SOPIMUKSEKSI


ISSN 1725-2490

Euroopan unionin C 169

virallinen lehti


Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia


46. vuosikerta

18. heinäkuuta 2003



Ilmoitusnumero

Sisältö


Sivu

2003/C 169/01

Ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaista

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

1


Hinta: 22,00 EUR

FI


Ehdotus


SOPIMUKSEKSI


EUROOPAN PERUSTUSLAISTA

Eurooppa-valmistelukunnan 13 päivänä kesäkuuta ja 10 päivänä heinäkuuta 2003 yhteisymmärryksellä hyväksymä


LUOVUTETTU EUROOPPA-NEUVOSTON PUHEENJOHTAJALLE ROOMASSA


– 18 päivänä heinäkuuta 2003 –


(2003/C 169/01)


SISÄLLYS


Sivu

ESIPUHE …. . . ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 7

JOHDANTO ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 8

I OSA …... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 8

I OSASTO - UNIONIN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET …. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 8

II OSASTO - PERUSOIKEUDET JA UNIONIN KANSALAISUUS …. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 9

III OSASTO - UNIONIN TOIMIVALTA ….. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 10

IV OSASTO - UNIONIN TOIMIELIMET …. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 12

I LUKU - Toimielinjärjestelmä …. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 12

II LUKU - Muut toimielimet ja elimet …. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 15

V OSASTO - UNIONIN TOIMIVALLAN KÄYTTÖ ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 16

I LUKU - Yleiset määräykset ….. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 16

II LUKU - Erityismääräykset …. . . ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 17

III LUKU - Tiiviimpi yhteistyö ….. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 19

VI OSASTO - DEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN UNIONISSA …... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 19

VII OSASTO - UNIONIN VARAINHOITO ….. .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 20

VIII OSASTO - UNIONI JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ …. . . ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 21

IX OSASTO - UNIONIN JÄSENYYS …... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 21

II OSA: EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA …. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 22

JOHDANTO ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 22

I OSASTO - IHMISARVO ….. .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 23

II OSASTO - VAPAUDET …... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 24

III OSASTO - TASA-ARVO ….. .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 25

IV OSASTO - YHTEISVASTUU …... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 25

V OSASTO - KANSALAISTEN OIKEUDET …... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 27

VI OSASTO - LAINKÄYTTÖ ….. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 28

VII OSASTO - PERUSOIKEUSKIRJAN TULKINTAA JA SOVELTAMISTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄ-

RÄYKSET ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 28

III OSA: UNIONIN POLITIIKKA JA TOIMINTA …. . . ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 29

I OSASTO - YLEISESTI SOVELLETTAVAT LAUSEKKEET ….. .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 29

II OSASTO - SYRJINTÄKIELTO JA KANSALAISUUS ….. .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 29

III OSASTO -SISÄISET POLITIIKAT JA TOIMET …... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 30

I LUKU - Sisämarkkinat …. . . ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 30

1 jakso - Sisämarkkinoiden toteuttaminen …. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 30

2 jakso - Henkilöiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus …. . . ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 31

1 alajakso - Työntekijät ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 31

2 alajakso - Sijoittautumisoikeus ….. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 32

3 alajakso - Xxxxxx xxxxxxx xxxxxxxxx …. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 33

Sivu

3 jakso - Tavaroiden vapaa liikkuvuus …... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 33

1 alajakso - Tulliliitto …. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 33

2 alajakso - Tulliyhteistyö …... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 34

3 alajakso - Määrällisten rajoitusten kieltäminen ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 34

4 jakso - Pääomat ja maksut ….. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 34

5 jakso - Kilpailusäännöt …. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 35

1 alajakso - Yrityksiin sovellettavat säännöt ….. .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 35

2 alajakso - Jäsenvaltion myöntämä tuki ….. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 36

6 jakso - Veroja ja maksuja koskevat määräykset ….. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 37

7 jakso - Lainsäädännön lähentäminen …... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 38

II LUKU - Talous- ja rahapolitiikka …... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 39

1 jakso - Talouspolitiikka …. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 39

2 jakso - Rahapolitiikka ….. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 42

3 jakso - Institutionaaliset määräykset …. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 43

3a jakso - Euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita koskevat erityismääräykset …... .. ... ... .. ... .. ... ... . 44

4 jakso - Siirtymämääräykset ….. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 45

III LUKU - Muita erityisaloja koskevat politiikat ….. .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 47

1 jakso - Työllisyys ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 47

2 jakso - Sosiaalipolitiikka …... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 48

1 alajakso - Euroopan sosiaalirahasto …... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 50

3 jakso - Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus …. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 50

4 jakso - Maatalous ja kalastus …... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 51

5 jakso - Ympäristö ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 52

6 jakso - Kuluttajansuoja …. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 53

7 jakso - Liikenne …... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 54

8 jakso - Euroopan laajuiset verkot …. . . ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 55

9 jakso - Tutkimus ja teknologian kehittäminen sekä avaruus …. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 55

10 jakso - Energia …... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 57

IV LUKU - Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue …. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 57

1 jakso - Yleiset määräykset …. . . ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 57

2 jakso - Rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka …. . . ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 58

3 jakso - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 59

4 xxxxx - Xxxxxxxxxxxxx yhteistyö rikosoikeuden alalla ….. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 60

5 jakso - Poliisiyhteistyö ….. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 61

Sivu

V LUKU - Alat, joilla unioni voi päättää toteuttaa yhteensovitustoimia, täydennystoimia tai tukitoimia … 61

1 jakso - Kansanterveys …. . . ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 61

2 jakso - Teollisuus ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 62

3 jakso - Kulttuuri …... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 63

4 xxxxx - Xxxxxxxx, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu …. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 63

5 jakso - Pelastuspalvelu ….. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 64

6 jakso - Hallinnollinen yhteistyö …... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 64

IV OSASTO - MERENTAKAISTEN MAIDEN JA ALUEIDEN ASSOSIOINTI …. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 64

V OSASTO - UNIONIN ULKOINEN TOIMINTA …. ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 65

I LUKU - Yleisesti sovellettavat määrÿkset …. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 65

II LUKU - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ….. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 66

1 jakso - Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ….. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 68

2 jakso - Varainhoitoa koskevat määräykset ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 70

III LUKU - Yhteinen kauppapolitiikka ….. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 70

IV LUKU - Yhteistyö kolmansien maiden kanssa ja humanitaarinen apu ….. .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 71

1 jakso - Kehitysyhteistyö …... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 71

2 jakso - Taloudellinen, tekninen ja rahoitusyhteistyö kolmansien maiden kanssa ….. ... .. ... .. ... ... . 71

3 jakso - Humanitaarinen apu …. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 72

V LUKU - Rajoitustoimenpiteet ….. .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 72

VI LUKU - Kansainväliset sopimukset ….. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 72

VII LUKU - Unionin suhteet kansainvälisiin järjestöihin ja kolmansiin maihin sekä unionin lähetystöt ja

edustustot …... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 74

VIII LUKU - Yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpano ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 74

VI OSASTO - UNIONIN TOIMINTA …... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 74

I LUKU - Institutionaaliset määrÿkset ….. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 74

1 jakso - Toimielimet …... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 74

1 alajakso - Euroopan parlamentti …... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 74

2 alajakso - Eurooppa-neuvosto …. . . ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 76

3 alajakso - Ministerineuvosto …... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 76

4 alajakso - Komissio …. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 76

5 alajakso - Unionin tuomioistuin …... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 77

6 alajakso - Tilintarkastustuomioistuin ….. .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 81

2 jakso - Unionin neuvoa-antavat elimet …. . . ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 82

1 alajakso - Alueiden komitea …... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 82

2 alajakso - Talous- ja sosiaalikomitea …... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. . 83

3 jakso - Euroopan investointipankki …. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 83

4 jakso - Unionin toimielimiä, elimiä ja erillisvirastoja koskevat yhteiset määräykset …. . . ... .. ... ... . 84

Sivu

II LUKU - VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET …. . . ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 85

1 jakso - Monivuotinen rahoituskehys …... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 85

2 jakso - Unionin vuosittainen talousarvio …... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 86

3 jakso - Talousarvion toteuttaminen ja vastuuvapauden myöntäminen ….. .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 87

4 jakso - Yhteiset määräykset ….. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 87

5 jakso - Petosten torjunta ….. .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... . 88

III LUKU - Tiiviimpi yhteistyö …... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. . 88

VII OSASTO - YHTEISET MÄÄRÄYKSET …... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 90

IV OSA: YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET …. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 91

PÖYTÄKIRJA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN ASEMASTA EUROOPAN UNIONISSA ….. ... ... .. ... .. ... 94

PÖYTÄKIRJA TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEIDEN SOVELTAMISESTA ….. ... ... .. ... .. ... 95

PÖYTÄKIRJA KANSALAISTEN EDUSTUKSESTA EUROOPAN PARLAMENTISSA JA ÄÄNTEN PAINOTTA-

MISESTA EUROOPPA-NEUVOSTOSSA JA MINISTERINEUVOSTOSSA …. . . ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 96

PÖYTÄKIRJA EURORYHMÄSTÄ ….. .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 97

PÖYTÄKIRJA EURATOM-SOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA …. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 98

KANSALAISTEN EDUSTUKSESTA EUROOPAN PARLAMENTISSA JA ÄÄNTEN PAINOTTAMISESTA EUROOPPA-NEUVOSTOSSA JA MINISTERINEUVOSTOSSA TEHTYYN PÖYTÄKIRJAAN LIITETTY

JULISTUS ….. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 99

JULISTUS EUROOPAN ULKOISEN TOIMINNAN YKSIKÖN PERUSTAMISESTA ….. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 99

PERUSTUSLAISTA TEHDYN SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAMISTA KOSKEVAAN PÄÄTÖSASIAKIRJAAN

LIITETTÄVÄ JULISTUS …. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 99

Luettelo Eurooppa-valmistelukunnan jäsenistä …. . . ... ... .. ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... ... .. ... .. ... 100


ESIPUHE

Euroopan perustuslakia koskevan sopimusehdotuksen I ja II osaan, jotka luovutettiin Thessaloni- kissa 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle.


Laekenissa, Belgiassa 14.–15. joulukuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto, joka totesi unionin olevan historiansa käännekohdassa, kutsui koolle Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan.

Valmistelukunnan tehtäväksi annettiin laatia vastauksia kolmeen keskeiseen haasteeseen: Miten Eurooppa- hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda lähemmäksi kansalaisia? Millaiseksi muodostuu poliittinen elämä ja Euroopan poliittinen alue laajentuneessa unionissa? Kuinka unionista luodaan uuden maailman- järjestyksen vakauttava tekijä ja suunnannäyttäjä?

Valmistelukunta ehdottaa seuraavia vastauksia Laekenin julistuksessa esitettyihin kysymyksiin:

– toimivallan nykyistä selkeämpää jakoa

– perussopimusten sulauttamista ja oikeushenkilöyttä unionille

– unionin toimintavälineiden yksinkertaistamista

– demokratian, avoimuuden ja tehokkuuden lisäämistä Euroopan unionissa, kansallisten parlamenttien osallistumista kehittämällä ja vahvistamalla samalla Eurooppa-hankkeen oikeutusta yksinkertaistamalla päätöksentekomenettelyjä ja tekemällä unionin toimielinten toiminnasta nykyistä avoimempaa ja ymmär- rettävämpää

– kaikkien kolmen toimielimen rakenteen parantamista ja aseman vahvistamista ottaen huomioon laajen- tumisen seuraukset.

Laekenin julistuksessa esitetään myös kysymys, eikö sopimusten yksinkertaistamisen ja uudelleenjärjestelyn pitäisi tasoittaa tietä perustuslakia koskevan tekstin hyväksymiselle. Valmistelukunta on laatinut työnsä tuloksena ehdotuksen sopimukseksi Euroopan perustuslaista, joka hyväksyttiin suurella yhteisymmärryk- sellä 13. kesäkuuta 2003 pidetyssä täysistunnossa.

Meillä on kunnia esittää tänään 20. kesäkuuta 2003 Eurooppa-valmistelukunnan puolesta tämä teksti Thessalonikissa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle toivoen, että mahdollinen sopimus Euroopan perus- tuslaiksi perustuu sille.


Xxxxxx Xxxxxxx x'Xxxxxxx

Valmistelukunnan puheenjohtaja


Xxxxxxxx Xxxxx

Varapuheenjohtaja

Xxxx-Xxx Xxxxxxx

Varapuheenjohtaja




Ehdotus

SOPIMUKSEKSI EUROOPAN PERUSTUSLAISTA


JOHDANTO


Hallitusmuotoamme ... nimitetään demokratiaksi, koska valta ei ole harvoilla vaan monilla.

Xxxxxxxxxx II, 37


Ovat tietoisia siitä, että Eurooppa on sivistystä eteenpäin vievä maanosa ja että sen asukkaat, saavuttuaan sinne eri vaiheissa varhaisimmista ajoista lähtien, ovat luoneet siellä aikojen kuluessa humanismin perus- arvot: ihmisten tasa-arvon, vapauden ja järjen kunnioittamisen,

Hakevat innoituksensa Euroopan kulttuuristen, uskonnollisten ja humanististen perintöjen arvoista, jotka edelleen vaikuttavat sen perinteessä ja joiden myötä ihmisen ja hänen loukkaamattomien ja luovuttamatto- mien oikeuksiensa keskeinen merkitys sekä lain noudattaminen ovat juurtuneet yhteiskuntaelämään,

Ovat vakuuttuneita siitä, että yhdistynyt Eurooppa aikoo edetä sivistyksen, edistyksen ja vaurauden tiellä kaikkien asukkaidensa, myös heikoimpien ja vähäosaisimpien hyväksi, että se haluaa pysyä kulttuurille, tiedolle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle avoimena maanosana ja että se pyrkii syventämään julkisen elämänsä kansanvaltaisuutta ja avoimuutta ja tekemään työtä rauhan, oikeuden ja yhteisvastuullisuuden hyväksi maailmassa,

Ovat varmoja siitä, että Euroopan kansat, jotka ovat ylpeitä omasta identiteetistään ja kansallisesta historiastaan, ovat vakaasti päättäneet ylittää entiset vastakkainasettelunsa ja luoda yhteisen tulevaisuuden yhä läheisemmällä liitolla,

Ovat vakuuttuneita siitä, että ”erilaisuudessaan yhdistynyt” Eurooppa tarjoaa kansoilleen parhaat mahdolli- suudet jatkaa, kaikkien oikeuksia kunnioittaen ja kantaen vastuuta tulevista sukupolvista ja maapallosta, tätä suurta hanketta, joka tekee Euroopasta ihmiskunnan toivon kannalta erityisen otollisen alueen,

Kiitollisina Eurooppa-valmistelukunnan jäsenille, jotka ovat Euroopan kansalaisten ja valtioiden puolesta laatineet tämän perustuslain,

[Xxxxx, vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa, ovat xxxxxxxx seuraavaa:]


I OSA


I OSASTO


UNIONIN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET


1 artikla


Unionin perustaminen

2 artikla


Unionin arvot


Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioitta- minen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoi- keuksien kunnioittaminen. Nämä arvot ovat jäsenvaltioille yhteisiä yhteiskunnassa, jonka ominaispiirteitä ovat moniarvoi- suus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja syrjinnänvastaisuus.



1. Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Unioni sovittaa yhteen jäsenval- tioiden politiikat, joilla pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet, ja käyttää yhteisönä jäsenvaltioiden sille antamaa toimivaltaa.


2. Unioniin voivat liittyä kaikki Euroopan valtiot, jotka kunnioittavat sen arvoja ja sitoutuvat edistämään niitä yhdessä.

3 artikla


Unionin tavoitteet


1. Unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia.


2. Unioni tarjoaa kansalaisilleen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen, jolla ei ole sisärajoja, sekä sisä- markkinat, joilla kilpailu on vapaata ja vääristymätöntä.


3. Unioni pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu, erittäin kilpailuky- kyinen sosiaalinen markkinatalous, jonka tavoitteena on täys- työllisyys ja sosiaalinen edistys, sekä korkeatasoinen ympäristön- suojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Unioni edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä.


Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, miesten ja naisten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lasten oikeuksien suojelua.


Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuu- luvuutta ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta.


Unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja moni- muotoisuutta ja huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimi- sesta ja kehittämisestä.


4. Unioni vaalii ja puolustaa arvojaan ja etujaan kansainväli- sissä suhteissaan. Se edistää osaltaan rauhaa, turvallisuutta, maapallon kestävää kehitystä, kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta, vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa, köyhyyden poistamista ja ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, suojelua, sekä kansainvälisen oikeuden tarkkaa noudattamista ja kehittämistä, etenkin Yhdistyneiden Kansakun- tien peruskirjan periaatteiden kunnioittamista.


5. Näihin tavoitteisiin pyritään aiheellisin keinoin unionille tässä perustuslaissa annetun toimivallan mukaisesti.


4 artikla


Perusvapaudet ja syrjintäkielto


1. Unioni takaa henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääo- mien vapaan liikkuvuuden sekä sijoittautumisvapauden alueel- laan tämän perustuslain määräysten mukaisesti.


2. Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä tämän perustuslain soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoitta- matta sen erityismääräysten soveltamista.


5 artikla


Unionin ja jäsenvaltioiden väliset suhteet


1. Unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä, joka on olennainen osa niiden poliittisia ja perustuslaillisia rakenteita, myös alueellisen ja paikallisen itsehallinnon osalta. Se kunnioittaa olennaisia valtiolle kuuluvia tehtäviä, erityisesti niitä, joilla pyritään turvaamaan sen alueellinen koskematto- muus, ylläpitämään lakia ja järjestystä sekä takaamaan sisäinen turvallisuus.


2. Vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti unioni ja jäsenvaltiot kunnioittavat ja avustavat toisiaan tästä perustus- laista johtuvien tehtävien täyttämisessä.

Jäsenvaltioiden on helpotettava unionin tehtävien täyttämistä, ja niiden on pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa tässä perustuslaissa osoitettujen päämäärien toteutu- misen.


6 artikla


Oikeushenkilöys


Unioni on oikeushenkilö.


II OSASTO


PERUSOIKEUDET JA UNIONIN KANSALAISUUS


7 artikla


Perusoikeudet


1. Unioni tunnustaa oikeudet, vapaudet ja periaatteet, jotka esitetään tämän perustuslain II osan muodostavassa perusoi- keuskirjassa.


2. Unioni pyrkii liittymään ihmisoikeuksien ja perusvapauk- sien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen. Yleissopimukseen liittyminen ei vaikuta tässä perustuslaissa määriteltyyn unionin toimivaltaan.


3. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat yleisinä peri- aatteina osa unionin oikeutta.


8 artikla


Unionin kansalaisuus


1. Jokainen jäsenvaltion kansalainen on unionin kansalainen. Unionin kansalaisuus täydentää, mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta.


2. Unionin kansalaisella on tässä perustuslaissa vahvistetut oikeudet ja velvollisuudet. Hänellä on:


– oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella;


– äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja sen jäsenvaltion kunnallisvaaleissa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion kansalaisilla;


– ollessaan sellaisen kolmannen maan alueella, jossa jäsenval- tiolla, jonka kansalainen hän on, ei ole edustusta, oikeus saada minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsulivir- anomaisilta suojelua samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion kansalaisilla;


– oikeus vedota Euroopan parlamenttiin, kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen ja kirjoittaa unionin toimielimille ja neuvoa-antaville elimille jollakin tämän perustuslain kielellä ja saada vastaus samalla kielellä.


3. Näiden oikeuksien käytössä noudatetaan tässä perustus- laissa tai sen soveltamiseksi hyväksytyissä toimenpiteissä mää- riteltyjä edellytyksiä ja rajoituksia.


III OSASTO


UNIONIN TOIMIVALTA


9 artikla


Perusperiaatteet


1. Unionin toimivallan jakoon sovelletaan toimivallan siirtä- misen periaatetta. Unionin toimivallan käyttöön sovelletaan toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.


2. Toimivallan siirtämisen periaatteen mukaisesti unioni toimii jäsenvaltioiden sille tässä perustuslaissa antaman toimi- vallan rajoissa perustuslaissa asetettujen tavoitteiden toteuttami- seksi. Toimivalta, jota tässä perustuslaissa ei ole annettu unio- nille, kuuluu jäsenvaltioille.


3. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi niiden keskushal- linnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.


Unionin toimielimet soveltavat toissijaisuusperiaatetta tämän perustuslain liitteenä olevan, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaat- teiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Kansalliset parlamentit valvovat tämän periaatteen noudattamista kyseisessä pöytäkirjassa määrätyn menettelyn mukaisesti.


4. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tämän perustuslain tavoitteiden saavuttamiseksi.


Unionin toimielimet soveltavat suhteellisuusperiaatetta 3 kohdassa mainitun pöytäkirjan mukaisesti.


10 artikla


Unionin oikeus


1. Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö, jota unionin toimie- limet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.


2. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki aiheelliset yleis- tai erityistoimenpiteet, joilla varmistetaan tästä perustuslaista tai unionin toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttä- minen.

11 artikla


Toimivaltaluokat


1. Kun tässä perustuslaissa annetaan unionille yksinomainen toimivalta tietyllä alalla, ainoastaan unioni voi antaa lainsää- däntöä ja oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsen- valtiot voivat tehdä näin ainoastaan unionin valtuuttamina tai unionin antamien säädösten täytäntöön panemiseksi.


2. Kun tässä perustuslaissa annetaan unionille jäsenvaltioiden kanssa jaettu toimivalta tietyllä alalla, unionilla ja jäsenvaltioilla on valta antaa lainsäädäntöä ja oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä kyseisellä alalla. Jäsenvaltiot käyttävät toimivaltaansa siltä osin kuin unioni ei käytä omaansa tai on päättänyt lakata käyttämästä sitä.


3. Unionilla on toimivalta edistää ja toteuttaa jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikkojen yhteensovittamista.


4. Unionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely.


5. Tietyillä aloilla ja tässä perustuslaissa määrätyin edelly- tyksin unionilla on toimivaltaa toteuttaa jäsenvaltioiden toimintaa tukevia, yhteensovittavia tai täydentäviä toimia, mutta se ei korvaa niiden toimivaltaa näillä aloilla.


6. Unionin toimivallan laajuus ja sen käyttöä koskevat säännöt määritetään III osan kutakin alaa koskevissa erityismää- räyksissä.


12 artikla


Yksinomainen toimivalta


1. Unionilla on yksinomainen toimivalta vahvistaa tarpeelliset kilpailusäännöt sisämarkkinoiden toimintaa sekä seuraavia aloja varten:


– euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden rahapolitiikka


– yhteinen kauppapolitiikka


– tulliliitto


– meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen yhteisen kalas- tuspolitiikan yhteydessä.


2. Unionilla on yksinomainen toimivalta tehdä kansainvä- linen sopimus, kun sopimuksen tekemisestä säädetään unionin säädöksessä tai kun se on välttämätöntä, jotta unioni voi käyttää sisäistä toimivaltaansa, tai kun se vaikuttaa unionin sisäiseen säädökseen.


13 artikla


Jaettu toimivalta


1. Unionilla ja jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta, kun unio- nille annetaan perustuslaissa toimivaltaa, joka ei koske 12 ja 16 artiklassa mainittuja aloja.


2. Unionin ja jäsenvaltioiden jaettua toimivaltaa sovelletaan pääasiassa seuraaviin aloihin:


– sisämarkkinat


– vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue


– maatalous ja kalastus, meren elollisten luonnonvarojen säilyt- tämistä lukuun ottamatta


– liikenne ja Euroopan laajuiset verkot


– energia


– sosiaalipolitiikka III osassa määriteltyjen näkökohtien osalta


– taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus


– ympäristö


– kuluttajansuoja, ja


– yhteiset kansanterveysalan turvallisuuskysymykset.


3. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja avaruuden aloilla unionilla on toimivalta toteuttaa toimia, erityisesti mää- ritellä ja panna täytäntöön ohjelmia, ilman että tämän toimi- vallan käyttäminen voisi estää jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa.


4. Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla unionilla on toimivalta ryhtyä toimiin ja harjoittaa yhteistä politiikkaa, ilman että tämän toimivallan käyttäminen voisi estää jäsenval- tioita käyttämästä omaa toimivaltaansa.


14 artikla


Talous- ja työllisyyspolitiikkojen yhteensovittaminen


1. Unioni hyväksyy toimenpiteitä, joilla varmistetaan jäsen- valtioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen, erityisesti vahvis- tamalla kyseisen politiikan yleislinjat. Jäsenvaltiot yhteensovit- tavat talouspolitiikkansa unionissa.


2. Euron käyttöön ottaneisiin jäsenvaltioihin sovelletaan erityissääntöjä.


3. Unioni hyväksyy toimenpiteitä, joilla varmistetaan jäsen- valtioiden työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen, erityisesti vahvistamalla kyseisen politiikan suuntaviivat.


4. Unioni voi tehdä aloitteita, joilla varmistetaan jäsenval- tioiden sosiaalipolitiikan yhteensovittaminen.

15 artikla


Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka


1. Unionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopolitiikan alat ja kaikki unionin turval- lisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määritel- tävän yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen.


2. Jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksetta unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uskollisuuden ja keski- näisen yhteisvastuun hengessä ja unionin tällä alalla antamia säädöksiä noudattaen. Ne pidättyvät kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen vastaisia tai saattavat heikentää sen tehokkuutta.


16 artikla


Alat, joilla voidaan toteuttaa tuki-, yhteensovitus- tai täydennystoimia


1. Unioni voi toteuttaa tukitoimia, yhteensovitustoimia tai täydennystoimia.


2. Alat, joilla voidaan toteuttaa tukitoimia, yhteensovitus- toimia ja täydennystoimia Euroopan tasolla, ovat seuraavat:


– teollisuus

– ihmisten terveyden suojelu ja parantaminen

– koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu

– kulttuuri

– pelastuspalvelu.


3. Oikeudellisesti velvoittaviin säädöksiin, jotka unioni antaa edellä mainittuja aloja koskevien III osan erityismääräysten perusteella, ei voi kuulua jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.


17 artikla


Joustolauseke


1. Jos tässä perustuslaissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi jokin unionin toimi osoittautuu tarpeelliseksi III osassa mää- ritellyillä politiikan aloilla eikä tässä perustuslaissa ole mää- räyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, ministerineuvosto toteuttaa aiheelliset toimenpiteet yksimielisesti komission ehdo- tuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.


2. Komissio tiedottaa tähän artiklaan perustuvista ehdotuk- sista jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille edellä 9 artiklan

3 kohdassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen valvontaa koskevan menettelyn yhteydessä.


3. Tämän artiklan perusteella annettuihin säännöksiin ei voi kuulua jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista niissä tapauksissa, joissa se ei tämän perustuslain mukaan ole mahdollista.


IV OSASTO


UNIONIN TOIMIELIMET


I luku


TOIMIELINJÄRJESTELMÄ


18 artikla


Unionin toimielimet


1. Unionilla on yhteinen toimielinjärjestelmä, jolla pyritään


– ajamaan unionin tavoitteita

– puolustamaan sen arvoja

– palvelemaan unionin, sen kansalaisten ja sen jäsenvaltioiden etuja


sekä varmistamaan niiden politiikkojen ja toimien johdonmu- kaisuus, tehokkuus ja jatkuvuus, joita unioni toteuttaa saavut- taakseen tavoitteensa.


2. Tähän toimielinjärjestelmään kuuluvat:


Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, ministerineuvosto, Euroopan komissio, unionin tuomioistuin.

3. Kukin toimielin toimii sille tässä perustuslaissa annettujen toimivaltuuksien rajoissa siinä määrättyjen menettelyjen ja edel- lytysten mukaisesti. Toimielimet tekevät keskenään vilpitöntä yhteistyötä.


19 artikla


Euroopan parlamentti


1. Euroopan parlamentti toimii yhdessä ministerineuvoston kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä sekä huolehtii poliittisesta valvonnasta ja toimii neuvonantajana tässä perustus- laissa määrätyin edellytyksin. Se valitsee Euroopan komission puheenjohtajan.


2. Euroopan kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin välittömillä, yleisillä, vapailla ja salaisilla vaaleilla viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Euroopan parlamentin jäsenten määrä on enintään 736. Euroopan kansalaisten edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismääräksi vahvistetaan neljä Euroopan parlamentin jäsentä jäsenvaltiota kohden.


Hyvissä ajoin ennen Euroopan parlamentin vaaleja vuonna 2009 ja tarvittaessa vastaistenkin vaalien edellä Eurooppa- neuvosto tekee yksimielisesti Euroopan parlamentin ehdotuksen perusteella ja sen hyväksynnän saatuaan eurooppapäätöksen

Euroopan parlamentin kokoonpanosta edellä mainittuja periaat- teita noudattaen.


3. Euroopan parlamentti valitsee jäsentensä keskuudesta puhemiehen ja puhemiehistön.


20 artikla


Eurooppa-neuvosto


1. Eurooppa-neuvosto antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee sen yleiset poliittiset suunta- viivat ja painopisteet. Se ei toimi lainsäätäjänä.


2. Eurooppa-neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Unionin ulkoasiainministeri osallistuu Eurooppa-neuvoston työskentelyyn.


3. Eurooppa-neuvosto kokoontuu puheenjohtajansa koolle- kutsumana kullakin vuosineljänneksellä. Mikäli käsiteltävät asiat sitä edellyttävät, Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat päättää, että heitä avustaa ministeri, ja komission puheenjohtaja, että häntä avustaa eurooppakomissaari. Puheenjohtaja kutsuu koolle Eu- rooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen, jos tilanne sitä vaatii.


4. Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa konsensus-periaat- teella, jollei tässä perustuslaissa toisin määrätä.


21 artikla


Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja


1. Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajansa määräenem- mistöllä kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Jos hän on estynyt tai syyllistynyt vakavaan rikkomukseen, Eurooppa-neuvosto voi keskeyttää hänen toimi- kautensa samaa menettelyä noudattaen.


2. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja


– toimii Eurooppa-neuvoston kokouksissa puheenjohtajana ja työskentelyn innoittajana,


– huolehtii yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa ja yleisten asioiden neuvoston työskentelyn perusteella Euroop- pa-neuvoston kokousten valmistelusta ja jatkuvuudesta,


– pyrkii edistämään yhteenkuuluvuutta ja konsensusta Euroop- pa-neuvostossa,


– esittää Euroopan parlamentille selvityksen kunkin Eurooppa- neuvoston kokouksen jälkeen.


Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja huolehtii omalla tasollaan ja tässä ominaisuudessa unionin ulkoisesta edustuksesta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa, tämän kuiten- kaan rajoittamatta unionin ulkoasiainministerin toimivaltaa.


3. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ei voi hoitaa kansal- lista tehtävää.


22 artikla


Ministerineuvosto


1. Ministerineuvosto toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä sekä määrittelee ja sovittaa yhteen unionin politiikkaa tässä perustuslaissa mää- rätyin edellytyksin.


2. Ministerineuvosto koostuu jäsenvaltioiden nimeämistä ministeritason edustajista, joita on yksi kustakin jäsenvaltiosta kutakin ministerineuvoston kokoonpanoa kohti. Ainoastaan tällä edustajalla on edustamaansa jäsenvaltiota sitovat valtuudet ja äänioikeus.


3. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, jollei tässä perustuslaissa toisin määrätä.


23 artikla


Ministerineuvoston kokoonpanot


1. Lakiasäätävä ja yleisten asioiden neuvosto huolehtii minis- terineuvoston työskentelyn johdonmukaisuudesta.


Kun ministerineuvosto toimii yleisten asioiden neuvostona, se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa kokouk- sista aiheutuvat jatkotoimet ollen yhteydessä komissioon.


Toimiessaan lainsäätäjänä ministerineuvosto käsittelee euroop- palait ja -puitelait ja tekee niistä ratkaisunsa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa tämän perustuslain määräysten mukaisesti. Ministerineuvoston toimiessa lainsäätäjänä kutakin jäsenvaltiota edustaa yksi tai kaksi muuta ministeritason edustajaa, joiden toimivalta vastaa ministerineuvostossa käsiteltäviä asioita.


2. Ulkoasiainneuvosto valmistelee unionin ulkopolitiikan Eu- rooppa-neuvoston määrittelemien strategisten linjausten mukai- sesti ja huolehtii unionin toiminnan johdonmukaisuudesta. Ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana toimii unionin ulkoasiain- ministeri.


3. Eurooppa-neuvosto tekee eurooppapäätöksen, jolla vahvis- tetaan muut kokoonpanot, joissa ministerineuvosto voi kokoontua.


4. Ministerineuvoston eri kokoonpanojen puheenjohtajina, ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta, toimivat ministerineu- vostossa olevat jäsenvaltioiden edustajat tasapuolisen vuorot- telun järjestelmän mukaisesti vähintään vuoden ajan. Eurooppa- neuvosto tekee eurooppapäätöksen, jolla vahvistetaan tällaista vuorottelua koskevat säännöt, ottaen huomioon Euroopan poliittisen ja maantieteellisen tasapainon ja jäsenvaltioiden monimuotoisuuden.


24 artikla


Määräenemmistö


1. Kun Eurooppa-neuvosto tai ministerineuvosto tekee ratkai- sunsa määräenemmistöllä, määräenemmistöllä tarkoitetaan

jäsenvaltioiden enemmistöä ja vähintään kolmea viidesosaa unionin väestöstä.


2. Kun tässä perustuslaissa ei edellytetä Eurooppa-neuvoston tai ministerineuvoston tekevän ratkaisuaan komission ehdotuk- sesta tai kun Eurooppa-neuvosto tai ministerineuvosto ei tee ratkaisuaan unionin ulkoasiainministerin aloitteesta, vaaditulla määräenemmistöllä tarkoitetaan kahta kolmasosaa jäsenvaltioista ja vähintään kolmea viidesosaa unionin väestöstä.


3. Edellä olevat 1 ja 2 kohdan määräykset tulevat voimaan

1 päivänä marraskuuta 2009 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen 19 artiklan määräysten mukaisesti.


4. Kun perustuslain III osassa määrätään, että eurooppalait ja

-puitelait antaa ministerineuvosto erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, Eurooppa-neuvosto voi omasta aloitteestaan yksi- mielisesti vähintään kuuden kuukauden pituisen harkinta-ajan jälkeen tehdä eurooppapäätöksen siitä, että tällaiset lait tai puitelait voidaan hyväksyä tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyk- sessä. Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parla- menttia kuultuaan ja kansallisille parlamenteille asiasta ilmoitet- tuaan.


Kun perustuslain III osassa määrätään, että ministerineuvosto tekee ratkaisunsa tietyllä alalla yksimielisesti, Eurooppa-neuvosto voi omasta aloitteestaan yksimielisesti tehdä eurooppapäätöksen siitä, että ministerineuvosto voi tehdä ratkaisunsa määräenem- mistöllä kyseisellä alalla. Eurooppa-neuvoston tämän alakohdan perusteella tekemät aloitteet toimitetaan kansallisille parlamen- teille vähintään neljä kuukautta ennen päätöksen tekemistä.


5. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheen- johtaja eivät osallistu Eurooppa-neuvoston äänestyksiin.


25 artikla


Euroopan komissio


1. Euroopan komissio edistää Euroopan yleistä etua ja tekee sitä koskevia aloitteita. Se valvoo tämän perustuslain määräysten sekä toimielinten sen nojalla hyväksymien toimenpiteiden sovel- tamista. Se valvoo unionin oikeuden soveltamista tuomiois- tuimen valvonnassa. Se toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmat. Komissio hoitaa koordinointi-, täytäntöönpano- ja hallinnointitehtäviä tässä perustuslaissa määrätyin edellytyksin. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä muita perustuslaissa määrättyjä tapauksia lukuun ottamatta se huolehtii unionin ulkoisesta edustuksesta. Se tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi pyrkien siihen, että toimi- elimet pääsevät yhteisymmärrykseen.


2. Unionin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös voidaan antaa ainoastaan komission ehdotuksesta, ellei tässä perustuslaissa toisin määrätä. Muut säädökset annetaan komis- sion ehdotuksesta silloin kun tässä perustuslaissa niin määrä- tään.


3. Komissio muodostuu kollegiosta, johon kuuluu komission puheenjohtaja, unionin ulkoasiainministeri ja varapuheenjohtaja sekä kolmetoista eurooppakomissaaria, jotka valitaan jäsenval- tioiden tasapuolisen vuorottelun järjestelmän mukaisesti. Järjes- telmä vahvistetaan Eurooppa-neuvoston eurooppapäätöksellä, joka perustuu seuraaviin periaatteisiin:


a) jäsenvaltioita kohdellaan ehdottoman tasapuolisesti päätet- täessä siitä, missä järjestyksessä ja kuinka kauan niiden kansalaiset toimivat kollegion jäseninä; siten ero kahden eri jäsenvaltion kansalaisten toimikausien kokonaismäärien välillä ei saa milloinkaan olla suurempi kuin yksi;


b) ellei a alakohdasta muuta johdu, kollegio muodostetaan kulloinkin siten, että se kuvastaa tyydyttävällä tavalla unionin kaikkien jäsenvaltioiden väestöllistä ja maantieteel- listä kirjoa.


