Tanska Mallilausekkeet

Tanska. Tanskaan kuuluvat Manner-Tanskan alue ja -saaret sekä Bornholm. Muut Tanskaan kuuluvat maat, joita ei ole maa- ja alueluettelossa erikseen mainittu, kuuluvat Maa, jota ei ole erikseen mainittu -ryhmään. Erikseen mainittuja ovat Grönlanti ja Färsaaret.
Tanska. Viidennen vapauden oikeudet ovat käytettävissä välillä Kööpenhamina ja: a) Amsterdam ja Helsinki; tai b) Amsterdam ja Moskova. Amsterdamiin voidaan liikennöidä välillä tai edelleen olevana paikkana. Helsinkiin ja Moskovaan liikennöidään edelleen olevana paikkana. Viidennen vapauden liikenneoikeuksia voidaan harjoittaa Euroopassa sijaitsevien välillä ole- vien ja Saksan liittotasavallassa sijaitsevien paikkojen välillä sekä Saksan liittotasavallassa si- jaitsevien paikkojen ja edelleen olevien paikkojen välillä. Viidennen vapauden oikeudet ovat käytettävissä välillä olevissa paikoissa Ateenaan ja/tai siitä edelleen ja lisäksi kahdessa paikassa Kreikassa, lukuun ottamatta Turkissa ja Israelissa sijait- sevia paikkoja. Viidennen vapauden oikeuksilla kerrallaan liikennöitävien välillä ja edelleen olevien paikkojen määrä on korkeintaan viisi, joista enintään neljä voi olla välillä olevia paik- koja. Viidennen vapauden oikeudet ovat käytettävissä Irlannissa sijaitsevien paikkojen ja välillä olevien paikkojen välillä sekä Irlannissa sijaitsevien ja Irlannista edelleen olevien paikkojen välillä. Rahtiliikennepalvelujen osalta käytettävissä on oikeus tarjota kansainvälisiä kuljetus- palveluja Irlannissa sijaitsevien paikkojen ja kolmansissa maissa sijaitsevien paikkojen välillä ilman vaatimusta liikennöidä Kanadassa sijaitsevaan paikkaan. Viidennen vapauden liikenneoikeudet ovat käytettävissä kahden Euroopassa sijaitsevan välillä olevan paikan ja Rooman ja/tai Milanon välillä. Välillä oleviin paikkoihin, joihin sovelletaan viidennen vapauden oikeuksia, voidaan liikennöidä myös edelleen olevina paikkoina. Viidennen vapauden oikeudet ovat käytettävissä Varsovan ja kahden Euroopassa sijaitsevan välillä olevan paikan välillä, jotka Kanada valitsee seuraavista: Bryssel, Kööpenhamina, Pra- ha, Shannon, Tukholma, Wien, Zürich.
Tanska. Viidennen vapauden oikeudet ovat käytettävissä Montrealin ja Chicagon välillä ja Montrealin ja Seattlen välillä. Chicagoon voidaan liikennöidä välillä tai edelleen olevana paikkana. Seatt- leen voidaan liikennöidä vain edelleen olevana paikkana. Viidennen vapauden liikenneoikeudet ovat käytettävissä vain Montrealin ja yhden Floridassa edelleen olevan paikan välillä. Vaihtoehtoisesti viidennen vapauden liikenneoikeudet ovat käytettävissä Montrealin ja kahden Manner-Yhdysvalloissa edelleen olevan paikan välillä, pois lukien paikat Kalifornian, Coloradon, Floridan, Georgian, Oregonin, Texasin ja Washing- tonin osavaltioissa. Viidennen vapauden liikenneoikeudet ovat käytettävissä välillä Montreal ja Boston tai Mont- real ja Chicago tai Torontosta edelleen yhteen Helleenien tasavallan nimeämään paikkaan Yh- dysvalloissa, lukuun ottamatta Kaliforniassa, Texasissa ja Floridassa sijaitsevia paikkoja. Viidennen vapauden oikeudet ovat käytettävissä Kanadassa sijaitsevien ja välillä olevien paikkojen välillä sekä Kanadassa sijaitsevien ja Kanadasta edelleen olevien paikkojen välillä. Rahtiliikennepalvelujen osalta käytettävissä on oikeus tarjota kansainvälisiä kuljetuspalveluja Kanadassa sijaitsevien paikkojen ja kolmansissa maissa sijaitsevien paikkojen välillä ilman vaatimusta liikennöidä Irlannissa sijaitsevaan paikkaan.
