksi 30 päivän kuluttua las- kun saapumisleimasta. • Viivästyskorko määräytyy kulloinkin voimassa olevan korkolain mukaan. • Elleivät Asiakas ja Toimittaja ole muusta sopineet, Toimittaja laskuttaa Asiakkaalta toistu- vaismaksut sopimuksen mukaisesti tehdystä työstä kuukausittain jälkikäteen. • Laskussa on eriteltävä, kenen asiantuntijan työhön kukin laskutettava tunti perustuu sekä kunkin asiantuntijan laskutettavat päivät tai tunnit sekä yksikköhinnat. Lisäksi laskussa tulee olla riittävä erittely laskutuksen perusteista. Lasku tulee olla jäljitettävissä tiettyyn toimituk- seen. Asiakas ja Toimittaja voivat sopia laskuerittelystä tarkemmin asiakaskohtaisessa sopi- muksessa. • Toimittaja kirjaa tekemänsä työn Jira-tiketeille. Laskutuksessa toimittaja ottaa Asiakkaan tar- joamasta Xxxxxxx työaikaraportin ja liittää sen osaksi laskua. Vain Jiraan merkitystä työstä voidaan laskuttaa. • Toimittaja lisää raportin työajankäytöstä laskuun. Raportista tulee ilmetä päivämäärä, tiket- ti, nimi, tehtävän kuvaus ja tuntimäärä. Ei sovelleta JIT 2015- Yleisten ehtojen 8 kohdan alakohtia (1) ja (3)
Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat Yliopisto on määritellyt vahvuusaloikseen 1) kestävyyttä materiaalien ja systeemien avulla, 2) molekulaarinen ja ympäristöllinen perusta elinikäiselle terveydelle, 3) digitaalisia ratkaisuja havaitsemiseen ja vuorovaikutuksiin, 4) maan ja lähiavaruuden järjestelmä ja ympäristön muutos ja 5) muutoksessa olevien ihmisten ymmärtäminen. Oulun yliopiston strategia perustuu viiteen temaattiseen, kansainvälisesti merkittävään tutkimuksen fokusalueeseen. Näillä alueilla yliopisto osallistuu globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja tuottaa uutta tietoa kestävämmän, terveemmän, älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi. Yliopiston vahvuusaloilta (fokusalueilta) on tunnistettu ja suunnatulla rahoituksella tuettu niiden kärkiprofiilia luovia tutkimushankkeita. Yliopisto edistää systemaattisesti strategisten fokusalojen korkealuokkaisen tutkimuksen edellytyksiä ja kärkiportfolion muodostumista valitsemalla avointen hakujen ja kansainvälisen paneeliarvioinnin perusteella määräaikaisia tutkimusprojekteja, joiden resursoimista vahvistetaan monitieteisten fokusinstituuttien kautta. Suomen Akatemian kanssa on tehty sopimus avusta hakemusten arvioijien valitsemiseksi. Keväällä 2017 saatiin päätökseen Kvantumin projektihaku kaudelle 2017-2020 ja syksyllä toteutettiin Eudaimonia- instituutin ja Infotech Oulun projektihaut kaudelle 2018-2021. Biocenter Oulun projektikausi 2016-2019 on meneillään ja 2018 aikana käynnistetään suunnittelu seuraavaa projektikautta varten. Yhteensä tutkimuksen fokusaloilla tuetaan 49 strategista määräaikaista kärkiprojektia; näitä projekteja on kaikissa tiedekunnissa ja laajasti eri tutkimusyksiköissä. Strategisten fokusalojen toiminnan kuvaus yliopiston avoimilla verkkosivuilla toteutettiin 2017 (xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx). Vuonna 2017 käynnistettiin uusi ohjelma, jolla edistämämme monitieteisyyttä ja uusia avauksia. Ohjelmassa suuntaamme 2018 aikana 20 4-vuotista tohtorikoulutusvakanssia uusien tutkimusavausten käynnistämiseksi sekä huippututkimuksen osaamisen levittämiseksi laajemmin yliopistossamme. Uusi ohjelma on suunnattu aloittaville tutkimusryhmien johtajille tarkoituksena kytkeä näiden uusien ryhmien tutkimus vakiintuneiden kärkihankkeiden yhteyteen. Suunnittelimme myös Tellus-toiminnan yhteyteen käynnistettävän Rapid Research Radicals (R3) -ohjelman, jonka tavoitteena on edistää uusien ideoiden tunnistamista ja muodostumista sekä monitieteisyyden hyödyntämistä tutkimuksen kehittämisessä.