Komission puheenjohtaja nimittää äänioikeudettomia komis- saareja, jotka valitaan samoin perustein kuin kollegion jäsenet ja jotka ovat kotoisin kaikista muista jäsenvaltioista.


Nämä määräykset tulevat voimaan 1 päivänä marraskuuta 2009.


4. Komissio hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana. Tehtäväänsä hoitaessaan eurooppakomissaarit ja komissaarit eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muulta- kaan taholta.


5. Komissio on kollegiona vastuussa Euroopan parlamentille. Komission puheenjohtaja on vastuussa Euroopan parlamentille komissaarien toimista. Euroopan parlamentti voi antaa komis- siolle epäluottamuslauseen III-243 artiklan menettelyjen mukai- sesti. Jos epäluottamuslause annetaan, eurooppakomissaarien ja komissaarien on erottava yhdessä tehtävistään. Xxxxxxxx jatkaa juoksevien asioiden hoitamista, kunnes uusi kollegio on nimi- tetty.


26 artikla


Euroopan komission puheenjohtaja


1. Eurooppa-neuvosto, joka ottaa huomioon Euroopan parla- mentin vaalit, tekee aiheellisten kuulemisten jälkeen määräenem- mistöllä Euroopan parlamentille ehdotuksen komission puheen- johtajaksi. Euroopan parlamentti valitsee kyseisen ehdokkaan jäsentensä enemmistöllä. Jos ehdokas ei saa taakseen enem- mistöä, Eurooppa-neuvosto ehdottaa parlamentille uutta ehdo- kasta kuukauden kuluessa noudattaen samaa menettelyä kuin edellisellä kerralla.


2. Kukin vuorottelujärjestelmän mukaisesti määritetty jäsen- valtio laatii listan kolmesta kumpaakin sukupuolta edustavasta henkilöstä, joita se pitää pätevinä hoitamaan euroop- pakomissaarin tehtävää. Valiten kultakin ehdotetulta listalta yhden henkilön valittu puheenjohtaja nimeää kolmetoista eu-

rooppakomissaaria, jotka valitaan heidän pätevyytensä ja Euroo- pan asiaan sitoutumisensa perusteella ja joiden riippumattomuus on kiistaton. Euroopan parlamentissa äänestetään komission puheenjohtajan ja kollegion jäseniksi nimettyjen henkilöiden, mukaan lukien tuleva unionin ulkoasiainministeri, sekä äänioi- keudettomiksi komissaareiksi nimettyjen henkilöiden hyväksy- misestä yhtenä kokoonpanona. Komission toimikausi on viisi vuotta.


3. Komission puheenjohtaja:


– määrittelee yleislinjat, joiden mukaisesti komissio hoitaa tehtäväänsä,


– päättää komission sisäisestä organisaatiosta varmistaakseen komission toiminnan johdonmukaisuuden, tehokkuuden ja kollegiaalisuuden,


– nimittää kollegion keskuudesta varapuheenjohtajia.


Eurooppakomissaari tai komissaari eroaa komission puheenjoh- tajan sitä pyytäessä.


27 artikla


Unionin ulkoasiainministeri


1. Eurooppa-neuvosto nimittää määräenemmistöllä komis- sion puheenjohtajan suostumuksella unionin ulkoasiainminis- terin. Tämä johtaa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspoli- tiikkaa. Eurooppa-neuvosto voi päättää komission puheenjoh- tajan toimikauden samaa menettelyä noudattaen.


2. Unionin ulkoasiainministeri osallistuu ehdotuksillaan yhteisen ulkopolitiikan valmisteluun ja toteuttaa sitä ministeri- neuvoston valtuuttamana. Sama koskee yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.


3. Unionin ulkoasiainministeri on yksi Euroopan komission varapuheenjohtajista. Hän vastaa komissiossa ulkosuhteista ja unionin ulkoisen toiminnan muiden näkökohtien yhteensovitta- misesta. Hoitaessaan komissiossa näitä tehtäviä, ja ainoastaan näiden tehtävien osalta, unionin ulkoasiainministerin on nouda- tettava komission menettelytapoja.


28 artikla


Unionin tuomioistuin


1. Unionin tuomioistuimeen kuuluvat Euroopan tuomiois- tuin, yleisen oikeusasteen tuomioistuin ja erityistuomioistuimia. Unionin tuomioistuin varmistaa, että tämän perustuslain tul- kinnassa ja soveltamisessa noudatetaan lakia.


Jäsenvaltioiden on vahvistettava tarvittavat muutoksenhaku- keinot tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuden alalla.


2. Euroopan tuomioistuimessa on yksi tuomari jäsenvaltiota kohden, ja sitä avustavat julkisasiamiehet.


Yleisen oikeusasteen tuomioistuimessa on vähintään yksi tuomari jäsenvaltiota kohden: tuomarien määrä vahvistetaan unionin tuomioistuimen perussäännössä.


Euroopan tuomioistuimen tuomarit ja julkiasiamiehet ja yleisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomarit valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka täyttävät III-260 ja III-261 artiklan mukaiset vaatimukset, ja heidät nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi. Toimikausi voidaan uusia.


3. Unionin tuomioistuin


– tekee ratkaisun jäsenvaltion, toimielimen taikka luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostamista kanteista III osan määräysten mukaisesti;


– antaa ennakkoratkaisun kansallisten tuomioistuinten pyyn- nöstä unionin oikeuden tulkinnasta tai toimielinten antamien säädösten pätevyydestä;


– tekee ratkaisun tässä perustuslaissa määrätyissä muissa tapauksissa.


II luku


MUUT TOIMIELIMET JA ELIMET


29 artikla


Euroopan keskuspankki


1. Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit muodostavat Euroopan keskuspankkijärjestelmän. Euroopan keskuspankki ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, jotka ovat ottaneet käyttöön unionin valuutan, euron, harjoit- tavat unionin rahapolitiikkaa.


2. Euroopan keskuspankin päätöksentekoelimet johtavat Eu- roopan keskuspankkijärjestelmää. Euroopan keskuspankkijärjes- telmän päätavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta. Se antaa tukensa unionin yleiselle talouspolitiikalle myötävaikuttaakseen unionin tavoitteiden saavuttamiseen, tämän kuitenkaan rajoitta- matta hintatason vakauden tavoitetta. Se hoitaa muitakin keskuspankin tehtäviä III osan määräysten ja Euroopan keskus- pankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussääntöjen mukaisesti.


3. Euroopan keskuspankki on toimielin, joka on oikeushen- kilö. Sillä on yksinoikeus antaa lupa euron liikkeeseen laskemi- seen. Keskuspankki on riippumaton käyttäessään valtuuksiaan ja huolehtiessaan varainhoidostaan. Unionin toimielimet ja muut elimet sekä jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuvat kunnioittamaan tätä periaatetta.


4. Euroopan keskuspankki hyväksyy tehtäviensä toteutta- misen edellyttämät toimenpiteet III-77–III-83 ja III-90 artiklan määräysten mukaisesti sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän

ja Euroopan keskuspankin perussäännöissä määrätyin edelly- tyksin. Kyseisten määräysten mukaisesti ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa, sekä näiden jäsenvaltioiden keskuspankit säilyttävät oman toimivaltansa rahapolitiikan alalla.


5. Euroopan keskuspankkia kuullaan sen toimivaltaan kuulu- villa aloilla kaikista ehdotuksista unionin säädöksiksi sekä suun- nitelmista kansallisen tason lainsäädännöksi, ja se voi antaa lausuntoja.


6. Euroopan keskuspankin päätöksentekoelimet, niiden kokoonpano ja niiden toimintasäännöt määritellään III-84–III- 87 artiklassa ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöissä.


30 artikla


Tilintarkastustuomioistuin


1. Tilintarkastuksesta huolehtiva toimielin on tilintarkastus- tuomioistuin.


2. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit ja sen, että varainhoito on ollut moit- teetonta.


3. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina.


31 artikla


Unionin neuvoa-antavat elimet


1. Euroopan parlamenttia, ministerineuvostoa ja komissiota avustavat alueiden komitea ja talous- ja sosiaalikomitea, joilla on neuvoa-antava tehtävä.


2. Alueiden komitea muodostuu alueellisten ja paikallisten julkisyhteisöjen edustajista, joilla on joko alueellisen tai paikal- lisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus tai jotka ovat poliit- tisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle.


3. Talous- ja sosiaalikomitea muodostuu työnantajien, työnte- kijöiden ja muiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien toimijoiden järjestöjen edustajista erityisesti talous- ja yhteiskuntaelämän, kansalaistoiminnan, ammatillisen toiminnan ja kulttuurin aloilla.


4. Alueiden komitean ja talous- ja sosiaalikomitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä unionin yleisen edun mukaisesti täysin riippumattomina.


5. Näiden komiteoiden kokoonpanoa, jäsenten nimeämistä, toimivaltuuksia ja toimintaa koskevat säännöt määritellään tämän perustuslain III-292–III-298 artiklassa. Ministerineuvosto tarkistaa komission ehdotuksesta niiden kokoonpanoa koskevat säännöt säännöllisin väliajoin unionin taloudellisen, yhteiskun- nallisen ja väestöllisen kehityksen huomioon ottamiseksi.


V OSASTO


UNIONIN TOIMIVALLAN KÄYTTÖ


I luku


YLEISET MÄÄRÄYKSET


32 artikla


Unionin oikeussäädökset


1. Tässä perustuslaissa annetun toimivaltansa mukaisesti unioni käyttää seuraavia oikeudellisia välineitä III osan mää- räysten mukaisesti: eurooppalaki, eurooppapuitelaki, eurooppa- asetus, eurooppapäätös sekä suositukset ja lausunnot.


Eurooppalaki on yleisesti pätevä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös. Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.


Eurooppapuitelaki on lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös, joka velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden jokaista jäsenvaltiota, jolle se on osoitettu, mutta jättää kansallisten elinten valittavaksi muodon ja keinot.


Eurooppa-asetus on yleisesti pätevä muu kuin lainsäätämisjärjes- tyksessä hyväksyttävä säädös, jolla pannaan täytäntöön lainsää- tämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ja tietyt tämän perustuslain erityismääräykset. Se voi joko olla kaikilta osiltaan velvoittava ja sellaisenaan sovellettava kaikissa jäsenvaltioissa tai velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden jokaista jäsenvaltiota, jolle se on osoitettu, jättäen kansallisten elinten valittavaksi muodon ja keinot.


Eurooppapäätös on muu kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväk- syttävä säädös, ja se on kaikilta osiltaan velvoittava. Jos siinä nimetään ne, joille se on osoitettu, se velvoittaa ainoastaan niitä.


Toimielinten antamat suositukset ja lausunnot eivät ole sitovia.


2. Kun Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston käsitel- täväksi annetaan ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttä- väksi säädökseksi, ne pidättyvät antamasta sellaista säädöstä, josta tässä artiklassa ei määrätä kyseisen alan osalta.


33 artikla


Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset


1. Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto antavat eu- rooppalait ja -puitelait yhdessä komission ehdotuksesta ja III-

302 artiklassa tarkoitettuja tavanomaisen lainsäätämisjärjes- tyksen menettelysääntöjä noudattaen. Jos parlamentti ja minis- terineuvosto eivät pääse asiassa sopimukseen, säädöstä ei anneta.

Perustuslain III-165 artiklassa erikseen määrätyissä tapauksissa eurooppalait ja -puitelait voidaan antaa jäsenvaltioiden ryhmän aloitteesta III-302 artiklan mukaisesti.


2. Perustuslaissa määrätyissä erityistapauksissa eurooppalait ja -puitelait antaa Euroopan parlamentti, jolloin ministerineu- vosto osallistuu menettelyyn, tai ministerineuvosto, jolloin Eu- roopan parlamentti osallistuu menettelyyn, erityisiä lainsäätä- misjärjestyksiä noudattaen.


34 artikla


Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset


1. Eurooppa-neuvosto tekee eurooppapäätöksiä tässä perus- tuslaissa erikseen määrätyissä tapauksissa. Ministerineuvosto ja komissio hyväksyvät eurooppa-asetuksia tai -päätöksiä 35 ja 36 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa sekä tässä perustuslaissa erikseen määrätyissä tapauksissa. Eurooppa-neuvosto tekee eu- rooppapäätöksiä tässä perustuslaissa erikseen määrätyissä tapauksissa. Euroopan keskuspankki hyväksyy eurooppa- asetuksia ja -päätöksiä tapauksissa, joissa tämä perustuslaki antaa sille siihen valtuudet.


2. Ministerineuvosto ja komissio sekä Euroopan keskus- pankki tapauksissa, joissa tämä perustuslaki antaa sille siihen valtuudet, antavat suosituksia.


35 artikla


Säädösvallan siirron nojalla annettavat asetukset


1. Eurooppalaeissa ja -puitelaeissa voidaan siirtää komissiolle valta antaa asetuksia, joilla täydennetään tai muutetaan lain tai puitelain tiettyjä, muita kuin olennaisia osia.


Eurooppalaeissa ja -puitelaeissa määritellään nimenomaisesti säädösvallan siirron tavoitteet, sisältö, soveltamisala ja kesto. Säädösvallan siirto ei voi koskea tietyn alan olennaisia osia. Niistä voidaan säätää ainoastaan lailla ja puitelailla.


2. Eurooppalaeissa tai -puitelaeissa määritellään nimenomai- sesti säädösvallan siirron soveltamista koskevat ehdot. Ne voivat sisältää seuraavat mahdollisuudet:


– Euroopan parlamentti tai ministerineuvosto voi päättää säädösvallan siirron peruuttamisesta,


– säädösvallan siirron nojalla annettu asetus voi tulla voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai ministerineuvosto ei vastusta sitä eurooppalaissa tai -puitelaissa asetetun mää- räajan kuluessa.


Edellistä alakohtaa sovellettaessa Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa jäsentensä enemmistöllä ja ministerineuvosto mää- räenemmistöllä.


36 artikla


Täytäntöönpanosäädökset


1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat kansal- lisen lainsäädäntönsä mukaiset toimenpiteet oikeudellisesti velvoittavien unionin säädösten panemiseksi täytäntöön.


2. Jos unionin velvoittavat säädökset edellyttävät yhdenmu- kaista täytäntöönpanoa, kyseisillä säädöksillä voidaan siirtää täytäntöönpanovaltaa komissiolle tai tietyissä, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja 39 artiklassa määrätyissä tapauk- sissa ministerineuvostolle.


3. Yleissäännöt ja -periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat unionin täytäntöönpanosäädöksiä, vahvistetaan etukä- teen eurooppalailla.


4. Unionin täytäntöönpanosäädökset annetaan euroop- palaisina täytäntöönpanoasetuksina tai eurooppalaisina täytän- töönpanopäätöksinä.


37 artikla


Unionin oikeussäädöksiä koskevat yhteiset periaatteet


1. Jollei tässä perustuslaissa asiasta erityisesti määrätä, toimi- elimet päättävät kussakin tapauksessa annettavan säädöksen lajista sovellettavien menettelyjen mukaisesti 9 artiklassa tarkoi- tettua suhteellisuusperiaatetta noudattaen.


2. Eurooppalait, -puitelait, -asetukset ja -päätökset perustel- laan, ja niissä viitataan tässä perustuslaissa tarkoitettuihin ehdo- tuksiin tai lausuntoihin.


38 artikla


Julkaiseminen ja voimaantulo


1. Euroopan parlamentin puhemies ja ministerineuvoston puheenjohtaja allekirjoittavat tavanomaisessa lainsäätämisjärjes- tyksessä hyväksytyt eurooppalait ja -puitelait. Muissa tapauksissa ne allekirjoittaa Euroopan parlamentin puhemies tai ministeri- neuvoston puheenjohtaja. Eurooppalait ja -puitelait julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne tulevat voimaan niissä säädettynä päivänä tai, jollei voimaantulosta ole säädetty, kahdentenakymmenentenä päivänä siitä, kun ne on julkaistu.


2. Eurooppa-asetukset ja -päätökset, joita ei ole erityisesti osoitettu tai jotka on osoitettu kaikille jäsenvaltioille, allekir- joittaa sen toimielimen puheenjohtaja, joka ne hyväksyy, ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne tulevat voimaan niissä säädettynä päivänä tai, jollei voimaantulosta ole säädetty, kahdentenakymmenentenä päivänä siitä, kun ne on julkaistu.

3. Muut päätökset annetaan tiedoksi niille, joille ne on osoi- tettu, ja ne tulevat voimaan, kun ne on annettu tiedoksi.


II Luku


ERITYISMÄÄRÄYKSET


39 artikla


Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamista koskevat erityismääräykset


1. Euroopan unioni harjoittaa yhteistä ulko- ja turvallisuus- politiikkaa, joka perustuu jäsenvaltioiden keskinäisen poliittisen yhteisvastuun kehittämiseen, yleistä etua koskevien kysymysten määrittämiseen ja jäsenvaltioiden toimien jatkuvaan lähentämi- seen.


2. Eurooppa-neuvosto määrittää unionin strategiset edut ja vahvistaa sen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet. Ministerineuvosto valmistelee kyseistä politiikkaa Eurooppa- neuvoston vahvistamien strategisten linjausten ja III osassa olevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.


3. Eurooppa-neuvosto ja ministerineuvosto tekevät tarpeel- liset eurooppapäätökset.


4. Unionin ulkoasiainministeri ja jäsenvaltiot panevat täytän- töön yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kansallisia voima- varoja ja unionin voimavaroja käyttäen.


5. Jäsenvaltiot neuvottelevat keskenään Eurooppa-neuvos- tossa ja ministerineuvostossa kaikista yleistä etua koskevista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä yhteisen lähestymis- tavan määrittelemiseksi. Jokainen jäsenvaltio kuulee muita jäsen- valtioita Eurooppa-neuvostossa ja ministerineuvostossa ennen kuin se toteuttaa mitään kansainvälisiä toimia tai tekee mitään sitoumuksia, jotka voisivat vaikuttaa unionin etuihin. Jäsenval- tiot varmistavat toimiaan lähentämällä, että unionin edut ja arvot ovat esillä kansainvälisissä yhteyksissä. Jäsenvaltiot ovat toisilleen solidaarisia.


6. Euroopan parlamenttia kuullaan säännöllisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä näkökohdista ja perus- valinnoista, ja sille annetaan tietoja sen kehityksestä.


7. Eurooppa-neuvosto ja ministerineuvosto tekevät yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat eurooppapäätökset yksi- mielisesti III osassa määrättyjä tapauksia lukuun ottamatta. Ne tekevät ratkaisunsa jäsenvaltion, unionin ulkoasiainministerin tai komission tukeman unionin ulkoasiainministerin ehdotuksesta. Eurooppalakeja tai -puitelakeja ei voida antaa.


8. Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti päättää, että minis- terineuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä muissa kuin III osassa tarkoitetuissa tapauksissa.


40 artikla


Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamista koskevat erityismääräykset


1. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erotta- maton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu siviili- ja sotilaallisiin voimavaroihin. Unioni voi käyttää niitä unionin ulkopuolella toteutettaviin tehtäviin huolehtiakseen rauhan säilyttämisestä, konfliktien ehkäisemisestä ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien perus- kirjan periaatteiden mukaisesti. Näiden tehtävien täytäntöönpa- nosta vastataan jäsenvaltioiden voimavaroilla.


2. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan. Se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksi- mielisesti niin päättää. Tällöin se suosittelee, että kukin jäsen- valtio hyväksyy päätöksen valtiosääntönsä asettamien vaati- musten mukaisesti.


Tässä artiklassa tarkoitettu unionin politiikka ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluontee- seen, se kunnioittaa niitä velvoitteita, joita Pohjois-Atlantin sopimuksen perusteella on tietyillä jäsenvaltioilla, jotka katsovat yhteisen puolustuksensa toteutuvan Pohjois-Atlantin liitossa, ja se on sopusoinnussa tuossa yhteydessä määritettävän yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kanssa.


3. Jäsenvaltiot asettavat unionin käyttöön yhteisen turvalli- suus- ja puolustuspolitiikan toteuttamiseksi siviili- ja sotilaallisia voimavaroja myötävaikuttaakseen ministerineuvoston määritte- lemien tavoitteiden saavuttamiseen. Jäsenvaltiot, jotka muodos- tavat yhdessä monikansallisia joukkoja, voivat myös asettaa kyseiset joukot yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan käyt- töön.


Jäsenvaltiot sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voima- varojaan. Perustetaan Euroopan puolustusmateriaali-, tutkimus- ja sotilasvoimavaravirasto, joka määrittää operatiiviset vaati- mukset, myötävaikuttaa niiden täyttämistä edistäviin toimiin, pyrkii osaltaan määrittämään ja tarvittaessa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseksi, osallistuu voimavaroja ja puolustus- materiaalia koskevan eurooppalaisen politiikan määrittelyyn sekä avustaa ministerineuvostoa sotilaallisten voimavarojen parantamisen arvioinnissa.


4. Ministerineuvosto tekee yksimielisesti unionin ulkoasiain- ministerin tai jäsenvaltion ehdotuksesta eurooppapäätökset, jotka liittyvät yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteut- tamiseen, mukaan lukien tässä artiklassa tarkoitetun tehtävän käynnistämistä koskevat päätökset. Unionin ulkoasiainministeri voi ehdottaa, tarvittaessa yhdessä komission kanssa, kansallisten voimavarojen sekä unionin välineiden käyttämistä.

5. Ministerineuvosto voi antaa unionin puitteissa suoritet- tavan tehtävän toteuttamisen jäsenvaltioiden ryhmälle unionin arvojen vaalimiseksi ja sen etujen edistämiseksi. Tehtävän toteut- tamiseen sovelletaan III-211 artiklan määräyksiä.


6. Jäsenvaltiot, jotka täyttävät korkeammat sotilaallisia voima- varoja koskevat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla suorittaakseen vaativimpia tehtäviä, aloittavat unionin puitteissa rakenneyhteistyön. Tähän yhteistyöhön sovelletaan III-213 artiklan määräyksiä.


7. Kunnes Eurooppa-neuvosto tekee tämän artiklan 2 kohdan mukaisen ratkaisun, unionissa aloitetaan läheisempi yhteistyö keskinäisen puolustuksen alalla. Jos jokin tähän yhteistyöhön osallistuvista valtioista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muut osallistujavaltiot antavat sille apua kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin ja muin keinoin tämän yhteistyön nojalla ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan

51 artiklan määräysten mukaisesti. Keskinäistä puolustusta koskevaa läheisempää yhteistyötä toteuttaessaan siihen osallis- tuvat jäsenvaltiot toimivat läheisessä yhteistyössä Pohjois- Atlantin liiton kanssa. Tähän yhteistyöhön osallistumista ja sen toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä sitä koskevat päätöksentekomenettelyt ovat III-214 artiklassa.


8. Euroopan parlamenttia kuullaan säännöllisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeisistä näkökohdista ja perusvalinnoista, ja sille annetaan tietoja sen kehityksestä.


41 artikla


Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamista koskevat erityismääräykset


1. Unioni muodostaa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen


– säätämällä eurooppalakeja ja -puitelakeja, joilla pyritään tarvittaessa lähentämään kansallisia lainsäädäntöjä III osassa luetelluilla aloilla;


– vahvistamalla jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäistä luottamusta, erityisesti tuomioistuinten sekä muiden kuin tuomioistuinten päätösten keskinäisen tunnus- tamisen perusteella;


– jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten operatiivisen yhteistyön avulla, kuten poliisi- ja tulliviranomaisten sekä muiden rikosten ehkäisemiseen ja paljastamiseen erikoistu- neiden yksiköiden yhteistyön avulla.


2. Kansalliset parlamentit voivat osallistua vapauteen, turval- lisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen osalta III-161 artiklan mukaisiin arviointijärjestelmiin ja Europolin poliittiseen valvon- taan ja Eurojustin toiminnan arviointiin III-177 ja III-174 artiklan mukaisesti.


3. Poliisiyhteistyön ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalla jäsenvaltioilla on aloiteoikeus III-165 artiklan mukaisesti.


42 artikla


Yhteisvastuulauseke


1. Unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä ja yhteis- vastuun hengessä, jos jäsenvaltiossa tapahtuu terrorihyökkäys tai luonnonkatastrofi tai ihmisen aiheuttama suuronnettomuus. Unioni ottaa käyttöön kaikki käytettävissään olevat välineet, mukaan lukien jäsenvaltioiden käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat


a) torjuakseen terroriuhan jäsenvaltioiden alueella;


– suojellakseen demokraattisia instituutioita ja siviiliväestöä mahdolliselta terrorihyökkäykseltä;


– antaakseen apua jäsenvaltiolle tämän alueella ja tämän poliittisten elinten pyynnöstä terrorihyökkäyksen tapah- tuessa;


b) – antaakseen apua jäsenvaltiolle tämän alueella ja tämän poliittisten elinten pyynnöstä katastrofin tai suuronnetto- muuden tapahtuessa.


2. Tämän määräyksen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskoh- taiset säännöt on esitetty III-231 artiklassa.


III luku


TIIVIIMPI YHTEISTYÖ


43 artikla


Tiiviimpi yhteistyö


1. Jäsenvaltiot, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön unionin muun kuin yksinomaisen toimivallan alalla, saavat käyttää unionin toimielimiä ja unionin toimivaltaa sovel- taen tämän perustuslain asiaa koskevia määräyksiä ja noudattaen tässä artiklassa ja III-322-III-329 artiklassa tarkoitettuja rajoi- tuksia ja menettelysääntöjä.


Yhteistyön tarkoituksena on edistää unionin tavoitteiden saavut- tamista, suojella sen etuja ja vahvistaa sen yhdentymiskehitystä. Yhteistyöhön voivat sitä aloitettaessa ja milloin tahansa sen aikana osallistua kaikki jäsenvaltiot III-324 artiklan mukaisesti.


2. Ministerineuvosto myöntää oikeuden tiiviimmän yhteistyön aloittamiseen viimeisenä keinona todettuaan, että koko unioni ei voi saavuttaa tälle yhteistyölle asetettuja tavoit- teita kohtuullisessa ajassa, ja edellyttäen, että vähintään kolmas- osa jäsenvaltioista osallistuu yhteistyöhön. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa III-325 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.


3. Säädösten antamiseen osallistuvat vain tiiviimpään yhteis- työhön osallistuvia valtioita edustavat ministerineuvoston jäsenet. Kaikki jäsenvaltiot voivat kuitenkin osallistua asian käsittelyyn ministerineuvostossa.


Yksimielisyyteen vaaditaan ainoastaan yhteistyöhön osallistuvien valtioiden edustajien äänet. Määräenemmistöllä tarkoitetaan

yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien äänten enemmistöä ja vähintään kolmea viidesosaa näiden valtioiden väestöstä. Kun tässä perustuslaissa ei edellytetä ministerineu- voston tekevän ratkaisuaan komission ehdotuksesta tai kun ministerineuvosto ei tee ratkaisuaan unionin ulkoasiainminis- terin aloitteesta, vaaditulla määräenemmistöllä tarkoitetaan kahta kolmasosaa yhteistyöhön osallistuvista valtioista, ja vähin- tään kolmea viidesosaa näiden valtioiden väestöstä.


4. Tiiviimmän yhteistyön alalla hyväksytyt säädökset sitovat ainoastaan kyseiseen yhteistyöhön osallistuvia valtioita. Näiden säädösten ei katsota olevan säännöstöä, joka unionin jäseneh- dokkaiden on hyväksyttävä.


VI OSASTO


DEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN UNIONISSA


44 artikla


Demokraattisen yhdenvertaisuuden periaate


Unioni noudattaa kaikessa toiminnassaan kansalaistensa yhden- vertaisuuden periaatetta. Unionin toimielimet kohtelevat kansa- laisia yhdenvertaisesti.


45 artikla


Edustuksellisen demokratian periaate


1. Unionin toiminta perustuu edustuksellisen demokratian periaatteeseen.


2. Euroopan parlamentti on kansalaisten suora edustaja unionin tasolla. Jäsenvaltioita edustavat Eurooppa-neuvostossa ja ministerineuvostossa niiden hallitukset, jotka puolestaan ovat vastuussa kansalaisten valitsemille kansallisille parlamenteille.


3. Kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.


4. Euroopan tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat eu- rooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen.


46 artikla


Osallistavan demokratian periaate


1. Unionin toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden tuoda mielipiteensä julki ja vaihtaa mielipiteitä kaikista unionin toiminta-aloista asianmukaisten kanavien kautta.


2. Unionin toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä vuoro- puhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.


3. Varmistaakseen unionin toimien johdonmukaisuuden ja avoimuuden komissio kuulee asianomaisia osapuolia laajamittai- sesti.


4. Vähintään miljoona kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä komissiolle aloitteen aiheellisen ehdo- tuksen laatimiseksi asioista, joissa kansalaisten mielestä tarvitaan unionin säädöstä tämän perustuslain panemiseksi täytäntöön. Tällaisen kansalaisaloitteen edellyttämiä erityismenettelyjä ja

-edellytyksiä koskevat säännökset määritetään eurooppalailla.


47 artikla


Työmarkkinaosapuolet ja itsenäinen sosiaalinen vuoropu- helu


Euroopan unioni tunnustaa Euroopan tason työmarkkinaosa- puolten aseman ja edistää sitä ottaen huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuuden; unioni helpottaa työmarkki- naosapuolten välistä vuoropuhelua kunnioittaen niiden itsenäi- syyttä.


48 artikla


Euroopan oikeusasiamies


Euroopan oikeusasiamies, jonka Euroopan parlamentti nimittää, ottaa vastaan kantelut unionin toimielinten, muiden elinten tai erillisvirastojen hallinnossa ilmenneistä epäkohdista sekä tutkii ne ja laatii niistä kertomuksen. Euroopan oikeusasiamies hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana.


49 artikla


Unionin toimielinten toiminnan avoimuus


1. Unionin toimielimet, muut elimet ja erillisvirastot toimivat mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen.


2. Euroopan parlamentin istunnot ovat julkisia, samoin ministerineuvoston istunnot silloin kun se tarkastelee ja hyväksyy lainsäädäntöehdotuksia.


3. Kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, joiden asuinpaikka on jossakin jäsenvaltiossa, tai oikeushenkilöillä, joiden sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua unionin toimielinten, erillisvirastojen ja muiden elinten asiakirjoihin niiden tuottamis- tavasta riippumatta III osassa määrätyin edellytyksin.


4. Eurooppalailla vahvistetaan yleiset periaatteet ja rajoi- tukset, joilla julkisen tai yksityisen edun huomioon ottamiseksi säännellään oikeutta tutustua tällaisiin asiakirjoihin.


5. Kukin 3 kohdassa tarkoitettu toimielin, muu elin tai erillisvirasto vahvistaa omassa työjärjestyksessään erityismää- räykset oikeudesta tutustua asiakirjoihinsa 4 kohdassa tarkoi- tetun eurooppalain mukaisesti.

50 artikla


Henkilötietojen suoja


1. Jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan.


2. Eurooppalailla vahvistetaan säännöt, jotka koskevat luon- nollisia henkilöitä koskevien tietojen suojaa unionin toimi- elinten, muiden elinten ja erillisvirastojen käsitellessä henkilötie- toja ja jäsenvaltioiden käsitellessä henkilötietoja unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa toteuttaessaan, sekä säännöt, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikku- vuutta. Sääntöjen noudattamista valvoo riippumaton viran- omainen.


51 artikla


Kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asema


1. Unioni kunnioittaa sitä asemaa, joka kirkoilla ja uskonnol- lisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsää- dännön mukaisesti jäsenvaltioissa, eikä puutu siihen.


2. Unioni kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei- tunnustuksellisten järjestöjen asemaa.


3. Unioni käy avointa ja säännöllistä vuoropuhelua näiden kirkkojen ja järjestöjen kanssa tunnustaen niiden identiteetin ja erityisen tehtävän.


VII OSASTO


UNIONIN VARAINHOITO


52 artikla


Talousarviota ja varainhoitoa koskevat periaatteet


1. Kaikki unionin tulot ja menot arvioidaan kutakin varain- hoitovuotta varten ja otetaan talousarvioon III osan määräysten mukaisesti.


2. Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.


3. Talousarvioon otetaan vain kyseisen varainhoitovuoden menoja III-318 artiklassa tarkoitetun eurooppalain mukaisesti.


4. Talousarvioon otettujen menojen toteuttaminen edellyttää, että ensin on annettu oikeudellisesti velvoittava säädös, joka toimii oikeusperustana unionin toiminnalle ja menon toteutta- miselle III-318 artiklassa tarkoitetun eurooppalain mukaisesti. Säädöksen on oltava muodoltaan eurooppalaki, euroop- papuitelaki, eurooppa-asetus tai eurooppapäätös.


5. Talousarvion kurinalaisuuden turvaamiseksi unioni ei anna sellaisia säädöksiä, joilla saattaa olla huomionarvoisia vaiku- tuksia talousarvioon, ellei se esitä vakuuksia sille, että ehdotus tai toimenpide voidaan rahoittaa unionin omilla varoilla ja

54 artiklassa tarkoitetussa monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja menojen enimmäismääriä noudattaen.


6. Unionin talousarviota toteutetaan moitteettoman varain- hoidon periaatteen mukaisesti. Jäsenvaltiot ja unioni toimivat yhteistyössä varmistaakseen, että talousarvioon otetut määrä- rahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukai- sesti.


7. Unioni ja jäsenvaltiot suojaavat unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta III- 321 artiklan määräysten mukaisesti.


53 artikla


Unionin varat


1. Unioni järjestää itselleen tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat.


2. Unionin talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan omin varoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja.


3. Käytettävissä olevat unionin varat vahvistetaan ministeri- neuvoston eurooppalailla, jolla voidaan ottaa käyttöön uusia varaluokkia tai vähentää olemassa olevien luokkien määrää. Tämä laki tulee voimaan vasta, kun jäsenvaltiot ovat hyväksy- neet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.


4. Unionin varoja koskevat menettelysäännöt vahvistetaan ministerineuvoston eurooppalailla. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.


54 artikla


Monivuotinen rahoituskehys


1. Monivuotisella rahoituskehyksellä pyritään takaamaan, että unionin menot kehittyvät hallitusti käytettävissä olevien omien varojen puitteissa. Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahviste- taan maksusitoumusmäärärahoja koskevien vuotuisten ylärajojen sitovat määrät menoluokittain III-308 artiklan mukaisesti.


2. Monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan ministerineu- voston eurooppalailla. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa saatuaan Euroopan parlamentin kaikkien jäsentensä enemmis- töllä antaman hyväksynnän.


3. Unionin vuotuinen talousarvio laaditaan monivuotista rahoituskehystä noudattaen.


4. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti hyväk- syessään tämän perustuslain voimaantulon jälkeisen ensim- mäisen monivuotisen rahoituskehyksen.


55 artikla


Unionin talousarvio


Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto hyväksyvät komis- sion ehdotuksesta ja III-310 artiklassa määrättyjen menettely-

sääntöjen mukaisesti eurooppalain, jossa vahvistetaan unionin vuotuinen talousarvio.


VIII OSASTO


UNIONI JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ


56 artikla


Unioni ja sen lähiympäristö


1. Unioni luo naapurivaltioidensa kanssa erityissuhteet pyrkien saamaan aikaan unionin arvoihin perustuvan alueen, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus ja jolle ovat ominaisia yhteistyöhön perustuvat läheiset ja rauhanomaiset suhteet.


2. Unioni voi tätä varten tehdä ja panna täytäntöön erityisiä sopimuksia kyseisten valtioiden kanssa III-227 artiklan mukai- sesti. Sopimuksiin voi sisältyä vastavuoroisia oikeuksia ja velvol- lisuuksia sekä mahdollisuus toteuttaa yhteisiä toimia. Sopi- musten täytäntöönpanosta neuvotellaan määräajoin.


IX OSASTO


UNIONIN JÄSENYYS


57 artikla


Unioniin liittymistä koskevat vaatimukset ja menettely


1. Unioniin voivat liittyä kaikki Euroopan valtiot, jotka kunnioittavat 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja ja sitoutuvat edis- tämään niitä yhteisesti.


2. Unionin jäseneksi haluava Euroopan valtio osoittaa hake- muksensa ministerineuvostolle. Hakemuksesta ilmoitetaan Eu- roopan parlamentille ja jäsenvaltioiden kansallisille parlamen- teille. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti kuul- tuaan komissiota ja saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän. Liittymisehdoista ja -menettelyistä määrätään jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltion välisellä sopimuksella. Kaikkien sopimusvaltioiden on annettava sopimus ratifioitavaksi valtio- sääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.


58 artikla


Unionin jäsenyydestä johtuvien oikeuksien väliaikainen pidättäminen


1. Ministerineuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai komission perustellusta ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan tehdä jäsen- tensä neljän viidesosan enemmistöllä eurooppapäätöksen, jossa todetaan, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa mainittuja arvoja. Ennen tämän toteamista ministerineuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi samaa menettelyä noudattaen antaa sille suosituksia.


Ministerineuvosto tarkistaa säännöllisesti, ovatko tällaiseen totea- mukseen johtaneet perusteet edelleen olemassa.


2. Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti jäsenvaltioiden yhden kolmasosan ehdotuksesta tai komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan tehdä euroop- papäätöksen, jossa todetaan, että jokin jäsenvaltio loukkaa vaka- vasti ja jatkuvasti 2 artiklassa mainittuja arvoja, kehotettuaan ensin tätä jäsenvaltiota esittämään asiaa koskevat huomautuk- sensa.


3. Jos loukkaaminen on 2 kohdan mukaisesti todettu, minis- terineuvosto voi määräenemmistöllä tehdä eurooppapäätöksen, jolla pidätetään väliaikaisesti tietyt tästä perustuslaista johtuvat asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien kyseisen jäsenvaltion äänioikeus ministerineuvostossa. Tällöin ministerineuvosto ottaa huomioon tällaisen oikeuksien pidättä- misen mahdolliset vaikutukset luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin.


Asianomaista jäsenvaltiota sitovat kuitenkin edelleen sille tästä perustuslaista johtuvat velvoitteet.

4. Ministerineuvosto voi määräenemmistöllä tehdä myöhemmin eurooppapäätöksen, jolla muutetaan tai kumotaan 3 kohdan nojalla hyväksytyt toimenpiteet, jos niiden hyväksymi- seen johtaneessa tilanteessa tapahtuu muutos.


5. Tätä artiklaa sovellettaessa ministerineuvosto tekee ratkai- sunsa siten, että se ei ota huomioon asianomaisen jäsenvaltion ääntä. Henkilökohtaisesti tai edustettuina läsnä olevien jäsenten pidättyminen äänestämästä ei estä 2 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä.


Tätä kohtaa sovelletaan myös, kun jäsenvaltion äänioikeus pidä- tetään väliaikaisesti 3 kohdan nojalla.

6. Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä, jotka edustavat sen jäsenten enemmistöä.


59 artikla


Eroaminen unionista


1. Jokainen jäsenvaltio voi päättää erota Euroopan unionista valtiosääntönsä mukaisesti.


2. Jäsenvaltio, joka päättää erota, ilmoittaa aikomuksestaan Eurooppa-neuvostolle, joka ottaa ilmoituksen käsiteltäväkseen. Unioni neuvottelee kyseisen jäsenvaltion kanssa ja tekee tämän kanssa sopimuksen eroamiseen sovellettavista menettelytavoista Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen perusteella ja ottaen huomioon puitteet, jotka sääntelevät kyseisen valtion myöhempiä suhteita unioniin. Kyseisen sopimuksen tekee unionin puolesta ministerineuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.


Eroavan jäsenvaltion edustaja ei osallistu kyseistä jäsenvaltiota koskevan asian käsittelyyn eikä sitä koskevien päätösten tekemi- seen Eurooppa-neuvostossa tai ministerineuvostossa.


3. Tätä perustuslakia lakataan soveltamasta asianomaiseen jäsenvaltioon sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan tai, jos sopimusta ei ole, kahden vuoden kuluttua 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, ellei Eurooppa-neuvosto yhteisym- märryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa päätä jatkaa tätä määräaikaa.


4. Jos unionista eronnut jäsenvaltio hakee uudelleen jäse- nyyttä, sen hakemus käsitellään 57 artiklassa tarkoitetun menet- telyn mukaisesti.


II OSA


EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA


JOHDANTO


Euroopan kansat ovat luomalla välilleen yhä läheisemmän liiton päättäneet jakaa keskenään rauhanomaisen, yhteisiin arvoihin perustuvan tulevaisuuden.


Unioni perustuu ihmisarvon, vapauden, yhdenvertaisuuden ja yhteisvastuun jakamattomiin ja yleismaailmal- lisiin arvoihin, ja se on tietoinen henkisestä ja eettisestä perinnöstään. Se rakentuu kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteille. Se asettaa ihmisen toimintansa keskipisteeksi ottamalla käyttöön unionin kansa- laisuuden ja luomalla vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen.


Unioni edistää osaltaan näiden yhteisten arvojen vaalimista ja kehittämistä kunnioittaen Euroopan kansojen kulttuurien ja perinteiden monimuotoisuutta sekä jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä ja niiden tapaa järjestää hallintonsa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Unioni pyrkii edistämään tasapainoista ja kestävää kehitystä sekä varmistaa henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaan liikkuvuuden ja sijoittautumisvapauden.


Tämän vuoksi on välttämätöntä vahvistaa näiden perusoikeuksien suojaa tuomalla ne paremmin näkyviin perusoikeuskirjana ottaen huomioon yhteiskunnan muutoksen, sosiaalisen edistyksen sekä tieteen ja tekniikan kehityksen.


Tässä perusoikeuskirjassa vahvistetaan unionin toimivallan ja tehtävien sekä toissijaisuusperiaatteen mukai- sesti oikeudet, jotka perustuvat erityisesti jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen, unionin ja Euroopan neuvoston hyväksymiin sosiaalisiin peruskirjoihin sekä Euroopan unionin tuomiois- tuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Unionin ja jäsenvaltioiden tuomiois- tuimet tulkitsevat perusoikeuskirjaa tässä yhteydessä ottaen asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjan laatineen valmistelukunnan puheenjohtajiston alaisuudessa laaditut selitykset.


Nämä oikeudet tuovat mukanaan vastuuta ja velvollisuuksia sekä muita ihmisiä että koko ihmiskuntaa ja tulevia sukupolvia kohtaan.


Tämän vuoksi unioni tunnustaa jäljempänä esitetyt oikeudet, vapaudet ja periaatteet.


I OSASTO


IHMISARVO


II-1 artikla


Ihmisarvo


Ihmisarvo on loukkaamaton. Sitä on kunnioitettava ja suojel- tava.

b) ihmisten geneettiseen jalostamiseen tähtäävien käytäntöjen kielto, erityisesti sellaisten, joiden tavoitteena on ihmisten valikointi;


c) kielto hankkia taloudellista hyötyä ihmisruumiista ja sen osista sellaisinaan;


d) ihmisten jäljentämistarkoituksessa tapahtuvan kloonauksen kielto.


II-4 artikla

II-2 artikla


Oikeus elämään


1. Jokaisella on oikeus elämään.


2. Ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä teloittaa.


II-3 artikla


Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen


1. Jokaisella on oikeus ruumiilliseen ja henkiseen koskemat- tomuuteen.


2. Lääketieteen ja biologian alalla on noudatettava erityisesti seuraavia vaatimuksia ja kieltoja:


a) asianomaisen henkilön vapaaehtoinen ja asiaan vaikuttavista seikoista tietoisena annettu suostumus, joka on hankittu laissa säädettyjä menettelytapoja noudattaen;


Kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangais- tuksen ja kohtelun kielto


Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimilli- sellä tai halventavalla tavalla.


II-5 artikla


Orjuuden ja pakkotyön kielto


1. Ketään ei saa pitää orjana tai maaorjana.


2. Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.


3. Ihmiskauppa kielletään.


II OSASTO


VAPAUDET

2. Tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kunnioite- taan.


II-6 artikla


Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen


Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuu- teen.


II-7 artikla


Yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen

Jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe- elämäänsä, kotiaan sekä viestejään kunnioitetaan.


II-8 artikla


Henkilötietojen suoja

1. Jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan.


2. Tietojen käsittelyn on oltava asianmukaista ja sen on tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla. Jokaisella on oikeus tutustua niihin tietoihin, joita hänestä on kerätty, ja saada ne oikaistuksi.


3. Riippumaton viranomainen valvoo näiden sääntöjen noudattamista.


II-9 artikla


Xxxxxx solmia avioliitto ja oikeus perustaa perhe

Oikeus solmia avioliitto ja oikeus perustaa perhe taataan tämän oikeuden käyttöä sääntelevien kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti.


II-10 artikla


Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus


1. Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai vakaumusta ja vapauden tunnustaa uskontoa tai vakaumusta joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.


2. Oikeus kieltäytyä asepalveluksesta omantunnon syistä tunnustetaan tämän oikeuden käyttöä sääntelevien kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti.


II-11 artikla


Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus


1. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueelli- sista rajoista riippumatta.

II-12 artikla


Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus


1. Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapau- teen ja yhdistymisvapauteen kaikilla tasoilla erityisesti poliitti- sessa, ammattiyhdistys- ja yhteiskunnallisessa toiminnassa, mihin sisältyy, että jokaisella on oikeus perustaa yhdessä muiden kanssa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustami- seksi.


2. Unionin tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat unionin kansalaisten poliittisen tahdon ilmaisemiseen.


II-13 artikla


Taiteen ja tutkimuksen vapaus


Taiteen ja tieteellisen tutkimuksen vapaus turvataan. Akatee- mista vapautta kunnioitetaan.


II-14 artikla


Oikeus koulutukseen


1. Jokaisella on oikeus koulutukseen ja oikeus saada amma- tillista koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta.


2. Tähän oikeuteen kuuluu mahdollisuus saada maksutta oppivelvollisuuteen perustuvaa opetusta.


3. Vapautta perustaa oppilaitoksia demokratian periaatteita kunnioittaen sekä vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen omien uskonnollisten, aatteellisten ja kasvatuksellisten vakau- mustensa mukainen kasvatus ja opetus kunnioitetaan kyseisen vapauden ja kyseisen oikeuden käyttöä sääntelevien kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti.


II-15 artikla


Ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä


1. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.


2. Jokaisella unionin kansalaisella on vapaus hakea työpaikkaa, tehdä työtä, sijoittautua tai tarjota palveluja missä tahansa jäsenvaltiossa.


3. Kolmansien maiden kansalaisilla, joilla on lupa tehdä työtä jäsenvaltioiden alueella, on oikeus samanlaisiin työehtoihin kuin unionin kansalaisilla.


II-16 artikla


Xxxxxxxxxxxxxxx


Elinkeinovapaus tunnustetaan unionin oikeuden sekä kansal- listen lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.


II-17 artikla


Omistusoikeus


1. Jokaisella on oikeus nauttia laillisesti hankkimastaan omai- suudesta sekä käyttää, luovuttaa ja testamentata sitä. Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan paitsi yleisen edun sitä vaatiessa laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädettyjen ehtojen mukaisesti ja siten, että hänelle suoritetaan kohtuulli- sessa ajassa oikeudenmukainen korvaus omaisuuden menetyk- sestä. Omaisuuden käyttöä voidaan säännellä lailla siinä määrin kuin se on yleisen edun mukaan välttämätöntä.


2. Teollis- ja tekijänoikeudet turvataan.


II-18 artikla


Oikeus turvapaikkaan


Oikeus turvapaikkaan taataan pakolaisten oikeusasemaa koskevan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleisso- pimuksen ja pakolaisten oikeusasemaa koskevan 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan määräysten sekä Euroo- pan unionin perustuslain mukaisesti.


II-19 artikla


Suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa


1. Joukkokarkotukset kielletään.


2. Ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuttaa sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu.


III OSASTO


TASA-ARVO


II-20 artikla


Yhdenvertaisuus lain edessä


Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.


II-21 artikla


Syrjintäkielto


1. Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuo- leen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan.


2. Kielletään kaikenlainen kansalaisuuteen perustuva syrjintä Euroopan unionin perustuslain soveltamisalalla, sanotun kuiten- kaan rajoittamatta mainitun perustuslain erityismääräysten soveltamista.

II-22 artikla

Kulttuurinen, uskonnollinen ja kielellinen monimuotoisuus

Unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä moni- muotoisuutta.


II-23 artikla

Miesten ja naisten välinen tasa-arvo

Miesten ja naisten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien.

Tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle.


II-24 artikla

Lapsen oikeudet

1. Lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättö- mään suojeluun ja huolenpitoon. Xxxxxx on saatava ilmaista vapaasti mielipiteensä. Xxxxxx mielipide on otettava huomioon häntä koskevissa asioissa, hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukai- sesti.

2. Kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

3. Jokaisella lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöl- lisesti, jollei se ole lapsen edun vastaista.


II-25 artikla

Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet

Unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisar- voiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteis- kunnalliseen elämään ja kulttuurielämään, ja kunnioittaa näitä oikeuksia.


II-26 artikla

Vammaisten sopeutuminen yhteiskuntaan

Unioni tunnustaa vammaisten oikeuden päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistu- mistaan yhteiskuntaelämään, ja kunnioittaa tätä oikeutta.


IV OSASTO

YHTEISVASTUU


II-27 artikla

Työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksessä

Työntekijöille tai heidän edustajilleen on asianmukaisilla tasoilla taattava mahdollisuus saada riittävän ajoissa tietoa ja tulla kuul- luksi unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisissa tapauksissa ja niissä määrätyin edelly- tyksin.


II-28 artikla


Neuvotteluoikeus ja oikeus yhteisiin toimiin


Työntekijöillä ja työnantajilla tai näiden järjestöillä on unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukai- sesti oikeus asianmukaisilla tasoilla neuvotella ja tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia sekä oikeus ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi yhteistoimiin, lakko mukaan lukien.


II-29 artikla


Oikeus työhönsijoituspalveluihin


Jokaisella on oikeus maksuttomiin työhönsijoituspalveluihin.


II-30 artikla


Suoja perusteettoman irtisanomisen yhteydessä


Jokaisella työntekijällä on oikeus suojaan perusteettomalta irtisa- nomiselta unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.


II-31 artikla


Oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot


1. Jokaisella työntekijällä on oikeus sellaisiin työoloihin, jotka ovat hänen terveytensä, turvallisuutensa ja ihmisarvonsa mukaisia.


2. Jokaisella työntekijällä on oikeus enimmäistyöajan rajoituk- seen sekä päivittäisiin ja viikoittaisiin lepojaksoihin ja palkalli- seen vuosilomakauteen.


II-32 artikla


Lapsityövoiman käytön kielto ja nuorten suojelu työssä


Lapsityövoiman käyttö on kielletty. Työhönpääsemiseksi vaadit- tava vähimmäisikä ei saa olla alempi kuin ikä, jolloin oppivel- vollisuus päättyy, sanotun kuitenkaan rajoittamatta nuorille suotuisampien sääntöjen soveltamista ja tiettyjä poikkeuksia.


Työhön otetuille nuorille on annettava heidän ikänsä mukaiset työehdot ja heitä on suojeltava taloudelliselta hyväksikäytöltä ja työltä, joka saattaisi vahingoittaa heidän turvallisuuttaan, terveyttään tai fyysistä, henkistä, moraalista tai sosiaalista kehi- tystään tai haitata heidän koulutustaan.


II-33 artikla


Perhe- ja työelämä


1. Perheen oikeudellinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen suoja varmistetaan.

2. Voidakseen sovittaa yhteen perhe- ja työelämänsä jokai- sella on oikeus suojaan irtisanomiselta raskauteen ja synnytyk- seen liittyvän syyn vuoksi sekä oikeus vanhempainlomaan ja palkalliseen äitiyslomaan lapsen syntymän tai lapseksiottamisen yhteydessä.


II-34 artikla


Sosiaaliturva ja sosiaalituki


1. Unioni tunnustaa oikeuden sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaa- lipalveluihin, joilla taataan suoja muun muassa raskauden ja synnytyksen aikana ja sairauden, työtapaturman, hoidon tarpeen ja vanhuuden varalta sekä työpaikan menetyksen yhteydessä unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytän- töjen mukaisesti, sekä kunnioittaa tätä oikeutta.


2. Jokaisella, jolla on asuinpaikka unionissa ja siellä laillisesti liikkuvalla on oikeus sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalisiin etuihin unionin oikeuden ja kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.


3. Yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi unioni tunnustaa oikeuden sosiaalitukeen ja asumistukeen tai sosiaalisesti tuettuun asuntoon ihmisarvoisen elämän varmista- miseksi jokaiselle, jolla ei ole riittäviä varoja, unionin oikeuden ja kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, sekä kunnioittaa tätä oikeutta.


II-35 artikla


Terveyden suojelu


Jokaisella on oikeus saada ehkäisevää terveydenhoitoa ja lääkin- nällistä hoitoa kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytän- töjen mukaisin edellytyksin. Ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu varmistetaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimin- tojen määrittelyssä ja toteuttamisessa.


II-36 artikla


Mahdollisuus käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja


Edistääkseen unionin sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unioni tunnustaa mahdollisuuden käyttää kansallisten lainsää- däntöjen ja käytäntöjen mukaisia yleistä taloudellista etua koskevia palveluja Euroopan unionin perustuslain mukaisesti, sekä kunnioittaa tätä oikeutta.


II-37 artikla


Ympäristönsuojelu


Ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun paranta- minen on sisällytettävä unionin politiikkoihin ja varmistettava kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.


II-38 artikla


Kuluttajansuoja


Unionin politiikoissa varmistetaan kuluttajansuojan korkea taso.


V OSASTO


KANSALAISTEN OIKEUDET


II-39 artikla


Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa


1. Jokaisella unionin kansalaisella on äänioikeus ja vaalikel- poisuus Euroopan parlamentin vaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omilla kansalaisilla.


2. Euroopan parlamentin jäsenet valitaan yleisillä, välittö- millä, vapailla ja salaisilla vaaleilla.


II-40 artikla


Äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa


Jokaisella unionin kansalaisella on äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omilla kansalaisilla.


II-41 artikla


Oikeus hyvään hallintoon

4. Jokainen voi ottaa yhteyttä unionin toimielimiin jollakin perustuslain kielistä, ja hänen on saatava vastaus samalla kielellä.


II-42 artikla


Oikeus tutustua asiakirjoihin


Kaikilla unionin kansalaisilla ja kaikilla luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua Euroo- pan unionin toimielinten, muiden elinten ja erillisvirastojen asiakirjoihin, riippumatta siitä, missä muodossa ne on tuotettu.


II-43 artikla


Euroopan oikeusasiamies


Kaikilla unionin kansalaisilla ja kaikilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, muiden elinten tai erillisvirastojen toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan tuomioistuimen ja yleisen oikeusasteen tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöeli- minä.


II-44 artikla


Oikeus esittää vetoomus


Kaikilla unionin kansalaisilla ja kaikilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus vedota Euroo- pan parlamenttiin.


1. Jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, muut elimet ja erillisvirastot käsittelevät hänen asiansa puolueetto- masti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa.


2. Tähän oikeuteen sisältyy erityisesti:


a) jokaisen oikeus tulla kuulluksi ennen kuin häntä vastaan ryhdytään yksittäiseen toimenpiteeseen, joka vaikuttaisi häneen epäedullisesti;


b) jokaisen oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin ottaen huomioon oikeutetun luottamuksellisuuden, salassapitovel- vollisuuden ja liikesalaisuuden vaatimukset;


c) hallintoelinten velvoite perustella päätöksensä.


3. Jokaisella on oikeus saada unionilta korvausta niistä vahin- goista, joita unionin toimielimet tai sen henkilökuntaan kuuluvat ovat aiheuttaneet tehtäviään suorittaessaan, jäsenval- tioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukai- sesti.

II-45 artikla


Liikkumis- ja oleskeluvapaus


1. Jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella.


2. Liikkumis- ja oleskeluvapaus voidaan Euroopan unionin perustuslain mukaisesti myöntää jäsenvaltion alueella laillisesti asuville kolmansien maiden kansalaisille.


II-46 artikla


Diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antama suojelu


Jokainen unionin kansalainen saa kolmannen maan alueella, jossa jäsenvaltiolla, jonka kansalainen hän on, ei ole edustusta, suojelua minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsulivir- anomaisilta samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset.


VI OSASTO


LAINKÄYTTÖ


II-47 artikla


Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueetto- maan tuomioistuimeen


Jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava tässä artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuoja- keinot tuomioistuimessa.


Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukai- seen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu. Jokaisella on oltava mahdollisuus saada neuvoja ja antaa toisen henkilön puolustaa ja edustaa itseään.


Maksutonta oikeusapua annetaan niille, joilla ei ole riittäviä varoja, jos tällainen apu on tarpeen, jotta asianomainen voisi tehokkaasti käyttää oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.


II-48 artikla


Syyttömyysolettama ja oikeus puolustukseen


1. Jokaista syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.


2. Jokaiselle syytetylle taataan oikeus puolustukseen.


II-49 artikla


Laillisuusperiaate ja rikoksista määrättävien rangaistusten oikeasuhteisuuden periaate


1. Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä rikos kansal- lisen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan. Rikok- sesta ei saa määrätä sen tekohetkellä sovellettavissa ollutta rangaistusta ankarampaa rangaistusta. Jos rikoksenteon jälkeen laissa säädetään lievemmästä rangaistuksesta, on sovellettava kyseistä lievempää rangaistusta.


2. Tämän artiklan määräykset eivät estä ryhtymästä oikeu- denkäyntiin henkilöä vastaan ja tuomitsemasta häntä rangaistuk- seen teosta tai laiminlyönnistä, joka kansakuntien yhteisesti tunnustamien yleisten periaatteiden mukaan oli tekohetkellä rikos.


3. Rangaistus ei saa olla epäsuhteessa rikoksen vakavuuteen.

II-50 artikla


Kielto syyttää ja rangaista oikeudenkäynnissä kahdesti samasta rikoksesta


Ketään ei saa tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo unionissa lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi lain mukaisesti.


VII OSASTO


PERUSOIKEUSKIRJAN TULKINTAA JA SOVELTAMISTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET


II-51 artikla


Soveltamisala


1. Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä, muita elimiä ja erillisvirastoja toissijaisuusperiaat- teen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta. Tämän vuoksi ne kunnioittavat tämän perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia, noudattavat sen sisältämiä periaatteita ja edistävät niiden soveltamista kukin toimivaltuuksiensa mukaisesti ja unionille perustuslain muissa osissa annetun toimivallan rajoja noudattaen.


2. Tällä perusoikeuskirjalla ei uloteta unionin oikeuden sovel- tamisalaa unionin toimivaltaa laajemmaksi eikä luoda unionille uusia toimivaltuuksia tai uusia tehtäviä eikä muuteta perustus- lain muissa osissa määriteltyjä toimivaltuuksia ja tehtäviä.


II-52 artikla


Oikeuksien ja periaatteiden kattavuus ja tulkinta


1. Tässä perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla, ja kyseisten oikeuksien ja vapauksien olennaista sisältöä noudat- taen. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan tehdä ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosi- asiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.


2. Tässä perusoikeuskirjassa tunnustettuja oikeuksia, joista määrätään perustuslain muissa osissa, sovelletaan kyseisissä osissa määriteltyjen edellytysten ja rajoitusten mukaisesti.


3. Siltä osin kuin tämän perusoikeuskirjan oikeudet vastaavat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevassa eu- rooppalaisessa yleissopimuksessa taattuja oikeuksia, niiden merkitys ja kattavuus ovat samat kuin mainitussa yleissopimuk- sessa. Mitä tässä määrätään, ei estä unionia määräämästä tätä laajemmasta suojasta.


4. Koska perusoikeuskirjassa tunnustetaan perusoikeudet sel- laisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntö- perinteestä, näitä perusoikeuksia tulkitaan kyseisen perinteen mukaisesti.


5. Perusoikeuskirjan periaatteita sisältävät määräykset voidaan panna täytäntöön unionin toimielinten tai muiden elinten anta- milla lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävillä säädöksillä ja täytäntöönpanosäädöksillä sekä säädöksillä, joita jäsenvaltiot antavat unionin lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi; tällöin kunkin näistä on toimittava oman toimivaltansa puitteissa. Ne ovat tuomioistuimen ratkaistavissa vain silloin kun kyse on tällaisten säädösten tulkinnasta tai niiden laillisuuden ratkaise- misesta.

6. Kansalliset lait ja käytännöt otetaan täysin huomioon, kuten perusoikeuskirjassa määrätään.


II-53 artikla

Suojan taso

Tämän perusoikeuskirjan määräyksiä ei saa tulkita siten, että ne rajoittaisivat tai loukkaisivat niitä ihmisoikeuksia ja perusva-

pauksia, jotka tunnustetaan unionin oikeudessa, kansainvälisessä oikeudessa ja niissä kansainvälisissä yleissopimuksissa, joiden sopimuspuolina unioni, tai kaikki jäsenvaltiot ovat, ja erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevassa eu- rooppalaisessa yleissopimuksessa, sekä jäsenvaltioiden perustus- laeissa, niiden soveltamisalojen mukaisesti.


II-54 artikla


Oikeuksien väärinkäytön kielto


Tämän perusoikeuskirjan määräysten ei saa tulkita antavan oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä perusoikeus- kirjassa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa sitä laajem- malti kuin tässä perusoikeuskirjassa on sallittu.


III OSA

UNIONIN POLITIIKKa ja TOIMINTa


I OSaSTO


YLEISESTI SOVELLETTAVAT LAUSEKKEET


III-1 artikla


Huolehtiessaan tässä osassa tarkoitetun politiikan ja toiminnan välisestä johdonmukaisuudesta unioni ottaa huomioon kaikki tavoitteensa ja noudattaa toimivallan siirtymisen periaatetta.


III-2 artikla


Toteuttaessaan tässä osassa tarkoitettua toimintaa unioni pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten väliltä sekä edistä- mään miesten ja naisten tasa-arvoa.


III-3 artikla


Tässä osassa tarkoitetun politiikan ja toiminnan määrittelyssä ja toteuttamisessa unioni pyrkii torjumaan kaikkea sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.


III-4 artikla


Ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä tässä osassa tarkoitetun unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi.


III-5 artikla


Kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset otetaan huomioon yhteisön muuta politiikkaa ja toimintaa määriteltäessä ja toteu- tettaessa.

III-6 artikla


Ottaen huomioon yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen aseman palveluina, joita kaikki unionissa arvostavat, ja niiden merkityksen sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistä- misessä unioni ja jäsenvaltiot huolehtivat kukin toimivaltansa mukaisesti ja perustuslain soveltamisalalla siitä, että tällaiset palvelut toimivat sellaisin periaattein ja erityisesti taloudellisin ja rahoituksellisin edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III-55, III-56 ja III-136 artiklan soveltamista. Nämä periaatteet ja edellytykset määritellään eu- rooppalailla.


II OSaSTO


SYRJINTÄKIELTO JA KANSALAISUUS


III-7 artikla


Eurooppalailla tai -puitelailla voidaan säädellä I-4 artiklassa tarkoitettua kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltämistä.


III-8 artikla


1. Ministerineuvoston eurooppalailla tai -puitelailla voidaan unionille tässä perustuslaissa uskotun toimivallan rajoissa vahvistaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän perustus- lain muiden määräysten soveltamista. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.


2. Eurooppalailla tai -puitelailla voidaan vahvistaa unionin kannustustoimenpiteiden perusperiaatteet ja määritellä tällaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioiden toimia ja jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.


III-9 artikla


1. Jos osoittautuu, että tarvitaan unionin toimia helpotta- maan jokaisen unionin kansalaisen vapaata liikkuvuutta ja oles- kelua koskevan, I-8 artiklassa tarkoitetun oikeuden käyttöä, eikä tässä perustuslaissa ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuk- sista, eurooppalailla tai -puitelailla voidaan vahvistaa toimenpi- teitä tätä tarkoitusta varten.


2. Samaa tarkoitusta varten ja ellei tässä perustuslaissa ole määräyksiä tätä koskevista valtuuksista, ministerineuvoston eu- rooppalailla tai -puitelailla voidaan vahvistaa toimenpiteitä, jotka koskevat passeja, henkilötodistuksia, oleskelulupia tai muita niihin rinnastettavia asiakirjoja, sekä toimenpiteitä, jotka koskevat sosiaaliturvaa tai sosiaalista suojelua. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuul- tuaan.


III-10 artikla


Ministerineuvoston eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat I-8 artiklassa tarkoi- tettua jokaisen unionin kansalaisen oikeutta äänestää ja asettua ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, olematta tämän valtion kansalainen. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksi- mielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan. Näihin yksityiskoh- taisiin sääntöihin voi sisältyä poikkeustoimenpiteitä, jos ne ovat perusteltuja jonkin jäsenvaltion erityisten ongelmien takia.


Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa eivät rajoita III-232 artiklan 2 kohdan ja sen soveltamiseksi hyväksyttyjen toimenpiteiden soveltamista.


III-11 artikla


Jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet I–8 artiklassa tarkoitetun unionin kansalaisten diplomaatti- ja konsulisuojelun turvaamiseksi kolmansissa maissa.


Ministerineuvoston eurooppalailla voidaan vahvistaa tällaista suojelua helpottavat tarpeelliset toimenpiteet. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan.


III-12 artikla


Ne kielet, joilla jokainen unionin kansalainen voi I-8 artiklan nojalla kääntyä toimielimen tai neuvoa-antavan elimen puoleen ja saada vastauksen, luetellaan IV-10 artiklassa. Tässä artiklassa tarkoitetaan I-18 artiklan 2 kohdassa, I-30 artiklassa ja I-31 artik- lassa lueteltuja toimielimiä ja neuvoa-antavia elimiä sekä Euroo- pan oikeusasiamiestä.

III-13 artikla


Komissio antaa Euroopan parlamentille, ministerineuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle joka kolmas vuosi kertomuksen I-8 artiklan ja tämän osaston määräysten soveltamisesta. Tässä kertomuksessa otetaan huomioon unionin kehitys.


Tältä pohjalta ja rajoittamatta tämän perustuslain muiden määr- äysten soveltamista, I-8 artiklan mukaisia oikeuksia voidaan täydentää ministerineuvoston eurooppalailla tai -puitelailla. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Tämä laki tai puitelaki tulee voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.


III OSASTO


SISÄISET POLITIIKAT JA TOIMET


I LUKU


SISÄMARKKINAT


1 JAKSO


Sisämarkkinoiden toteuttaminen


III-14 artikla


1. Unioni hyväksyy toimenpiteet, joiden tarkoituksena on toteuttaa sisämarkkinat tämän artiklan, III-15 artiklan, III-

26 artiklan 1 kohdan, III-29, III-39, III-62, III-65, III-143 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustuslain muiden määräysten soveltamista.


2. Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan tämän perustuslain määräysten mukaisesti.


3. Ministerineuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta eu- rooppa-asetukset tai -päätökset, joissa määritellään ne suunta- viivat ja edellytykset, jotka ovat tarpeen tasapainoisen edisty- misen takaamiseksi kaikilla kyseisillä aloilla.


III-15 artikla


Laatiessaan ehdotuksiaan III-14 artiklassa tarkoitettujen tavoit- teiden toteuttamiseksi komissio ottaa huomioon sen, kuinka paljon tiettyjen eri kehitystasoilla olevien kansantalouksien täytyy ponnistella sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, ja se voi ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä.


Jos nämä toimenpiteet ovat poikkeustoimenpiteitä, niiden on oltava väliaikaisia ja aiheutettava mahdollisimman vähän häi- riötä sisämarkkinoiden toiminnalle.


III-16 artikla


Jäsenvaltiot neuvottelevat keskenään, jotta ne voivat yhdessä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet estääkseen sen, että toimenpi- teet, joihin jäsenvaltio voi joutua turvautumaan yleisen järjes- tyksen ylläpitämiseen vaikuttavissa vakavissa sisäisissä levotto- muuksissa, sodassa tai sodan uhkaa merkitsevässä vakavassa kansainvälisessä jännitystilassa taikka täyttääkseen velvoitteet, joihin se on sitoutunut rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiseksi, vaikuttaisivat sisämarkkinoiden toimintaan.


III-17 artikla


Xxx XXX-6 ja III-34 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa toteutetut toimenpiteet vääristävät kilpailun edellytyksiä sisämarkkinoilla, komissio tutkii yhdessä sen valtion kanssa, jota asia koskee, miten kyseiset toimenpiteet voidaan mukauttaa tämän perustus- lain määräyksiin.


Poiketen III-265 ja III-266 artiklassa määrätystä menettelystä komissio tai jäsenvaltio voi, jos se katsoo, että jokin jäsenvaltio käyttää väärin III-6 ja III-34 artiklassa tarkoitettuja valtuuksia, saattaa asian suoraan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Unionin tuomioistuin ratkaisee asian suljetuin ovin.


2 JAKSO


Henkilöiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus


1 alajakso


Työntekijät


III-18 artikla


1. Työntekijöillä on oikeus liikkua vapaasti unionissa.


2. Kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työnteki- jöiden syrjintä työsopimusten tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa on kiellettyä.


3. Työntekijöillä on oikeus yleisen järjestyksen tai turvalli- suuden taikka kansanterveyden vuoksi perustelluin rajoituksin


a) hakea tosiasiallisesti tarjottua työtä;


b) liikkua tässä tarkoituksessa vapaasti jäsenvaltioiden alueella;


c) oleskella jäsenvaltion alueella työn tekemiseksi tämän valtion kotimaisten työntekijöiden työsuhdetta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti;


d) jäädä työsuhteen päätyttyä jäsenvaltion alueelle komission eurooppa-asetuksissa säädetyin edellytyksin.

4. Tämä artikla ei koske julkisen hallinnon palvelussuhteita.


III-19 artikla


Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen III-18 artiklassa tarkoitetun työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi. Kyseinen laki tai puitelaki xxxx- xxxx, kun talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


Eurooppalain tai -puitelain tarkoitus on erityisesti:


a) varmistaa kansallisten työvoimaviranomaisten kiinteä yhteis- toiminta;


b) poistaa kansallisesta lainsäädännöstä ja jäsenvaltioiden väli- sistä aikaisemmista sopimuksista johtuvat hallinnolliset menettelyt ja käytännöt sekä avoimiin työpaikkoihin pääsyä koskevat määräajat, joiden voimassa pitäminen olisi esteenä työntekijöiden liikkuvuuden vapauttamiselle;


c) poistaa kaikki sellaiset kansallisesta lainsäädännöstä ja jäsen- valtioiden välisistä aikaisemmista sopimuksista johtuvat määräajat ja muut rajoitukset, joilla asetetaan muiden jäsen- valtioiden työntekijöille erilaiset työpaikan vapaata valintaa koskevat ehdot kuin jäsenvaltion kotimaisille työntekijöille;


d) toteuttaa järjestelmiä, joiden avulla työpaikkojen tarjonta ja kysyntä saadaan vastaamaan toisiaan ja helpotetaan työmarkkinoiden tasapainoa siten, että eri alueilla ja teolli- suudenaloilla vältetään elintasoa ja työllisyyttä uhkaavat vakavat vaarat.


III-20 artikla


Jäsenvaltiot edistävät nuorten työntekijöiden vaihtoa osana yhteistä toimintaohjelmaa.


III-21 artikla


Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan sosiaaliturva-alan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen työntekijöiden vapaan liikku- vuuden toteuttamiseksi, erityisesti ottamalla käyttöön järjes- telmä, joka turvaa palkattuina työntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville siirtotyöläisille ja heidän huollet- tavilleen sen, että:


a) kaudet, jotka eri maiden lainsäädännön mukaan otetaan huomioon oikeuden saamiseksi etuuteen ja sen säilyttämi- seksi sekä etuuden määrän laskemiseksi, lasketaan yhteen;


b) etuudet maksetaan jäsenvaltioiden alueella asuville.


2 alajakso


Sijoittautumisoikeus


III-22 artikla


Tämän alajakson mukaisesti kielletään rajoitukset, jotka koskevat jäsenvaltion kansalaisen vapautta sijoittautua toisen jäsenvaltion alueelle. Samoin kielletään rajoitukset, jotka estävät jäsenvaltion alueelle sijoittautuneita jäsenvaltion kansalaisia perustamasta kauppaedustajan liikkeitä, sivuliikkeitä ja tytäryh- tiöitä.


Jollei pääomia koskevan jakson määräyksistä muuta johdu, jäsenvaltion kansalaisilla on toisen jäsenvaltion alueella oikeus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa itsenäistä ammattia sekä oikeus perustaa ja johtaa yrityksiä, erityisesti III-27 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuja yhtiöitä, niillä edellytyksillä, jotka sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaan koskevat sen kansa- laisia.


III-23 artikla


1. Eurooppapuitelailla vahvistetaan toimenpiteet sijoittautu- misvapauden toteuttamiseksi tietyllä toimialalla. Kyseinen puite- laki annetaan, kun talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


2. Euroopan parlamentti, ministerineuvosto ja komissio suo- rittavat niille 1 kohdassa määrätyt tehtävät erityisesti:


a) suomalla yleensä etusijan niille toimialoille, joilla sijoittautu- misvapaus vaikuttaa hyvin suotuisasti tuotantoon ja kaup- paan;


b) varmistamalla jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen kiinteän yhteistoiminnan saadakseen tietoa erityis- oloista unionissa niillä eri toimialoilla, joita asia koskee;


c) poistamalla kansallisesta lainsäädännöstä ja jäsenvaltioiden välisistä aikaisemmista sopimuksista johtuvat sellaiset hallin- nolliset menettelyt ja käytännöt, joiden voimassa pitäminen olisi sijoittautumisvapauden esteenä;


d) huolehtimalla siitä, että jostain jäsenvaltiosta olevat palkatut työntekijät, jotka tekevät työtä toisen jäsenvaltion alueella, voivat jäädä tämän valtion alueelle harjoittamaan itsenäistä ammattia, jos he täyttävät ne edellytykset, jotka heidän olisi täytettävä, jos he tulisivat tähän jäsenvaltioon silloin, kun he aikovat ryhtyä harjoittamaan tätä ammattia;


e) tekemällä jäsenvaltion kansalaisille mahdolliseksi hankkia ja käyttää toisen jäsenvaltion alueella olevaa kiinteää omai- suutta, sikäli kuin se ei ole ristiriidassa III-118 artiklan 2 kohdassa määrättyjen periaatteiden kanssa;


f) poistamalla jokaisella kyseeseen tulevalla toimialalla sijoittau- tumisvapauden rajoitukset asteittain niin edellytyksistä, jotka koskevat kauppaedustajan liikkeiden, sivuliikkeiden ja tytär- yhtiöiden perustamista jäsenvaltion alueelle, kuin edellytyk-

sistä, jotka koskevat päätoimipaikan henkilöstön pääsyä näiden johto- ja valvontatehtäviin;


g) sovittamalla tarpeen mukaan yhteen ja pyrkimällä tekemään samanvertaisiksi ne takeet, joita jäsenvaltioissa edellytetään III-24 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niin yhtiön jäsenten kuin ulkopuolisten etujen turvaamiseksi;


h) huolehtimalla siitä, että jäsenvaltioiden myöntämä tuki ei vääristä sijoittautumisen edellytyksiä.


