Tapausesimerkki. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mu- kaan oppilaitos syrji näkövammaista, kun opaskoiran käyttö kiellettiin oppilaitoksen tiloissa Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki tarkastuksen oppilai- tokseen loppuvuodesta 2015, kun opaskoiran käyttö kiellettiin näkövammaiselta henkilöltä eikä sovittelu lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunut. Valtuu- tettu katsoi, että oppilaitos kohteli näkövammaista muita epäedullisimmin eikä pitänyt oppilaitoksen se- litystä joidenkin henkilökunnan ja oppilaitoksen op- pilaiden väitetyistä allergioista tai opaskoiran aihe- uttamasta turvallisuusriskistä hyväksyttävänä syynä erilaiselle kohtelulle. Allergioista huolimatta on mah- dollista yhteensovittaa sekä opaskoirankäyttäjän että allergisten oikeudet yhteisymmärryksessä. Opaskoira on näkövammaisen välttämätön apuväline liikkumi- sessa ja näkövammaisella on yhtäläinen oikeus opis- keluun muiden kanssa, katsoo yhdenvertaisuusval- tuutettu Xxxxx Xxxxx. Asetustasoisesti on säädetty muun muassa fyysises- ti vammaisten avustajakoirien pääsystä ravintoloiden asiakastiloihin (Maa- ja metsätalousministeriön ase- tus 291/2017) ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta; 18 § Eläinten pääsystä elintar- vikehuoneistoon). Lemmikkikoiran pääsy ravintolaan edellyttää ravintolan edustajan suostumusta, mutta avustajakoiran pääsyssä ravintolaan ei erillistä lu- paa edellytetä. Kuten asetuksen nimestä voi päätellä, kyse on elintarvikkeiden hygieniaan liittyvästä sään- telystä eikä asetuksen teksti ota kantaa siten edellä mainitun tapauksen kuvaukseen koira -allergisten ja hyötykoiran käyttäjien oikeuksien yhteensovittami- seen. Siihen tilanteeseen voidaan soveltaa yhdenver- taisuuslakia. Kela on linjannut, että opas- ja avustajakoirat sekä muut vammaisen tai sairaan mukana liikkuvat tuki- koirat saa tuoda mukanaan Kelan toimistoon. Muut lemmikit pitää jättää asioinnin ajaksi kotiin. Näin huomioidaan muiden asiakkaiden mahdolliset allergi- at ja helpotetaan ruuhkaa toimistojen asiakastiloissa.
Tapausesimerkki. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti kantaa ratkaisussa (15.12.2008, Dnro 1569/4/07) asia- miespostin toimitilojen liikkumisesteettömyyteen. Asiamiespostilla tarkoitetaan jotakin yritystä, joka sivutyönään hoitaa postipalveluja noudatta- en postipalvelulaissa olevia säännöksiä. Tällainen asiamiesposti oli esteellinen ja sisäänpääsy pyö- rätuolilla oli mahdotonta, koska tilassa oli käsi- käyttöiset ovet ja korkeat kynnykset. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi postipalveluiden järjestämisen tapauksessa olevan perustuslain 6 §:n syrjintäkiellon vastainen, koska liikkumis- esteettömyys on yksi rakentamiselle asetettuja keskeisiä vaatimuksia. Hänen mielestään ei ollut mielekästä puhua postipalvelulain tarkoittamas- ta hyvälaatuisesta postipalvelusta, jos kaikilla ei liikuntarajoitteesta johtuen ole ollut samanlaista mahdollisuutta päästä palvelun piiriin. Ratkaisus- ta käy ilmi, että esteettömyyssäännöstä sellaise- naan ei ole kirjoitettu perustuslakiin, mutta pe- rustuslain 6 §:n syrjintäkieltosäännös ajaa saman asian. Näin ollen esteellinen liiketila on ihmisoi- keuskysymys ja katsotaan liikkumisrajoitteisen henkilön syrjinnäksi.
Tapausesimerkki. Sosiaalityöntekijä ja sosiaalilautakunta tekivät kielteisen hallintopäätöksen selvästi vaikeavam- maisuuden kriteerit täyttävälle liikuntarajoitteisel- le henkilölle vammaispalveluasiassa kuvaten lää- kärinlausunnon sanamuotoa toisenlaiseksi kuin mitä se alkuperäisessä lausunnossa oli. Sosiaali- työntekijän kommentti oli pääpiirteittäin: ”henkilö on tuntenut, ettei ole voimavaroja muuton järjes- telyyn eikä ole jaksanut miettiä asunnon vaihta- mista esteettömämpään asumismuotoon omien kiputilojen ja puolison heikon kunnon vuoksi”. Päätös loukkaa aivan selkeästi YK:n vammaisso- pimuksen 5 artiklan syrjintäkieltoa ja 8 artiklan asumispaikan valintavapauden takaavaa kohtaa. Myös Suomen perustuslaissa on 6 §:n syrjintäkiel- to ja 9 § takaavat liikkumisvapauden ja asuinpai- kan valintavapauden. Toimenpidesuosituksena on kantelu laillisuusvalvontaviranomaiselle eli edus- kunnan oikeusasiamiehelle.