Tanska. Tanska on Nato SOFAn allekirjoittajavaltio ja sopimus on tullut voimaan Tanskan osalta vuonna 1955. Tanska on sisällyttänyt Nato SOFAn ja Pariisin Pöytäkirjan kansalliseen lainsäädäntöönsä lailla, jolla saatetaan voimaan joukkojen asemaa koskeva sopimus ja Pariisin pöytäkirja (Lov om gennemførelse af overenskomst om retsstillingen for NATO-styrker og af protokol om NATOs militære hovedkvarterer). Suurin osa sopimusmääräyksistä saatettiin voimaan kansallisesti ilman lainsäädännön muuttamista tai uuden lain säätämistä, ja voimaansaattamislaki sisältää vain säännökset, jotka tähtäävät Nato SOFAn VII ja VIII artikloiden tiettyjen kappaleiden kansalliseen implementointiin. Esityksen valmistelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että Tanskalla on esimerkiksi Nato SOFAn VII artiklan 5 kappaleen a kohtaa täydentävää kansallista sääntelyä, jonka mukaan Tanskan viranomaiset voivat pidättää lähettäjävaltion sotilasjoukkojen jäsenen, vaikka teko ei olisi Tanskan lain mukaan rangaistava. Tanska on sittemmin säätänyt lainsäädäntöä, jossa otetaan huomioon Nato SOFAn eri artiklojen vaikutukset kansalliseen oikeusjärjestykseen. Tanskan poliisilainsäädännössä on vuonna 2018 säädetty mahdollisuus perustaa tilapäisiä sotilasalueita, joilla vieraan valtion joukolla on Nato SOFAn VII artiklan 10 kappaleen tarkoittamat oikeudet. Tanskan aselainsäädäntöön on Nato SOFAn VI artiklan mukaisesti implementoitu vieraan valtion joukolle oikeus tuoda maahan, kuljettaa ja kantaa aseita, joka muuten lain nojalla olisi kiellettyä taikka tiettyjen menettelyllisten sääntöjen alaisia. Tanskan terveydenhuoltohenkilöstön ammattilupia koskevaan lainsäädännössä on säädetty, ettei erillistä auktorisointia tai lupaa ammatin harjoittamiseen tarvita, vaan Naton jäsenvaltioiden terveydenhuoltohenkilöstö voi ilman erillistä lupaa harjoittaa ammattiaan suhteessa omiin sekä muihin Tanskassa oleviin ja toimintaan osallistuviin joukkoihin. Lisäksi Tanskan terveyslainsäädännön nojalla terveysministeri tekee päätöksen ulkomaisen joukon oikeudesta päästä terveydenhuollon piiriin samoin ehdoin kuin vastaanottajavaltion henkilöstö. Säännökset liittyvät Nato SOFAn IX artiklan 5 kappaleen määräykseen joukkojen terveydenhuollon järjestämisestä. Lisäksi Nato XXXXx XXX artiklan 1 kappaleen kansalliseen voimaansaattamiseen liittyy kansallisen henkilönumeron (CPR-numero) hakemisesta vapauttaminen tietyille henkilöryhmille. Nato SOFAn IX artiklan 3 kappaleen vieraan valtion joukkojen kiinteistöjen käytön mahdollistamise...
Tanska. Pohjoisnavalta pisteeseen 82°00’00” pohjoista leveyttä ja 060°00’00” län- tistä pituutta • 78°00’00” pohjoista leveyttä ja 075°00’00” läntistä pituutta • 76°00’00” pohjoista leveyttä ja 076°00’00” läntistä pituutta • 65°00’00” pohjoista leveyttä ja 057°45’00” läntistä pituutta • 63°00’00” pohjoista leveyttä ja 055°40’00” läntistä pituutta • 58°30’00” pohjoista leveyttä ja 050°00’00” läntistä pituutta • 58°30’00” pohjoista leveyttä ja 043°00’00” läntistä pituutta • 63°30’00” pohjoista leveyttä ja 039°00’00” läntistä pituutta • 70°00’00” pohjoista leveyttä ja 020°00’00” läntistä pituutta • 73°00’00” pohjoista leveyttä ja 020°00’00” läntistä pituutta • 73°00’00” pohjoista leveyttä ja 000°00’00” itäistä/läntistä pituutta • sieltä pohjoiseen pohjoisnavalle. • Pisteestä, jossa Suomen, Norjan ja Ruotsin maarajat kohtaavat, etelään Suomen ja Ruotsin välistä maarajaa pitkin pisteeseen, jossa kyseinen raja leikkaa pohjoisen napapiirin • itään pohjoista napapiiriä pitkin pis- teeseen, jossa pohjoinen napapiiri leikkaa Suomen ja Venäjän federaa- tion välisen maarajan • pohjoiseen Suomen ja Venäjän fede- raation välistä maarajaa pitkin pistee- seen, jossa Suomen, Norjan ja Venä- jän federaation maarajat kohtaavat • sieltä pisteeseen, jossa Suomen, Nor- jan ja Ruotsin maarajat kohtaavat. • Thence north to the North Pole. • From the North