III-24 artikla


Tätä alajaksoa ei jäsenvaltiossa sovelleta toimialaan, joka jatku- vasti tai tilapäisesti liittyy julkisen vallan käyttöön kyseisessä jäsenvaltiossa.


Eurooppalailla tai -puitelailla voidaan säätää, että tämän alajakson määräyksiä ei sovelleta tiettyyn toimialaan.


III-25 artikla


1. Tämä alajakso ja sen nojalla hyväksytyt toimenpiteet eivät rajoita niiden jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten soveltamista, joiden mukaan ulkomaalaisiin sovelle- taan erityissääntelyä yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka kansanterveyden perusteella.


2. Eurooppapuitelailla sovitetaan yhteen 1 kohdassa tarkoi- tetut kansalliset säännökset.


III-26 artikla


1. Eurooppapuitelailla helpotetaan itsenäiseksi ammatinhar- joittajaksi ryhtymistä ja toimintaa itsenäisenä ammatinharjoitta- jana. Kyseisen puitelain tarkoitus on:


a) tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroinen tunnus- taminen;


b) itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä ja toimintaa itsenäisenä ammatinharjoittajana koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovitta- minen.


2. Lääkärinammattia, lääketieteeseen liittyviä ammatteja ja apteekkialan ammatteja koskevien rajoitusten asteittainen pois- taminen riippuu niiden harjoittamisen edellytysten yhteensovit- tamisesta eri jäsenvaltioissa.


III-27 artikla


Jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustetut yhtiöt, joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on unionin alueella, rinnastetaan tätä alajaksoa sovellettaessa luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat jäsenvaltion kansalaisia.


Yhtiöillä tarkoitetaan siviili- ja kauppaoikeudellisia yhtiöitä, osuustoiminnallisia yhtiöitä sekä muita julkis- tai yksityisoikeu- dellisia oikeushenkilöitä, lukuun ottamatta niitä, jotka eivät tavoittele voittoa.


III-28 artikla


Jäsenvaltiot antavat muiden jäsenvaltioiden kansalaisille saman oikeuden osallistua III-24 artiklassa tarkoitettujen yhtiöiden pääomaan kuin omille kansalaisilleen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän perustuslain muiden määräysten sovelta- mista.


3 alajakso


Vapaus tarjota palveluja


III-29 artikla


Tämän alajakson mukaisesti kielletään rajoitukset, jotka koskevat muuhun unionin valtioon kuin palvelujen vastaanot- tajan valtioon sijoittautuneen jäsenvaltion kansalaisen vapautta tarjota palveluja unionissa.


Eurooppalailla tai -puitelailla tämä alajakso voidaan ulottaa koskemaan myös sellaisia palvelujen tarjoajia, jotka ovat kolmannen maan kansalaisia, mutta jotka ovat sijoittautuneet unioniin.


III-30 artikla


Tässä perustuslaissa palveluilla tarkoitetaan suorituksia, joista tavallisesti maksetaan korvaus ja joita määräykset tavaroiden, pääomien tai henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta eivät koske.


Palveluihin kuuluu erityisesti:


a) teollinen toiminta;

b) kaupallinen toiminta;

c) käsityöläistoiminta;

d) vapaiden ammattien harjoittamiseen kuuluva toiminta.


Palvelun tarjoaja saa tilapäisesti harjoittaa toimintaansa jäsenval- tiossa, jossa palvelu tarjotaan, niillä edellytyksillä, jotka tämä jäsenvaltio asettaa kansalaisilleen, sanotun kuitenkaan rajoitta- matta sijoittautumisoikeutta koskevan alajakson soveltamista.


III-31 artikla


1. Palvelujen tarjoamisen vapauteen liikenteen alalla sovelle- taan liikennettä koskevaa jaksoa.


2. Pääomien liikkuvuuteen liittyvät pankki- ja vakuutuspal- velut vapautetaan yhdessä pääomanliikkeiden vapauttamisen kanssa.


III-32 artikla


1. Eurooppapuitelailla vahvistetaan toimenpiteet tietyn palvelun vapauttamiseksi. Kyseinen puitelaki annetaan, kun talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua eurooppapuitelakia annet- taessa etusijalla ovat yleensä palvelut, jotka suoraan vaikuttavat tuotantokustannuksiin tai joiden vapauttaminen osaltaan edistää tavarakauppaa.


III-33 artikla


Jäsenvaltiot ovat valmiit etenemään palvelujen vapauttamisessa pidemmälle kuin III-29 artiklan 1 kohdan nojalla annetussa eurooppapuitelaissa säädetään, jos niiden yleinen taloudellinen tilanne ja olot asianomaisella elinkeinoelämän alalla sen sallivat.


Komissio antaa asiasta suosituksia niille jäsenvaltioille, joita asia koskee.


III-34 artikla


Kunnes palvelujen tarjoamisen vapautta koskevat rajoitukset on poistettu, kukin jäsenvaltio soveltaa näitä rajoituksia III-

29 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuihin palvelujen tarjoajiin heidän kansalaisuudestaan tai asuinpaikastaan riippu- matta.


III-35 artikla


Mitä III-24 ja III-27 artiklassa määrätään, sovelletaan tässä alajaksossa tarkoitettuihin kysymyksiin.


3 JAKSO


Tavaroiden vapaa liikkuvuus


1 alajakso


Tulliliitto


III-36 artikla


1. Unioni käsittää tulliliiton, johon kuuluu kaikki tavara- kauppa ja joka merkitsee, että vienti- ja tuontitullit sekä kaikki vaikutukseltaan vastaavat maksut ovat kiellettyjä jäsenvaltioiden välillä ja että toteutetaan yhteinen tullitariffi suhteessa kolman- siin maihin.


2. Tämän jakson III-38 artiklaa ja 3 alajaksoa sovelletaan jäsenvaltioista peräisin oleviin tuotteisiin sekä sellaisiin kolman- sista maista tuleviin tuotteisiin, jotka ovat jäsenvaltioissa vapaassa vaihdannassa.


III-37 artikla


Kolmansista maista tulevien tuotteiden katsotaan olevan jäsen- valtiossa vapaassa vaihdannassa, jos tuontimuodollisuuksia on noudatettu ja tuotteista on tässä jäsenvaltiossa kannettu niistä menevät tullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut eikä näitä tulleja tai maksuja ole kokonaan tai osittain palautettu.


III-38 artikla


Tuonti- ja vientitullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut ovat kiellettyjä jäsenvaltioiden välillä. Tämä koskee myös fiskaalisia tulleja.


III-39 artikla


Ministerineuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta eurooppa- asetukset tai -päätökset, joilla vahvistetaan yhteisen tullitariffin tullit.


III-40 artikla


Hoitaessaan tässä alajaksossa määrättyjä tehtäviään komissio pitää lähtökohtanaan:


a) tarvetta edistää jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä kauppaa;


b) kilpailun edellytysten kehitystä unionissa siltä osin kuin se parantaa yritysten kilpailukykyä;


c) raaka-aineiden ja puolivalmisteiden saantia koskevia unionin tarpeita, jolloin komissio huolehtii siitä, että jäsenvaltioiden välisiä kilpailun edellytyksiä valmiiden tuotteiden osalta ei vääristetä;


d) tarvetta välttää vakavia häiriöitä jäsenvaltioiden taloudessa sekä tarvetta varmistaa tuotannon järkiperäinen kehitys ja kulutuksen kasvu unionissa.


2 alajakso


Tulliyhteistyö


III-41 artikla


Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan tämän perustuslain soveltamisalalla toimenpiteitä jäsenvaltioiden sekä jäsenval- tioiden ja komission välisen tulliyhteistyön vahvistamiseksi.


3 alajakso


Määrällisten rajoitusten kieltäminen


III-42 artikla


Jäsenvaltioiden väliset sekä tuonnin että viennin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.


III-43 artikla


Mitä III-42 artiklassa määrätään, ei estä sellaisia tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvalli- suuden kannalta, ihmisten tai eläinten terveyden ja elämän suojelemiseksi tai kasvien suojelemiseksi, taiteellisten, historial- listen tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi taikka teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Nämä kiellot

tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyä rajoitta- mista.


III-44 artikla


1. Jäsenvaltiot mukauttavat kaupallisia valtion monopolejaan niin, että tavaroiden hankintaa tai myyntiä koskevissa ehdoissa ei syrjitä jäsenvaltioiden kansalaisia.


Tätä artiklaa sovelletaan kaikkiin toimielimiin, joiden välityksellä jäsenvaltio lain nojalla tai tosiasiallisesti suoraan tai välillisesti valvoo tai ohjaa jäsenvaltioiden välistä tuontia tai vientiä taikka olennaisesti vaikuttaa siihen. Artiklaa sovelletaan myös mono- poleihin, jotka perustuvat valtion myöntämään yksinoikeuteen.


2. Jäsenvaltiot eivät toteuta uusia toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa 1 kohdan periaatteiden kanssa tai joilla rajoitetaan jäsenvaltioiden välisten tullien ja määrällisten rajoitusten kieltä- mistä koskevien artiklojen soveltamisalaa.


3. Jos kaupalliseen valtion monopoliin liittyy sääntely, jonka tarkoituksena on helpottaa maataloustuotteiden menekkiä tai varmistaa niistä paras mahdollinen tuotto, tätä artiklaa sovellet- taessa on tarpeen antaa yhtäläiset takeet niiden tuottajien työlli- syydestä ja elintasosta, joita asia koskee.


4 JAKSO


Pääomat ja maksut


III-45 artikla


Tämän jakson mukaisesti kiellettyjä ovat rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä tai maksuja jäsenvaltioiden välillä taikka jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.


III-46 artikla


1. Mitä III-45 artiklassa määrätään, ei estä soveltamasta kolmansiin maihin sellaisia rajoituksia, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai unionin oikeuden mukaan voimassa 31 päivänä joulukuuta 1993 ja jotka koskevat pääomanliikkeitä kolmansiin maihin tai kolmansista maista, jos näihin liittyy suoria sijoituksia, kiinteistösijoitukset mukaan luettuina, sijoit- tautumista, rahoituspalvelujen tarjoamista tai arvopaperien hyväksymistä pääomamarkkinoille.


2. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan toimenpiteet, jotka koskevat pääomanliikkeitä kolmansiin maihin tai kolman- sista maista, jos näihin liittyy suoria sijoituksia, kiinteistösijoi- tukset mukaan luettuina, sijoittautumista, rahoituspalvelujen tarjoamista tai arvopaperien hyväksymistä pääomamarkkinoille.


Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto pyrkivät mahdolli- simman laajalti toteuttamaan pääomien vapaan liikkuvuuden tavoitteen jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä sanotun rajoittamatta tämän perustuslain muiden määräysten sovelta- mista.


3. Poiketen 2 kohdasta, ainoastaan ministerineuvoston eu- rooppalailla tai -puitelailla voidaan vahvistaa toimenpiteitä, jotka unionin oikeudessa merkitsevät taantumista kolmansiin maihin tai kolmansista maista suuntautuvien pääomanliikkeiden vapaut- tamisessa. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Eu- roopan parlamenttia kuultuaan.


III-47 artikla


1. Mitä III-45 artiklassa määrätään, ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta:


a) soveltaa niitä verolainsäädäntönsä säännöksiä, joiden mukaan verovelvollisia kohdellaan eri tavoin heidän asuin- paikkansa tai heidän pääomansa sijoituspaikan perusteella;


b) toteuttaa kaikki välttämättömät toimenpiteet, joilla estetään verotusta ja rahoituslaitosten toiminnan vakauden valvontaa koskevien jäsenvaltioiden lakien ja asetusten rikkominen, taikka säätää pääomanliikkeitä koskevista ilmoitusmenette- lyistä hallinnollisten tietojen tai tilastotietojen saamiseksi taikka toteuttaa toimenpiteitä, jotka ovat perusteltuja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta.


2. Tämä jakso ei rajoita sellaisten sijoittautumisoikeuden rajoitusten soveltamista, jotka ovat sopusoinnussa tämän perus- tuslain kanssa.


3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ja menet- telyt eivät saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään taikka III- 42 artiklassa tarkoitetun pääomien ja maksujen vapaan liikku- vuuden peiteltyä rajoittamista.


III-48 artikla


Jos pääomanliikkeet kolmansiin maihin tai kolmansista maista poikkeuksellisissa olosuhteissa aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavia vaikeuksia talous- ja rahaliiton toiminnalle, ministeri- neuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä eurooppa- asetuksia tai -päätöksiä enintään kuusi kuukautta kestävistä suojatoimenpiteistä suhteessa kolmansiin maihin, jos tällaiset toimenpiteet ovat ehdottomasti tarpeen. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan keskuspankkia kuultuaan.


III-49 artikla


Sikäli kuin se on tarpeen III-153 artiklassa asetettujen tavoit- teiden saavuttamiseksi erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja ihmiskaupan ennalta ehkäisemisen ja torjumisen osalta, eurooppalailla voidaan määritellä puitteet pääomanliik- keitä ja maksuja koskeville toimenpiteille kuten luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, ryhmittymän tai muun kuin valtiollisen yhteisön omistamien tai hallussaan pitämien varojen, muun rahoitusomaisuuden tai saavutetun taloudellisen hyödyn jäädyttämiselle.

Ministerineuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta eurooppa- asetuksia tai -päätöksiä ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun lain panemiseksi täytäntöön.


5 JAKSO


Kilpailusäännöt


1 alajakso


Yrityksiin sovellettavat säännöt


III-50 artikla


1. Sisämarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä ovat sel- laiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoitta- minen tai vääristäminen, ja erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:


a) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihin- toja taikka muita kauppaehtoja;


b) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;


c) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;


d) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla;


e) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asete- taan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.


2. Tämän artiklan mukaan kielletyt sopimukset ja päätökset ovat mitättömiä.


3. Xxxxxxx kuitenkin julistaa, että 1 kohta ei koske


– yritysten välistä sopimusta tai yritysten välisten sopimusten ryhmää,


– yritysten yhteenliittymän päätöstä tai yritysten yhteenliitty- mien päätösten ryhmää,


– yhdenmukaistettua menettelytapaa tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmää,


joka osaltaan tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä jättäen kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä ja joka ei:


a) aseta asianomaisille yrityksille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi;


b) xxxx näille yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita.


III-51 artikla


Sisämarkkinoille soveltumatonta ja kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö sisämark- kinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos se voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.


Tällaista väärinkäyttöä voi olla erityisesti:


a) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrää- minen;


b) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoitta- minen kuluttajien vahingoksi;


c) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulli- seen kilpailuasemaan asettavalla tavalla;


d) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.


III-52 artikla


1. Ministerineuvosto antaa komission ehdotuksesta euroop- pa-asetukset III-50 ja III-51 artiklassa tarkoitettujen periaatteiden soveltamiseksi. Se tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan.


2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen eurooppa-asetusten tavoit- teena on erityisesti:


a) sakkoja ja uhkasakkoja käyttämällä varmistaa, että III-

50 artiklan 1 kohdassa ja III-51 artiklassa tarkoitettuja kieltoja noudatetaan;


b) vahvistaa III-50 artiklan 3 kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ottaen huomioon yhtäältä tarve turvata tehokas hallinto ja toisaalta tarve yksinkertaistaa hallintoa niin paljon kuin mahdollista;


c) täsmentää tarvittaessa III-50 ja III-51 artiklan määräysten soveltamisala elinkeinoelämän eri aloilla;


d) määritellä komission ja unionin tuomioistuimen tehtävän- jako tämän kohdan määräysten soveltamisessa;


e) määritellä kansallisen lainsäädännön suhde tähän jaksoon ja tämän artiklan nojalla annettuihin eurooppa-asetuksiin.


III-53 artikla


Edellä III-52 artiklan nojalla annettujen eurooppa-asetusten voimaantuloon asti jäsenvaltioiden viranomaiset päättävät kansallista lainsäädäntöään sekä III-50 artiklaa, erityisesti sen 3 kohtaa, ja III-51 artiklaa noudattaen asioista, jotka koskevat sopimusten, päätösten tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen

luvallisuutta taikka määräävän aseman väärinkäyttöä sisämarkki- noilla.


III-54 artikla


1. Komissio huolehtii III-50 ja III-51 artiklassa määrättyjen periaatteiden soveltamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III-53 artiklan soveltamista. Komissio tutkii jäsenvaltion hake- muksesta tai omasta aloitteestaan yhteydessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja niiden avustuksella tapaukset, joissa epäillään, että näitä periaatteita on rikottu. Jos se toteaa, että periaatteita on rikottu, se ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä rikkomisen lopettamiseksi.


2. Jos rikkomista jatketaan, komissio tekee perustellun eu- rooppapäätöksen, jossa periaatteiden rikkominen todetaan. Komissio voi julkaista eurooppapäätöksensä ja antaa jäsenval- tioille luvan toteuttaa rikkomisen lopettamiseksi tarvittavat toimenpiteet, joiden edellytykset ja joita koskevat yksityiskoh- taiset säännöt komissio määrittelee.


3. Komissio voi antaa eurooppa-asetuksia, jotka koskevat sellaisia sopimusten ryhmiä, joista ministerineuvosto on tehnyt ratkaisunsa III-52 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.


III-55 artikla


1. Jäsenvaltiot eivät toteuta eivätkä pidä voimassa mitään toimenpidettä, joka koskee julkisia yrityksiä taikka yrityksiä, joille jäsenvaltiot myöntävät erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia, ja joka on ristiriidassa tämän perustuslain, etenkin sen I- 4 artiklan 2 kohdan ja III-55–III-58 artiklan määräysten kanssa.


2. Yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituk- siin liittyviä palveluja, sekä fiskaalisiin monopoleihin sovelletaan tämän perustuslain määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka on ristiriidassa unionin etujen kanssa.


3. Komissio valvoo, että tätä artiklaa noudatetaan, ja hyväksyy tarvittaessa aiheelliset eurooppa-asetukset tai

-päätökset.


2 alajakso


Jäsenvaltion myöntämä tuki


III-56 artikla


1. Jollei tässä perustuslaissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myön- netty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.


2. Sisämarkkinoille soveltuu:


a) yksittäisille kuluttajille myönnettävä sosiaalinen tuki, joka myönnetään harjoittamatta syrjintää tuotteiden alkuperän perusteella;


b) tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi;


c) tuki sellaisille Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut, jos tuki on tarpeen jaosta aiheutuneen taloudellisen haitan korvaamiseksi.


3. Sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää:


a) tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma,


b) tukea Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen,


c) tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehi- tyksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edel- lytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla,


d) tukea kulttuurin ja kulttuuriperinnön säilyttämisen edistämi- seen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin ja kilpailun edelly- tyksiä unionissa yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla,


e) muuta tukea, joka määritetään ministerineuvoston komis- sion ehdotuksesta hyväksymissä eurooppa-asetuksissa tai

-päätöksissä.


III-57 artikla


1. Komissio seuraa jatkuvasti jäsenvaltioiden kanssa niiden voimassa olevia tukijärjestelmiä. Se ehdottaa jäsenvaltioille sisä- markkinoiden asteittaisen kehittämisen tai sisämarkkinoiden toiminnan kannalta aiheellisia toimenpiteitä.


2. Jos komissio vaadittuaan niitä, joita asia koskee, esittä- mään huomautuksensa, toteaa, että jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki ei III-56 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille taikka että tällaista tukea käytetään väärin, se tekee eurooppapäätöksen, jonka tavoitteena on, että asianomainen valtio komission asettamassa määräajassa poistaa tuen tai muuttaa sitä.


Jos kyseinen valtio ei noudata eurooppapäätöstä asetetussa määräajassa, komissio tai mikä tahansa jäsenvaltio, jota asia koskee, voi III-265 ja III-266 artiklan määräyksistä poiketen saattaa asian suoraan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.


Jäsenvaltion pyynnöstä ministerineuvosto voi tehdä yksimielisen eurooppapäätöksen, jonka mukaan tukea, jota tämä jäsenvaltio myöntää tai aikoo myöntää, pidetään III-56 artiklassa tai III-

58 artiklassa tarkoitetuista eurooppa-asetuksista poiketen sisä-

markkinoille soveltuvana, jos tällainen päätös on poikkeuksel- listen olosuhteiden vuoksi perusteltu. Jos komissio on aloittanut kyseistä tukea koskevan, tämän kohdan ensimmäisessä alakoh- dassa tarkoitetun menettelyn, asianomaisen jäsenvaltion minis- terineuvostolle osoittama pyyntö keskeyttää menettelyn siihen asti, kunnes ministerineuvosto on esittänyt kantansa.


Jos ministerineuvosto ei kuitenkaan ole ottanut asiaan kantaa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä, komissio tekee päätöksen asiassa.


3. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tieto tuen myön- tämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei III-53 artiklan mukaan sovellu sisä- markkinoille, se aloittaa 2 kohdassa määrätyn menettelyn viipy- mättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdotta- miaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopul- linen päätös.


4. Komissio voi antaa niitä valtiontukimuotoja koskevia eu- rooppa-asetuksia, jotka ministerineuvosto on III-55 artiklan mukaisesti määrittänyt sellaisiksi, jotka voidaan vapauttaa 3 kohdassa tarkoitetusta menettelystä.


III-58 artikla


Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta antaa eurooppa- asetuksia III-56 ja III-57 artiklan soveltamisesta ja etenkin niiden edellytysten vahvistamisesta, joilla III-57 artiklan 3 kohtaa sovel- letaan, sekä niiden tukimuotojen vahvistamisesta, joihin tätä menettelyä ei sovelleta. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Eu- roopan parlamenttia kuultuaan.


6 JAKSO


Veroja ja maksuja koskevat määräykset


III-59 artikla


Jäsenvaltiot eivät määrää muiden jäsenvaltioiden tuotteille mitään korkeampia välittömiä tai välillisiä sisäisiä maksuja, kuin mitä ne välittömästi tai välillisesti määräävät samanlaisille koti- maisille tuotteille.


Jäsenvaltiot eivät liioin määrää muiden jäsenvaltioiden tuotteille sellaisia sisäisiä maksuja, joilla välillisesti suojellaan muuta tuotantoa.


III-60 artikla


Tuotteita jäsenvaltiosta toisen jäsenvaltion alueelle vietäessä sisäisten maksujen palautus ei saa olla suurempi kuin tuotteista sisäisesti peritty välitön tai välillinen maksu.


III-61 artikla


Muusta maksusta kuin liikevaihtoverosta, valmisteverosta tai muusta välillisestä verosta ei myönnetä vapautusta tai suoriteta palautusta maastaviennissä muihin jäsenvaltioihin eikä tasoitus- maksua peritä maahantuonnissa jäsenvaltioista, ellei ministeri- neuvosto ole määräajaksi ennalta hyväksynyt suunniteltuja toimenpiteitä komission ehdotuksesta tekemällään euroop- papäätöksellä.


III-62 artikla


1. Ministerineuvoston eurooppalailla tai -puitelailla vahviste- taan toimenpiteet liikevaihtoveroja, valmisteveroja ja muita välil- lisiä veroja koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisesta siltä osin kuin yhdenmukaistaminen on tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi ja kilpailun vääristymien välttämi- seksi. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroo- pan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan.


2. Jos ministerineuvosto yksimielisesti komission ehdotuk- sesta toteaa, että 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet koskevat hallinnollista yhteistyötä tai veropetosten ja laittoman veron- kierron torjuntaa, se antaa 1 kohdasta poiketen määräenemmis- töllä eurooppalain tai -puitelain, jolla nämä toimenpiteet vahvis- tetaan.


III-63 artikla


Jos ministerineuvosto yksimielisesti komission ehdotuksesta toteaa, että yhtiöveroon liittyvät toimenpiteet koskevat hallin- nollista yhteistyötä tai veropetosten ja laittoman veronkierron torjuntaa, se antaa määräenemmistöllä eurooppalain tai -puite- lain näiden toimenpiteiden vahvistamisesta siltä osin kuin toimenpiteet ovat tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan varmis- tamiseksi ja kilpailun vääristymien välttämiseksi.


Kyseinen laki tai -puitelaki annetaan, kun Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


7 JAKSO


Lainsäädännön lähentäminen


III-64 artikla


Rajoittamatta III-62 artiklan soveltamista ministerineuvoston eurooppapuitelailla vahvistetaan toimenpiteet jäsenvaltioiden niiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämi- seksi, jotka suoraan vaikuttavat sisämarkkinoiden toteuttamiseen tai toimintaan. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia sekä talous- ja sosiaalikomiteaa kuul- tuaan.


III-65 artikla


1. Jollei tässä perustuslaissa toisin määrätä, III-14 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sovelletaan tätä artiklaa. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan toimenpiteet,

jotka liittyvät jäsenvaltioiden niiden lakien, asetusten ja hallin- nollisten määräysten lähentämiseen, jotka koskevat sisämarkki- noiden toteuttamista ja toimintaa. Kyseinen laki tai puitelaki annetaan, kun talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


2. Mitä 1 kohdassa määrätään, ei sovelleta veroja, henki- löiden vapaata liikkuvuutta eikä palkattujen työntekijöiden oikeuksia tai etuja koskeviin säännöksiin tai määräyksiin.


3. Komissio perustaa 1 kohdan nojalla annetut, terveyttä, turvallisuutta, ympäristönsuojelua tai kuluttajansuojaa koskevat ehdotuksensa korkeatasoiseen suojeluun ottaen erityisesti huomioon kaiken tieteelliseen tietoon perustuvan uuden kehi- tyksen. Myös Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto pyrkivät kumpikin toimivaltansa rajoissa tähän tavoitteeseen.


4. Jos jäsenvaltio sen jälkeen, kun yhdenmukaistamistoimen- pide on hyväksytty eurooppalailla tai -puitelailla taikka komis- sion eurooppa-asetuksella, tärkeistä III-43 artiklassa tarkoite- tuista taikka ympäristön tai työympäristön suojelua koskevista syistä katsoo tarpeelliseksi pitää voimassa kansalliset säännök- sensä tai määräyksensä, jäsenvaltio antaa nämä säännökset ja määräykset sekä perusteet niiden voimassa pitämiselle tiedoksi komissiolle.


5. Jos jäsenvaltio sen jälkeen, kun yhdenmukaistamistoimen- pide on hyväksytty eurooppalailla tai -puitelailla taikka komis- sion eurooppa-asetuksella, lisäksi katsoo tarpeelliseksi ottaa käyttöön uuteen, ympäristönsuojelua tai työympäristön suojelua koskevaan tieteelliseen näyttöön perustuvia kansallisia sään- nöksiä tai määräyksiä kyseisen jäsenvaltion erityisen ongelman vuoksi, joka on ilmennyt yhdenmukaistamistoimenpiteen hyväk- symisen jälkeen, jäsenvaltio antaa suunnitellut säännökset ja määräykset sekä niiden perusteet tiedoksi komissiolle, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.


6. Komissio tekee eurooppapäätöksen kyseisten kansallisten säännösten tai määräysten hyväksymisestä tai hylkäämisestä kuuden kuukauden kuluessa 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista tiedoksi antamisista tarkistettuaan ensin, ovatko ne keino mieli- valtaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyä rajoittamista ja muodostavatko ne esteen sisämarkkinoiden toiminnalle.


Jollei komissio tee päätöstä määräajan kuluessa, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja kansallisia säännöksiä tai määräyksiä pidetään hyväksyttyinä.


Komissio voi ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle, että tässä kohdassa määrättyä määräaikaa voidaan pidentää edelleen kuudella kuukaudella, jos se on perusteltua asian monitahoi- suuden vuoksi eikä määräajan pidentäminen vaaranna ihmisten terveyttä.


7. Jos jäsenvaltio on 6 kohdan mukaisesti oikeutettu pitä- mään voimassa tai ottamaan käyttöön yhdenmukaistamistoi- menpiteestä poikkeavia kansallisia säännöksiä tai määräyksiä, komissio tutkii viipymättä, onko sillä syytä ehdottaa kyseisen toimenpiteen mukauttamista.


8. Jos jäsenvaltio ottaa esille kansanterveyttä koskevan erityisen ongelman alalla, jolla on aiemmin hyväksytty yhden- mukaistamistoimenpiteitä, se ilmoittaa ongelmasta komissiolle, joka tutkii välittömästi, olisiko ehdotettava aiheellisia toimenpi- teitä.


9. Poiketen III-265 ja III-266 artiklassa määrätystä menette- lystä komissio tai jäsenvaltio voi saattaa asian suoraan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos se katsoo, että jokin jäsen- valtio käyttää väärin tämän artiklan mukaisia valtuuksiaan.


10. Tässä artiklassa tarkoitettuihin yhdenmukaistamistoimen- piteisiin sisällytetään aiheellisissa tapauksissa suojalauseke, jonka nojalla jäsenvaltiot saavat, unionin valvontamenettelyn alaisina, toteuttaa väliaikaisia toimenpiteitä yhdestä tai useammasta III- 43 artiklassa mainitusta, muusta kuin taloudellisesta syystä.


III-66 artikla


Jos komissio toteaa, että jokin eroavuus jäsenvaltioiden lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten välillä vääristää kilpailun edellytyksiä sisämarkkinoilla ja johtaa vääristymään, joka on poistettava, se neuvottelee niiden jäsenvaltioiden kanssa, joita asia koskee.


Xxxxxx neuvotteluissa päästä sopimukseen, vääristymä poistetaan eurooppapuitelailla. Mitä tahansa muitakin aiheellisia, tämän perustuslain mukaisia toimenpiteitä voidaan hyväksyä.


III-67 artikla


1. Jos on aihetta epäillä, että kansallisen lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen antaminen tai muuttaminen johtaa III-66 artiklassa tarkoitettuun vääristymään, jäsenvaltio, joka haluaa toteuttaa uudistuksen, neuvottelee asiasta komission kanssa. Jäsenvaltioita kuultuaan komissio antaa valtioille, joita asia koskee, suosituksen vääristymän välttämiseksi aiheellisista toimenpiteistä.


2. Jos jäsenvaltio, joka haluaa antaa kansallisia säännöksiä tai määräyksiä taikka muuttaa niitä, ei noudata komission sille antamaa suositusta, muiden jäsenvaltioiden ei tarvitse III-

66 artiklan nojalla muuttaa kansallisia säännöksiään tai mää- räyksiään tällaisen vääristymän poistamiseksi. Jos jäsenvaltio, joka ei ole noudattanut komission suositusta, aiheuttaa vääris- tymää vain omaksi vahingokseen, III-63 artiklaa ei sovelleta.


III-68 artikla


Sisämarkkinoiden toteuttamisen yhteydessä eurooppalailla tai

-puitelailla vahvistetaan toimenpiteet, jotka koskevat euroop- palaisen suojan luomista teollis- ja tekijänoikeuden yhdenmu- kaisen suojan varmistamiseksi unionissa ja keskitettyjen luvan- anto-, koordinointi- ja valvontajärjestelmien käyttöön ottamista unionin tasolla.

Ministerineuvoston eurooppalailla vahvistetaan eurooppalaista suojaa koskevat kielijärjestelyt. Ministerineuvosto tekee ratkai- sunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.


II LUKU


TALOUS- JA RAHAPOLITIIKKA


III-69 artikla


1. Edellä I-3 artiklassa mainittujen tavoitteiden toteuttami- seksi jäsenvaltioiden ja unionin toimintaan sisältyy tässä perus- tuslaissa määrätyin edellytyksin sellaisen talouspolitiikan käyt- töön ottaminen, joka perustuu jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviiseen yhteensovittamiseen, sisämarkkinoihin ja yhteisten tavoitteiden määrittelemiseen ja jota harjoitetaan vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatteen mukaisesti.


2. Sen ohella tähän toimintaan sisältyy tässä perustuslaissa määrätyin edellytyksin ja siinä määrättyjä menettelyjä noudat- taen yhteinen raha, euro, sekä sellaisen yhtenäisen rahapolitiikan ja sellaisen yhtenäisen valuuttapolitiikan määritteleminen ja harjoittaminen, joiden ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta, ja mainittua tavoitetta kuitenkaan rajoitta- matta tukea yleistä talouspolitiikkaa unionissa vapaaseen kilpai- luun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatteen mukai- sesti.


3. Tämä jäsenvaltioiden ja unionin toiminta merkitsee, että seuraavia johtavia periaatteita noudatetaan: vakaa hintataso, terve julkinen talous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.


1 JAKSO


Talouspolitiikka


III-70 artikla


Jäsenvaltiot harjoittavat talouspolitiikkaansa niin, että ne myötä- vaikuttavat I-3 artiklassa määriteltyjen unionin tavoitteiden toteuttamiseen III-71 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yleislinjat huomioon ottaen. Jäsenvaltiot ja unioni toimivat III-69 artik- lassa) määrättyjen periaatteiden mukaisesti noudattaen voima- varojen tehokasta kohdentamista suosivan, vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatetta.


III-71 artikla


1. Jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat talouspolitiikkansa yhteen minis- terineuvostossa III-70 artiklan mukaisesti.


2. Ministerineuvosto laatii komission suosituksesta ehdo- tuksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan yleislinjoiksi ja antaa niistä kertomuksen Eurooppa-neuvostolle.


Eurooppa-neuvosto keskustelee ministerineuvoston kerto- muksen pohjalta jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan yleislinjoista tehtävästä päätelmästä. Tämän päätelmän perus- teella ministerineuvosto antaa suosituksen, jossa vahvistetaan nämä yleislinjat. Se antaa suosituksestaan tiedon Euroopan parlamentille.


3. Turvatakseen jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen ministerineuvosto valvoo komission antamien kertomusten perusteella kunkin jäsenvaltion sekä unionin talouden kehitystä sekä sitä, onko niiden talouspoli- tiikka 2 kohdassa tarkoitettujen yleislinjojen mukaista, ja suo- rittaa säännöllisesti kokonaisarvion.


Tätä monenvälistä valvontaa varten jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tietoja toteuttamistaan tärkeistä talouspoliittisista toimenpiteistä sekä muut tarpeellisina pitämänsä tiedot.


4. Jos 3 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä todetaan, että jäsenvaltion talouspolitiikka ei ole 2 kohdassa tarkoitettujen yleislinjojen mukaista tai että se voi vaarantaa talous- ja raha- liiton moitteettoman toiminnan, komissio voi antaa varoituksen jäsenvaltiolle, jota asia koskee. Ministerineuvosto voi komission suosituksesta antaa tarpeelliset suositukset jäsenvaltiolle, jota asia koskee. Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta päättää julkistaa suosituksensa.


Tätä kohtaa sovellettaessa ministerineuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun sen jäsenvaltion edustajan ääntä, jota asia koskee, ja määräenemmistöllä tarkoitetaan muiden jäsenval- tioiden äänten enemmistöä, joka edustaa vähintään kolmea viidesosaa kyseisten valtioiden väestöstä.


5. Ministerineuvoston puheenjohtaja ja komissio antavat Xx- xxxxxx parlamentille kertomuksen monenvälisen valvonnan tuloksista. Ministerineuvoston puheenjohtaja voidaan kutsua kuultavaksi Euroopan parlamentin toimivaltaiseen valiokuntaan, jos ministerineuvosto on julkistanut suosituksensa.


6. Eurooppalailla voidaan vahvistaa 3 ja 4 kohdassa tarkoi- tetun monenvälisen valvontamenettelyn yksityiskohtaiset säännöt.


III-72 artikla


1. Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä eu- rooppapäätöksen, jolla vahvistetaan taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisia toimenpiteitä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, sanotun kuiten- kaan rajoittamatta muiden tässä perustuslaissa määrättyjen menettelyjen soveltamista.


2. Jos luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsen- valtiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia, ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä

eurooppapäätöksen unionin rahoitusavun myöntämisestä tietyin edellytyksin kyseiselle jäsenvaltiolle. Ministerineuvoston puheen- johtaja antaa tiedon päätöksestä Euroopan parlamentille.


