Aineiston keruu. Tutkimukseni aineiston keräsin edellä mainitusta ”Moniammatillinen yhteistyö ja työidentiteetit” -hankkeen pilottiryhmistä, joita oli muodostettu hanketta varten yhteensä seitsemän. Nämä pilottiryhmät on muodostettu uuden varhaiskasvatuslain henkilöstöasetusten mukaisesti (Varhaiskasvatuslaki 540/2018) eli kaikissa työskentelee yksi varhaiskasvatuksen opettaja, yksi varhaiskasvatuksen sosionomi ja yksi lastenhoitaja. Lisäksi tiimeissä saattaa olla avustavaa henkilökuntaa. Nämä kyseiset pilottihankkeen tiimit soveltuivat tutkimukseeni mielestäni hyvin siitä syystä, että hankkeen tavoitteenakin oli löytää toimintamalleja ja käydä keskustelua moniammatillisesta tiimityöstä. Näissä tiimeissä kaikki ammattiryhmät ovat koko ajan läsnä, joten myös kaikkien ammattikuntien ääni ja näkökulma on mahdollista nostaa tasavertaisesti esille jokaisessa tiimissä. Uusia toimintamalleja luodessa ja erilaisia työtapoja pohtiessa, voisi ajatella syntyvän keskustelua myös työnjaosta, rooleista ja osaamisista. Selkein yksittäinen etukäteen tiedossa oleva tilanne, jossa näitä asioita yleensä käydään läpi, on tiimisopimus. Tästä syystä valitsin tutkimukseni aineistoksi tiimisopimukset. Tiedostan kuitenkin, että kirjaukset sopimuksiin ovat yleensä hyvin tiivistettyjä ja vain pieni osa käsiteltävästä asiasta. Tiimisopimus vaatii syntyäkseen keskustelua ja sen voi nähdä täten prosessinomaisena tapahtumana. Siksi halusin syventää ja laajentaa aineistoani havainnoimalla näiden ryhmien tiimisopimusprosessiin liittyvää keskustelua. Tämän keskustelun avulla tavoitteenani on saada luotettavampaa tutkimustietoa siitä, mitä asioita varhaiskasvatustiimeissä osaamisiin liittyen käydään läpi. Havainnoinnin avulla uskon saavani mahdollisimman autenttista tilannekuvaa siitä, mitkä asiat tiimisopimusta tehdessä oikeasti puhututtavat ja miten osaamisista puhutaan toisten tiimin jäsenten kanssa. Havainnoimalla kerätyssä aineistossa asiat ovat oikeissa yhteyksissään ja sitä on helppo kytkeä muihin aineistokeruu menetelmiin täydentämään tietoutta (Tuomi & Sarajärvi 2018). Havainnointi on menetelmänä aina jossain määrin subjektiivista toimintaa. Ihminen tekee havaintoja ja havaitsemistaan asioista tulkintoja aina omista ymmärtämisen lähtökohdistaan. Tieteellisessä tutkimuksessa havainnoinnilla on kuitenkin erilainen tarkoitus, kuin arkihavainnoissa. Tutkija kiinnittää huomionsa suunnitellusti ja johdonmukaisesti ennalta rajatun ja tietoisesti valitun aiheen ympärille. (Vilkka 2018, 156-159.) Minä tutki...
Aineiston keruu. Ympäristöministeriö voi antaa malleja vuokrasopimuksiin ja ministeriö onkin laatinut vuokrasopimuksen kaavamallin (Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995, 5 § 2 mom.). Toteutin työn toimeksiantajalleni POAS:ille ja olen saanut työtä varten käyt- tööni heidän käyttämiään vuokrasopimuksia. Niiden lisäksi olen tutkinut vuokrasopi- muspohjia sekä todellisia vuokrasopimuksia useammasta eri lähteestä. Internetissä ja kirjallisuudessa on tarjolla lukuisia ilmaisia vuokrasopimuspohjia. Oikeuskäytännössä on lisäksi käyty läpi todellisia vuokrasopimuksia ja tuomioistuinten antamia ratkaisuja on käytetty tulkinnassa apuna.
Aineiston keruu. Tutkimusprosessi käynnistyi vuoden 2013 alkupuolella, ja aluksi tutustuttiin tieteenalojen keskeiseen kirjallisuuteen. Tutkija kokosi tutkimusaineiston reilun vuoden aikana (syyskuu 2013 – marraskuu 2014) saadakseen esille oppisopimusorganisaatioiden toimintaprosessit erityisopetuksen ja erityisten tukitoimien toteuttamisessa. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat oppisopimusorganisaatioiden koulutustarkastajat, oppisopimusjohtajat, koulutussuunnittelijat, opinto-ohjaajat, hanketyöntekijät, erityisopettajat sekä muut sellaiset henkilöt, jotka tuntevat oman organisaationsa menetelmät erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tunnistamisessa sekä tukitoimiprosesseissa tai vastaavat näistä menetelmistä. Tutkimus on kahdessa vaiheessa etenevä laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen vaiheet näkyvät kuviossa 16.