Pole south to 82°00’00”N, 060°00’00”W; • 78°00’00”N, 075°00’00”W; • 76°00’00”N, 076°00’00”W; • 65°00’00”N, 057°45’00”W; • 63°00’00”N, 055°40’00”W; • 58°30’00”N, 050°00’00”W; • 58°30’00”N, 043°00’00”W; • 63°30’00”N, 039°00’00”W; • 70°00’00”N, 020°00’00”W; • 73°00’00”N, 020°00’00”W; • 73°00’00”N, 000°00’00”E/W; and • Thence north to the North Pole. • From the tripoint at which the land borders of Finland, Norway and Sweden meet, south along the land border between Finland and Sweden to the point at which that border intersects the Arctic Circle; • East along the Arctic Circle to the point at which the Arctic Circle intersects the land border between Finland and the Russian Federation; • North along the land border between Finland and the Russian Federation to the tripoint at which the land borders of Finland, Norway and the Russian Federation meet; and • Thence to the tripoint at which the land borders of Finland, Norway and Sweden meet. • Pisteestä 73°00’00” pohjoista leveyt- tä ja 000°00’00” itäistä/läntistä pi- tuutta länteen pisteeseen 73°00’00” pohjoista leveyttä ja 020°00’00” län- tistä pituutta • 70°00’00” pohjoista leveyttä ja 020...
Tanska. Tanskalainen työlainsäädäntö ei muodosta yhtenäistä säädöstöä. Tanskassa työlainsäädännön merkitys on vähäinen verrattuna työehtosopimuksiin. Tanskan parlamentti on säätänyt vain ra- jallisen määrän työlakeja ja nekin liittyvät lähinnä EU direktiivien täytäntöönpanoon. Tanskan työoikeudessa työehtosopimuksilla on erittäin keskeinen ja merkittävä rooli. Tanskalaisessa lainsäädännössä ei ole yhdenmukaista määritelmää työsopimukselle tai työsuh- teelle, vaan niiden määrittely on jätetty lähinnä työehtosopimusten varaan. Kun työehtosopi- muksissa on kuitenkin vain harvoin määritelty työsuhteen käsitettä, on sen määritteleminen to- siasiassa oikeuskäytännön varassa. Oikeuskäytännössä ei ole kuitenkaan muodostunut täysin yhdenmukaista työsuhteen käsitettä, vaan tuomioistuimet ovat kehitelleet erilaisia kriteereitä sen määrittämiseksi, onko oikeussuhteessa kysymys työsuhteesta vai yrittäjyydestä. Tanskassa ei ole ns. kolmatta työn teon kategoriaa, jossa olisi piirteitä sekä työsuhteesta että yrittäjyydestä ”employee-like persons”. Tanskan työoikeudessa työsuhteen keskeinen tunnusmerkki on työntekijän henkilökohtainen alisteisuus työnantajan ohjeisiin ja valvontaan nähden. Tanskassakin on tosin tiedostettu se on- gelma, että pelkästään työn johto ja valvonta eivät yksinään riitä ratkaisemaan oikeussuhteen luonnetta, koska joissain ammateissa työn teettäjä voi merkittävästikin ohjata yrittäjän työtä eikä tällöin ole kuitenkaan kysymys työsuhteesta. Ratkaisu siitä, onko työntekijä alisteisessa asemassa, riippuu kunkin yksittäistapauksen konk- reettisista olosuhteista. Tanskassa ei ole varsinaista työsuhdeolettamaa. Työsuhteen ja alistei- suuden määrittelyssä on kiinnitetty huomiota pääasiassa seuraaviin tekijöihin: 1) missä määrin työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä, eli alisteisuuden aste, 2) oikeussuhteeseen liitty- vät taloudelliset tekijät, mikä sisältää muun muassa verotukseen liittyvät kysymykset ja työn- suorittajalla olevat taloudelliset riskit, 3) työnsuorittajan velvollisuus työskennellä henkilökoh- taisesti ja oikeus käyttää sijaista, 4) työnsuorittajan ja työnantajan henkilökohtainen suhde ja työnteko-olosuhteet, esimerkiksi työn suorituspaikka ja 5) työnsuorittajan sosiaalinen ja amma- tillinen asema, kun hänen asemaansa verrataan toisaalta työntekijään tai yrittäjään. Todettakoon lisäksi, että oikeussuhteen luonne ei ratkea osapuolten tekemän sopimuksen otsikon perusteella. Jos olosuhteet viittaavat työsuhteeseen, voidaan oikeudenkäynnissä s...