III-73 artikla


1. Tilinylitysoikeudet ja muut sellaiset luottojärjestelyt Euroo- pan keskuspankissa tai jäsenvaltioiden keskuspankeissa, jäljem- pänä ”kansalliset keskuspankit”, unionin toimielinten, elinten tai erillisvirastojen, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudel- listen laitosten tai julkisten yritysten hyväksi ovat kiellettyjä samoin kuin se, että Euroopan keskuspankki tai kansalliset keskuspankit hankkivat suoraan niiltä velkasitoumuksia.


2. Mitä 1 kohdassa määrätään, ei sovelleta julkisessa omis- tuksessa oleviin luottolaitoksiin, joita kansallisten keskuspank- kien ja Euroopan keskuspankin on kohdeltava samalla tavalla kuin yksityisiä luottolaitoksia keskuspankkirahoituksen osalta.


III-74 artikla


1. Kaikki toimenpiteet ja säännökset, joilla unionin toimieli- mille, elimille tai erillisvirastoille, jäsenvaltioiden keskushallin- noille, alueellisille, paikallisille tai muille viranomaisille, muille julkisoikeudellisille laitoksille tai julkisille yrityksille annetaan erityisoikeuksia rahoituslaitoksissa, ovat kiellettyjä, jos ne eivät perustu toiminnan vakauden valvontaan liittyviin seikkoihin.


2. Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä eurooppa-asetuksia tai -päätöksiä, joilla täsmennetään

1 kohdassa tarkoitetun kiellon soveltamiseksi tarvittavat mää- ritelmät. Se tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan.


III-75 artikla


1. Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuk- sista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikal- lisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitok- silla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoit- tamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi. Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnolla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomai- silla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.


2. Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä eurooppa-asetuksia tai -päätöksiä, joilla täsmennetään III- 73 artiklassa ja tässä artiklassa tarkoitetun kiellon soveltamiseksi tarvittavat määritelmät. Se tekee ratkaisunsa Euroopan parla- menttia kuultuaan.


III-76 artikla


1. Jäsenvaltiot välttävät liiallisia julkisen talouden alijäämiä.


2. Komissio valvoo jäsenvaltioiden talousarviotilanteen ja julkisen velan määrän kehitystä vakavien virheiden tunnistami- seksi. Se tarkastelee erityisesti kurinalaisen budjettipolitiikan noudattamista seuraavilla kahdella arviointiperusteella:


a) ylittääkö ennakoidun tai toteutuneen julkisen talouden alijäämän suhde bruttokansantuotteeseen viitearvon, paitsi


i) jos alijäämäsuhde on pienentynyt merkittävästi ja jatku- vasti tasolle, joka on lähellä viitearvoa, taikka


ii) jos viitearvon ylittäminen on vain poikkeuksellista ja väliaikaista ja alijäämäsuhde pysyy lähellä viitearvoa;


b) ylittääkö julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen viitearvon, ottamatta lukuun tapauksia, joissa tämä suhde pienenee riittävästi ja lähestyy riittävän nopeasti viitearvoa.


Viitearvot täsmennetään liiallisia alijäämiä koskevasta menette- lystä tehdyssä pöytäkirjassa.


3. Jos jäsenvaltio ei täytä jommankumman tai kummankaan arviointiperusteen mukaisia vaatimuksia, komissio laatii asiasta kertomuksen. Komission kertomuksessa otetaan huomioon myös se, ylittääkö julkisen talouden alijäämä julkiset investointi- menot, sekä muut merkitykselliset tekijät, jäsenvaltion keski- pitkän aikavälin talouskehitys ja julkisen talouden rahoitusasema mukaan luettuina.


Komissio voi laatia kertomuksen silloinkin, kun arviointiperus- teiden mukaiset vaatimukset täyttyvät, jos se katsoo, että jäsen- valtiossa on liiallisen alijäämän vaara.


4. Talous- ja rahoituskomitea antaa lausunnon komission kertomuksesta.


5. Jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä, komissio antaa asiasta lausunnon jäsenvaltiolle, jota asia koskee.


6. Ministerineuvosto päättää komission ehdotuksesta, ottaen huomioon sen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset, jota asia koskee, sekä kokonaistilanteen arvioituaan, onko liiallinen alijäämä olemassa. Tällöin se antaa samoja menettelyjä noudat- taen sille jäsenvaltiolle, jota asia koskee, suositukset tilanteen lopettamiseksi määräajassa. Jollei 8 kohdasta muuta johdu, näitä suosituksia ei julkisteta.


Tätä kohtaa sovellettaessa ministerineuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun sen jäsenvaltion edustajan ääntä, jota asia koskee, ja määräenemmistöllä tarkoitetaan muiden jäsenval- tioiden äänten enemmistöä, joka edustaa vähintään kolmea viidesosaa kyseisten valtioiden väestöstä.


7. Ministerineuvosto hyväksyy komission suosituksesta 8–11 kohdassa tarkoitetut eurooppapäätökset ja suositukset. Se

tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun sen jäsenvaltion edustajan ääntä, jota asia koskee, ja määräenemmistöllä tarkoitetaan muiden jäsenvaltioiden äänten enemmistöä, joka edustaa vähin- tään kolmea viidesosaa kyseisten valtioiden väestöstä.


8. Jos ministerineuvosto toteaa, että suositus ei asetetussa määräajassa ole johtanut tuloksellisiin toimiin, se voi julkistaa suosituksensa.


9. Jos jäsenvaltio ei edelleenkään noudata ministerineuvoston suosituksia, tämä voi tehdä eurooppapäätöksen, jossa vaaditaan jäsenvaltiota toteuttamaan määräajassa sellaisia alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita ministerineuvosto pitää tarpeelli- sina tilanteen korjaamiseksi.


Ministerineuvosto voi tällaisessa tilanteessa pyytää jäsenvaltiota, jota asia koskee, antamaan tietyn aikataulun mukaisesti kerto- muksia voidakseen tarkastella tuon jäsenvaltion mukauttamis- pyrkimyksiä.


10. Kunnes jäsenvaltio on alkanut noudattaa 9 kohdan nojalla tehtyä eurooppapäätöstä, ministerineuvosto voi päättää soveltaa tai tarvittaessa tehostaa jotakin tai joitakin seuraavista toimenpiteistä:


a) kyseistä jäsenvaltiota vaaditaan julkistamaan neuvoston täsmentämät lisätiedot ennen kuin se laskee liikkeeseen obligaatioita ja arvopapereita;


b) Euroopan investointipankkia pyydetään tarkistamaan kysei- seen jäsenvaltioon soveltamaansa lainanantopolitiikkaa;


c) kyseistä jäsenvaltiota vaaditaan tekemään unionille aiheel- lisen suuruinen koroton talletus ajaksi, joka päättyy silloin, kun ministerineuvosto katsoo, että liiallinen alijäämä on oikaistu;


d) määrätään aiheellisen suuruinen sakko.


Ministerineuvoston puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentille tiedon hyväksytyistä toimenpiteistä.


11. Ministerineuvosto kumoaa kaikki 6 ja 8–10 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet tai jotkin niistä siltä osin kuin se katsoo, että liiallinen alijäämä jäsenvaltiossa, jota asia koskee, on oikaistu. Jos ministerineuvosto on ennen tätä julkistanut suosi- tuksensa, se antaa heti, kun 8 kohdassa tarkoitettu päätös on kumottu, julkisuuteen lausuman siitä, että kyseisessä jäsenval- tiossa ei enää ole liiallista alijäämää.


12. Sitä kanneoikeutta, josta määrätään III-265 ja III-

266 artiklassa, ei voida käyttää 1–6 eikä 8 ja 9 kohdassa tarkoitetuissa asioissa.


13. Täydentävät määräykset tässä artiklassa tarkoitetun menettelyn täytäntöönpanosta ovat liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa.


Ministerineuvoston eurooppalailla vahvistetaan aiheelliset toimenpiteet, joilla mainittu pöytäkirja korvataan. Se tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan.


Jollei tämän kohdan muista määräyksistä muuta johdu, minis- terineuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta eurooppa- asetukset ja -päätökset, joilla vahvistetaan mainitun pöytäkirjan määräysten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja määritelmät. Se tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuul- tuaan.


2 JAKSO


Rahapolitiikka


III-77 artikla


1. Euroopan keskuspankkijärjestelmän ensisijaisena tavoit- teena on pitää yllä hintatason vakautta. Euroopan keskuspankki- järjestelmä tukee yleistä talouspolitiikkaa unionissa osallistuak- seen I-3 artiklassa määriteltyjen unionin tavoitteiden saavuttami- seen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintatason vakauden tavoitetta. Euroopan keskuspankkijärjestelmä toimii vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatteen mukaisesti suosien voimavarojen tehokasta kohdentamista ja noudattaen III-69 artiklassa määrättyjä periaatteita.


2. Euroopan keskuspankkijärjestelmän perustehtäviä ovat:


a) unionin rahapolitiikan määritteleminen ja toteuttaminen;


b) valuuttamarkkinatoimien suorittaminen III-228 artiklan mukaisesti;


c) jäsenvaltioiden virallisten valuuttavarantojen hallussapito ja hoito;


d) maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen.


3. Mitä 2 kohdan c alakohdassa määrätään, sovelletaan sen kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden hallitusten mahdolli- suutta pitää hallussaan ja hoitaa valuuttamääräisiä käyttövaroja.


4. Euroopan keskuspankkia kuullaan:


a) ehdotuksista unionin säädöksiksi sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla;


b) suunnitelmista lainsäädännöksi sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla, mutta niissä rajoissa ja sellaisin ehdoin, jotka minis- terineuvosto vahvistaa III-79 artiklan 6 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen; tällöin Euroopan keskuspankkia kuulevat kansalliset viranomaiset.


Euroopan keskuspankki voi toimivaltaansa kuuluvilla aloilla antaa lausuntoja unionin toimielimille, elimille ja erillisvirastoille sekä kansallisille viranomaisille.

5. Euroopan keskuspankkijärjestelmä myötävaikuttaa luotto- laitosten toiminnan vakauden valvontaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän toimivaltaisten viranomaisten politiikan moitteettomaan harjoittamiseen.


6. Eurooppalailla voidaan antaa Euroopan keskuspankille erityistehtäviä, jotka koskevat luottolaitosten sekä muiden rahoi- tuslaitosten kuin vakuutusyritysten toiminnan vakauden valvon- taan liittyvää politiikkaa. Kyseinen laki annetaan, kun Euroopan keskuspankkia on kuultu.


III-78 artikla


1. Euroopan keskuspankilla on yksinoikeus antaa lupa euro- seteleiden liikkeeseen laskemiseen unionissa. Euroopan keskus- pankki ja kansalliset keskuspankit voivat laskea liikkeeseen euro- seteleitä. Vain Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskus- pankkien liikkeeseen laskemat setelit ovat laillisina maksuvälineinä kelpaavia seteleitä unionissa.


2. Jäsenvaltiot voivat laskea liikkeeseen eurometallirahoja saatuaan Euroopan keskuspankin hyväksymisen liikkeeseen laskemisen määrälle. Ministerineuvosto voi komission ehdotuk- sesta antaa eurooppa-asetukset, joilla vahvistetaan toimenpiteitä kaikkien liikkeeseen laskettavien metallirahojen yksikköarvojen ja teknisten eritelmien yhdenmukaistamiseksi, siinä laajuudessa kuin se on tarpeen niiden moitteettoman liikkeen turvaamiseksi unionissa. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parla- menttia ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan.


III-79 artikla


1. Euroopan keskuspankkijärjestelmän muodostavat Euroo- pan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit.


2. Euroopan keskuspankki on oikeushenkilö.


3. Euroopan keskuspankkijärjestelmää johtavat Euroopan keskuspankin päätöksentekoelimet, jotka ovat Euroopan keskus- pankin neuvosto ja johtokunta.


4. Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussääntö on Eu- roopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa.


5. Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskus- pankin perussäännön 5.1, 5.2, 5.3, 17, 18, 19.1, 22, 23, 24, 26, 32.2, 32.3, 32.4 ja 32.6 artiklaa, 33.1 artiklan a alakohtaa sekä 36 artiklaa voidaan muuttaa eurooppalailla, joka annetaan joko


a) komission ehdotuksesta, kun Euroopan keskuspankkia on kuultu, tai


b) Euroopan keskuspankin suosituksesta, kun komissiota on kuultu.


6. Ministerineuvosto antaa eurooppa-asetukset ja -päätökset, joissa vahvistetaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroo- pan keskuspankin perussäännön 4, 5.4, 19.2, 20, 28.1, 29.2,

30.4 ja 34.3 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet. Se tekee ratkai- sunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan joko


a) komission ehdotuksesta ja Euroopan keskuspankkia kuul- tuaan, tai


b) Euroopan keskuspankin suosituksesta ja komissiota kuul- tuaan.


III-80 artikla


Käyttäessään sille tällä perustuslailla ja Euroopan keskuspankki- järjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöllä annettuja valtuuksiaan tai suorittaessaan niillä sille annettuja tehtäviään ja velvollisuuksiaan Euroopan keskuspankki tai kansallinen keskus- pankki taikka Euroopan keskuspankin tai kansallisen keskus- pankin päätöksentekoelimen jäsen ei pyydä eikä ota ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai erillisvirastoilta, jäsenvaltioiden hallituksilta eikä miltään muultakaan taholta. Unionin toimi- elimet, elimet ja erillisvirastot sekä jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuvat kunnioittamaan tätä periaatetta ja pidättymään yrityk- sistä vaikuttaa Euroopan keskuspankin tai kansallisten keskus- pankkien päätöksentekoelinten jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.


III-81 artikla


Jokainen jäsenvaltio huolehtii siitä, että sen kansallinen lainsää- däntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luet- tuna, on sopusoinnussa tämän perustuslain ja Euroopan keskus- pankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön kanssa.


III-82 artikla


1. Euroopan keskuspankkijärjestelmälle uskottujen tehtävien suorittamiseksi Euroopan keskuspankki tämän perustuslain mukaisesti ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä määrätyin edellytyksin hyväksyy:


a) eurooppa-asetuksia, siinä laajuudessa kuin se on tarpeen Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskus- pankin perussäännön 3.1 artiklan ensimmäisessä luetelma- kohdassa taikka 19.1, 22 tai 25.2 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi, sekä tapauksissa, joista säädetään III-79 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa eurooppa-asetuk- sissa ja -päätöksissä;


b) eurooppapäätökset, jotka ovat tarpeen Euroopan keskus- pankkijärjestelmälle tällä perustuslailla sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perus- säännössä uskottujen tehtävien suorittamiseksi;


c) suosituksia ja lausuntoja.

2. Euroopan keskuspankki voi päättää julkistaa euroop- papäätöksensä, suosituksensa ja lausuntonsa.


3. Ministerineuvosto antaa III-79 artiklan 6 kohdassa mää- rättyä menettelyä noudattaen eurooppa-asetukset, joissa vahvis- tetaan rajat ja ehdot, joiden mukaisesti Euroopan keskuspankki voi määrätä yrityksille sakkoja ja uhkasakkoja, jollei sen hyväk- symiä eurooppa-asetuksia tai -päätöksiä noudateta.


III-83 artikla


Euroopan keskuspankin toimivaltaa rajoittamatta eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen euron käytössä jäsenvaltioiden yhteisenä rahana. Kyseinen laki tai puitelaki annetaan, kun Euroopan keskuspankkia on kuultu.


3 JAKSO


Institutionaaliset määräykset


III-84 artikla


1. Euroopan keskuspankin neuvoston muodostavat Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenet sekä niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, joita ei koske III- 91 artiklassa tarkoitettu poikkeus.


2. a) Johtokunnan muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjoh- taja ja neljä muuta jäsentä.


b) Johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet nimitetään valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla jäsenvaltioiden hallitusten ministerineuvoston suosituksesta tekemällä yhteisellä sopimuksella henki- löistä, joilla on arvostettu asema ja ammattikokemus rahatalouden tai pankkitoiminnan alalla; neuvosto antaa suosituksensa Euroopan parlamenttia ja Euroopan keskuspankin neuvostoa kuultuaan.


Xxxxxx toimikautensa on kahdeksan vuotta, eikä heitä voida nimittää uudeksi toimikaudeksi.


Johtokunnan jäsenenä voi olla vain jäsenvaltion kansa- lainen.


III-85 artikla


1. Ministerineuvoston puheenjohtaja ja yksi komission jäsen voi osallistua Euroopan keskuspankin neuvoston kokouksiin, mutta heillä ei ole äänioikeutta.


Ministerineuvoston puheenjohtaja voi tehdä aloitteen Euroopan keskuspankin neuvostossa käsiteltäväksi asiaksi.


2. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja kutsutaan ministerineuvoston kokouksiin, jos niissä käsitellään Euroopan keskuspankkijärjestelmän tavoitteisiin ja tehtäviin liittyviä asioita.


3. Euroopan keskuspankki laatii vuosittain Euroopan keskus- pankkijärjestelmän toiminnasta sekä edellisen ja kuluvan vuoden rahapolitiikasta kertomuksen Euroopan parlamentille, ministeri- neuvostolle ja komissiolle sekä Eurooppa-neuvostolle. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja esittelee tämän kertomuksen ministerineuvostolle sekä Euroopan parlamentille, joka voi käydä yleiskeskustelun sen pohjalta.


Euroopan keskuspankin puheenjohtajaa ja muita Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseniä voidaan Euroopan parla- mentin pyynnöstä tai heidän omasta aloitteestaan kuulla Euroo- pan parlamentin toimivaltaisissa valiokunnissa.


III-86 artikla


1. Perustetaan talous- ja rahoituskomitea edistämään jäsen- valtioiden politiikan yhteensovittamista sisämarkkinoiden toiminnan kannalta tarpeellisessa laajuudessa.


2. Komitean tehtävänä on:


a) antaa ministerineuvostolle ja komissiolle lausuntoja niiden pyynnöstä tai omasta aloitteestaan;


b) seurata jäsenvaltioiden ja unionin taloudellista tilannetta ja rahoitustilannetta sekä antaa niistä, erityisesti rahoitussuh- teista kolmansiin maihin ja kansainvälisiin laitoksiin, sään- nöllisesti kertomuksia ministerineuvostolle ja komissiolle;


c) osallistua ministerineuvoston III-48 artiklassa, III-71 artiklan 2, 3, 4 ja 6 kohdassa, III-72, III-74, III-75, III-76 artiklassa, III-77 artiklan 6 kohdassa, III-78 artiklan 2 kohdassa, III- 79 artiklan 5 ja 6 kohdassa, III-83 ja III-90 artiklassa, III- 92 artiklan 2 ja 3 kohdassa, III-95 artiklassa, III-96 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä III-224 ja III-228 artiklassa tarkoitetun työn valmisteluun sekä suorittaa muut ministerineuvoston sille antamat neuvoa-antavat tehtävät ja valmistelutehtävät, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta III-247 artiklan soveltamista;


d) ainakin kerran vuodessa tarkastella tämän perustuslain ja unionin säädösten soveltamisen tuloksena saavutettua pää- omanliikkeiden ja maksujen vapauden tilannetta; tarkastelu koskee kaikkia pääomanliikkeisiin ja maksuihin liittyviä toimenpiteitä; komitea antaa komissiolle ja ministerineuvos- tolle kertomuksen tarkastelun tuloksista.


Jäsenvaltiot, komissio ja Euroopan keskuspankki nimeävät kukin enintään kaksi jäsentä komiteaan.


3. Ministerineuvosto tekee komission ehdotuksesta euroop- papäätöksen, jolla vahvistetaan talous- ja rahoituskomitean kokoonpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Se tekee ratkaisunsa Euroopan keskuspankkia ja kyseistä komiteaa kuul- tuaan. Ministerineuvoston puheenjohtaja antaa päätöksestä tiedon Euroopan parlamentille.


4. Edellä 2 kohdassa määrättyjen tehtävien lisäksi komitea seuraa asianomaisten jäsenvaltioiden rahamarkkinoiden tilaa ja rahoitustilannetta sekä niiden yleisiä maksujärjestelmiä ja antaa

niistä säännöllisesti kertomuksia ministerineuvostolle ja komis- siolle, jos on ja niin kauan kuin on jäsenvaltioita, joita koskee III-91 artiklassa tarkoitettu poikkeus.


III-87 artikla


Asioissa, jotka kuuluvat III-71 artiklan 4 kohdan, III-76 artiklan, sen 13 kohtaa lukuun ottamatta, III-83, III-90 ja III-91 artiklan, III-92 artiklan 3 kohdan sekä III-228 artiklan soveltamisalaan, ministerineuvosto tai jäsenvaltio voi pyytää komissiota tapauksen mukaan joko antamaan suosituksen tai tekemään ehdotuksen. Komissio tutkii tällaisen pyynnön ja esittää viipy- mättä päätelmänsä ministerineuvostolle.


3 A JAKSO


Euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita koskevat erityis- määräykset


III-88 artikla


1. Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistami- seksi ja tämän perustuslain asiaa koskevien määräysten mukai- sesti hyväksytään euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita koskevia toimenpiteitä, joilla


a) vahvistetaan kyseisten jäsenvaltioiden kurinalaisten budjetti- politiikkojen yhteensovittamista ja kurinalaisuuden valvontaa;


b) laaditaan kyseisiä jäsenvaltioita koskevat talouspolitiikan yleislinjat ja huolehditaan siitä, että ne ovat sopusoinnussa koko unionin osalta hyväksyttävien talouspolitiikan yleislin- jojen kanssa, sekä varmistetaan niiden valvonta.


2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä äänestävät ainoastaan ne ministerineuvoston jäsenet, jotka edustavat euro- alueeseen kuuluvia jäsenvaltioita. Määräenemmistöllä tarkoite- taan enemmistöä niiden jäsenvaltioiden edustajien äänistä, jotka kuuluvat euroalueeseen ja jotka edustavat vähintään kolmea viidesosaa kyseisten jäsenvaltioiden väestöstä. Yksimielisyyttä vaativien säädösten antamisen edellytyksenä on näiden ministe- rineuvoston jäsenten yksimielisyys.


III-89 artikla


Euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden ministereiden välisiä kokouksia koskevat järjestelyt vahvistetaan euroryhmää koske- vassa pöytäkirjassa.


III-90 artikla


1. Euron aseman varmistamiseksi kansainvälisessä valuutta- järjestelmässä ministerineuvosto tekee komission ehdotuksesta ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan eurooppapäätöksen, jolla vahvistetaan yhteiset kannat talous- ja rahaliiton kannalta erityisen merkittävistä kysymyksistä toimivaltaisissa kansainväli- sissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa.


2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä äänestävät ainoastaan ne ministerineuvoston jäsenet, jotka edustavat euro- alueeseen kuuluvia jäsenvaltioita. Määräenemmistöllä tarkoite- taan enemmistöä niiden jäsenvaltioiden edustajien äänistä, jotka kuuluvat euroalueeseen ja jotka edustavat vähintään kolmea viidesosaa kyseisten jäsenvaltioiden väestöstä. Yksimielisyyttä vaativien säädösten antamisen edellytyksenä on näiden ministe- rineuvoston jäsenten yksimielisyys.


3. Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä aiheelliset toimenpiteet yhtenäisen edustuksen varmistamiseksi kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa. Tällöin sovelletaan 1 ja 2 kohdan määräyksiä menettelystä.


4 JAKSO


Siirtymämääräykset


III-91 artikla


1. Niistä jäsenvaltioista, joiden osalta ministerineuvosto ei ole päättänyt niiden täyttävän euron käyttöön ottamiseksi vaadit- tavat edellytykset, käytetään jäljempänä nimitystä ”jäsenvaltiot, joita koskee poikkeus”.


2. Jäsenvaltioihin, joita koskee poikkeus, ei sovelleta seuraavia tämän perustuslain määräyksiä:


a) talouspolitiikan yleislinjojen niiden jaksojen hyväksyminen, jotka liittyvät euroalueeseen yleisesti (III-71 artiklan 2 kohta)


b) pakkotoimet liiallisten alijäämien korjaamiseksi (III- 76 artiklan 9 ja 10 kohta)


c) Euroopan keskuspankkijärjestelmän tavoitteet ja tehtävät (III- 77 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohta)


d) euron liikkeeseen laskeminen (III-78 artikla)


e) Euroopan keskuspankin toimet (III-82 artikla)


f) euron käyttöä koskevat toimenpiteet (III-83 artikla)


g) valuuttasopimukset ja muut valuuttapolitiikkaa koskevat toimenpiteet (III-228 artikla)


h) Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten nimittäminen (III-84 artiklan 2 kohdan b alakohta).


Edellä mainituissa artikloissa ”jäsenvaltioilla” tarkoitetaan siis jäsenvaltioita, joita ei koske poikkeus.


3. Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskus- pankin perussäännön IX luvun mukaisesti Euroopan keskus- pankkijärjestelmään sisältyvät oikeudet ja velvollisuudet eivät koske jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus, eivätkä niiden keskuspankkeja.


4. Niiden ministerineuvoston jäsenten, jotka edustavat jäsen- valtioita, joita koskee poikkeus, äänioikeus pidätetään silloin, kun ministerineuvosto hyväksyy 2 kohdassa luetelluissa artik-

loissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Määräenemmistöllä tarkoite- taan enemmistöä niiden jäsenvaltioiden edustajien äänistä, joita kyseinen poikkeus ei koske ja jotka edustavat vähintään kolmea viidesosaa kyseisten jäsenvaltioiden väestöstä. Yksimielisyyttä vaativien säädösten edellytyksenä on noiden jäsenvaltioiden yksimielisyys.


III-92 artikla


1. Vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus, komissio ja Euroopan keskus- pankki antavat ministerineuvostolle kertomuksen niiden jäsen- valtioiden, joita koskee poikkeus, edistymisestä talous- ja raha- liiton toteuttamiseen liittyvien velvollisuuksiensa täyttämisessä. Näissä kertomuksissa tarkastellaan erityisesti, onko kunkin kyseessä olevan jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopu- soinnussa III-80 ja III-81 artiklan sekä Euroopan keskuspankki- järjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön kanssa. Kertomuksissa tarkastellaan myös sitä, onko kestävässä lähenty- misessä päästy korkealle tasolle, arvioimalla missä määrin kukin kyseessä oleva jäsenvaltio on täyttänyt seuraavat arviointiperus- teet:


a) hintatason pysyminen mahdollisimman vakaana; tämä on ilmeistä, jos inflaatio on lähellä korkeintaan kolmen hinta- tason vakauden parhaiten saavuttaneen jäsenvaltion vastaavaa inflaatiovauhtia;


b) kestävä julkisen talouden tilanne; tämä on ilmeistä, jos julkisen talouden rahoitusaseman osalta on tilanne, jossa ei ole III-76 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua liiallista alijäämää;


c) valuuttakurssijärjestelmässä määrättyjen tavanomaisten vaih- teluvälien noudattaminen ainakin kahden vuoden ajan siten, ettei valuutan ulkoista arvoa ole alennettu suhteessa euroon;


d) jäsenvaltion, jota koskee poikkeus, saavuttaman lähenty- misen ja kyseisen jäsenvaltion valuuttakurssijärjestelmään osallistumisen pysyvyys, sellaisena kuin se ilmenee pitkän aikavälin korkojen tasossa.


Tässä kohdassa mainittuja neljää arviointiperustetta ja ajanjak- soja, joina niitä on noudatettava, täsmennetään lähentymisper- usteista tehdyssä pöytäkirjassa. Komission ja Euroopan keskus- pankin kertomuksissa otetaan huomioon myös markkinoiden yhdentymisen tulokset, vaihtotaseiden tasapainon tilanne ja kehitys sekä yksikkötyökustannusten ja muiden hintaindeksien kehityksen tarkastelu.


2. Euroopan parlamentin kuulemisen ja Eurooppa-neuvos- tossa käydyn keskustelun jälkeen ministerineuvosto tekee komis- sion ehdotuksesta eurooppapäätöksen, jossa vahvistetaan, mitkä niistä jäsenvaltioista, joita koskee poikkeus, täyttävät vaadittavat edellytykset 1 kohdassa vahvistettujen arviointiperusteiden perusteella, ja kumoaa poikkeukset noiden jäsenvaltioiden osalta.


3. Jos 2 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti päätetään lopettaa poikkeus, ministerineuvosto antaa komission ehdotuk- sesta eurooppa-asetukset tai -päätökset, joilla vahvistetaan peruuttamattomasti kurssi, jolla euro korvaa kyseisen jäsenval- tion valuutan, sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen euron käyttöönottamiseksi yhteisenä rahana kyseisessä jäsenvaltiossa; ne ministerineuvoston jäsenet, jotka edustavat jäsenvaltioita, joita ei koske poikkeus, ja se jäsenvaltio, jota asia koskee, antavat tällaisen eurooppa-asetuksen tai -päätöksen yksimieli- sesti. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan keskus- pankkia kuultuaan.


III-93 artikla


1. Jos on ja niin kauan kuin on jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus, Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 45 artiklassa tarkoitettu Euroopan keskuspankin yleisneuvosto toimii Euroopan keskuspankin kolmantena päätöksentekoelimenä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta III-79 artiklan 3 kohdan soveltamista.


2. Jos on ja niin kauan kuin on jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus, Euroopan keskuspankin tehtävänä on näiden jäsenval- tioiden osalta:


a) lujittaa kansallisten keskuspankkien välistä yhteistyötä;


b) lujittaa jäsenvaltioiden rahapolitiikan yhteensovittamista hintatason vakauden turvaamiseksi;


c) seurata valuuttakurssijärjestelmän toimintaa;


d) neuvotella sellaisista kansallisten keskuspankkien toimival- taan kuuluvista kysymyksistä, jotka vaikuttavat rahoituslai- tosten ja -markkinoiden vakauteen;


e) hoitaa Euroopan raha-asiain yhteistyörahaston entisiä tehtäviä, joista Euroopan rahapoliittinen instituutti oli aiemmin ottanut vastatakseen.


III-94 artikla


Jokainen jäsenvaltio, jota koskee poikkeus, pitää valuuttakurssi- politiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana. Tällöin asian- omainen jäsenvaltio ottaa huomioon kokemukset, jotka on saatu valuuttakurssijärjestelmän puitteissa.


III-95 artikla


1. Jos jäsenvaltiolla, jota koskee poikkeus, on maksutasettaan koskevia vaikeuksia tai tällaiset vaikeudet uhkaavat sitä vakavasti joko sen kokonaismaksutaseen epätasapainon tai sen käytettä- vissä olevien valuuttojen vuoksi ja nämä vaikeudet voivat erityi- sesti vaarantaa sisämarkkinoiden toiminnan tai yhteisen kauppa- politiikan toteuttamisen, komissio tutkii viipymättä kyseisen valtion tilanteen sekä toimet, jotka tämä valtio on kaikin käytet- tävissään olevin keinoin toteuttanut tai voi toteuttaa tämän

perustuslain mukaisesti. Komissio ilmoittaa, mitä toimenpiteitä se suosittaa kyseisen jäsenvaltion toteuttavan.


Jos sellaisen jäsenvaltion toteuttamat toimet, jota koskee poik- keus, ja komission ehdottamat toimenpiteet eivät osoittaudu riittäviksi syntyneiden tai uhkaavien vaikeuksien poistamiseksi, komissio talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan suosittaa minis- terineuvostolle keskinäisen avun antamista ja sen antamiseksi aiheellisia menetelmiä.


Komissio antaa ministerineuvostolle säännöllisesti tietoja tilan- teesta ja sen kehittymisestä.


2. Ministerineuvosto päättää keskinäisen avun antamisesta; se hyväksyy eurooppa-asetukset tai -päätökset, joilla vahviste- taan avun edellytykset ja sitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Keskinäistä apua voivat olla etenkin:


a) niihin muihin kansainvälisiin järjestöihin kohdistuva yhte- näinen toiminta, joiden puoleen jäsenvaltiot, joita koskee poikkeus, voivat kääntyä;


b) kaupan vinoutumisen välttämiseksi tarvittavat toimenpiteet silloin, kun vaikeuksissa oleva jäsenvaltio, jota koskee poik- keus, pitää voimassa tai ottaa uudelleen käyttöön kolmansiin maihin kohdistuvia määrällisiä rajoituksia;


c) rajoitetut luotot muilta jäsenvaltioilta niiden suostumuksella.


3. Jos ministerineuvosto ei ole myöntänyt komission suosit- tamaa keskinäistä apua tai jos annettu keskinäinen apu ja toteutetut toimenpiteet ovat riittämättömät, komissio antaa vaikeuksiin joutuneelle jäsenvaltiolle, jota koskee poikkeus, luvan toteuttaa suojatoimenpiteet, joiden edellytykset ja joita koskevat yksityiskohtaiset säännöt komissio määrittelee.


Ministerineuvosto voi peruuttaa tämän luvan taikka muuttaa sen edellytyksiä tai sitä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä.


III-96 artikla


1. Jos syntyy äkillinen maksutasekriisi eikä III-90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua säädöstä tehdä välittömästi, jäsenvaltio, jota koskee poikkeus, voi kaiken varalta toteuttaa tarvittavat suojatoimenpiteet. Toimenpiteiden on oltava sellaisia, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä sisämarkkinoiden toiminnalle, eivätkä ne saa olla laajempia kuin on ehdottomasti tarpeen syntyneiden äkillisten vaikeuksien poistamiseksi.


2. Näistä suojatoimenpiteistä on annettava tieto komissiolle ja muille jäsenvaltioille viimeistään niiden tullessa voimaan. Komissio voi suosittaa ministerineuvostolle keskinäisen avun antamista III-95 artiklan mukaisesti.


3. Ministerineuvosto voi komission lausunnon saatuaan ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan tehdä päätöksen, jossa säädetään, että asianomaisen jäsenvaltion on muutettava edellä tarkoitettuja suojatoimenpiteitä, lykättävä niitä tai kumottava ne.


III LUKU


MUITA ERITYISALOJA KOSKEVAT POLITIIKAT


1 JAKSO


Työllisyys


III-97 artikla


Unioni ja jäsenvaltiot pyrkivät tämän osaston mukaisesti kehit- tämään yhteensovitetun työllisyysstrategian ja erityisesti edistä- mään ammattitaitoisen, koulutetun ja sopeutumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin nopeasti reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä I-3 artiklassa määriteltyjen tavoit- teiden saavuttamiseksi.


III-98 artikla


1. Jäsenvaltiot pyrkivät omalla työllisyyspolitiikallaan edistä- mään III-97 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista III-71 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan yleislinjojen mukaisesti.


2. Jäsenvaltiot pitävät työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat ministerineuvostossa yhteen sitä koskevan toimintansa III-100 artiklan määräysten mukaisesti, ottaen huomioon työmarkkinaosapuolten velvollisuuksiin liit- tyvät kansalliset käytännöt.


III-99 artikla


1. Unioni myötävaikuttaa korkeaan työllisyystasoon edistä- mällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tukemalla ja tarvit- taessa täydentämällä niiden toimintaa. Unioni ottaa tällöin huomioon jäsenvaltioiden toimivallan.


2. Korkeaa työllisyystasoa koskeva tavoite otetaan huomioon unionin politiikan ja toiminnan määrittelyssä ja toteutuksessa.


III-100 artikla


1. Ministerineuvoston ja komission yhteisen vuosittaisen selvityksen perusteella Eurooppa-neuvosto arvioi vuosittain unionin työllisyystilannetta ja antaa siitä päätelmät.


2. Ministerineuvosto hyväksyy Eurooppa-neuvoston päätel- mien perusteella komission ehdotuksesta vuosittain suuntaviivat, jotka jäsenvaltiot ottavat huomioon työllisyyspolitiikassaan. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia, alueiden komiteaa, talous- ja sosiaalikomiteaa sekä työllisyysko- miteaa kuultuaan.


Näiden suuntaviivojen on oltava III-71 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen yleislinjojen mukaisia.

3. Kukin jäsenvaltio antaa ministerineuvostolle ja komissiolle vuosittain selvityksen tärkeimmistä 2 kohdassa tarkoitettujen työllisyyttä koskevien suuntaviivojen mukaisesti toteuttamistaan työllisyyspoliittisista toimenpiteistä.


4. Ministerineuvosto tarkastelee vuosittain 3 kohdassa tarkoi- tettujen selvitysten perusteella ja työllisyyskomitean lausunnon saatuaan jäsenvaltioiden toteuttamaa työllisyyspolitiikkaa ottaen huomioon työllisyyttä koskevat suuntaviivat. Ministerineuvosto voi komission suosituksesta antaa suosituksia jäsenvaltioille.


5. Ministerineuvosto ja komissio laativat kyseisen tarkastelun tulosten perusteella Eurooppa-neuvostolle yhteisen vuosittaisen selvityksen unionin työllisyystilanteesta ja työllisyyttä koskevien suuntaviivojen toteuttamisesta.


III-101 artikla


Eurooppalailla tai -puitelailla voidaan vahvistaa kannustustoi- menpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tukea niiden toimintaa työllisyyden alalla aloittein, joilla pyritään kehittämään tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, laatimaan vertailevia analyyseja, tarjoamaan neuvontaa sekä edistämään innovatiivisia lähestymistapoja ja arvioimaan kokemuksia etenkin kokeiluhankkeiden avulla. Eu- rooppalaki tai -puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


Eurooppalakiin tai -puitelakiin ei kuulu jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.


