Tapausesimerkki. Pyörätuolia käyttävä vammainen nainen tanssi ravintolassa miehen kanssa. Ravintolan vahtimestari tuli huomauttamaan naiselle, että pyörätuoli on turvallisuusriski muille tanssijoille. Toimenpiteet: vahtimestarin vammaista syrjiväs- tä käytöksestä huomautettiin hänen työnantajal- leen. Vammaisjärjestöllä on mahdollisuus antaa vammaisuuden kohtaamisesta koulutusta ravintolan henkilökunnalle. YK:n vammaissopimuksen 17 artiklan mukaan jokaisella vammaisella on oikeus ruumiilliseen ja henkisen koske- mattomuutensa kunnioittamiseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tutkimukset osoittavat, että seksuaaliri- kos kohdistuu tyypillisesti naisiin ja tyttöihin, mutta toisinaan myös poikiin. Suomen rikoslain seksuaalirikos- säännösten muutoksella on merkitystä lain tasolla vammaisten ihmisten seksuaalisen itsemääräämisoikeu- den aiempaa vahvempaan oikeussuojaan. Ensinnäkin puolustuskyvyttömän henkilön seksuaalinen hyväksi- käyttö katsotaan ankarammin rangaistavaksi raiskauk- seksi. Toiseksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tulki- taan lähtökohtaisesti törkeäksi. Näiden sääntömuutos- ten tavoitteena on yhdenmukaistaa oikeuskäytäntöä ja ennaltaehkäistä rikoksia sekä lisätä tietoisuutta siitä, että vammaiseen henkilöön tai vammaiseen lapseen kohdistuva seksuaalirikos on erityisen paheksut- tava ja vakava teko. Ihmisoikeusloukkauksen kohteeksi joutuneelle tämä merkitsee oikeusturvan parantumista. Samalla on syytä painottaa, että täysi-ikäisen vammaisen henkilön seksuaaliseen itsemääräämisoikeu- teen kuuluu siitä päättäminen, kenen kanssa ryhtyy vapaaehtoiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen vai ryhtyykö lainkaan. Vammaisilla henkilöillä on täysi oikeus perheen perustamiseen ja oikeus hankkia lapsia. Rikoslain raiskausta ja törkeää raiskausta koskevat pykä- lät on uudistettu vuonna 2014. Rikoslain 20 luvun 1 §:n mukaan henkilö, joka pakottaa toisen sukupuoli- yhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai sen uhkaa, on tuomittava vankeuteen 1-6 vuodeksi. Raiskauksesta tuomitaan myös henkilö, joka on suku- puoliyhteydessä käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen on esimerkiksi vammaisuutensa tai muun avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmai- semaan tahtoaan. Lakiuudistuksesta huolimatta jäi kuitenkin pääosin voi- maan rikoslain 20 luvun 5 §, jossa säädetään seksuaali- sesta hyväksikäytöstä. Ensinnäkin tunnusmerkistön soveltaminen edellyttää tekijältä määrättyä asemaa tai riippuvuussuhdetta suhteessa uhriin (esim. hoitovastuus- sa oleva työntek...
Tapausesimerkki. Sosiaalityöntekijä ja sosiaalilautakunta tekivät kielteisen hallintopäätöksen selvästi vaikeavam- maisuuden kriteerit täyttävälle liikuntarajoitteisel- le henkilölle vammaispalveluasiassa kuvaten lää- kärinlausunnon sanamuotoa toisenlaiseksi kuin mitä se alkuperäisessä lausunnossa oli. Sosiaali- työntekijän kommentti oli pääpiirteittäin: ”henkilö on tuntenut, ettei ole voimavaroja muuton järjes- telyyn eikä ole jaksanut miettiä asunnon vaihta- mista esteettömämpään asumismuotoon omien kiputilojen ja puolison heikon kunnon vuoksi”. Päätös loukkaa aivan selkeästi YK:n vammaisso- pimuksen 5 artiklan syrjintäkieltoa ja 8 artiklan asumispaikan valintavapauden takaavaa kohtaa. Myös Suomen perustuslaissa on 6 §:n syrjintäkiel- to ja 9 § takaavat liikkumisvapauden ja asuinpai- kan valintavapauden. Toimenpidesuosituksena on kantelu laillisuusvalvontaviranomaiselle eli edus- kunnan oikeusasiamiehelle.