Related to Tanska

  • Sopimuskausi Työehtosopimus on voimassa 18.2.2022 lukien 30.11.2023 saakka ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 31.10.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 30.11.2022. Sovittu palkkaratkaisu on tämän neuvottelutuloksen liitteenä 1.

  • Sopimuskappaleet Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhdenmukaista kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle.

  • Palvelut Palvelupakkauksen osan ”Sanele viestejä” avulla voit sanella tekstiviestejä PCM:ssa äänitoimintojen avulla ja saapuvat tekstiviestit voidaan toistaa äänitoimintona Connect- yhteensopivassa ajoneuvossa.

  • Saman sairauden uusiutuminen Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta. Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään äidin tai isän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehto- sopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta. Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkal- liseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan. Vuosilomalain 3 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastu- misesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä äidin tai isän vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan nämä poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

  • Salassapitovelvollisuus Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Sopimusasiakirjat Sopimusasiakirjat muodostuvat tästä sopimuksesta liitteineen. Sopimuksen liitteitä ovat seuraavat asiakirjat:

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden ku- luessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voi- massaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varal- ta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapah- tumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauk- sen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

  • Tietoturvaloukkaukset 8.1. Palveluntuottajan on ilmoitettava Tilaajalle kirjallisesti tietoonsa tulleesta henkilötietojen tie- toturvaloukkauksesta ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi Palveluntuottaja sitoutuu ilmoitta- maan Tilaajalle ilman aiheetonta viivytystä muista palvelun häiriö- tai ongelmatilanteista, joilla voi olla vaikutuksia rekisteröityjen asemaan ja oikeuksiin.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tilaajalla on oikeus saada vahingonkorvausta Liikennöitsijän sopimusrikko- muksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta sekä menetetyistä lipputu- loista siltä osin kuin vahingon määrä ylittää maksettavan sopimussakon ja palveluista sovitut sanktiot. Liikennöitsijällä on oikeus saada vahingonkor- vausta tilaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahin- gosta. Korvauksen enimmäismäärä on palvelun laskennallinen 12 kuukau- den hinta. Liikennöitsijällä ei ole oikeutta saada korvausta välillisistä vahin- goista. Näiden ehtojen mukaiset vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitukset eivät koske tapausta, jossa sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.