III-102 artikla


Ministerineuvosto tekee yksinkertaisella enemmistöllä euroop- papäätöksen, jolla perustetaan neuvoa-antava työllisyyskomitea edistämään jäsenvaltioiden työllisyys- ja työvoimapolitiikan yhteensovittamista. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroo- pan parlamenttia kuultuaan.


Komitean tehtävänä on:


a) seurata jäsenvaltioiden ja unionin työllisyystilannetta ja

-politiikkaa;


b) laatia joko ministerineuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan lausuntoja sekä myötävaikuttaa III-

100 artiklassa tarkoitetun, ministerineuvostossa tapahtuvan käsittelyn valmisteluun, tämän kuitenkaan rajoittamatta III- 247 artiklan soveltamista.


Tehtäväänsä toteuttaessaan komitea kuulee työmarkkinaosa- puolia.


Kukin jäsenvaltio ja komissio nimittävät komiteaan kaksi jäsentä.


2 JAKSO


Sosiaalipolitiikka


III-103 artikla


Ottaen huomioon sosiaaliset perusoikeudet sellaisina kuin ne ovat Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 allekirjoitetussa Eu- roopan sosiaalisessa peruskirjassa ja vuoden 1989 työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassa unionin ja jäsenvaltioiden tavoitteena on työllisyyden edistä- minen, elin- ja työolojen parantaminen niiden tasoa yhdenmu- kaistaen, riittävä sosiaalinen suojelu, työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu, inhimillisten voimavarojen kehittäminen niin, että voidaan saavuttaa korkea ja kestävä työllisyys, sekä syrjäytymisen torjuminen.


Tätä varten unioni ja jäsenvaltiot toimivat siten, että ne ottavat huomioon kansallisten käytäntöjen erot, erityisesti sopimussuh- teissa, sekä unionin talouden kilpailukyvyn säilyttämisen.


Unioni ja jäsenvaltiot katsovat, että tällainen kehitys seuraa sekä sisämarkkinoiden toiminnasta, joka edistää sosiaalisten järjestel- mien yhdenmukaistamista, että tässä perustuslaissa määrätyistä menettelyistä ja lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä.


III-104 artikla


1. Edellä III-103 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutta- miseksi unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa seuraavilla aloilla:


a) erityisesti työympäristön parantaminen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi;


b) työolot ja työehdot;


c) työntekijöiden sosiaaliturva ja sosiaalinen suojelu;


d) työtekijöiden suojelu työsopimuksen päättymisen yhteydessä;


e) tiedottaminen työntekijöille ja työntekijöiden kuuleminen;


f) työntekijöiden ja työnantajien edustaminen ja heidän etujensa kollektiivinen turvaaminen, mukaan lukien yhteis- toiminta työpaikalla, jollei 6 kohdasta muuta johdu;


g) unionin alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnteon ehdot;


h) työmarkkinoilta syrjäytyneiden henkilöiden integroiminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III-183 artiklan mää- räyksiä;


i) miesten ja naisten välinen tasa-arvo asioissa, jotka koskevat heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla sekä heidän kohteluaan työssä;


j) sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen;


k) sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta c alakohdan soveltamista.

2. Tätä varten voidaan:


a) eurooppalailla tai -puitelailla vahvistaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä aloittein, joilla pyritään lisäämään tietämystä, kehittämään tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, edistämään inno- vatiivisia lähestymistapoja ja arvioimaan kokemuksia ja jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmu- kaistamista;


b) 1 kohdan a-i alakohdassa tarkoitetuilla aloilla vahvistaa eu- rooppapuitelailla vähimmäisvaatimuksia, jotka pannaan täytäntöön asteittain, ottaen huomioon olosuhteet ja voimassa oleva tekninen sääntely kussakin jäsenvaltiossa. Tällaisessa puitelaissa vältetään säätämästä sellaisia hallinnol- lisia, taloudellisia tai oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttai- sivat pienten tai keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä.


Eurooppalaki tai -puitelaki annetaan kaikissa tapauksissa sen jälkeen, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


3. Poiketen 2 kohdasta ministerineuvosto antaa 1 kohdan c, d, f ja g alakohdassa tarkoitetuilla aloilla eurooppalain tai

-puitelain yksimielisesti Euroopan parlamenttia, alueiden komi- teaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan.


Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä euroop- papäätöksen, jonka mukaan tämän artiklan 1 kohdan d, f ja g alakohtaan sovelletaan tavanomaista lainsäätämisjärjestystä. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.


4. Jäsenvaltio voi antaa 2 kohdan soveltamiseksi annettujen eurooppapuitelakien täytäntöönpanon työmarkkinaosapuolten tehtäväksi niiden yhteisestä pyynnöstä.


Tällöin jäsenvaltio varmistaa, että viimeistään sinä päivänä, jona eurooppapuitelaki on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, työmarkkinaosapuolet ovat sopimusteitse toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet; kyseisen jäsenvaltion on myös toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta se voi aina taata kyseisessä puite- laissa edellytettyjen tulosten saavuttamisen.


5. Tämän artiklan nojalla annetut eurooppalait ja -puitelait:


a) eivät rajoita jäsenvaltioiden oikeutta määritellä omien sosiaa- liturvajärjestelmiensä perusperiaatteet, eivätkä ne saa vaikuttaa olennaisesti näiden järjestelmien rahoitustasapai- noon;


b) eivät voi estää jäsenvaltiota pitämästä voimassa tai toteutta- masta tiukempia suojatoimenpiteitä, jos ne ovat sopusoin- nussa tämän perustuslain kanssa.


6. Tätä artiklaa ei sovelleta palkkoihin, yhdistymisoikeuteen, lakko-oikeuteen eikä oikeuteen määrätä työsulusta.


III-105 artikla


1. Komission tehtävänä on edistää työmarkkinaosapuolten kuulemista unionin tasolla, ja se toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden osapuolten vuoropuhelun helpottamiseksi tukemalla molempia osapuolia tasapuolisesti.


2. Tätä varten komissio kuulee työmarkkinaosapuolia unionin toiminnan mahdollisesta suunnasta, ennen kuin se tekee ehdotuksia sosiaalipolitiikan alalla.


3. Jos komissio työmarkkinaosapuolia kuultuaan pitää tarkoi- tuksenmukaisena unionin toimintaa, se kuulee työmarkkinaosa- puolia suunnitellun ehdotuksen sisällöstä. Työmarkkinaosa- puolet antavat komissiolle ehdotuksesta lausunnon tai tarvit- taessa suosituksen.


4. Tällaisen kuulemisen yhteydessä työmarkkinaosapuolet voivat ilmoittaa komissiolle halustaan aloittaa III-106 artiklassa tarkoitettu menettely. Menettely ei saa kestää yli yhdeksää kuukautta, elleivät kyseiset työmarkkinaosapuolet ja komissio yhdessä sovi sen pidentämisestä.


III-106 artikla


1. Työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu unionin tasolla voi johtaa osapuolten niin halutessa sopimussuhteisiin, mukaan lukien sopimusten tekeminen.


2. Unionin tasolla tehdyt sopimukset pannaan täytäntöön joko työmarkkinaosapuolten ja jäsenvaltioiden omien menette- lyjen ja käytäntöjen mukaisesti tai, III-104 artiklassa tarkoitet- tujen kysymysten osalta, allekirjoittajaosapuolten yhteisestä pyynnöstä ministerineuvoston komission ehdotuksesta hyväksy- millä eurooppa-asetuksilla tai -päätöksillä. Euroopan parlamen- tille tiedotetaan asiasta.


Silloin kun kyseisessä sopimuksessa on yksi tai useampi sellaista alaa koskeva määräys, jolla III-104 artiklan 3 kohdan mukaan edellytetään yksimielisyyttä, ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti.


III-107 artikla


Edellä III-103 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttami- seksi, rajoittamatta kuitenkaan tämän perustuslain muiden määräysten soveltamista, komissio edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja helpottaa niiden toiminnan yhteensovittamista niillä sosiaalipolitiikan aloilla, joita tämä jakso koskee, ja erityi- sesti asioissa, jotka koskevat:


a) työllisyyttä;


b) työoikeutta ja työehtoja;


c) ammatillista perus- ja jatkokoulutusta;


d) sosiaaliturvaa;


e) työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisemistä;


f) työhygieniaa;

g) järjestäytymisoikeutta sekä työnantajien ja työntekijöiden välisiä kollektiivisia neuvotteluja.


Tätä varten komissio ollen kiinteässä yhteydessä jäsenvaltioihin tekee tutkimuksia, antaa lausuntoja ja järjestää neuvotteluja sekä kansallisista kysymyksistä että kansainvälisiä järjestöjä koskevista kysymyksistä ja tekee erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla.


Komissio kuulee talous- ja sosiaalikomiteaa, ennen kuin se antaa tässä artiklassa tarkoitetun lausunnon.


III-108 artikla


1. Kukin jäsenvaltio huolehtii sen periaatteen noudattami- sesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka.


2. Tässä artiklassa palkalla tarkoitetaan tavallista perus- tai vähimmäispalkkaa ja muuta korvausta, jonka työntekijä suoraan tai välillisesti saa työnantajaltaan työstä tai tehtävästä rahana tai luontoisetuna.


Samapalkkaisuudella ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää tarkoitetaan, että:


a) samasta työstä maksettava urakkapalkka lasketaan saman mittayksikön mukaan;


b) työstä maksettava aikapalkka on sama samasta tehtävästä.


3. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan toimenpiteet, joilla varmistetaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdolli- suuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä, mukaan lukien samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaate. Kyseinen laki tai puitelaki annetaan, kun talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


4. Jotta miesten ja naisten välinen täysi todellinen tasa-arvo toteutuisi työelämässä, tasa-arvoisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on hel- pottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammat- tiuraan kohdistuvia haittoja.


III-109 artikla


Jäsenvaltiot pyrkivät säilyttämään palkallisia lomia koskevien järjestelmiensä olemassa olevan samankaltaisuuden.


III-110 artikla


Komissio laatii vuosittain kertomuksen III-98 artiklassa tarkoi- tettujen tavoitteiden toteutumisesta ja väestötilanteesta union- issa. Komissio toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, ministerineuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle.


III-111 artikla


Ministerineuvosto tekee yksinkertaisella enemmistöllä euroop- papäätöksen, jolla perustetaan neuvoa-antava sosiaalisen suojelun komitea edistämään yhteistyötä sosiaalisen suojelun alalla jäsenvaltioiden kesken ja komission kanssa. Ministerineu- vosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan.


Komitean tehtävänä on:


a) seurata sosiaalista tilannetta sekä sosiaalisen suojelun alan politiikkojen kehittymistä jäsenvaltioissa ja unionissa;


b) edistää tietojen, kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken ja komission kanssa;


c) laatia selvityksiä, antaa lausuntoja tai suorittaa muita toimi- valtaansa kuuluvia tehtäviä joko ministerineuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III-247 artiklan soveltamista.


Tehtäväänsä toteuttaessaan komitea on tarvittaessa yhteydessä työmarkkinaosapuoliin.


Kukin jäsenvaltio ja komissio nimittävät komiteaan kaksi jäsentä.


III-112 artikla


Komission Euroopan parlamentille antamassa vuosikertomuk- sessa on erillinen luku, joka koskee sosiaalisen tilanteen kehi- tystä unionissa.


Euroopan parlamentti voi kehottaa komissiota laatimaan kerto- muksia sosiaalista tilannetta koskevista erityisongelmista.


1 alajakso


Euroopan sosiaalirahasto


III-113 artikla


Työntekijöiden työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi sisä- markkinoilla ja siten elintason nostamiseksi perustetaan Euroo- pan sosiaalirahasto, joka pyrkii edistämään työntekijöiden työn- saantia sekä heidän alueellista ja ammatillista liikkuvuuttaan unionissa sekä helpottamaan mukautumista teollisiin muutok- siin ja tuotantojärjestelmien kehitykseen erityisesti ammatillisella koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella.


III-114 artikla


Rahastoa hallinnoi komissio.


Komissiota avustaa tässä tehtävässä komitea, jonka puheenjohta- jana on komission jäsen ja joka muodostuu jäsenvaltioiden sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen edustajista.

III-115 artikla


Eurooppalailla vahvistetaan Euroopan sosiaalirahastoa koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet. Kyseinen laki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


3 JAKSO


Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus


III-116 artikla


Edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa, taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi.


Unioni pyrkii erityisesti vähentämään eri alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden tai saarien jälkeenjääneisyyttä, maaseutu mukaan luettuna.


III-117 artikla


Jäsenvaltiot harjoittavat ja yhteensovittavat talouspolitiikkaansa siten, että myös III-116 artiklassa tarkoitetut tavoitteet saavute- taan. Unionin politiikan ja toiminnan suunnittelussa ja täytän- töönpanossa sekä sisämarkkinoiden toteuttamisessa otetaan huomioon kyseiset tavoitteet ja osallistutaan niiden toteuttami- seen. Myös unioni tukee tätä tavoitteiden toteuttamista toimin- nallaan, jota se harjoittaa rakennerahastojen (Euroopan maata- louden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto, Euroopan sosiaali- rahasto, Euroopan aluekehitysrahasto), Euroopan investointi- pankin ja muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden kautta.


Komissio antaa Euroopan parlamentille, ministerineuvostolle, alueiden komitealle sekä talous- ja sosiaalikomitealle joka kolmas vuosi kertomuksen siitä, miten taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa on edistytty, sekä siitä, miten tässä artiklassa määrätyt eri keinot ovat myötä- vaikuttaneet siihen. Kertomukseen liitetään tarvittaessa aiheel- lisia ehdotuksia.


Eurooppalailla tai -puitelailla voidaan vahvistaa rahastojen ulko- puoliset erityistoimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin muussa politiikassa hyväksyttyjen toimenpiteiden sovel- tamista. Eurooppalaki tai -puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


III-118 artikla


Euroopan aluekehitysrahaston tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa osallistumalla kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämi- seen ja rakenteelliseen mukauttamiseen sekä taantuvien teolli- suusalueiden uudistamiseen.


III-119 artikla


Eurooppalailla määritellään rakennerahastojen tehtävät, ensisi- jaiset tavoitteet ja rakenteet, mihin voi sisältyä rahastojen uudel- leenryhmittely, ja rahastoihin sovellettavat yleiset säännöt sekä tarvittavat säännökset, joilla turvataan rahastojen tehokkuus ja eri rahastojen keskinäinen sekä rahastojen ja muiden rahoitus- välineiden välinen yhteensovittaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III-120 artiklan soveltamista.


Eurooppalailla perustettu koheesiorahasto osallistuu ympäris- töalan hankkeiden rahoittamiseen sekä Euroopan laajuisten verk- kohankkeiden rahoittamiseen liikenteen infrastruktuurin alalla.


Eurooppalaki annetaan kaikissa tapauksissa sen jälkeen, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti 1 päivään tammikuuta 2007 asti.


III-120 artikla


Eurooppalailla vahvistetaan Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet. Kyseinen laki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastoon ja Euroopan sosiaalirahastoon sovelletaan vastaavasti, mitä III- 127 ja III-115 artiklassa määrätään.


4 JAKSO


Maatalous ja kalastus


III-121 artikla


Unioni määrittelee yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan ja toteuttaa sitä.


Maataloustuotteilla tarkoitetaan maanpinnan kasvutuotteita, kotieläintalouden tuotteita ja kalataloustuotteita sekä sellaisia ensimmäisen jalostusasteen tuotteita, jotka suoraan liittyvät näihin tuotteisiin. Viittauksilla yhteiseen maatalouspolitiikkaan tai maatalouteen ja ilmaisulla ”maatalous-” tarkoitetaan myös kalastusta tämän alan erityispiirteet huomioon ottaen.


III-122 artikla


1. Sisämarkkinat käsittävät myös maatalouden ja maatalous- tuotteiden kaupan.


2. Sisämarkkinoiden toteuttamista koskevia määräyksiä sovel- letaan maataloustuotteisiin, jollei III-123–III-128 artiklassa toisin määrätä.


3. Liitteessä I (*) lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan III- 123–III-128 artiklaa.


(*) Tämä EY-sopimuksen liitettä I vastaava liite on vielä vahvistettava.

4. Maataloustuotteiden sisämarkkinoiden toiminnan ja kehit- tämisen yhteydessä on toteutettava yhteinen maatalouspolitiikka.


III-123 artikla


1. Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on:


a) lisätä maatalouden tuottavuutta edistämällä teknistä kehi- tystä sekä varmistamalla, että maataloustuotantoa kehitetään järkiperäisesti ja että tuotannontekijöitä, varsinkin työvoimaa, hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla;


b) taata näin maatalousväestölle kohtuullinen elintaso erityisesti lisäämällä maataloudessa työskentelevien henkeä kohti laskettuja tuloja;


c) vakauttaa markkinat;


d) varmistaa tarvikkeiden saatavuus;


e) taata kohtuulliset kuluttajahinnat.


2. Yhteistä maatalouspolitiikkaa ja sen mahdollisia erityisme- netelmiä suunniteltaessa otetaan huomioon:


a) maatalouselinkeinon erityisluonne, joka johtuu maatalouden yhteiskunnallisesta rakenteesta sekä eri maatalousalueiden välisistä rakenteellisista eroista ja luonnonolojen eroista;


b) aiheellisten mukautusten toteuttaminen asteittain;


c) se, että maatalous on jäsenvaltioissa tuotannonala, joka liittyy läheisesti talouteen kokonaisuudessaan.


III-124 artikla


1. Edellä III-123 artiklassa lueteltujen tavoitteiden saavuttami- seksi toteutetaan yhteinen maatalouden markkinajärjestely.


Tuotteen mukaan järjestelynä on jokin seuraavista:


a) yhteiset kilpailusäännöt;


b) erilaisten kansallisten markkinajärjestelyjen pakollinen yhteensovittaminen;


c) Euroopan markkinajärjestely.


2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu yhteinen järjestely voi käsittää kaikki III-123 artiklassa lueteltujen tavoitteiden toteutta- miseksi tarpeelliset toimenpiteet, erityisesti hintasääntelyn, tuen tuotteiden tuotantoa ja myyntiä varten, varastoimis- ja tasausjär- jestelyt sekä yhteiset viennin ja tuonnin vakauttamisjärjestelmät.


Yhteisen järjestelyn tulee rajoittua vain III-123 artiklassa luetel- tujen tavoitteiden toteuttamiseen, eikä se saa syrjiä tuottajia tai kuluttajia unionissa.


Mahdollisen yhteisen hintapolitiikan tulee pohjautua yhteisiin perusteisiin ja yhdenmukaisiin laskentamenetelmiin.


3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen järjestelyn tavoit- teiden toteuttamiseksi voidaan perustaa yksi tai useampi maata- louden ohjaus- ja tukirahasto.


III-125 artikla


Edellä III-123 artiklassa lueteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisessä maatalouspolitiikassa voidaan:


a) sovittaa tehokkaalla tavalla yhteen pyrkimykset ammatilli- sessa koulutuksessa, tutkimuksessa ja maatalousneuvonnassa, jolloin voidaan yhteisesti rahoittaa hankkeita tai laitoksia;


b) yhteisin toimin edistää joidenkin tuotteiden kulutusta.


III-126 artikla


1. Maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan sovelletaan kilpailusääntöjä koskevaa jaksoa vain siltä osin kuin euroop- palaissa tai -puitelaissa III-127 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritellään ottaen huomioon III-123 artiklassa luetellut tavoit- teet.


2. Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä eurooppa-asetuksen tai -päätöksen, jolla annetaan lupa tuen myöntämiseen:


a) rakenteellisista syistä tai luonnonolojen vuoksi epäedullisessa asemassa olevien yritysten suojelemiseksi;


b) taloudellisten kehitysohjelmien mukaisesti.


III-127 artikla


1. Komissio tekee ehdotuksia yhteisen maatalouspolitiikan suunnittelemisesta, sen toteuttamisesta ja kansallisten järjeste- lyjen korvaamisesta jollakin III-124 artiklan 1 kohdassa tarkoi- tetulla yhteisellä järjestelmällä sekä tässä jaksossa mainittujen toimenpiteiden toteuttamisesta.


Näissä ehdotuksissa otetaan huomioon tässä jaksossa mainit- tujen maatalousasioiden keskinäinen riippuvuus.


2. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan III-124 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteinen maatalouden markkinajärjestely sekä muut yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavat säännökset. Kyseinen laki tai puitelaki annetaan, kun talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


3. Ministerineuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta hintojen vahvistamiseen, maksuihin, tukiin ja määrällisiin rajoi- tuksiin sekä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakami- seen liittyvät eurooppa-asetukset tai -päätökset.


4. Kansalliset markkinajärjestelyt voidaan korvata III-

124 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla yhteisellä järjestelyllä 2 kohdassa määrätyin edellytyksin, jos:

a) yhteinen järjestely antaa niille korvaamista vastustaville jäsenvaltioille, joilla on kansallinen järjestely kyseistä tuotantoa varten, yhtäläiset takeet niiden tuottajien työllisyy- destä ja elintasosta, joita asia koskee; tällöin otetaan huomioon mahdollisen mukauttamisen ja tarpeellisen erikoistumisen aikataulu; ja


b) tämä järjestely takaa kaupankäynnille unionissa vastaavat edellytykset kuin kansallisilla markkinoilla.


5. Jos joitakin raaka-aineita varten muodostetaan yhteinen järjestely ennen kuin on olemassa yhteinen järjestely vastaavia jalostettuja tuotteita varten, näitä raaka-aineita voidaan tuoda unionin ulkopuolelta, jos niitä käytetään jalostettuihin tuottei- siin, jotka on tarkoitettu vietäviksi kolmansiin maihin.


III-128 artikla


Jos jotakin tuotetta koskee jäsenvaltiossa sellainen kansallinen markkinajärjestely tai siihen sovelletaan sellaista vaikutukseltaan vastaavaa kansallista sääntelyä, joka vaikuttaa toisen jäsenvaltion vastaavanlaiseen tuotantoon, jäsenvaltiot perivät tasoitusmaksua tuotaessa tätä tuotetta jäsenvaltiosta, jossa kyseinen järjestely on tai jossa kyseistä sääntelyä sovelletaan, jollei tämä valtio peri tasoitusmaksua tuotteen viennistä.


Komissio hyväksyy eurooppa-asetukset tai -päätökset, joilla vahvistetaan nämä maksut niin suuriksi kuin tasapainon palaut- tamiseksi on tarpeen; komissio voi myös antaa luvan muihin toimenpiteisiin, joiden edellytykset ja joita koskevat yksityiskoh- taiset säännöt se määrittelee.


5 JAKSO


Ympäristö


III-129 artikla


1. Unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen:


a) ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen;


b) ihmisten terveyden suojelu;


c) luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö;


d) sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäris- töongelmiin.


2. Unionin ympäristöpolitiikalla pyritään korkeatasoiseen suojeluun yhteisön eri alueiden tilanteiden erilaisuus huomioon ottaen. Unionin ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautu- misen ja ennalta ehkäisemisen periaatteille sekä periaatteille, joiden mukaan ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan olisi maksettava.


Tässä yhteydessä ympäristönsuojelun vaatimusten täyttämiseksi toteutettaviin yhdenmukaistamistoimenpiteisiin sisällytetään aiheellisissa tapauksissa suojalauseke, jonka nojalla jäsenvaltiot saavat, unionin valvontamenettelyn alaisina, toteuttaa ympä- ristöä koskeviin, muihin kuin taloudellisiin seikkoihin perustuvia väliaikaisia toimenpiteitä.


3. Ympäristöpolitiikkaansa valmistellessaan unioni ottaa huomioon:


a) saatavilla olevat tieteelliset ja tekniset tiedot;


b) ympäristöolot unionin eri alueilla;


c) toimien toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä mahdollisesti johtuvat edut ja kustannukset;


d) unionin koko taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja yhteisön eri alueiden tasapainoisen kehityksen.


4. Unioni ja jäsenvaltiot tekevät kukin toimivaltaansa kuuluvaa yhteistyötä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Unionin yhteistyötä koske- vista yksityiskohtaisista säännöistä voidaan sopia unionin ja asianomaisten kolmansien osapuolten välisin sopimuksin, jotka neuvotellaan ja tehdään III-272 artiklan mukaisesti.


Mitä edellisessä alakohdassa määrätään, ei rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa neuvotella kansainvälisissä toimielimissä ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia.


III-130 artikla

3. Eurooppalailla vahvistetaan yleisiä toimintaohjelmia, joissa vahvistetaan ensisijaiset tavoitteet. Kyseinen laki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


Toimintaohjelmien täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpi- teet hyväksytään tapauksen mukaan joko 1 tai 2 kohdassa määrätyin edellytyksin.


4. Jäsenvaltiot huolehtivat ympäristöpolitiikan rahoittami- sesta ja täytäntöönpanosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta eräitä unionin hyväksymiä toimenpiteitä.


5. Rajoittamatta sen periaatteen soveltamista, jonka mukaan saastuttajan olisi maksettava, jos 1 kohdan määräyksiin perus- tuva toimenpide aiheuttaisi jäsenvaltioiden viranomaisille suhteettomina pidettäviä kustannuksia, kyseisessä toimenpi- teessä säädetään siinä muodossa kuin on aiheellista:


a) väliaikaisista poikkeuksista; sekä/taikka


b) koheesiorahastosta annettavasta taloudellisesta tuesta.


III-131 artikla


Suojatoimenpiteet, jotka on hyväksytty III-130 artiklan nojalla, eivät estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai vahvistamasta tiukempia suojatoimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden on oltava sopusoinnussa tämän perustuslain kanssa. Niistä ilmoitetaan komissiolle.


1. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan toimet III-

129 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Kyseinen laki tai puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


2. Poiketen 1 kohdasta ja rajoittamatta III-65 artiklan sovel- tamista, ministerineuvosto antaa yksimielisesti eurooppalait tai

-puitelait, joissa vahvistetaan:


a) toimenpiteitä, jotka ovat etupäässä verotuksellisia;


b) toimenpiteet, jotka vaikuttavat:


i) kaavoitukseen;

ii) vesivarojen määrän hallintaan tai jotka koskevat suoraan tai välillisesti vesivarojen saatavuutta;

iii) maankäyttöön jätehuoltoa lukuun ottamatta;


c) toimenpiteet, jotka vaikuttavat merkittävästi jäsenvaltion valintaan eri energianlähteiden välillä ja jäsenvaltion energia- huollon yleiseen rakenteeseen.


Ministerineuvosto voi tehdä yksimielisen eurooppapäätöksen, jonka mukaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoi- tettuihin asioihin sovelletaan tavanomaista lainsäätämisjärjes- tystä.


Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa kaikissa tapauksissa sen jälkeen, kun Euroopan parlamenttia, alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.

6 JAKSO


Kuluttajansuoja


III-132 artikla


1. Kuluttajien etujen suojaamiseksi ja korkeatasoisen kulutta- jansuojan varmistamiseksi unioni myötävaikuttaa kuluttajien terveyden, turvallisuuden ja taloudellisten etujen suojaamiseen sekä edistää kuluttajien oikeutta tiedonsaantiin ja koulutukseen sekä oikeutta järjestäytyä etujensa valvomiseksi.


2. Unioni myötävaikuttaa 1 kohdassa mainittujen tavoit- teiden toteuttamiseen:


a) toimenpiteillä, jotka hyväksytään III-65 artiklan nojalla sisä- markkinoiden toteuttamisen yhteydessä;


b) toimenpiteillä, jotka tukevat ja täydentävät ja joilla seurataan jäsenvaltioiden harjoittamaa politiikkaa.


3. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet. Kyseinen laki tai puite- laki annetaan, kun talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


4. Säädökset, jotka on annettu 3 kohdan mukaisesti, eivät estä jäsenvaltiota pitämästä voimassa tai vahvistamasta tiukempia suojatoimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden on oltava sopusoinnussa tämän perustuslain kanssa. Niistä ilmoitetaan komissiolle.


7 JAKSO


Liikenne


III-133 artikla


Tämän perustuslain tavoitteita toteutetaan tämän osaston alaan kuuluvissa asioissa yhteisellä liikennepolitiikalla.


III-134 artikla


Eurooppalailla tai -puitelailla pannaan täytäntöön III-133 artikla, liikenteen erityispiirteet huomioon ottaen. Kyseinen laki tai puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaali- komiteaa on kuultu.


Eurooppalaki tai -puitelaki sisältää:


a) yhteisiä sääntöjä, joita sovelletaan kansainväliseen liikentee- seen jäsenvaltion alueelle tai sen alueelta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta;


b) edellytykset, joilla muut kuin jäsenvaltiossa asuvat liiken- teenharjoittajat saavat harjoittaa liikennettä kyseisessä jäsen- valtiossa;


c) toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi;


d) muita aiheellisia toimenpiteitä.


III-135 artikla


Ennen kuin III-134 ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu euroop- palaki tai -puitelaki on annettu, jäsenvaltio ei saa ilman minis- terineuvoston yksimielisesti tekemää eurooppapäätöstä, jolla myönnetään poikkeuslupa, muuttaa liikennettä koskevia, 1 päivänä tammikuuta 1958, tai kun on kyse jäseneksi liitty- neestä valtiosta, liittymispäivänä voimassa olleita säännöksiään sellaisiksi, että ne ovat muista jäsenvaltioista oleville liikenteen- harjoittajille suoralta tai välilliseltä vaikutukseltaan epäedulli- sempia kuin kyseisestä jäsenvaltiosta oleville liikenteenharjoitta- jille.


III-136 artikla


Tuki on tämän perustuslain mukainen, jos se on tarpeen liiken- teen yhteensovittamiseksi tai korvausta julkisten palvelujen käsit- teeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä.


III-137 artikla


Tämän perustuslain nojalla hyväksytyissä kuljetusmaksuja ja

-ehtoja koskevissa toimenpiteissä otetaan huomioon liikenteen- harjoittajien taloudellinen tilanne.


III-138 artikla


1. Unionin sisäisessä liikenteessä on kiellettyä syrjintä, joka ilmenee siten, että liikenteenharjoittaja soveltaa kuljetettavien

tavaroiden alkuperä- tai määräjäsenvaltion perusteella eri kulje- tusmaksuja tai -ehtoja samanlaisten tavaroiden kuljetuksiin samoilla reiteillä.


2. Mitä 1 kohdassa määrätään, ei estä antamasta muita eu- rooppalakeja tai -puitelakeja III-134 ensimmäisen kohdan mukaisesti.


3. Ministerineuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta eu- rooppa-asetukset ja -päätökset, joilla turvataan 1 kohdan täytän- töönpano. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parla- menttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan.


Ministerineuvosto voi erityisesti hyväksyä tarvittavat eurooppa- asetukset ja -päätökset, jotta toimielimet voivat valvoa, että

1 kohtaa noudatetaan ja että käyttäjät saavat siitä täyden hyödyn.


4. Xxxxxxxx tutkii omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyyn- nöstä kaikki 1 kohdassa tarkoitetut syrjintätapaukset ja kuul- tuaan niitä jäsenvaltioita, joita asia koskee, tekee tarvittavat eurooppapäätökset 3 kohdassa tarkoitettujen eurooppa-asetusten ja -päätösten puitteissa.


III-139 artikla


1. Sellaiset jäsenvaltion unionin sisäisessä liikenteessä käytet- täviksi määräämät kuljetusmaksut ja -ehdot, joilla tavalla tai toisella tuetaan tai suojellaan tiettyä yritystä tai toimialaa taikka tiettyjä yrityksiä tai toimialoja, ovat kiellettyjä, jollei niihin anneta lupaa komission eurooppapäätöksellä.


2. Komissio tutkii omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyyn- nöstä 1 kohdassa tarkoitetut maksut ja ehdot ottaen erityisesti huomioon yhtäältä tarkoituksenmukaisen alueellisen talouspoli- tiikan vaatimukset, alikehittyneiden alueiden tarpeet ja niiden alueiden ongelmat, joihin poliittiset olot ovat vakavasti vaikutta- neet, sekä toisaalta tällaisten maksujen ja ehtojen vaikutukset eri liikennemuotojen väliseen kilpailuun.


Komissio tekee tarvittavat eurooppapäätökset kuultuaan niitä jäsenvaltioita, joita asia koskee.


3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa ei sovelleta kilpailu- tariffeihin.


III-140 artikla


Maksut tai kulut, jotka liikenteenharjoittaja veloittaa rajanylityk- sestä kuljetusmaksujen lisäksi, eivät saa olla kohtuuttomia rajan- ylityksestä tosiasiallisesti aiheutuviin kustannuksiin nähden.


Jäsenvaltiot pyrkivät pienentämään näitä kustannuksia.


Komissio voi antaa jäsenvaltioille suosituksia tämän artiklan soveltamisesta.


III-141 artikla


Tämän jakson määräykset eivät estä toteuttamasta Saksan liitto- tasavallassa toimenpiteitä Saksan jaosta aiheutuneen taloudel- lisen haitan korvaamiseksi, jos toimenpiteet ovat tarpeen sel- laisille Saksan liittotasavallan alueille, joihin jako on vaikuttanut.


III-142 artikla


Komission yhteyteen perustetaan neuvoa-antava komitea, jossa on jäsenvaltioiden hallitusten nimeämät asiantuntijat. Komissio kuulee komiteaa liikenneasioissa aina, kun se katsoo sen tarpeel- liseksi.


III-143 artikla


1. Tätä jaksoa sovelletaan rautatie-, maantie- ja sisävesiliiken- teeseen.


2. Eurooppalailla tai -puitelailla voidaan vahvistaa meri- ja lentoliikennettä koskevat aiheelliset toimenpiteet. Kyseinen laki tai puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


8 JAKSO


Euroopan laajuiset verkot


III-144 artikla


1. Myötävaikuttaakseen III-14 ja III-116 artiklassa määrättyjen tavoitteiden toteuttamiseen ja mahdollistaakseen sen, että unionin kansalaiset, taloudelliset toimijat sekä alueelliset ja paikalliset yhteisöt voivat saada täyden hyödyn sellaisen alueen toteuttamisesta johtuvista eduista, jolla ei ole sisäisiä rajoja, unioni myötävaikuttaa Euroopan laajuisten verkkojen perustami- seen ja kehittämiseen liikenteen, teletoiminnan ja energian infra- struktuurien aloilla.


2. Unioni pyrkii toiminnallaan avointen kilpailumarkkinoiden järjestelmässä edistämään kansallisten verkkojen yhteenliittä- mistä ja yhteentoimivuutta sekä pääsyä tällaisiin verkkoihin. Se ottaa erityisesti huomioon tarpeen liittää saarialueet, erillisalueet ja syrjäseutualueet unionin keskusalueisiin.


III-145 artikla


1. Toteuttaakseen III-144 artiklassa tarkoitetut tavoitteet unioni:


a) vahvistaa joukon suuntaviivoja, jotka koskevat suunniteltujen toimien tavoitteita, painopisteitä ja pääperiaatteita Euroopan laajuisten verkkojen alalla; näissä suuntaviivoissa määritetään yhteistä etua koskevia hankkeita;


b) panee erityisesti teknisen standardoinnin alalla täytäntöön kaikki toimet, jotka saattavat osoittautua tarpeellisiksi verk- kojen yhteentoimivuuden turvaamiseksi;

c) voi erityisesti toteuttamiskelpoisuutta koskevilla selvityksillä, lainatakuilla tai korkotuella tukea sellaisia jäsenvaltioiden tukemia yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka määritetään a alakohdassa tarkoitetuissa suuntaviivoissa; unioni voi myös osallistua tiettyjen liikenteen infrastruktuurin alan hank- keiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa koheesiorahaston kautta.


Unionin toiminnassa otetaan huomioon hankkeiden ajateltavissa oleva taloudellinen elinkelpoisuus.


2. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat ja muut toimenpiteet. Kyseinen laki tai puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaali- komiteaa on kuultu.


Niihin suuntaviivoihin ja niihin yhteistä etua koskeviin hankkei- siin, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, tarvitaan tuon jäsenvaltion suostumus.


3. Ollen yhteydessä komissioon jäsenvaltiot sovittavat keske- nään yhteen sellaisen kansallisen politiikan, jolla voi olla merkit- tävä vaikutus III-144 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteut- tamiseen. Komissio voi kiinteässä yhteistoiminnassa jäsenval- tioiden kanssa tehdä aiheellisia aloitteita edistääkseen tätä yhteensovittamista.


4. Unioni voi tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa edistääkseen yhteistä etua koskevia hankkeita ja turvatakseen verkkojen yhteentoimivuuden.


9 JAKSO


Tutkimus ja teknologian kehittäminen sekä avaruus


III-146 artikla


1. Unioni pyrkii lujittamaan unionin teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa ja tukemaan unionin teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä sekä edistämään kaikkea tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena tämän perustuslain muiden lukujen perusteella.