Tapausesimerkki. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti kantaa ratkaisussa (15.12.2008, Dnro 1569/4/07) asia- miespostin toimitilojen liikkumisesteettömyyteen. Asiamiespostilla tarkoitetaan jotakin yritystä, joka sivutyönään hoitaa postipalveluja noudatta- en postipalvelulaissa olevia säännöksiä. Tällainen asiamiesposti oli esteellinen ja sisäänpääsy pyö- rätuolilla oli mahdotonta, koska tilassa oli käsi- käyttöiset ovet ja korkeat kynnykset. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi postipalveluiden järjestämisen tapauksessa olevan perustuslain 6 §:n syrjintäkiellon vastainen, koska liikkumis- esteettömyys on yksi rakentamiselle asetettuja keskeisiä vaatimuksia. Hänen mielestään ei ollut mielekästä puhua postipalvelulain tarkoittamas- ta hyvälaatuisesta postipalvelusta, jos kaikilla ei liikuntarajoitteesta johtuen ole ollut samanlaista mahdollisuutta päästä palvelun piiriin. Ratkaisus- ta käy ilmi, että esteettömyyssäännöstä sellaise- naan ei ole kirjoitettu perustuslakiin, mutta pe- rustuslain 6 §:n syrjintäkieltosäännös ajaa saman asian. Näin ollen esteellinen liiketila on ihmisoi- keuskysymys ja katsotaan liikkumisrajoitteisen henkilön syrjinnäksi.
Tapausesimerkki. Lyhytkasvuinen henkilö tarvitsi liikkumisen apu- välineeksi rollaattorin, mutta hänelle tarjottiin aluksi terveydenhuollosta lasten apuvälinettä ja lopuksi markkinoilta kilpailutettua perusmallia, joka ei ollut yksilöllinen. Henkilö hankki omakus- tanteisesti apuvälineen. Oikeudellisesti ratkaisu ei ole lainmukainen, koska lääkinnällisen kun- toutuksen apuväline on säädetty maksuttomaksi.
Tapausesimerkki. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta (Dnro 3939/2018) katsoi, että hakaristilipun pitäminen kerrostaloikkunassa ja julkisesti muiden nähtävillä usean kuukauden ajan täytti yhdenvertaisuuslain häirinnän tunnusmerkistön, koska hakaristilippu yhdistetään yleisesti toisen maailmansodan aikai- siin juutalaisvainoihin ja juutalaisvihaan. Asian- omistaja tapauksessa oli juutalainen ja syrjintäpe- rusteiksi esitettiin henkilön uskonto sekä alkupe- rä. Lautakunnan ratkaisun mukaan hakaristilippu sen symbolisen merkityksen vuoksi luo objektii- visesti arvioiden laissa mainittua vihamielistä il- mapiiriä. Lautakunnan ratkaisusta käy ilmi, että hakaristilipun symboliikka liittyy myös vammaisia henkilöitä kohtaan luovan vihamielisen ilmapiiriin lisääntymiseen, koska Saksassa toisen maailman- sodan aikaisissa vainoissa vainottiin myös vam- maisia henkilöitä. Uuden yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintää on aiem- min mainittujen välittömän ja välillisen syrjinnän lisäk- si häirintä, ohje tai käsky syrjiä, kohtuullisten mukau- tusten epääminen, syrjivän työpaikkailmoittelun kielto sekä vastatoimen kielto. Näiden lisäksi esimerkiksi häi- rintää on, jos talonyhtiön isännöitsijä kiusaa toistuvasti huutamalla, nimittelemällä tai syyllistämällä vammaisen lapsen vanhempia.
Tapausesimerkki. Eduskunnan oikeusasiamies katsoi ratkaisussaan (Dnro 3382/4/15, 21.12.2016), että harvinaista albinismia sairastavalla lapsella oli oikeus saada ultaraviolettisäteilyä estäviä vaatteita lääkinnälli- sen kuntoutuksen apuvälineinä. Hoidon järjestä- misessä oli siten puutteita. Pätevänä ratkaisuna ei voitu pitää vanhemmalle terveydenhuollosta ja päiväkodista annettua neuvoa pitää lasta sisätiloissa, koska yhdenvertaisuus muihin lapsiin nähden edellytti mahdollisuutta leikkiä ulkona. THL arvioi kouluterveyskyselyn tuloksia vuonna 2017 yläluokkalaisten, lukiolaisten ja ammatillisessa oppilai- toksissa opiskelevien nuorten kohdalla, jotka olivat il- moittaneet vähintään yhden toimintarajoitteen seuraa- vien indikaattorien mukaan: nähdä, kuulla, kävellä noin 1/2 km, muistaa, oppia uusia asioita tai keskittyä. Vas- taajien määrä 8. ja 9 lk. oli n. 73.680 ja lukion 1. ja 2. lk. oli 34.961 sekä ammattioppilaitos oli 1. ja 2. lk. 31.188. Siten 14 %:lla vastaajista oli vähintään 1 vakava toimin- tarajoite. Päälöydöksinä kouluterveyskyselystä todetaan, että toi- mintarajoitteiset nuoret ovat muita nuoria harvemmin tyytyväisiä elämäänsä ja tuntevat useammin yksinäisyyt- tä sekä kokevat terveydentilansa muita huonommak- si. He kärsivät useammin ahdistuneisuudesta ja pitävät koulunkäynnistä muita vähemmän sekä kokevat muita useammin syrjivää kiusaamista, fyysistä uhkaa ja seksu- aalista väkivaltaa. Huolestuttavinta oli, että he kokevat saavansa kouluterveydenhuollosta muita vähemmän tu- kea ja apua. Kouluterveyskyselyn perusteella syrjivää kiusaamista ko- keneista 53 %:lla oli liikuntavamma ja 37 %:ia liikunta- vammaisista nuorista koki fyysistä väkivallan uhkaa kou- lussa. Näitä seurantatietoja tulee hyödyntää YK:n vam- maissopimuksen artiklan 7 vammaisten laisten oikeuksi- en toimeenpanossa ja artiklan 31 Tilastot ja tiedonkeruu systemaattisessa toteuttamisessa vammaisten henkilöi- den hyödyksi.