Työsuojelua koskevat määräykset Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.
Yritystä koskevat tiedot Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille: Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta. Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät. Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista. Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa. Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena. Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja. Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon. Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)
Laskutus ja maksujen suoritus 8.1. Verkonhaltija laskuttaa käyttäjää verkkopalvelun käytöstä verkkosopimuksen ja kulloinkin voimassa olevien hinnastojen mukaisesti. Hinnastojen ja muiden sopimusehtojen muutoksia on käsitelty luvussa 15.
8.1.1. Jos sähkönkäyttöpaikalla on tuntimittauslaitteisto tai muu etäluettava mittauslaitteisto, laskutus perustuu mitattuun (kohta 7.4 huomioiden) sähkönkäyttöön, jollei muuta ole sovittu. Jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkäytön mittaus perustuu muuhun kuin etäluettavaan mittauslaitteistoon, laskutus perustuu käyttäjän arvioituun sähkönkäyttöön, jollei muuta ole sovittu. Arviolaskutus tasataan ilmoitetun tai luetun (kohta 7.5) mittarilukeman perusteella vähintään neljä kertaa vuodessa (lukema- eli tasauslasku).
8.1.2. Laskutus voidaan perustaa arvioituun kulutukseen tai kiinteään määrään silloin, kun laskutus perustuu loppukäyttäjän lukemaan mittauslaitteistoon eikä tämä ole ilmoittanut mittarilukemaa kysymyksessä olevalta laskutuskaudelta tai jos käyttöpaikkaa ei ole varustettu mittauslaitteistolla. Laskutus voidaan perustaa arvioituun kulutukseen myös, jos sähköä ei ole voitu mitata mittauslaitteiston vikaantumisen vuoksi tai jos mittaustiedot eivät ole saatavilla etäluettavan mittauslaitteiston tiedonsiirtohäiriön vuoksi.
8.1.3. Verkonhaltija on velvollinen tarkistamaan arvioituun sähkönkäyttöön perustuvaa laskutusta käyttäjän pyynnöstä, milloin arviolaskutuksen perusteina olevissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai milloin tarkistamiseen muuten on perusteltua aihetta. Verkonhaltija ilmoittaa arvion muutoksesta avoimen toimituksen myyjälle alalla noudatettavan käytännön mukaan.
8.2. Laskun sisällössä noudatetaan sähkömarkkinalakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä.
8.3. Laskun lähettämisen ja eräpäivän välillä on oltava vähintään kaksi viikkoa. Jos käyttäjä on muu kuin kuluttaja, sopijapuolet voivat sopia myös lyhyemmästä erääntymisajasta.
8.4. Käyttäjä on velvollinen maksamaan verkonhaltijan lähettämän laskun viimeistään siinä mainittuna eräpäivänä. Lasku lähetetään käyttäjän ilmoittamaan laskutusosoitteeseen. Käyttäjä on vastuussa laskun maksamisesta siitä riippumatta, mihin hän on pyytänyt laskun lähettämään.
8.5. Mahdollisista myöhästyneistä maksusuorituksista verkonhaltijalla on oikeus periä korkolain mukaista viivästyskorkoa. Jos laskun eräpäivä ja maksettava määrä on ennalta määrätty, viivästyskorkoa peritään eräpäivästä lukien. Jos kuluttajan laskun eräpäivää ja/tai maksettavaa määrää ei ole ennalta määrätty, viivästyskorkoa voidaan periä aikaisintaan 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä. Kirjallisen huomautuksen ja katkaisuvaroituksen lähettämisestä voidaan lisäksi periä voimassaolevan hinnaston mukainen kohtuullinen maksu.
8.6. Laskutus- ja mittausvirheen sekä mittarin luentavirheen johdosta verkonhaltijalla on oikeus lisäveloitukseen ja käyttäjällä oikeus hyvitykseen seuraavien kohtien mukaisesti:
8.6.1. Jos mittausvirhe on todettu suuremmaksi kuin kohdan 6.6 mukaan on hyväksyttävää, tämä otetaan huomioon laskutuksessa siten, että hyvitys tai lisäveloitus suoritetaan mittauslaitteiden tarkistukseen, käyttäjän eri aikoina todettuihin sähkönkäyttömääriin sekä muihin tietoihin perustuvan verkonhaltijan arvion nojalla.