2. Tätä varten unioni kannustaa kaikkialla unionissa yrityksiä, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina, tutki- muskeskuksia ja korkeakouluja niiden korkealaatuiseen tutki- mukseen ja teknologian kehittämiseen liittyvissä pyrkimyksissä; se tukee niiden pyrkimyksiä keskinäiseen yhteistyöhön varsinkin avaamalla kansalliset julkiset hankinnat, määrittelemällä yhteiset standardit sekä poistamalla yhteistyön oikeudelliset ja verotuk- selliset esteet ja pyrkii näin erityisesti siihen, että tutkijat voivat tehdä yhteistyötä vapaasti rajoista riippumatta ja yritykset voivat käyttää hyväkseen sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia.


3. Kaikesta tähän perustuslakiin perustuvasta unionin toimin- nasta tutkimuksen ja teknologian kehittämisen aloilla, demon- strointihankkeet mukaan luettuina, päätetään ja se pannaan täytäntöön tämän jakson mukaisesti.


III-147 artikla


Pyrkiessään näihin tavoitteisiin unioni toteuttaa seuraavia jäsen- valtioissa harjoitettua toimintaa täydentäviä toimia:


a) tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia koskevien ohjelmien täytäntöönpano edistämällä yhteistyötä yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen kanssa ja niiden kesken;


b) yhteistyön edistäminen kolmansien maiden ja kansainvä- listen järjestöjen kanssa unionin tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin alalla;


c) unionin tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demon- strointiin liittyvän toiminnan tuloksia koskevan tiedon levit- täminen ja näiden tulosten hyväksi käyttäminen;


d) unionin tutkijoiden koulutuksen ja liikkumisen kannusta- minen.


III-148 artikla


1. Unioni ja jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimintansa tutki- muksen ja teknologian kehittämisen alalla turvatakseen kansal- lisen politiikan ja unionin politiikan keskinäisen yhtenäisyyden.


2. Komissio voi kiinteässä yhteistoiminnassa jäsenvaltioiden kanssa tehdä aiheellisia aloitteita edistääkseen 1 kohdassa tarkoi- tettua yhteensovittamista ja tekee erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä sekä valmistella tarvit- tavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla.


III-149 artikla


1. Eurooppalailla vahvistetaan kaikki unionin toimet kattava monivuotinen puiteohjelma. Kyseinen laki annetaan, kun talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


Puiteohjelmassa:


a) vahvistetaan ne tieteelliset ja teknologiset tavoitteet, jotka III-

147 artiklassa tarkoitetuilla toimilla on tarkoitus saavuttaa, sekä niihin liittyvät painopisteet;


b) osoitetaan tällaisten toimien pääperiaatteet;


c) vahvistetaan suurin kokonaismäärä, jolla unioni osallistuu puiteohjelman rahoitukseen, ja yksityiskohtaiset säännöt unionin osallistumisesta ohjelman rahoitukseen sekä kunkin suunnitellun toimen osuus.


2. Puiteohjelmaa mukautetaan tai täydennetään tilanteen kehityksen mukaisesti.


3. Puiteohjelma toteutetaan kutakin tointa vastaavien erityi- sohjelmien avulla. Kussakin erityisohjelmassa täsmennetään ohjelman toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, vahvistetaan ohjelman kesto ja osoitetaan tarpeellisiksi arvioidut

varat. Erityisohjelmissa vahvistetut tarpeellisiksi arvioitujen varojen määrät eivät saa ylittää puiteohjelmalle ja kullekin toimelle vahvistettua suurinta kokonaismäärää.


4. Ministerineuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta eu- rooppa-asetukset tai -päätökset, joilla vahvistetaan erityisoh- jelmat. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parla- menttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan.


III-150 artikla


Monivuotisen puiteohjelman toteuttamiseksi eurooppalailla tai

-puitelailla vahvistetaan:


a) yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista koskevat säännöt;


b) tutkimustulosten levittämistä koskevat säännöt.


Eurooppalaki tai -puitelaki annetaan, kun talous- ja sosiaaliko- miteaa on kuultu.


III-151 artikla


Monivuotista puiteohjelmaa toteutettaessa eurooppalailla voidaan vahvistaa täydentäviä ohjelmia, joihin osallistuvat vain jotkin jäsenvaltiot; nämä jäsenvaltiot huolehtivat ohjelmien rahoittamisesta ottaen huomioon unionin mahdollisen osallistu- misen.


Kyseisellä lailla vahvistetaan täydentäviin ohjelmiin sovellettavat säännöt, erityisesti tulosaineiston levittämisestä ja muiden jäsen- valtioiden osallistumismahdollisuuksista. Laki annetaan talous- ja sosiaalikomitean kuulemisen jälkeen ja niiden jäsenvaltioiden suostumuksella, joita asia koskee.


III-152 artikla


Monivuotista puiteohjelmaa toteutettaessa eurooppalailla voidaan, niiden jäsenvaltioiden suostumuksella, joita asia koskee, säätää osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin tutkimus- ja kehitysohjelmiin sekä näiden ohjelmien toteutta- mista koskeviin rakenteisiin.


Kyseinen laki annetaan, kun talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


III-153 artikla


Unioni voi monivuotista puiteohjelmaa toteutettaessa säätää unionin tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia koskevasta yhteistyöstä kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa.


Tätä yhteistyötä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voidaan sopia unionin ja asianomaisten kolmansien osapuolten välisin sopimuksin, jotka neuvotellaan ja tehdään III-227 artiklan mukaisesti.


III-154 artikla


Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä euroop- pa-asetuksia tai -päätöksiä, joilla on tarkoitus perustaa yhteis- yrityksiä tai muita järjestelmiä, jotka ovat tarpeen, jotta unionin tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia koskevat ohjelmat voidaan toteuttaa asianmukaisesti. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaaliko- miteaa kuultuaan.

huollon yleiseen rakenteeseen, sanotun rajoittamatta III- 130 artiklan 2 kohdan c alakohdan soveltamista.


IV LUKU


VAPAUTEEN, TURVALLISUUTEEN JA OIKEUTEEN PERUSTUVA ALUE


1 JAKSO

III-155 artikla


1. Edistääkseen tieteellistä ja teknistä kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä ja politiikkansa toteuttamista unioni laatii euroop- palaisen avaruuspolitiikan. Se voi tätä varten edistää yhteisiä aloitteita, tukea tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä sovittaa yhteen avaruuden tutkimuksen ja käytön edellyttämiä toimia.


2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttami- seksi eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan tarvittavat toimenpiteet, joiden toteuttamismuotona voi olla euroop- palainen avaruusohjelma.


III-156 artikla


Jokaisen vuoden alussa komissio antaa Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle kertomuksen. Kertomuksessa annetaan tiedot edellisen vuoden toiminnasta tutkimuksessa ja teknolo- gian kehittämisessä sekä tulosten levittämisessä sekä kuluvan vuoden työohjelmasta.


10 JAKSO


Energia


III-157 artikla


1. Sisämarkkinoiden toteuttamisen yhteydessä ja ympäristön säilyttämistä ja sen tilan parantamista koskevan vaatimuksen huomioon ottaen unionin energiapolitiikalla pyritään:


a) varmistamaan energiamarkkinoiden toimivuus,


b) varmistamaan energian toimitusvarmuus unionissa, ja


c) edistämään energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä uusista ja uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan ener- gian kehittämistä.


2. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpi- teet. Laki tai puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa sekä talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


Kyseinen laki tai puitelaki ei vaikuta jäsenvaltion eri energialäh- teiden välillä tekemiin valintoihin eikä jäsenvaltion energia-


Yleiset määräykset


III-158 artikla


1. Unioni muodostaa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen, jossa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden eri oikeusperinteet ja -järjestelmät.


2. Unioni varmistaa sen, ettei henkilöitä tarkasteta sisärajoilla, sekä kehittää turvapaikka-, maahanmuutto- ja ulkorajavalvonnan alalla yhteisen politiikan, joka perustuu jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuuseen ja joka on oikeudenmukainen kolmansien maiden kansalaisia kohtaan. Tätä lukua sovellettaessa kansalai- suudettomat henkilöt rinnastetaan kolmansien maiden kansalai- siin.


3. Unioni pyrkii varmistamaan korkean turvallisuustason rikollisuutta sekä rasismia ja muukalaisvihaa ehkäisevillä ja torjuvilla toimenpiteillä, poliisiviranomaisten ja rikosoikeudellisia asioita käsittelevien viranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisillä koordinointitoimenpiteillä ja yhteistyöllä sekä rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisella tunnustami- sella ja tarvittaessa rikoslainsäädäntöjen lähentämisellä.


4. Unioni parantaa oikeussuojan saatavuutta muun muassa soveltamalla yksityisoikeudellisissa asioissa annettujen tuomiois- tuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroisen tunnusta- misen periaatetta.


III-159 artikla


Eurooppa-neuvosto määrittelee lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan suunnittelun strategiset yleislinjat vapauteen, turvalli- suuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella.


III-160 artikla


1. Jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit valvovat, että tämän luvun 4 ja 5 jakson mukaisesti esitetyissä lainsäädäntöehdotuk- sissa ja -aloitteissa on noudatettu toissijaisuusperiaatetta toissi- jaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista koskevassa pöytäkirjassa määrättyjen erityissääntöjen mukaisesti.


Jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit voivat osallistua III-

161 artiklassa tarkoitettuihin arviointijärjestelmiin sekä Euro- polin poliittiseen valvontaan ja Eurojustin toiminnan arviointiin III-177 ja III-174 artiklan mukaisesti.


III-161 artikla


Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä euroop- pa-asetuksia ja -päätöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, joiden avulla jäsenvaltiot suorittavat yhteistoiminnassa komission kanssa objektiivisen ja puolueettoman arvioinnin siitä, miten jäsenvaltioiden viranomaiset toteuttavat tässä luvussa tarkoi- tettua unionin politiikkaa, erityisesti edistääkseen vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen täysimääräistä soveltamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III-265-III-267 artiklan sovel- tamista. Euroopan parlamentille sekä jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille tiedotetaan tämän arvioinnin sisällöstä ja tulok- sista.


III-162 artikla


Ministerineuvoston yhteyteen perustetaan pysyvä komitea varmistamaan unionin sisällä toteutettavan operatiivisen yhteistyön edistäminen ja tehostaminen sisäiseen turvallisuuteen kuuluvissa asioissa. Rajoittamatta III-247 artiklan soveltamista komitea edistää jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toiminnan yhteensovittamista. Unionin asianomaisten elinten ja erillisvirastojen edustajat voidaan ottaa mukaan komitean työs- kentelyyn. Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille annetaan tietoja työskentelystä.


III-163 artikla


Tämän luvun määräyksillä ei rajoiteta niitä velvollisuuksia, joita jäsenvaltioilla on yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi sekä sisäisen turvallisuuden takaamiseksi.


III-164 artikla


Ministerineuvosto antaa eurooppa-asetuksia varmistaakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen sekä näiden viranomaisten ja komission välisen hallinnollisen yhteistyön tähän lukuun kuuluvilla aloilla. Ministerineuvosto tekee ratkai- sunsa komission ehdotuksesta, tämän vaikuttamatta III- 165 artiklan soveltamiseen, ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.


III-165 artikla


Tämän luvun 4 ja 5 jaksossa tarkoitetut säädökset annetaan


a) komission ehdotuksesta, tai


b) aloitteesta, jota yksi neljäsosa jäsenvaltioista kannattaa.


2 JAKSO


Rajavalvonta, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka


III-166 artikla


1. Unioni kehittää politiikan, jolla pyritään


a) varmistamaan, ettei sisärajoja ylittäviä henkilöitä tarkasteta, riippumatta siitä, mikä heidän kansalaisuutensa on;

b) varmistamaan henkilöiden tarkastukset ja tehokas valvonta ulkorajojen ylittämisen yhteydessä;


c) ottamaan vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä.


2. Tätä varten eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan toimenpiteet, jotka koskevat:


a) viisumeita ja muita lyhytaikaista oleskelua varten myönnet- täviä oleskelulupia koskevaa yhteistä politiikkaa;


b) tarkastuksia, joita tehdään ulkorajoja ylittäville henkilöille;


c) edellytyksiä, joiden mukaisesti kolmansien maiden kansa- laiset voivat vapaasti liikkua unionissa lyhyen ajan;


d) kaikkia tarvittavia toimenpiteitä, joilla otetaan vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä;


e) sisärajoja ylittäville henkilöille tehtävien tarkastusten poista- mista riippumatta siitä, mikä heidän kansalaisuutensa on.


3. Tämä artikla ei rajoita valtion rajojen maantieteelliseen määrittelyyn liittyvää jäsenvaltioiden toimivaltaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti.


III-167 artikla


1. Unioni kehittää turvapaikka-asioita ja tilapäistä suojelua koskevan yhteisen politiikan, jonka tarkoituksena on antaa asianmukainen asema kaikille kansainvälistä suojelua tarvitse- ville kolmansien maiden kansalaisille ja taata palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen. Tämän politiikan on oltava pako- laisten oikeusasemasta 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan sekä muiden asiaan liittyvien sopimusten mukaista.


2. Tätä varten vahvistetaan eurooppalailla tai -puitelailla toimenpiteet, jotka koskevat yhteistä eurooppalaista turvapaik- kajärjestelmää, johon sisältyvät


a) koko unionissa voimassa oleva yhdenmukainen turvapaikka- asema kolmansien maiden kansalaisille;


b) yhdenmukainen toissijaisen suojelun asema kolmansien maiden kansalaisille, jotka eivät saa eurooppalaista turva- paikkaa mutta jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua;


c) yhteinen järjestelmä tilapäisen suojelun antamiseksi kotiseu- dultaan siirtymään joutuneille joukkomaahantulon yhtey- dessä;


d) yhteiset menettelyt turvapaikkaa tai toissijaista suojelua koskevan yhdenmukaisen aseman myöntämisessä ja peruut- tamisessa;


e) perusteet ja menettelyt turvapaikkaa tai toissijaista suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion ratkaisemiseksi;


f) turvapaikkaa tai toissijaista suojelua hakevien vastaanottoa koskevat vaatimukset;


g) kumppanuus ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa turva- paikkaa taikka toissijaista tai tilapäistä suojelua hakevien henkilöiden suuren määrän hallinnoimiseksi.


3. Jos kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukkomaa- hantulo aiheuttaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa hätäti- lanteen, ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä koskevia eurooppa-asetuksia tai

-päätöksiä kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden hyväksi. Se tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan.


III-168 artikla


1. Unioni kehittää yhteisen maahanmuuttopolitiikan, jolla pyritään kaikissa vaiheissa varmistamaan muuttovirtojen tehokas hallinta, jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahan- muuton ja ihmiskaupan tehostettu ehkäiseminen ja torjunta.


2. Tätä varten eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan toimenpiteet seuraavilla aloilla:


a) maahantuloa ja maassa oleskelua koskevat edellytykset ja vaatimukset pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämiseksi jäsenvaltioissa, myös perheenyhdistämistä varten;


b) jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien määrittely, mukaan lukien edelly- tykset, jotka koskevat liikkumis- ja oleskeluvapautta muissa jäsenvaltioissa;


c) laiton maahantulo ja laiton oleskelu, laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistaminen ja palautta- minen mukaan luettuna;


d) ihmiskaupan, erityisesti nais- ja lapsikaupan torjunta.


3. Unioni voi tehdä kolmansien maiden kanssa sopimuksia laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten takaisinotosta koti- tai lähtömaahan III-227 artiklan mukaisesti.


4. Eurooppalailla tai -puitelailla voidaan vahvistaa toimenpi- teitä, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia alueel- laan laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi ja jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.


5. Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen päättää siitä, kuinka paljon kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueelle etsimään työtä palkattuna työntekijänä tai itse- näisenä ammatinharjoittajana.

III-169 artikla


Tässä jaksossa tarkoitetussa unionin politiikassa ja sen toteutta- misessa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeuden- mukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta. Unionin tämän jakson nojalla antamiin säädöksiin sisällytetään aina tarvittaessa asianmukaisia toimenpiteitä tämän periaatteen soveltamisesta.


3 JAKSO


Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla


III-170 artikla


1. Unioni kehittää oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudelli- sissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. Tämä yhteistyö perustuu tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vasta- vuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Yhteistyöhön voi kuulua jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentämistä koske- vien toimenpiteiden hyväksymistä.


2. Tätä varten lailla tai puitelailla vahvistetaan toimenpiteitä, joilla pyritään muun muassa varmistamaan


a) jäsenvaltioiden tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen ja niiden täytän- töönpano;


b) oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto jäsenval- tioiden kesken;


c) lainvalintaa ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevien jäsen- valtioiden sääntöjen yhteensopivuus;


d) todisteiden vastaanottamista koskeva yhteistyö;


e) korkeatasoiset oikeussuojakeinot;


f) riita-asiain oikeudenkäyntien xxxxxxxxxx sujuminen edistä- mällä tarvittaessa jäsenvaltioissa sovellettavien riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevien säännösten yhteensopivuutta;


g) vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien kehittäminen;


h) tuomareiden ja tuomioistuinten henkilöstön koulutuksen tukeminen.


3. Poiketen 2 kohdasta perheoikeudelliset toimenpiteet, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, vahvistetaan ministerineuvoston eu- rooppalailla tai -puitelailla. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.


Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä euroop- papäätöksen, jolla määritetään ne perheoikeudelliset näkö- kohdat, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia ja joiden osalta voidaan antaa säädöksiä tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyk- sessä. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroo- pan parlamenttia kuultuaan.


4 JAKSO


Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla


III-171 artikla


1. Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla perustuu unionissa tuomioistuinten tuomioiden ja päätösten vastavuo- roisen tunnustamisen periaatteeseen, ja se sisältää jäsenval- tioiden lakien ja asetusten lähentämisen 2 kohdassa ja III- 172 artiklassa tarkoitetuilla aloilla.


Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan toimenpiteet, joilla pyritään


a) laatimaan sääntöjä ja menettelyjä kaikenmuotoisten tuomioiden ja tuomioistuinten päätösten tunnustamisen varmistamiseksi koko unionissa;


b) ehkäisemään ja ratkaisemaan jäsenvaltioiden välisiä tuomioistuimen toimivaltaa koskevia ristiriitoja;


c) edistämään tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta;


d) helpottamaan jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai vastaa- vien viranomaisten yhteistyötä rikoksiin liittyvien syytetoi- mien ja päätösten täytäntöönpanon yhteydessä.


2. Tuomioistuinten tuomioiden ja päätösten vastavuoroisen tunnustamisen ja poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi rajatylittävissä rikosasioissa, eurooppapuitelailla voidaan vahvistaa seuraavia asioita koskevia vähimmäissääntöjä:


a) todisteiden vastavuoroinen hyväksyttävyys jäsenvaltioissa;


b) yksilön oikeudet rikosoikeudellisessa menettelyssä;


c) rikosten uhrien oikeudet;


d) muut rikosoikeudellisen menettelyn erityistekijät, jotka ministerineuvosto on määrittänyt ennalta euroop- papäätöksellä. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimieli- sesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.


Tällaisten vähimmäissääntöjen hyväksyminen ei estä jäsenval- tioita pitämästä yllä tai ottamasta käyttöön niitä korkeatasoi- sempaa suojelua yksilön oikeuksien turvaamiseksi rikosoikeudel- lisessa menettelyssä.


III-172 artikla


1. Eurooppapuitelailla voidaan vahvistaa rikosten ja seuraa- musten määrittelyä koskevia yhteisiä vähimmäissääntöjä erityisen vakavan rikollisuuden alalla, joka on rajatylittävää joko rikosten luonteen tai vaikutusten johdosta tai sen vuoksi, että niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen.


Tällaisia rikollisuuden aloja ovat terrorismi, ihmiskauppa ja naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton huumausai- nekauppa, laiton asekauppa, rahanpesu, lahjonta, maksuväli-

neiden väärentäminen, tietokonerikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus.


Rikollisuuden kehittymisen myötä ministerineuvosto voi tehdä eurooppapäätöksen, jossa määritetään muitakin rikollisuuden aloja, jotka täyttävät tässä kohdassa tarkoitetut edellytykset. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.


2. Kun rikosoikeuden normien lähentäminen osoittautuu välttämättömäksi unionin politiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisessa alalla, jolla on toteutettu yhdenmukaistamistoi- menpiteitä, eurooppapuitelailla voidaan vahvistaa rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevia vähimmäissääntöjä kyseisellä alalla.


Puitelaki annetaan edellisessä alakohdassa tarkoitettujen yhden- mukaistamistoimenpiteiden hyväksymisessä noudatettavan menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III- 165 artiklan soveltamista.


III-173 artikla


Eurooppalailla tai -puitelailla voidaan vahvistaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikolli- suuden torjunnan alalla. Näihin toimenpiteisiin ei voi kuulua jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentämistä.


III-174 artikla


1. Eurojustin tehtävänä on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden viranomaisten ja Europolin toteuttamien operaatioiden ja toimit- tamien tietojen perusteella niiden kansallisten viranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä, jotka vastaavat vakavaa rikollisuutta koskevista syytetoimista, kun se koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai kun se edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia.


2. Eurooppalailla määritetään Eurojustin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät. Näitä tehtäviä voivat olla:


a) toimivaltaisten kansallisten viranomaisten toteuttamien syytetoimien käynnistäminen ja yhteensovittaminen erityi- sesti niiden koskiessa unionin taloudellisia etuja vahingoit- tavia rikoksia;


b) oikeudellisen yhteistyön tiivistäminen, myös tuomioistuinten toimivaltaa koskevien ristiriitojen ratkaiseminen, ja tiivis yhteistyö Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa.


Eurooppalailla vahvistetaan myös menettelytavat, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kansallisten parlament- tien osallistumista Eurojustin toiminnan arviointiin.


3. Tässä määräyksessä tarkoitettujen syytetoimien yhteydessä toimivaltaiset kansalliset viranomaiset tekevät tuomioistuinme- nettelyyn kuuluvat viralliset ratkaisut, sanotun kuitenkaan rajoit- tamatta III-175 artiklan soveltamista.


III-175 artikla


1. Rajatylittävän vakavan rikollisuuden ja unionin etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi Eurojustista voidaan perustaa ministerineuvoston eurooppalailla Euroopan syyttäjän- virasto. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroo- pan parlamentin hyväksynnän saatuaan.


2. Euroopan syyttäjänvirastolla, joka on tarvittaessa yhtey- dessä Europoliin, on toimivalta tutkia useita jäsenvaltioita koskevia vakavia rikoksia ja unionin taloudellisia etuja vahin- goittavia rikoksia, jotka määritetään 1 kohdassa tarkoitetussa eurooppalaissa, sekä asettaa syytteeseen niiden tekijät ja avunan- tajat. Se ajaa tällaisia tekoja koskevia syytteitä jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa.


3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla eurooppalailla vahvistetaan Euroopan syyttäjänviraston perussääntö, sen tehtävien hoita- mista koskevat ehdot, sen toimintaan sovellettavat ja todisteiden hyväksyttävyyttä koskevat menettelysäännöt sekä Euroopan syyttäjänviraston tehtäviensä hoidossa vahvistamien prosessitoi- mien oikeudelliseen valvontaan sovellettavat säännöt.


5 JAKSO


Poliisiyhteistyö


III-176 artikla


1. Unioni kehittää jäsenvaltioiden kaikkien toimivaltaisten viranomaisten, kuten poliisi- ja tulliviranomaisten sekä rikosten torjuntaan, paljastamiseen ja tutkintaan erikoistuneiden muiden lainvalvontaviranomaisten välisen poliisiyhteistyön.


2. Eurooppalailla tai -puitelailla voidaan vahvistaa toimenpi- teitä, jotka koskevat


a) asiaa koskevien tietojen keräämistä, tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa;


b) henkilöstön koulutuksen tukemista sekä henkilöstönvaihtoa, välineistöä ja rikostutkintaa koskevaa yhteistyötä;


c) yhteisiä tutkintatekniikoita vakavan järjestäytyneen rikolli- suuden paljastamiseksi.


3. Ministerineuvoston eurooppalailla tai -puitelailla voidaan vahvistaa toimenpiteitä, jotka koskevat tässä artiklassa tarkoitet- tujen viranomaisten välistä operatiivista yhteistyötä. Ministeri- neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.

toimintaa ja niiden keskinäistä yhteistyötä, jolla ehkäistään ja torjutaan kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevaa vakavaa rikollisuutta, terrorismia ja johonkin unionin politiikkaan kuuluvaa yhteistä etua vahingoittavia rikollisuuden muotoja.


2. Eurooppalailla määritetään Europolin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät. Näihin tehtäviin voi sisältyä


a) erityisesti jäsenvaltioiden, kolmansien maiden tai kolmansien elinten viranomaisten välittämien tietojen kerääminen, tallentaminen, käsittely, analysointi ja vaihto;


b) yhdessä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa toteutettujen tai yhteisten tutkintaryhmien toteuttamien tutkintatoimien ja operatiivisten toimien yhteensovittaminen, järjestäminen ja toteuttaminen, tarvittaessa yhteydessä Eurojustiin.


Eurooppalailla vahvistetaan myös se, millä tavoin Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien kanssa.


3. Europolin kaiken operatiivisen toiminnan tulee tapahtua yhteydessä sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden viranomai- siin, joiden alueella toimitaan, ja yhteisymmärryksessä näiden viranomaisten kanssa. Pakkokeinojen käyttö kuuluu yksinomaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.


III-178 artikla


Ministerineuvoston eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan ne edellytykset ja rajoitukset, joiden mukaisesti III-171 ja III-

176 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden toimivaltaiset viran- omaiset voivat toimia toisen jäsenvaltion alueella yhteydessä kyseisen jäsenvaltion viranomaisiin ja yhteisymmärryksessä näiden kanssa. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.


V LUKU


aLaT, JOILLa UNIONI VOI PääTTää TOTEUTTaa YHTEENSOVI- TUSTOIMIa, TäYDENNYSTOIMIa Ja TUKITOIMIa


1 JAKSO


Kansanterveys


III-179 artikla

III-177 artikla


1. Europolin tehtävä on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten


1. Kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeata- soinen suojelu.


Unionin toiminta täydentää kansallista politiikkaa ja suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä ruumiillista ja henkistä terveyttä vaaranta- vien tekijöiden torjuntaan. Kyseiseen toimintaan kuuluu myös laajalle levinneiden vaarallisten sairauksien torjunta edistämällä niiden syiden, leviämisen ja ehkäisemisen tutkimusta sekä terveysvalistusta ja -kasvatusta.


Unioni täydentää huumausaineiden aiheuttamien terveyshait- tojen vähentämiseen tähtäävää jäsenvaltioiden toimintaa myös tiedotus- ja ehkäisemistoimien avulla.


2. Unioni edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tässä artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja tarvittaessa tukee niiden toimintaa.


Jäsenvaltiot yhteensovittavat keskenään politiikkansa ja ohjel- mansa 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla ollen yhteydessä komis- sioon. Komissio voi kiinteässä yhteydessä jäsenvaltioihin tehdä tarvittavia aloitteita tämän yhteensovittamisen edistämiseksi ja tekee erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntavii- voja ja indikaattoreita, järjestää tietojen vaihtoa parhaista käytän- nöistä sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla.


3. Unioni ja jäsenvaltiot edistävät kansanterveysalan yhteis- työtä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.


4. Eurooppalailla tai -puitelailla myötävaikutetaan tässä artik- lassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen vahvistamalla seuraavat toimenpiteet, joilla voidaan vastata seuraaviin yhteisiin turvallisuuskysymyksiin:


a) toimenpiteitä, joilla asetetaan ihmisestä peräisin oleville elimille ja aineille sekä verelle ja verivalmisteille korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset; nämä toimenpiteet eivät estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta tiukempia suojatoimenpiteitä;


b) eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualalla toimenpiteitä, joiden välittömänä tarkoituksena on kansanterveyden suojeleminen.


Eurooppalaki tai -puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


5. Eurooppalailla tai -puitelailla voidaan myös vahvistaa kannustustoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ihmisten terveyden suojeleminen ja parantaminen ja rajatylittävien laajalle levinneiden vaarallisten sairauksien torjunta ja jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Eurooppalaki tai -puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


6. Ministerineuvosto voi tässä artiklassa mainittujen tavoit- teiden toteuttamiseksi myös antaa komission ehdotuksesta suosituksia.

7. Unionin toiminnassa kansanterveyden alalla otetaan täysin huomioon terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät jäsenvaltioiden velvollisuudet. Edellä 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet eivät vaikuta elinten ja veren luovuttamista tai lääketieteellistä käyttöä koske- viin kansallisiin säännöksiin ja määräyksiin.


2 JAKSO


Teollisuus


III-180 artikla


1. Unioni ja jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että unionin teolli- suuden kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset edellytykset turvataan.


Tällöin niiden toiminnalla pyritään avointen kilpailumarkki- noiden järjestelmän mukaisesti


a) nopeuttamaan teollisuuden mukauttamista rakennemuutok- siin;


b) edistämään kaikkialla unionissa yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, aloittamisen ja kehittämisen kannalta suotuisaa toimintaympäristöä;


c) edistämään yritysten välisen yhteistyön kannalta suotuisaa toimintaympäristöä;


d) edistämään innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittä- mistä koskevaan politiikkaan sisältyvien teollisten mahdolli- suuksien parempaa hyväksikäyttöä.


2. Jäsenvaltiot neuvottelevat keskenään ollen yhteydessä komissioon ja sovittavat tarvittaessa yhteen toimintansa. Komissio voi tehdä aiheellisia aloitteita tämän yhteensovitta- misen edistämiseksi ja tekee erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä sekä valmistella tarvit- tavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla.


3. Unioni myötävaikuttaa 1 kohdassa tarkoitettujen tavoit- teiden toteuttamiseen tämän perustuslain muiden määräysten nojalla harjoittamallaan politiikalla ja toiminnalla. Eurooppalailla tai -puitelailla voidaan vahvistaa erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea jäsenvaltioiden toimia 1 kohdassa tarkoi- tettujen tavoitteiden toteuttamiseksi ja jotka eivät merkitse jäsen- valtioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Eurooppalaki tai -puitelaki annetaan, kun talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.


Tämä jakso ei anna unionille perustetta toteuttaa mitään toimenpiteitä, jotka voivat johtaa kilpailun vääristymiseen tai jotka käsittävät verotusta tai palkattujen työntekijöiden oikeuksia ja etuja koskevia säännöksiä tai määräyksiä.


3 JAKSO


Kulttuuri


III-181 artikla


1. Unioni myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kult- tuurit kehittyvät kukoistaviksi vaalien niiden kansallista ja alueel- lista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä.


2. Unioni pyrkii toiminnallaan kannustamaan jäsenvaltioita keskinäiseen yhteistyöhön sekä tarvittaessa tukemaan ja täyden- tämään niiden toimintaa seuraavilla aloilla:


a) Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemuksen ja niitä koskevan tiedon levityksen parantaminen;


b) Euroopan kannalta merkittävän kulttuuriperinnön säilyttä- minen ja suojaaminen;


c) muu kuin kaupallinen kulttuurivaihto;


d) taiteellinen ja kirjallinen luova toiminta, audiovisuaalialan toiminta mukaan luettuna.


3. Unioni ja jäsenvaltiot edistävät kulttuurialan yhteistyötä kolmansien maiden sekä toimivaltaisten kansainvälisten järjes- töjen ja erityisesti Euroopan neuvoston kanssa.


4. Unioni ottaa kulttuurinäkökohdat huomioon muiden tämän perustuslain määräysten mukaisessa toiminnassaan, erityisesti vaaliakseen ja edistääkseen kulttuuriensa monimuotoi- suutta.


5. Tässä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisen edistämiseksi:


a) eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan kannustustoimia, jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Eurooppalaki tai -puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa on kuultu.


b) ministerineuvosto antaa komission ehdotuksesta suosituksia.


4 JAKSO


Koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu


III-182 artikla


1. Unioni myötävaikuttaa laadukkaan koulutuksen kehittämi- seen rohkaisemalla jäsenvaltioita keskinäiseen yhteistyöhön sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa. Se ottaa täysin huomioon jäsenvaltioiden vastuun opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellisen ja kielellisen monimuotoisuuden.


Unioni myötävaikuttaa Euroopan urheiluun liittyvien asioiden edistämiseen urheilun yhteiskunnallinen ja kasvatuksellinen merkitys huomioon ottaen.

2. Unionin toiminnalla pyritään:


a) kehittämään koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta erityi- sesti jäsenvaltioiden kielten opettamisen ja levittämisen avulla;

b) parantamaan opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta muun muassa edistämällä tutkintotodistusten ja opintojaksojen akateemista tunnustamista;

c) edistämään oppilaitosten välistä yhteistyötä;

d) kehittämään tietojen ja kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmille yhteisistä kysymyksistä;

e) edistämään nuorisovaihtoa sekä sosiopedagogisten ohjaajien vaihtoa sekä kannustamaan nuorten osallistumista Euroopan demokratian toimintaan;

f) edistämään etäopetuksen kehittämistä;

g) kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistä- mällä tasapuolisuutta kilpailuissa ja urheilujärjestöjen välistä yhteistyötä sekä suojelemalla urheilijoiden, erityisesti nuorten urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta.


3. Unioni ja jäsenvaltiot edistävät koulutusalan yhteistyötä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Euroopan neuvoston kanssa.


4. Tässä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisen edistämiseksi:


a) eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan kannustustoimia, jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Eurooppalaki tai -puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.

b) ministerineuvosto antaa komission ehdotuksesta suosituksia.


III-183 artikla


1. Unioni toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa poli- tiikkaa, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, ottaen samalla täysin huomioon jäsenvaltioiden vastuun ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä.


2. Unionin toiminnalla pyritään:


a) helpottamaan teollisuuden muutoksiin sopeutumista erityi- sesti ammatillisen koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen avulla;

b) parantamaan ammatillista perus- ja jatkokoulutusta ammat- tiin pääsyn ja ammattiin palaamisen helpottamiseksi työmarkkinoilla;

c) helpottamaan pääsyä ammatilliseen koulutukseen ja edistä- mään ammattiin kouluttavien ja ammattia opiskelevien, erityisesti nuorten, liikkuvuutta;

d) edistämään oppilaitosten tai ammatillisten oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä ammatillista koulutusta koske- vissa asioissa;

e) kehittämään tietojen ja kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden ammatillisille koulutusjärjestelmille yhteisistä kysymyksistä.


3. Unioni ja jäsenvaltiot edistävät ammatillisen koulutuksen alan yhteistyötä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansain- välisten järjestöjen kanssa.


4. Eurooppalailla tai -puitelailla myötävaikutetaan tässä artik- lassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseen, ilman että jäsen- valtioiden lakeja ja asetuksia yhdenmukaistetaan. Eurooppalaki tai -puitelaki annetaan, kun alueiden komiteaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa on kuultu.

3. Tämä artikla ei rajoita jäsenvaltioiden velvollisuutta panna unionin lainsäädäntö täytäntöön eikä komission etuoikeuksia tai tehtäviä. Tämä artikla ei myöskään rajoita tämän perustuslain muiden sellaisten määräysten soveltamista, jotka koskevat hallin- nollista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja unionin välillä.


IV OSASTO


MERENTAKAISTEN MAIDEN JA ALUEIDEN ASSOSIOINTI

5 JAKSO


Pelastuspalvelu


III-184 artikla


1. Unioni kannustaa jäsenvaltioita keskinäiseen yhteistyöhön niiden järjestelmien tehostamiseksi, joilla on tarkoitus ennaltaeh- käistä luonnonkatastrofeja tai ihmisen aiheuttamia suuronnetto- muuksia unionin alueella ja suojautua niiltä.


Unionin toiminnalla pyritään:


a) tukemaan ja täydentämään jäsenvaltioiden kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimintaa, joka koskee vaa- rojen ennaltaehkäisyä, jäsenvaltioiden pelastuspalvelualan toimijoiden valmistautumista sekä luonnonkatastrofien tai ihmisen aiheuttamien suuronnettomuuksien yhteydessä toteutettavia toimia;


b) edistämään nopeaa ja tehokasta operatiivista yhteistyötä kansallisten pelastuspalveluviranomaisten välillä;


c) edistämään pelastuspalvelun alalla toteutettavien kansainvä- lisen tason toimien johdonmukaisuutta.


2. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan tarvittavat toimenpiteet, joilla myötävaikutetaan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja jotka eivät merkitse jäsenval- tioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.


6 JAKSO


Hallinnollinen yhteistyö


III-185 artikla


1. Unionin lainsäädännön tosiasiallista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, mikä on ratkaisevan tärkeää unionin toiminnan moitteettomuudelle, pidetään yhteistä etua koskevana asiana.


2. Unioni voi tukea jäsenvaltioiden toimia, joilla ne pyrkivät parantamaan hallinnollista valmiuttaan panna unionin lainsää- däntö täytäntöön. Kyseisiin toimiin voi kuulua tietojenvaihdon ja virkamiesvaihdon helpottaminen sekä koulutusohjelmien tuke- minen. Jäsenvaltio ei ole velvollinen hyödyntämään kyseistä tukea. Tätä tarkoitusta varten eurooppalailla vahvistetaan tarpeelliset toimenpiteet, joilla myötävaikutetaan 1 kohdassa


III-186 artikla


Ne Euroopan ulkopuoliset maat ja alueet, joilla on erityiset suhteet Tanskaan, Ranskaan, Alankomaihin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, assosioidaan unioniin. Nämä maat ja alueet, jäljempänä ”maat ja alueet”, luetellaan liitteessä II (*).