Tapausesimerkki. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus asumi- sessa on asunto-osakeyhtiöissä harmaalla vyö- hykkeellä, koska yhdenvertaisuuslaissa ei mai- nita nimenomaisesti niiden vastuusta toteuttaa kohtuullisia mukautuksia. Xxxxxxxx on esiintynyt apuvälineiden säilyttämisessä, luvan saamisessa sähköiseen ovenavauslaitteeseen ja vammaisten pysäköintipaikan saamisessa.
Tapausesimerkki. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti kan- taa ratkaisussa (15.12.2008, diaarinumero
Tapausesimerkki. Fyysisesti vammainen henkilö asui yksityisen ta- hon omistamassa palveluasumisyksikössä, jonka muut asukkaat olivat pääasiassa muistisairaita. Yrityksen työntekijät lukitsivat muistisairaiden ul- ko-ovet karkaamisriskin vuoksi. Vammainen hen- kilö ei ollut muistisairas, ja hänen WC-tilansa ovi lukittiin sanktioksi väitetystä huonosta käyttäyty- misestä. Hän joutui soittamaan yrityksen työnte- kijälle, joka saapui useamman kilometrin päästä avaamaan oven avaimella. Kyse on selvästi YK:n vammaissopimuksen 14 artiklan tarkoittamasta laittomasta vapauden riistosta, josta tulee tehdä ilmoitus aluehallintoviranomaiselle, joka valvoo asumisyksiköitä. Kunnan sosiaaliasiamiehellä on puolestaan lain nojalla ohjaus- ja neuvontavel- vollisuus.
Tapausesimerkki. Tässä luvussa vertailen perämiesten työehtoja ja palkkoja Viking XPRS-aluksessa eri lippujen alla. Perämiesten osalta on hyvä tehdä vertailua, sillä kaikki perämiehet saa- vat Viron lipun alla Viking XPRS:llä 2. Perämiehen palkkaa, vaikka palkkataulukos- sa on eritelty 2.,3., ja 4. perämies. Suomalaisessa ja Ruotsalaisessa työehtosopimuk- sessa on vain yksi perämiehen palkkaluokka. Tähän vertailuun olisi voinut ottaa yhtä hyvin yliperämiehet. Vertailua ei pysty toteuttamaan päälliköiden osalta, koska Ruot- sissa ja Virossa päälliköille ei ole minimipalkkoja, vaan niistä sopiminen on varus- tamoiden ja päälliköiden välinen asia. Huomion arvoista on myös se, että Ruotsissa on oma valuutta kruunu (SEK), kun taas Suomessa ja Virossa käytetään euroa. Seu- raavalla taulukolla havainnollistan eri maiden tunnuslukuja koskien perämiesten työ- ehtoja ja palkkausta sekä mainitsen maiden osalta keskimääräiset työvoimakustan- nukset, keskipalkat ja ammatillisen järjestäytymisasteen. MAA SUOMI RUOTSI VIRO
1. Ammatillinen järjestäytymisaste 73% 68% 6%
2. Työvoimakustannukset/työntekijä 3750€ 4680€ 900€
3. Keskipalkka, brutto 2876€ 3070€ 725€
4. Perämiehen palkka 2030,13€ 2731,7€ 1836€
5. Työaika/vrk 8h 10,4h 10,5h 6. Arkiylityö 1/102 1/104 1/106