Tapausesimerkki. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta (Dnro 3939/2018) katsoi, että hakaristilipun pitäminen kerrostaloikkunassa ja julkisesti muiden nähtävillä usean kuukauden ajan täytti yhdenvertaisuuslain häirinnän tunnusmerkistön, koska hakaristilippu yhdistetään yleisesti toisen maailmansodan aikai- siin juutalaisvainoihin ja juutalaisvihaan. Asian- omistaja tapauksessa oli juutalainen ja syrjintäpe- rusteiksi esitettiin henkilön uskonto sekä alkupe- rä. Lautakunnan ratkaisun mukaan hakaristilippu sen symbolisen merkityksen vuoksi luo objektii- visesti arvioiden laissa mainittua vihamielistä il- mapiiriä. Lautakunnan ratkaisusta käy ilmi, että hakaristilipun symboliikka liittyy myös vammaisia henkilöitä kohtaan luovan vihamielisen ilmapiiriin lisääntymiseen, koska Saksassa toisen maailman- sodan aikaisissa vainoissa vainottiin myös vam- maisia henkilöitä. Uuden yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintää on aiem- min mainittujen välittömän ja välillisen syrjinnän lisäk- si häirintä, ohje tai käsky syrjiä, kohtuullisten mukau- tusten epääminen, syrjivän työpaikkailmoittelun kielto sekä vastatoimen kielto. Näiden lisäksi esimerkiksi häi- rintää on, jos talonyhtiön isännöitsijä kiusaa toistuvasti huutamalla, nimittelemällä tai syyllistämällä vammaisen lapsen vanhempia.
Tapausesimerkki. Eduskunnan oikeusasiamies katsoi ratkaisussaan (Dnro 3382/4/15, 21.12.2016), että harvinaista albinismia sairastavalla lapsella oli oikeus saada ultaraviolettisäteilyä estäviä vaatteita lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineinä. Hoidon järjestä- misessä oli siten puutteita. Pätevänä ratkaisuna ei voitu pitää vanhemmalle terveydenhuollosta ja päiväkodista annettua neuvoa pitää lasta sisätiloissa, koska yhdenvertaisuus muihin lapsiin nähden edellytti mahdollisuutta leikkiä ulkona. THL arvioi kouluterveyskyselyn tuloksia vuonna 2017 yläluokkalaisten, lukiolaisten ja ammatillisessa oppilai- toksissa opiskelevien nuorten kohdalla, jotka olivat il- moittaneet vähintään yhden toimintarajoitteen seuraa- vien indikaattorien mukaan: nähdä, kuulla, kävellä noin 1/2 km, muistaa, oppia uusia asioita tai keskittyä. Vas- taajien määrä 8. ja 9 lk. oli n. 73.680 ja lukion 1. ja 2. lk. oli 34.961 sekä ammattioppilaitos oli 1. ja 2. lk. 31.188. Siten 14 %:lla vastaajista oli vähintään 1 vakava toimin- tarajoite. Päälöydöksinä kouluterveyskyselystä todetaan, että toi- mintarajoitteiset nuoret ovat muita nuoria harvemmin tyytyväisiä elämäänsä ja tuntevat useammin yksinäisyyt- tä sekä kokevat terveydentilansa muita huonommak- si. He kärsivät useammin ahdistuneisuudesta ja pitävät koulunkäynnistä muita vähemmän sekä kokevat muita useammin syrjivää kiusaamista, fyysistä uhkaa ja seksu- aalista väkivaltaa. Huolestuttavinta oli, että he kokevat saavansa kouluterveydenhuollosta muita vähemmän tu- kea ja apua. Kouluterveyskyselyn perusteella syrjivää kiusaamista ko- keneista 53 %:lla oli liikuntavamma ja 37 %:ia liikunta- vammaisista nuorista koki fyysistä väkivallan uhkaa kou- lussa. Näitä seurantatietoja tulee hyödyntää YK:n vam- maissopimuksen artiklan 7 vammaisten laisten oikeuksi- en toimeenpanossa ja artiklan 31 Tilastot ja tiedonkeruu systemaattisessa toteuttamisessa vammaisten henkilöi- den hyödyksi.
Tapausesimerkki. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus asumi- sessa on asunto-osakeyhtiöissä harmaalla vyö- hykkeellä, koska yhdenvertaisuuslaissa ei mai- nita nimenomaisesti niiden vastuusta toteuttaa kohtuullisia mukautuksia. Xxxxxxxx on esiintynyt apuvälineiden säilyttämisessä, luvan saamisessa sähköiseen ovenavauslaitteeseen ja vammaisten pysäköintipaikan saamisessa.
