Tiiviimpi yhteistyö. Muutetaan IV osaston otsikoksi VII osaston otsikko "MÄÄRÄYKSET TIIVIIMMÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ" ja korvataan 27 a–27 e artikla, 40–40 b artikla ja 43–45 artikla 10 artiklalla, joka korvaa myös Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 11 ja 11 a artiklan, seuraavassa esitetyllä tavalla. Nämä samat artiklat korvataan myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 a−280 i artiklalla, jäljempänä tämän sopimuksen 2 artiklan 278 kohdassa esitetyllä tavalla:
Tiiviimpi yhteistyö. Perussopimuksiin sisältyi nyt ensimmäisen kerran yleisiä määräyksiä, jotka sallivat tietyin ehdoin sen, että tietty määrä jäsenvaltioita voi käyttää hyväksi yhteisiä toimielimiä tehdäkseen tiiviimpää yhteistyötä toistensa kanssa. Tämän vaihtoehdon lisäksi jo aiemmin oli annettu mahdollisuus erityismääräyksillä säänneltyyn tiiviimpään yhteistyöhön talous- ja rahaliittoon, vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseen ja Schengenin säännöstön huomioon ottamiseen liittyvillä aloilla. Tiiviimpää yhteistyötä voidaan tehdä kolmannen pilarin alalla sekä tietyin erityisen rajoittavin ehdoin aloilla, jotka eivät kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Kaikelle tiiviimmälle yhteistyölle asetetut edellytykset sekä päätöksentekomekanismit on laadittu siten, että samalla varmistetaan, että tätä yhdentymisprosessin erityismuotoa käytetään poikkeusratkaisuna ja että sitä voidaan käyttää ainoastaan yhdentymisen edistämiseen eikä taannuttamiseen.
Tiiviimpi yhteistyö. Amsterdamin sopimuksen tavoin Xxxxxx sopimukseen sisältyi yleisiä määräyksiä, joita sovelletaan kaikkiin tiiviimmän yhteistyön aloihin, sekä kutakin pilaria erikseen koskevia määräyksiä. Amsterdamin sopimuksessa kuitenkin sallittiin tiiviimpi yhteistyö vain ensimmäisen ja kolmannen pilarin asioissa, kun taas Xxxxxx sopimuksessa se ulotettiin kaikkiin kolmeen pilariin. Nizzan sopimukseen sisältyi muitakin muutoksia: asian saattaminen Eurooppa- neuvoston käsiteltäväksi ei ollut enää mahdollista, ja ”kohtuullisen ajan” käsitettä selvennettiin. Parlamentin puoltava lausunto tarvittiin nyt kaikilla aloilla, joilla tiiviimpi yhteistyö liittyi yhteispäätösmenettelyn piiriin kuuluvaan asiaan.
Tiiviimpi yhteistyö. 1. Jäsenvaltiot, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön unionin muun kuin yksinomaisen toimivallan alalla, saavat käyttää unionin toimielimiä ja unionin toimivaltaa sovel- taen tämän perustuslain asiaa koskevia määräyksiä ja noudattaen tässä artiklassa ja III-322-III-329 artiklassa tarkoitettuja rajoi- tuksia ja menettelysääntöjä. Yhteistyön tarkoituksena on edistää unionin tavoitteiden saavut- tamista, suojella sen etuja ja vahvistaa sen yhdentymiskehitystä. Yhteistyöhön voivat sitä aloitettaessa ja milloin tahansa sen aikana osallistua kaikki jäsenvaltiot III-324 artiklan mukaisesti.
2. Ministerineuvosto myöntää oikeuden tiiviimmän yhteistyön aloittamiseen viimeisenä keinona todettuaan, että koko unioni ei voi saavuttaa tälle yhteistyölle asetettuja tavoit- teita kohtuullisessa ajassa, ja edellyttäen, että vähintään kolmas- osa jäsenvaltioista osallistuu yhteistyöhön. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa III-325 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.
3. Säädösten antamiseen osallistuvat vain tiiviimpään yhteis- työhön osallistuvia valtioita edustavat ministerineuvoston jäsenet. Kaikki jäsenvaltiot voivat kuitenkin osallistua asian käsittelyyn ministerineuvostossa. Yksimielisyyteen vaaditaan ainoastaan yhteistyöhön osallistuvien valtioiden edustajien äänet. Määräenemmistöllä tarkoitetaan yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien äänten enemmistöä ja vähintään kolmea viidesosaa näiden valtioiden väestöstä. Kun tässä perustuslaissa ei edellytetä ministerineu- voston tekevän ratkaisuaan komission ehdotuksesta tai kun ministerineuvosto ei tee ratkaisuaan unionin ulkoasiainminis- terin aloitteesta, vaaditulla määräenemmistöllä tarkoitetaan kahta kolmasosaa yhteistyöhön osallistuvista valtioista, ja vähin- tään kolmea viidesosaa näiden valtioiden väestöstä.
4. Tiiviimmän yhteistyön alalla hyväksytyt säädökset sitovat ainoastaan kyseiseen yhteistyöhön osallistuvia valtioita. Näiden säädösten ei katsota olevan säännöstöä, joka unionin jäseneh- dokkaiden on hyväksyttävä.
Tiiviimpi yhteistyö. Tiiviimmässä yhteistyössä on noudatettava tätä perustuslakia ja unionin oikeutta. Tiiviimpi yhteistyö ei saa haitata sisämarkkinoita eikä taloudel- lista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Se ei saa luoda esteitä tai aiheuttaa syrjintää jäsenvaltioiden välisessä kaupan- käynnissä eikä vääristää niiden välistä kilpailua.
Tiiviimpi yhteistyö. Lisätään 280 artiklan jälkeen III osas- to ”TIIVIIMPI YHTEISTYÖ”.
Tiiviimpi yhteistyö. 11 ja 11 a artikla (korvattu) 326 artikla (64) 11 ja 11 a artikla (korvattu) 327 artikla (64) 11 ja 11 a artikla (korvattu) 328 artikla (64) 11 ja 11 a artikla (korvattu) 329 artikla (64) 11 ja 11 a artikla (korvattu) 330 artikla (64) 11 ja 11 a artikla (korvattu) 331 artikla (64) 11 ja 11 a artikla (korvattu) 332 artikla (64) (64) Korvaa myös nykyisen SEU-sopimuksen 27 a–27 e, 40–40 b sekä 43–45 artiklan. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen aiempi numerointi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuk sen uusi numerointi 11 ja 11 a artikla (korvattu) 333 artikla (64) 11 ja 11 a artikla (korvattu) 334 artikla (64) KUUDES OSA - YLEISET MääRäYKSET jA LOPPUMääRäYKSET SEITSEMäS OSA - YLEISET MääRäYKSET jA LOPPUMääRäYKSET