8.6.2. Sopijapuolet voivat vaatia kohdassa 8.6 mainittuihin virheisiin perustuvia saataviaan kolmen viimeksi kuluneen vuoden ajalta. Kolmen vuoden määräaika lasketaan virheen ilmoittamisesta toiselle sopijapuolelle.
8.6.3. Kuluttaja voi kuitenkin vaatia kohdassa 8.6 mainittuja saataviaan virheen koko vaikutusajalta — ei kuitenkaan kymmentä vuotta pidemmältä ajalta — jos virheen syntymisajankohta ja vaikutus laskutukseen voidaan jälkikäteen todeta.
8.6.4. Verkonhaltija vastaa myyjän sijasta käyttäjän laskutuksen korjaamisesta, jos • laskutuksessa tapahtuneesta virheestä ja siitä asiakkaalle ilmoittamisesta on kulunut aikaa enemmän kuin kolme vuotta; tai • asiakkaan ja myyjän välinen asiakassuhde on päättynyt aikaisemmin kuin kuusi viikkoa ennen virheen havaitsemista, ja verkonhaltijan myyjälle laskutuksen perusteeksi antamat sähkönkäyttötiedot ovat mittausvirheen, mittarin luentavirheen tai verkonhaltijan myyjälle antamassa ilmoituksessa olleen muun virheen (ei kuitenkaan arviopoikkeaman) takia tapahtuneeseen sähkönkäyttöön verrattuina virheelliset. Tässä kohdassa tarkoitetun hyvityksen myyntihintana käytetään jakeluverkon vastuualueella toimitusvelvollisen myyjän sitä julkista sähkötuotetta tai -tariffia, joka parhaiten soveltuu käyttäjälle. Jos kyseessä kuitenkin on verkonhaltijan puolella oleva virhe ja käyttäjä esittää kohtuullisessa ajassa selvityksen sähkönhankintaansa kyseisenä aikana sovelletuista hinnoista, käytetään näitä hintoja.
8.6.5. Edellisten kohtien perusteella määräytyvälle lisäveloitukselle tai hyvitykselle ei suoriteta korkoa sen kertymisen ajalta. Lisäveloituksen maksamiselle on käyttäjälle myönnettävä kohtuullinen maksuaika. Jollei käyttäjä myönnetyssä ajassa maksa lisäveloituksesta aiheutunutta laskua, voidaan siitä tämän jälkeiseltä ajalta periä korkolain mukaista viivästyskorkoa.
8.7. Käyttäjä on velvollinen maksamaan myös siitä mitatusta tai todetusta verkkopalvelusta, joka on aiheutunut käyttäjän vastuupiirissä olevien sähköasennusten, sähkölaitteiden tai sähkölaitteistojen vioista.
Maksujen muutokset Laitoksella on oikeus muuttaa maksuja ja taksarakennettaan, jos muutoksen syynä on jokin seuraavista: • lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös • muu erityinen syy olosuhteiden olennaisesti muututtua Lisäksi laitoksella on oikeus muuttaa maksuja ja taksarakennettaan niin, että sopi- muksen sisältö ei kokonaisuutena olennaisesti muutu, jos muutoksen syynä on jokin seuraavista: • hinnoittelu- ja sopimusjärjestelmien uudistaminen • laitoksen käyttö- sekä peruskorjaus- ja uusinvestointikustannusten muutos, ottaen huomioon, että vesihuoltolain mukaan laitoksen kaikki kustannukset tulee kattaa maksuilla • ympäristön- ja terveydensuojelusta, luonnonvarojen käytöstä, maankäytön ra- joituksista aiheutuvat kustannukset tai näiden kustannusten muutos Lisäksi laitoksella on aina oikeus tehdä maksuihin ja taksarakenteeseen vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta sopimuksen keskeiseen sisältöön.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella: Lomapäivien kerroin Lukumäärä 2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64,8 10 72,0 11 79,2 12 86,4 13 94,0 14 101,6 15 108,8 16 116,0 17 123,6 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 22 162,4 23 170,0 24 177,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 28 207,2 29 214,8 30 222,4 Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 loma- päivää kohden. Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.
