Teemahaastattelu. Yksi palvelumuotoilun ratkaisevimmista asioista on asiakas- tai käyttäjäym- märryksen lisääminen. Tätä on helpointa tehdä kokoamalla ja analysoimalla tietoa asiakkaista tai käyttäjistä. Yksi tapa kerätä tietoa on haastattelut, joiden avulla saadaan uusia ajatuksia ohjaamaan suunnittelua. Haastattelija selvittää kysymysten avulla haastateltavan toimintaa ymmärtääkseen, mitä hän tekee ja miksi. Haastattelu voidaan suorittaa strukturoidusti tiukan kaavan mukaisilla kysymyksillä tai avoimena haastatteluna, jossa keskustellaan vapaamuotoi- semmin mutta kuitenkin haastattelurungon mukaisesti tai näiden kahden väli- muotona, puolistrukturoidusti. (Tuulaniemi 2011, 144–148.) Hyvärinen ym. (s.a.) toteavat, että haastattelujen avulla saadaan tietoa ja tut- kimusaineistoja tutkimusongelmaan vastaamiseksi. Haastattelijan tehtävänä onkin muotoilla ja rajata kysymykset siten, että haastatteluista kerätystä ai- neistosta saataisiin ratkaisuja tutkimuskysymyksiin. Ennen haastattelua on tär- keä jäsentää, millaista tietoa halutaan saada ja kuinka saatua tietoa rajataan. Tässä kehittämistehtävässä käytetään asiakas- ja käyttäjäymmärryksen laa- jentamiseen teemahaastattelua. Siinä haastattelija perehtyy ensin kehittämis- tehtävään liittyvään tietoperustaan ja päättää sitten tehtävän kannalta keskei- set teemat. Tämän jälkeen teemoista kysytään ja keskustellaan vapaamuotoi- sesti. (Hyvärinen ym. s.a.) Myös Hirsjärvi ja Hurme (2008, 47) toteavat teema- haastattelun ominaiset piirteet samankaltaisesti. Ennen tutkimuksen alkua tie- detään, että haastateltavilla on kokemusta tietystä tilanteesta. Lisäksi tutki- muksen tekijä on selvittänyt tutkittavan ilmiön kokonaisuutta sekä muodosta- nut näiden pohjalta haastattelulle rungon. Haastattelun tarkoituksena on ke- rätä tietoa haastateltavien omista kokemuksista niissä tilanteissa, joita haas- tattelija on jo ennalta analysoinut. Teemahaastattelu on laadullinen, puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Sen aihepiiri on kaikille haastateltaville sama, mutta kysymykset voivat vaihdella eri haastatteluissa niiden kulun mukaisesti. Yksityiskohtaisten ja tarkkojen ky- symysten sijaan teemahaastattelu menee eteenpäin valittujen teemojen va- rassa, mikä tuo haastateltavan äänen kuuluviin ja nostaa esille hänen tulkin- tansa asioista. (Hirsjärvi & Hurme 2008, 48.) Kuten jo edellä on todettu, tee- mahaastattelun aiheet mietitään etukäteen. Haastattelija on tehnyt aiheista muistiinpanoja mutta ei ehkä tarkkoja kysymyksiä. Muistiinpanojen tehtä...
Teemahaastattelu. Tutkimuksen toisen vaiheen kyselystä 2 ja osallistuvasta havainnoinnista saatua aineistoa haluttiin täydentää teemahaastatteluilla. Käyttämällä eri tutkimusmenetelmiä voidaan niillä saatua aineistoa vertailla, ja mikäli eri aineistoilla päästään samaan lopputulokseen, tutkimuksen luotettavuus lisääntyy (Layder 1993, 120). Haastatteluilla haluttiin saada tarkemmin esiin koulutuksen järjestäjien näkemyksiä erityisopetuksen järjestämisen taustalla vaikuttavista asioista. Haastattelu sopii joustavuutensa ansiosta hyvin aineiston hankintamenetelmäksi erilaisiin tutkimustarkoituksiin. Koska haastattelutilanteessa tutkija on haastateltavan kanssa suorassa vuorovaikutuksessa, tutkijan on mahdollista saada hyvä käsitys vastausten taustalla olevista vaikuttimista. (Hirsjärvi & Hurme 2011, 34.) Haastattelujen pohjana tutkijalla oli tutkimuksen aiemmista vaiheista saatu aineisto. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto oli jaettu seitsemään teemaan: erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen oppisopimuskoulutuksessa, HOJKS:n laatimiseen, erityisopetuksesta päättämiseen, suunnitelmaan erityisopetuksen järjestämisestä, suunnitelmaan erityisopetuksen toteuttamisesta, keskeyttämisiin sekä kehittämistoimenpiteisiin. Noin tunnin pituiset nauhoitetut teemahaastattelut tehtiin 13 henkilölle 13 oppisopimusorganisaatiosta ympäri Suomea. Eskola ja Suoranta (2014, 87) painottavat, että teemahaastattelussa kysymykset ovat kaikille samat ja etenevät keskeisten teemojen varassa. Haastattelujen aikana joidenkin kysymysten keskinäinen järjestys ja sanamuoto saattavat kuitenkin vaihdella (ks. myös Hirsjärvi ym. 2007, 199; Xxxxxxxxx & Hurme 2011, 47). Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineistosta kävi ilmi, että oppisopimuskoulutuksen järjestäjillä on merkittäviä ongelmia tunnistaa kaikkia niitä opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityistä tukea opiskeluunsa. Teemahaastattelulla haluttiin saada tarkempi kuva ongelmien syistä ja niiden vaikutuksesta opiskelijoiden koulutukseen. Xxxxxxxxx ja Xxxxx (2011, 35) toteavat, että haastattelu on hyvä menetelmä silloin, kun halutaan selventää vastauksia tai saada syventäviä tietoja aiheista. Haastateltavalle voidaan tarvittaessa tehdä lisäkysymyksiä tai häneltä voidaan pyytää perusteluja mielipiteilleen. Haastateltavat edustivat 13 oppisopimustoimistoa tai -keskusta, joissa on noin puolet kaikista Suomen oppisopimusopiskelijoista ja hieman yli puolet kaikista HOJKS-oppisopimusopiskelijoista. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät oli valittu tasaisesti eri pu...