Tapausesimerkki. Lyhytkasvuinen henkilö tarvitsi liikkumisen apu- välineeksi rollaattorin, mutta hänelle tarjottiin aluksi terveydenhuollosta lasten apuvälinettä ja lopuksi markkinoilta kilpailutettua perusmallia, joka ei ollut yksilöllinen. Henkilö hankki omakus- tanteisesti apuvälineen. Oikeudellisesti ratkaisu ei ole lainmukainen, koska lääkinnällisen kun- toutuksen apuväline on säädetty maksuttomaksi.
Tapausesimerkki. Opettaja oli antanut kehitysvammaiselle ala- ikäiselle pojalle tulista Tabasco -kastiketta kasva- tustarkoituksessa. Oikeus tuomitsi opettajan rangaistukseen pahoinpitelystä. Tapauksessa rikottiin YK:n vammaissopimuksen 7 artiklan vammaisen lapsen oikeuksia, 16 artiklan vapaut- ta hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelys- tä sekä 17 artiklan henkilön koskemattomuuden suojelua. Alaikäiset vammaiset pojat kuuluvat samaan moninkertaisen syrjinnän riskiryhmään kuin vammaiset tytöt ja naisetkin Lisäksi YK:n vammaissopimuksen johdanto-osan r) -kohdassa muistutetaan valtioita lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen liittyvistä velvoitteista ja yleisenä sopimuksen läpileikkaavana periaatteena (3 art. h –kohta) on nostettu esiin vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä. Näille seikoille anxx- xxxx xrityistä painoarvoa lapsen perhettä ja koulutusta koskevissa artikloissa, mutta myös erilaisen vammaisen lapsen hyväksikäytön torjuntaan liittyvissä artikloissa. Valtioneuvoston selonteosta eduskunnalle Suomen ihmisoikeuspolitiikasta vuodelta 2009 käy ilmi, että myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota vammaisten lasten väkivallan tai koulukiusaa- misen kohteeksi joutumiseen Suomessa. Suomen kou- luissa on pyritty Kiva koulu -hankkeen mukaisesti kiu- saamisen vähentämiseen ja aikuisten puuttumiseen kiusaamistapauksiin aiempaa tehokkaammin.
Tapausesimerkki. Fyysisesti vammainen henkilö asui yksityisen tahon omistamassa palveluasumisyksikössä, jonka muut asukkaat olivat pääasiassa muistisairaita. Yrityk- sen työntekijät lukitsivat muistisairaiden ulko-ovet karkaamisriskin vuoksi. Vammainen henkilö ei ol- lut muistisairas, ja hänen WC-tilansa ovi lukittiin sanktioksi väitetystä huonosta käyttäytymisestä. Hän joutui soittamaan yrityksen työntekijälle, joka saapui useamman kilometrin päästä avaamaan oven avaimella. Kyse on selvästi YK:n vammaisso- pimuksen 14 artiklan tarkoittamasta laittomasta vapauden riistosta, josta tulee tehdä ilmoitus alue- hallintoviranomaiselle, joka valvoo asumisyksiköi- tä. Kunnan sosiaaliasiamiehellä on puolestaan lain nojalla ohjaus- ja neuvontavelvollisuus. Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoittei- den kannalta ongelmallisia ja ns. perusoikeusherkkiä ovat sellaiset kansallisessa lainsäädännössämme ole- vat sääntelyt, joilla puututaan henkilöiden itsemää- räämisoikeuteen. YK:n vammaissopimuksen ratifioin- nin lykkäämistä on perusteltu esim. kehitysvammalain (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta; 23.6.1977/519) 42 §, jossa oikeutetaan henkilöön kohdistuvat pakko- toimet tietyissä tilanteissa. YK:n vammaissopimuksen 14 artiklassa on puolestaan selvä kirjaus: ”… eikä vammai- suuden olemassaolo missään tapauksessa oikeuta vapau- denriistoon.” Hallituksen esitys kehitysvammalain muuttamiseksi käsi- tellään eduskunnassa keväällä 2016. Kehitysvammalain uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa erityishuollos- sa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäis- YK:n vammaisia ihmisiä koskeva yleissopimus
Tapausesimerkki. Omaisemme on ympärivuorokautista toisen henkilön apua tarvitseva asumisyksikössä asu- va vammainen. Hän on puhumaton syntymäs- tään asti kehitysvammainen, jonka palvelun tarve on koko elämänkaaren ulottuva. Kilpailutuksen seurauksena tuttu ja luotettava palveluntuotta- ja vaihtui meille uuteen palveluntuottajaan. Tämä on aiheuttanut stressiä ja turhautumista sekä pit- käaikaisten sosiaalipalveluiden pilkkomista vain muutamaksi vuodeksi kerrallaan määräajaksi. Meille ilmoitettiin vain jälkikäteen palveluntuot- tajan vaihtumisesta ilman, että meitä olisi kuultu tai mielipidettämme kysytty, kuten YK:n vammais- sopimusmääräykset edellyttäisivät.”