Talouden hoito. Turun työllisyysalueen talous on osa Turun kaupungin talousarviota, taloussuunnittelua ja kirjanpitoa. Työllisyysalueen toiminnasta muodostetaan kirjanpidollinen budjettiyksikkö, jolla yhteistoiminta-alueen piiriin kuuluvan toiminnan talous eriytetään kirjanpidossa. Budjettiyksikölle kohdistetaan työllisyysalueen yhteistoiminnan toteutuneet nettokustannukset. Xxxxxxxx toimielin laatii Turun kaupunginvaltuustolle esityksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja seuraavien suunnitelmavuosien taloussuunnitelmaksi. Talousarvioon sisällytetään yhteistoiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan hoitamiseen turvataan. Yhteistoiminnan tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota. Yhteistoiminnan toteutuneet nettokustannukset jaetaan sopimuksen osapuolten kesken. Sopimuksen osapuolet maksavat osuutensa nettokustannuksista kuntakohtaisina maksuosuuksina. Jäsenkunnilta perittäviin maksuosuuksiin sisältyvät mahdollisista yhteistoiminnan investoinneista aiheutuvat poistot ja arvonalentumiset sekä rahoituskulut. Tilanteessa, jossa vastuukunta delegoi toimivaltaa työllisyysalueen jäsenkunnalle siten kuin kuntalain 54 §:ssä säädetään sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamiseksi, rahoitus palvelujen tuottamiseen kohdennetaan vastuukunnan sijaan kyseiselle jäsenkunnalle. Jäsenkunta vastaa sille delegoiduista tehtävistä aiheutuvista kustannuksista ja investoinneista. Muun kuin vastuukunnan tuottaessa palveluja toiselle jäsenkunnalle, voivat nämä kunnat sopia keskinäisin sopimuksin palveluiden tuottamisen rahoituksen käytöstä sekä mahdollisesta lisärahoituksesta. Yhteiselle toimielimelle raportoidaan talouden seuranta Turun kaupungin talouden seurannan vuosikellon mukaan, lähtökohtaisesti kolme kertaa tilikauden aikana osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Osavuosikatsaukset lähetetään jäsenkunnille. Turun työllisyysalueen rahoitus- ja kustannustenjakomallia tarkastellaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Aiheuttamisperusteisuutta kustannustenjaossa lisätään vaiheittain. Tilikauden aikana mahdollisesti hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palveluiden käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. Talousarvion muutosesitykset käsitellään yhteisessä toimielimessä ja esitys talousarvion muuttamiseksi annetaan jäsenkunnille ...
Talouden hoito. Hyvä taloudenhoito on systemaattista toimintaa, joka - sopeuttaa käytettävissä olevat resurssit olemassa oleviin tarpeisiin, - tuottaa johtamiseen tarvittavat tiedot oikein ja oikea-aikaisena, - antaa talouden tilasta luotettavan kuvan. Liiton taloudenhoidosta vastaavat ensisijaisesti tilivelvolliset. Tilivelvollisten tulee osaltaan valvoa, että toiminnassa noudatetaan hyväksyttyä talousarviota ja käyt- tösuunnitelmaa.
Talouden hoito. Kymmenen kuntaa ja neljä kuntayhtymää hoitavat omaa talouttaan huolellisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntajakolain 33 §:n säädöstä lakkaavan kunnan viranomaisen toimivallasta. Kunnat noudattavat valtuustoissa vuonna 2006 hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman investointiohjelmaa vuosille 2007 ja 2008. Jos jostakin välttämättömästä syystä syntyy tarve tehdä suunnitelmasta poikkeava investointi, niin asiasta tulee erikseen sopia valmisteluryhmässä tai järjestelytoimikunnassa. Kunnat laativat talousarvionsa vuodelle 2008 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena on saavuttaa viimeisenä toimintavuotena vuosikatteeltaan positiivinen tulos. Uuden kunnan taloutta suunnitellaan ennen yhdistymistä siltä pohjalta, että uusi kunta kerää veroja saman verran kuin kunnat keräisivät yhteensä toimiessaan erillään. Suunnittelussa lähdetään liikkeelle siitä, että vuoden 2009 tuloveroprosentti olisi 18,00.