Assosioinnin tavoitteena on edistää maiden ja alueiden taloudel- lista ja sosiaalista kehitystä ja vahvistaa läheiset taloudelliset suhteet niiden ja koko unionin välille.


Assosioinnin tarkoituksena on ensisijaisesti edistää näiden maiden ja alueiden väestön etuja ja vaurautta, jotta ne voivat saavuttaa sen taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kehi- tyksen, johon ne pyrkivät.


III-187 artikla


Assosioinnilla pyritään seuraaviin tavoitteisiin:


a) jäsenvaltiot soveltavat kaupankäynnissään maiden ja alueiden kanssa samaa järjestelmää kuin tämän perustuslain mukaan keskinäisessä kaupankäynnissään;


b) jokainen maa ja alue soveltaa kaupankäynnissään jäsenval- tioiden sekä muiden maiden ja alueiden kanssa samaa järjestelmää kuin kaupankäynnissä sen Euroopan valtion kanssa, johon sillä on erityiset suhteet;


c) jäsenvaltiot osallistuvat näiden maiden ja alueiden asteit- taisen kehittymisen vaatimiin sijoituksiin.;


d) unionin rahoittamiin sijoituksiin saa tarjouksin ja toimi- tuksin osallistua yhtäläisin ehdoin jokainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on jäsenvaltion taikka jonkin maan tai alueen kansalainen;


e) jäsenvaltioiden sekä maiden ja alueiden välisissä suhteissa kansalaisten ja yhtiöiden sijoittautumisoikeutta säännellään sijoittautumisoikeutta koskevan alajakson määräysten ja menettelyjen mukaisesti ja ketään syrjimättä, jollei III-

191 artiklan nojalla hyväksytyistä erityistoimenpiteistä muuta johdu.


III-188 artikla


1. Maista ja alueilta peräisin oleviin, jäsenvaltioihin tuotaviin tavaroihin sovelletaan tässä perustuslaissa määrättyä jäsenval- tioiden välistä tullikieltoa.

tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja jotka eivät merkitse  

jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

(*) Tämä EY-sopimuksen liitettä II vastaava liite on vielä vahvistettava.


2. Maahan tai alueelle jäsenvaltioista taikka muista maista tai muilta alueilta tuotavien tavaroiden tullit ovat kiellettyjä III- 38 artiklan mukaisesti.

3. Maat ja alueet voivat kuitenkin periä tulleja, jotka ovat tarpeen niiden kehityksen ja teollistumisen kannalta taikka jotka ovat luonteeltaan fiskaalisia ja joiden tarkoituksena on tuottaa tuloa niiden talousarvioon.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tullit eivät saa olla korkeampia kuin siitä jäsenvaltiosta tuotavista tuotteista perit- tävät tullit, johon maalla tai alueella on erityiset suhteet.

4. Mitä 2 kohdassa määrätään, ei sovelleta maihin tai aluei- siin, jotka niitä sitovien erityisten kansainvälisten velvoitteiden vuoksi jo soveltavat tullitariffia, joka ei ole syrjivä.

5. Maihin tai alueille tuotavia tavaroita koskevien tullien käyttöön ottaminen tai niiden muuttaminen ei saa oikeudelli- sesti tai tosiasiallisesti johtaa suoraan tai välilliseen syrjintään jäsenvaltioista tapahtuvassa tuonnissa.


III-189 artikla

Jos niiden tullien taso, joita sovelletaan kolmannesta maasta peräisin oleviin tuotteisiin niiden tullessa maahan tai alueelle, on sellainen, että se, ottaen huomioon III-188 artiklan 1 kohdan soveltamisen, johtaa kaupankäynnin vinoutumiseen jonkin jäsenvaltion vahingoksi, tämä jäsenvaltio voi pyytää komissiota ehdottamaan muille jäsenvaltioille toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen tilanteen korjaamiseksi.


III-190 artikla

Jollei kansanterveyttä taikka yleistä turvallisuutta tai järjestystä koskevista määräyksistä muuta johdu, maista ja alueilta olevien työntekijöiden vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioissa ja jäsenval- tioista olevien työntekijöiden vapaata liikkuvuutta maissa ja alueilla säännellään III-191 artiklan mukaisesti hyväksytyillä toimenpiteillä.


III-191 artikla

Ministerineuvosto hyväksyy yksimielisesti maiden ja alueiden sekä unionin välisessä assosiaatiossa saatujen kokemusten pohjalta maiden ja alueiden sekä unionin välistä assosiaatiota koskeviin sääntöihin ja menettelyihin liittyvät eurooppa- asetukset ja -päätökset.


III-192 artikla

Grönlantiin sovelletaan III-186-III-191 artiklaa, jollei Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan erityismääräyk- sistä muuta johdu.


V OSASTO

UNIONIN ULKOINEN TOIMINTA


I LUKU

YLEISESTI SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET


III-193 artikla

1. Euroopan unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen

johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, joita unioni pyrkii edistä- mään kaikkialla maailmassa: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoi- keuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamatto- muus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteet sekä kansainvälisen oikeuden noudattaminen Yhdis- tyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti.


Unioni pyrkii kehittämään suhteita ja perustamaan kumppa- nuuksia sellaisten kolmansien maiden ja kansainvälisten, alueel- listen tai maailmanlaajuisten, järjestöjen kanssa, jotka vaalivat samoja arvoja. Se pyrkii edistämään yhteisten ongelmien monenvälistä ratkaisemista erityisesti Yhdistyneissä Kansakun- nissa.


2. Unioni määrittelee ja toteuttaa yhteistä politiikkaa ja toimintaa ja pyrkii saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla tavoitteinaan


a) turvata unionin arvot, perusedut, turvallisuus, riippumatto- muus ja koskemattomuus;


b) lujittaa ja tukea demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta, ihmisoikeuksia ja kansainvälisen oikeuden periaatteita;


c) säilyttää rauha, estää konflikteja ja lujittaa kansainvälistä turvallisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan peri- aatteita noudattaen;


d) edistää kehitysmaiden talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä ensisijaisena tarkoituksenaan poistaa köyhyys;


e) kannustaa kaikkien maiden integroitumista maailmantalou- teen, muun muassa poistamalla asteittain kansainvälisen kaupan esteitä;


f) osallistua kansainvälisten toimenpiteiden kehittämiseen ympäristön laadun ja maapallon luonnonvarojen kestävän hoidon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi ja siten varmistaa kestävä kehitys;


g) auttaa kansoja, maita ja alueita selviytymään luonnonkatast- rofeista tai ihmisen aiheuttamista suuronnettomuuksista, ja


h) edistää kansainvälistä järjestelmää, joka perustuu entistä tiiviimpään monenväliseen yhteistyöhön, ja maailmanlaa- juista hyvää hallintoa.


3. Unioni noudattaa 1 ja 2 kohdassa mainittuja periaatteita ja pyrkii niissä mainittuihin tavoitteisiin kehittäessään ja toteuttaes- saan ulkoista toimintaansa tämän osaston soveltamisalaan kuuluvilla aloilla sekä muita politiikkojaan niiden ulkoisten näkökohtien osalta.


Unioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä sekä näiden ja muiden politiikkojensa välillä. Ministerineuvosto ja komissio huolehtivat unionin ulkoasiainmi- nisterin avustamana tästä johdonmukaisuudesta ja tekevät siinä tarkoituksessa yhteistyötä.


III-194 artikla


1. Eurooppa-neuvosto määrittelee unionin strategiset edut ja tavoitteet III-193 artiklassa lueteltujen periaatteiden ja tavoit- teiden pohjalta.


Unionin strategisia etuja ja tavoitteita koskevat Eurooppa- neuvoston eurooppapäätökset koskevat sekä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa että muita unionin ulkoisen toiminnan aloja. Ne voivat koskea unionin suhteita yksittäiseen maahan tai alueeseen taikka tiettyä aihetta. Päätöksissä määritellään niiden kesto sekä keinot, jotka unionin ja jäsenvaltioiden on tarjottava niiden toteuttamista varten.


Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti ministerineu- voston suosituksesta, jonka tämä antaa kunkin alan osalta määrättyjen menettelysääntöjen mukaisesti. Eurooppa-neuvoston eurooppapäätökset pannaan täytäntöön tässä perustuslaissa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.


2. Unionin ulkoasiainministeri yhteisen ulko- ja turvallisuus- politiikan alan osalta ja komissio muiden ulkoisen toiminnan alojen osalta voivat esittää yhteisiä ehdotuksia ministerineuvos- tolle.


II LUKU


YHTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA


III-195 artikla


1. Ottaen huomioon unionin ulkoisen toiminnan periaatteet ja tavoitteet unioni määrittelee ja toteuttaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, joka kattaa kaikki ulko- ja turvallisuuspo- litiikan alat.


2. Jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksettomasti yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uskollisuuden ja keskinäisen yhteisvastuullisuuden hengessä.


Jäsenvaltiot toimivat yhdessä lujittaakseen ja kehittääkseen keski- näistä poliittista yhteisvastuullisuuttaan. Ne pidättyvät kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen vastaisia tai jotka voivat heikentää sen tehokkuutta yhtenäisenä voimana kansainvälisissä suhteissa.


Ministerineuvosto ja unionin ulkoasiainministeri huolehtivat siitä, että näitä periaatteita noudatetaan.


3. Unioni toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa


a) määrittelemällä yleiset suuntaviivat;


b) tekemällä eurooppapäätöksiä, jotka koskevat


i) unionin toimintoja

ii) unionin kantoja

iii) toimintojen ja kantojen täytäntöönpanoa;

III-196 artikla


1. Eurooppa-neuvosto määrittelee yhteisen ulko- ja turvalli- suuspolitiikan yleiset suuntaviivat, myös asioissa, joilla on merkitystä puolustuksen alalla.


Jos kansainvälinen tilanne sitä edellyttää, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisen Eurooppa-neuvoston unionin politiikan strategisten linjausten määrittelemiseksi kyseisen tilanteen osalta.


2. Ministerineuvosto tekee yhteisen ulko- ja turvallisuuspoli- tiikan määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi tarvittavat euroop- papäätökset Eurooppa-neuvoston määrittelemien yleisten suun- taviivojen ja strategisten linjausten perusteella.


III-197 artikla


1. Unionin ulkoasiainministeri, joka toimii ulkoasioiden ministerineuvoston puheenjohtajana, osallistuu ehdotuksillaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen ja huolehtii Eurooppa-neuvoston ja ministerineuvoston tekemien euroop- papäätösten täytäntöönpanosta.


2. Yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvissa asioissa unionia edustaa unionin ulkoasiainministeri. Hän käy unionin nimissä poliittista vuoropuhelua ja esittää unionin kannan kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisissä konferens- seissa.


3. Tehtäviään hoitaessaan unionin ulkoasiainministeri tukeutuu Euroopan ulkoisen toiminnan yksikköön. Tämä yksikkö toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnon yksiköiden kanssa (1).


III-198 artikla


1. Kun kansainvälinen tilanne edellyttää unionin operatiivista toimintaa, ministerineuvosto tekee tarvittavat euroop- papäätökset. Näissä päätöksissä vahvistetaan toiminnan tavoit- teet, laajuus, unionin käyttöön asetettavat keinot, toiminnan toteuttamista koskevat edellytykset ja tarvittaessa sen kesto.


Jos olosuhteet muuttuvat siten, että se vaikuttaa olennaisesti kysymykseen, josta tällainen eurooppapäätös on tehty, ministe- rineuvosto tarkistaa toiminnan periaatteita ja tavoitteita sekä tekee tarpeelliset eurooppapäätökset. Unionin toimintaa koskevaa eurooppapäätöstä noudatetaan siihen saakka, kunnes ministerineuvosto tekee ratkaisunsa.


2. Eurooppapäätökset sitovat jäsenvaltioiden kannanottoja ja niiden toimintaa.


3. Kun 1 kohdassa tarkoitetun eurooppapäätöksen soveltami- seksi suunnitellaan kansallista kannanottoa tai kansallista toimintaa, siitä annetaan tietoja niin ajoissa, että asiasta ehditään tarvittaessa ennalta neuvotella ministerineuvostossa. Velvollisuus antaa tietoja ennalta ei koske toimenpiteitä, joilla vain saatetaan eurooppapäätöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöä.

c) vahvistamalla jäsenvaltioiden välistä järjestelmällistä yhteis-  

työtä niiden harjoittaessa politiikkaansa.

(1) Ks. julistus Euroopan ulkoisen toiminnan yksikön perustamisesta.


4. Jos se on tilanteen kehittymisen vuoksi ehdottoman vält- tämätöntä ja jos asiasta ei ole tehty uutta eurooppapäätöstä, jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat kiireelliset toimenpiteet, joissa otetaan huomioon 1 kohdassa tarkoitetun euroop- papäätöksen yleiset tavoitteet. Jäsenvaltio, joka toteuttaa tällaisia toimenpiteitä, ilmoittaa niistä välittömästi ministerineuvostolle.


5. Jos jollakin jäsenvaltiolla on suuria vaikeuksia soveltaa tässä artiklassa tarkoitettua eurooppapäätöstä, se saattaa asian käsiteltäväksi ministerineuvostoon, joka keskustelee siitä ja pyrkii löytämään aiheelliset ratkaisut. Nämä ratkaisut eivät saa olla ristiriidassa toiminnan tavoitteiden kanssa tai haitata sen tehokkuutta.


III-199 artikla


Ministerineuvosto tekee eurooppapäätökset, joissa määritellään unionin kanta tiettyyn maantieteelliseen tai aihekohtaiseen kysy- mykseen. Jäsenvaltiot varmistavat, että niiden kansallinen poli- tiikka on unionin kantojen mukaista.


III-200 artikla


1. Jokainen jäsenvaltio, unionin ulkoasiainministeri tai tämä ministeri komission tukemana voi saattaa ministerineuvoston käsiteltäväksi yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä sekä tehdä sille ehdotuksia.


2. Nopeaa päätöstä vaativissa tapauksissa unionin ulkoasiain- ministeri kutsuu omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä koolle ministerineuvoston ylimääräisen istunnon 48 tunnin kuluessa ja ehdottoman välttämättömissä tapauksissa lyhyem- mänkin ajan kuluessa.


III-201 artikla


1. Ministerineuvosto tekee tässä luvussa tarkoitetut euroop- papäätökset yksimielisesti. Henkilökohtaisesti tai edustettuina läsnä olevien jäsenten äänestämästä pidättyminen ei estä näiden päätösten tekemistä.


Äänestämästä pidättyvä ministerineuvoston jäsen voi perustella pidättymistään antamalla virallisen lausuman. Tällöin kyseinen jäsenvaltio ei ole velvollinen soveltamaan kyseistä euroop- papäätöstä, mutta se hyväksyy sen, että päätös sitoo unionia. Keskinäistä yhteisvastuullisuutta noudattaen kyseisen jäsenval- tion on pidättäydyttävä toimista, jotka voivat olla ristiriidassa mainittuun päätökseen perustuvan unionin toiminnan kanssa tai estää sen toteuttamisen, ja muiden jäsenvaltioiden on kunnioi- tettava sen kantaa. Jos tällä tavoin pidättymisensä perustelleet ministerineuvoston jäsenet edustavat vähintään yhtä kolmasosaa jäsenvaltioista ja vähintään yhtä kolmasosaa unionin väestöstä, päätöstä ei tehdä.


2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, ministerineu- vosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä

a) tehdessään unionin toimintoja ja kantoja koskevia euroop- papäätöksiä unionin strategisia etuja ja tavoitteita koskevan, III-194 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun Eurooppa-neuvoston eurooppapäätöksen perusteella;


b) tehdessään unionin toimintaa tai kantaa koskevan päätöksen, joka perustuu ehdotukseen, jonka unionin ulko- asiainministeri esittää ministerineuvostolle sen jälkeen kun Eurooppa-neuvosto on omasta aloitteestaan tai unionin ulkoasiainministerin aloitteesta sitä häneltä nimenomaisesti pyytänyt;


c) tehdessään eurooppapäätöksen unionin toiminnan tai kannan täytäntöönpanosta;


d) tehdessään eurooppapäätöksen erityisedustajan nimittämi- sestä III-203 artiklan mukaisesti.


Jos ministerineuvoston jäsen ilmoittaa, että se esittämistään elintärkeistä kansalliseen politiikkaan liittyvistä syistä aikoo vastustaa määräenemmistöllä tehtävän eurooppapäätöksen teke- mistä, asiasta ei äänestetä. Unionin ulkoasiainministeri pyrkii tiiviisti asianomaisen jäsenvaltion kanssa neuvotellen löytämään ratkaisun, jonka tämä voi hyväksyä. Jollei tulokseen päästä, ministerineuvosto voi määräenemmistöllä pyytää, että asia saate- taan Eurooppa-neuvoston yksimielisesti ratkaistavaksi.


3. Eurooppa-neuvosto voi päättää yksimielisesti, että minis- terineuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä muissa kuin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.


4. Edellä 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta päätöksiin, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.


III-202 artikla


1. Kun unioni on määritellyt I-39 artiklan 5 kohdassa tarkoi- tetun yhteisen lähestymistavan, unionin ulkoasiainministeri ja jäsenvaltioiden ulkoasiainministerit sovittavat toimintansa yhteen ministerineuvostossa.


2. Jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot ja unionin edus- tustot tekevät keskenään yhteistyötä kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä ja osallistuvat yhteisen lähestymis- tavan muotoiluun ja täytäntöönpanoon.


III-203 artikla


Ministerineuvosto nimittää aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa unionin ulkoasiainministerin aloitteesta erityisedustajan hoita- maan tiettyjä poliittisia erityistehtäviä. Erityisedustaja hoitaa tehtäviään unionin ulkoasiainministerin alaisuudessa.


III-204 artikla


Unioni voi tämän luvun mukaisesti tehdä sopimuksia yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa III- 227 artiklassa esitettyä menettelyä noudattaen.


III-205 artikla


1. Unionin ulkoasiainministeri kuulee Euroopan parlamenttia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, keskeisistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja huolehtii siitä, että Euroopan parlamentin näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon. Unionin ulkoasiainministeri antaa Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksestä, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka mukaan luettuna. Erityisedustajat voivat osallistua tietojen antamiseen Euroopan parlamentille.


2. Euroopan parlamentti voi osoittaa kysymyksiä tai laatia suosituksia ministerineuvostolle ja unionin ulkoasiainministe- rille. Euroopan parlamentissa käydään kahdesti vuodessa keskus- telu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä, yhteinen turvallisuus- ja puolustus- politiikka mukaan luettuna.


III-206 artikla


1. Jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimintansa kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisissä konferensseissa. Ne puolustavat niissä unionin kantoja. Unionin ulkoasiainministeri vastaa tämän yhteensovittamisen järjestämisestä.


Niissä kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisissä konferens- seissa, joihin kaikki jäsenvaltiot eivät osallistu, ne jäsenvaltiot, jotka osallistuvat niihin, puolustavat unionin kantoja.


2. Niissä kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisissä konferensseissa edustettuina olevat jäsenvaltiot, joissa kaikki jäsenvaltiot eivät ole edustettuina, antavat viimeksi mainituille jäsenvaltioille sekä unionin ulkoasiainministerille tietoja kaikista yhteistä etua koskevista asioista, tämän kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan ja III-198 artiklan 3 kohdan määräysten soveltamista.


Jäsenvaltiot, jotka ovat myös Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston jäseniä, neuvottelevat keskenään ja pitävät muut jäsenvaltiot ja unionin ulkoasiainministerin täysin ajan tasalla. Jäsenvaltiot, jotka ovat turvallisuusneuvoston jäseniä, puolustavat toiminnassaan unionin kantoja ja etuja, tämän kuitenkaan rajoittamatta niitä velvollisuuksia, joita niillä on Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan määräysten nojalla.


Jos unioni määrittelee kannan Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston esityslistalla olevasta aiheesta, turvallisuus- neuvoston jäseninä olevat jäsenvaltiot pyytävät, että unionin ulkoasiainministeri kutsutaan esittämään unionin kanta.


III-207 artikla


Jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot, unionin lähetystöt kolmansissa maissa ja valtuuskunnat kansain- välisissä konferensseissa sekä jäsenvaltioiden ja unionin edus- tustot kansainvälisissä järjestöissä toimivat yhteistyössä sen varmistamiseksi, että unionin kantoja ja toimintoja koskevia ministerineuvoston eurooppapäätöksiä noudatetaan ja että ne

pannaan täytäntöön. Ne tiivistävät yhteistyötään vaihtamalla tietoja ja laatimalla yhteisiä arvioita.


Ne tukevat tämän perustuslain I-8 artiklan 2 kohdassa tarkoi- tettujen määräysten, jotka koskevat Euroopan kansalaisten oikeutta saada suojelua kolmannen maan alueella, sekä III-

11 artiklan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöön- panoa.


III-208 artikla


Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea seuraa kansainvälistä tilannetta yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvilla aloilla sekä osallistuu politiikan määrittelemiseen antamalla ministerineuvoston tai unionin ulkoasiainministerin pyynnöstä tai omasta aloitteestaan lausuntoja neuvostolle, tämän kuiten- kaan rajoittamatta III-247 artiklan soveltamista. Komitea seuraa myös sovitun politiikan toteuttamista, tämän kuitenkaan rajoit- tamatta unionin ulkoasiainministerin toimivaltaa.


Tätä lukua sovellettaessa komitea huolehtii ministerineuvoston ja unionin ulkoasiainministerin johdolla III-210 artiklassa mää- riteltyjen kriisinhallintaoperaatioiden poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta.


Ministerineuvosto voi, päätettyään kriisinhallintaoperaation toteuttamisesta ja sen kestosta, valtuuttaa komitean toteutta- maan operaation poliittista valvontaa ja strategista johtoa koskevia aiheellisia toimenpiteitä.


III-209 artikla


Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttaminen ei vaikuta I-12-I-14 ja I-16 artiklassa lueteltuihin toimivaltuuksiin. Kysei- sissä artikloissa lueteltujen politiikkojen täytäntöönpano ei vastaavasti vaikuta I-15 artiklassa tarkoitettuun toimivaltaan.


Unionin tuomioistuimella on toimivalta valvoa tämän artiklan noudattamista.


1 JAKSO


Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka


III-210 artikla


1. Edellä olevan I-40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin, joiden yhteydessä unioni voi asettaa käyttöön siviili- ja sotilasvoimavaroja, kuuluvat yhteiset toimet aseidenriisunnan alalla, humanitaariset ja pelastustehtävät, neuvonta ja tuki soti- lasasioissa, konfliktinesto ja rauhanturvaaminen, taistelujouk- kojen tehtävät kriisinhallinnassa, rauhanpalauttaminen mukaan lukien, ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen. Kaikilla näillä tehtävillä voidaan osaltaan edistää terrorismin torjumista, myös antamalla tukea kolmansille maille terrorismin torjumiseksi niiden alueella.


2. Ministerineuvosto tekee yksimielisesti 1 kohdassa tarkoi- tettuja tehtäviä koskevat eurooppapäätökset sekä määrittelee tehtävien tavoitteet ja laajuuden sekä niiden täytäntöönpanossa sovellettavat yleiset menettelysäännöt. Unionin ulkoasiainminis- teri valvoo ministerineuvoston alaisuudessa ja tiiviissä ja jatku- vassa yhteydessä poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaan näiden tehtävien siviilipuolen ja sotilaallisen puolen yhteensovit- tamista.


III-211 artikla


1. Edellä olevan III-210 artiklan mukaisesti tehtävien euroop- papäätösten yhteydessä ministerineuvosto voi antaa tehtävän toteuttamisen jäsenvaltioiden ryhmälle, jolla on tarvittavat voimavarat ja joka haluaa ryhtyä toteuttamaan tehtävää. Asian- omaiset jäsenvaltiot sopivat keskenään yhteistyössä unionin ulkoasiainministerin kanssa tehtävän hoidosta.


2. Tehtävän toteuttamiseen osallistuvat jäsenvaltiot tiedot- tavat ministerineuvostolle säännöllisesti tehtävän toteuttamisen etenemisestä. Ne ottavat välittömästi asian esille ministerineu- vostossa, jos tehtävän toteuttamisella on uusia merkittäviä seu- rauksia tai se edellyttää, että ministerineuvoston III-210 artiklan mukaisesti hyväksymiä tehtävän tavoitetta tai laajuutta tai tehtävän toteuttamisessa sovellettavia menettelysääntöjä on muutettava. Tällaisessa tapauksessa ministerineuvosto tekee tarvittavat eurooppapäätökset.


III-212 artikla


1. Ministerineuvoston alaisuudessa toimivan Euroopan puolustusmateriaali-, tutkimus- ja sotilasvoimavaraviraston tehtävänä on:


a) osallistua jäsenvaltioiden sotilaallisia voimavaroja koskevien tavoitteiden määrittämiseen ja sen arvioimiseen, miten jäsen- valtiot täyttävät voimavaroja koskevat sitoumuksensa;


b) edistää operatiivisten vaatimusten yhdenmukaistamista sekä tehokkaiden ja yhteensopivien hankintamenetelmien omak- sumista;


c) ehdottaa monenvälisiä hankkeita sotilaallisia voimavaroja koskevien tavoitteiden täyttämiseksi ja huolehtia jäsenval- tioiden toteuttamien ohjelmien yhteensovittamisesta sekä erityisten yhteistyöohjelmien hallinnoinnista;


d) tukea puolustusteknologian alan tutkimusta sekä koordi- noida ja suunnitella yhteisiä tutkimustoimia ja tutkimuksia, joilla pyritään löytämään teknisiä ratkaisuja tuleviin operatii- visiin vaatimuksiin;


e) pyrkiä määrittämään ja tarvittaessa toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet, joilla vahvistetaan puolustusalan teollista ja teknologista perustaa ja joilla tehostetaan sotilasmenojen käyttöä.

2. Viraston toimintaan voivat osallistua kaikki halukkaat jäsenvaltiot. Ministerineuvosto tekee määräenemmistöllä euroop- papäätöksen viraston perussäännöstä, kotipaikasta ja sen toimintaa koskevista menettelysäännöistä. Päätöksessä otetaan huomioon se, missä laajuudessa viraston toimintaan tosiasiassa osallistutaan. Viraston sisälle muodostetaan erityisryhmiä yhteisiä hankkeita toteuttavien jäsenvaltioiden kesken. Virasto suorittaa tehtävänsä tarvittaessa yhteydessä komission kanssa.


III-213 artikla


1. Pöytäkirjassa nimi luetellut jäsenvaltiot, jotka täyttävät korkeammat sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja haluavat tehdä tällä alalla pidemmälle meneviä sitoumuksia vaativimpien tehtävien suorittamiseksi, aloittavat keskenään rakenneyhteistyön I-40 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Kyseisessä pöytäkirjassa esitetään kyseisten jäsenvaltioiden määrittelemät sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja sitoumukset.


2. Jos jokin jäsenvaltio haluaa osallistua kyseiseen yhteis- työhön myöhemmässä vaiheessa omaksumalla sen mukaiset velvoitteet, se ilmoittaa Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan. Ministerineuvosto käsittelee kyseisen jäsenvaltion pyynnön. Äänestykseen osallistuvat vain rakenneyhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita edustavat ministerineuvoston jäsenet.


3. Kun ministerineuvosto tekee rakenneyhteistyön kohdetta koskevat eurooppapäätökset, vain rakenneyhteistyöhön osallis- tuvia jäsenvaltioita edustavat ministerineuvoston jäsenet osallis- tuvat asioiden käsittelyyn ja päätösten tekemiseen. Unionin ulkoasiainministeri osallistuu asian käsittelyyn. Unionin ulko- asiainministeri tiedottaa muille jäsenvaltioille rakenneyhteistyön kehittymisestä aiheellisella tavalla ja säännöllisesti.


4. Ministerineuvosto voi antaa kyseiseen yhteistyöhön osallis- tuvien jäsenvaltioiden vastuulle III-210 artiklassa tarkoitetun tehtävän toteuttamisen unionin puitteissa.


5. Tiiviimpää yhteistyötä koskevia asiaankuuluvia määräyksiä sovelletaan tässä artiklassa tarkoitettuun rakenneyhteistyöhön, sanotun kuitenkaan estämättä edellä olevien kohtien sovelta- mista.


III-214 artikla


1. Edellä olevan I-40 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuun lähei- sempään yhteistyöhön keskinäisen puolustuksen alalla voivat osallistua kaikki unionin jäsenvaltiot. Läheisempään yhteis- työhön osallistuvat jäsenvaltiot luetellaan julistuksessa [nimi]. Jäsenvaltio, joka haluaa myöhemmin osallistua kyseiseen yhteis- työhön ja hyväksyä sen mukaiset velvoitteet, ilmoittaa siitä Eu- rooppa-neuvostolle ja yhtyy kyseiseen julistukseen.


2. Tällaiseen yhteistyöhön osallistuva jäsenvaltio, jonka alueelle tehdään aseellinen hyökkäys, ilmoittaa tilanteesta muille osallistuville valtioille ja voi pyytää näiltä apua ja tukea. Osallis- tuvat jäsenvaltiot kokoontuvat ministeritasolla poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaan ja sotilaskomiteaan nimetyn edustajansa avustamana.


3. Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolle ilmoi- tetaan välittömästi kaikista aseellisista hyökkäyksistä sekä niiden johdosta toteutetuista toimenpiteistä.


4. Tämä artikla ei rajoita Pohjois-Atlantin sopimuksesta niille jäsenvaltioille, jotka ovat sen osapuolia, johtuvia oikeuksia ja velvoitteita.

b) käynnistysrahaston hoitoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;


c) varainhoidon valvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.


Suunnitellessaan I-40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tehtävää, jonka valmistelutoimia ei voida ottaa menoina unionin talousar- vioon, ministerineuvosto valtuuttaa unionin ulkoasiainministerin käyttämään kyseistä rahastoa. Unionin ulkoasiainministeri antaa ministerineuvostolle selvityksen tämän tehtävän hoitamisesta.


III LUKU


YHTEINEN KAUPPAPOLITIIKKA

2 JAKSO


Varainhoitoa koskevat määräykset


III-215 artikla


1. Tässä luvussa tarkoitetuista määräyksistä toimielimille aiheutuvat hallintomenot otetaan menoina unionin talousar- vioon.


2. Kyseisten määräysten täytäntöönpanosta aiheutuvat toimintamenot otetaan myös menoina unionin talousarvioon, lukuun ottamatta sellaisista operaatioista johtuvia menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, sekä tapauksia, joista ministerineuvosto päättää toisin.


Jos menoja ei oteta menoina unionin talousarvioon, jäsenvaltiot vastaavat niistä bruttokansantulon mukaan määräytyvän asteikon mukaisesti, jollei ministerineuvosto päätä toisin. Ne jäsenvaltiot, joiden edustaja on antanut ministerineuvostossa virallisen lausuman III-201 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, eivät ole velvollisia osallistumaan sellaisten menojen rahoitukseen, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.


3. Ministerineuvosto tekee eurooppapäätöksen, jolla vahviste- taan erityiset menettelyt sen varmistamiseksi, että voidaan saada nopeasti ja tehokkaasti käyttöön määrärahat, jotka on otettu unionin talousarvioon yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tehtävien kiireellisten aloitteiden rahoittamista ja erityisesti I-40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tehtävän valmistelutoimia varten. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parla- menttia kuultuaan.


Edellä olevan I-40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien valmistelutoimet, joita ei oteta menoina unionin talousarvioon, rahoitetaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista koostuvasta käyn- nistysrahastosta.


Ministerineuvosto tekee määräenemmistöllä unionin ulkoasiain- ministerin ehdotuksesta eurooppapäätökset seuraavista asioista:


a) käynnistysrahaston perustamista ja rahoittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, erityisesti rahastolle myönnettävät rahoitusmäärät ja rahaston kartuttamista koskevat yksityis- kohtaiset säännöt;


III-216 artikla


Unioni pyrkii jäsenvaltioiden välisen tulliliiton perustamisella edistämään yhteisen edun mukaisesti maailmankaupan sopu- sointuista kehitystä, kansainvälistä kauppaa koskevien rajoi- tusten asteittaista poistamista sekä tulli- ja muiden esteiden purkamista.


III-217 artikla


1. Yhteinen kauppapolitiikka perustuu yhtenäisiin periaattei- siin etenkin tullien muuttamisessa, tavaroiden ja palvelujen kauppaa koskevien tulli- ja kauppasopimusten tekemisessä ja henkisen omaisuuden kauppaa koskevien näkökohtien alalla, suorien ulkomaisten sijoitusten osalta, vapauttamista koskevien toimenpiteiden yhtenäistämisessä, vientipolitiikassa sekä kauppaa suojaavissa toimenpiteissä, kuten polkumyynti- ja tuki- palkkiotapauksissa toteutettavissa toimenpiteissä. Yhteistä kaup- papolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.


2. Eurooppalailla tai puitelailla vahvistetaan yhteisen kauppa- politiikan toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet.


3. Jos on neuvoteltava tai tehtävä sopimuksia yhden tai useamman valtion taikka kansainvälisen järjestön kanssa, sovel- letaan III-227 artiklan asiaa koskevia määräyksiä. Komissio antaa asiasta suosituksia ministerineuvostolle, joka valtuuttaa komis- sion aloittamaan tarpeelliset neuvottelut. Ministerineuvoston ja komission tehtävänä on huolehtia, että neuvotellut sopimukset ovat unionin politiikkojen ja sisäisten sääntöjen mukaisia.


Komissio käy näitä neuvotteluja kuullen erityiskomiteaa, jonka ministerineuvosto nimeää avustamaan komissiota tässä tehtä- vässä, sekä niiden ohjeiden mukaisesti, joita ministerineuvosto voi antaa komissiolle. Komissio antaa erityiskomitealle ja Euroo- pan parlamentille säännöllisesti tietoja neuvottelujen etenemi- sestä.


4. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti sopi- muksen neuvottelemisesta ja tekemisestä henkilöiden liikkumista edellyttävän palvelukaupan sekä henkisen omaisuuden kauppaa koskevien näkökohtien aloilla silloin, kun sopimus sisältää määräyksiä, joiden osalta sisäisten sääntöjen antaminen edel- lyttää yksimielisyyttä.


Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti myös kulttuuri- tai audiovisuaalisten palvelujen kaupan alan sopimusten neuvottele- mista ja tekemistä koskevissa kysymyksissä, jos on olemassa vaara siitä, että sopimuksesta on haittaa unionin kulttuuriselle ja kielelliselle monimuotoisuudelle.


Kuljetusalan kansainvälisten sopimusten neuvottelemiseen ja tekemiseen sovelletaan III osaston III luvun 7 jakson määräyksiä ja III-227 artiklaa.


5. Tällä artiklalla annetun, kauppapolitiikan alaan kuuluvan toimivallan käyttäminen ei vaikuta unionin ja jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon eikä merkitse jäsenvaltioiden lakien tai asetusten yhdenmukaistamista siltä osin kuin tällainen yhdenmukaistaminen ei ole perustuslain mukaan mahdollista.


IV LUKU


YHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA JA HUMANITAARINEN APU


I JAKSO


Kehitysyhteistyö


III-218 artikla


1. Unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa toteutetaan ottaen huomioon unionin ulkoisen toiminnan periaatteet ja tavoitteet. Unionin ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikat täydentävät ja tukevat toisiaan.


Unionin politiikan päätavoite tällä alalla on köyhyyden vähentä- minen ja lopulta sen poistaminen. Unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet muiden sellaisten politiik- kojen täytäntöönpanossa, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin.


2. Unioni ja jäsenvaltiot noudattavat niitä velvoitteita ja ottavat huomioon ne tavoitteet, jotka ne ovat hyväksyneet Yhdistyneissä Kansakunnissa ja muissa toimivaltaisissa kansain- välisissä järjestöissä.


III-219 artikla


1. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan tarvittavat toimenpiteet kehitysyhteistyöpolitiikan toteuttamiseksi ja jotka voivat koskea kehitysmaiden kanssa toteutettavia monivuotisia yhteistyöohjelmia tai aihekohtaisia ohjelmia.


2. Unioni voi tehdä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa aiheellisia sopimuksia III- 193 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kysei- sistä sopimuksista neuvotellaan ja ne tehdään III-227 artiklan mukaisesti.


Edellisen alakohdan määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa neuvotella kansainvälisissä toimielimissä ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia.

3. Euroopan investointipankki myötävaikuttaa perussäännös- sään määrätyin ehdoin 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoon.


III-220 artikla


1. Edistääkseen toimiensa täydentävyyttä ja tehokkuutta unioni ja jäsenvaltiot sovittavat yhteen kehitysyhteistyöpolitiik- kansa sekä neuvottelevat keskenään avustusohjelmistaan, myös kansainvälisissä järjestöissä ja konferensseissa. Ne voivat ryhtyä yhteisiin toimiin. Jäsenvaltiot myötävaikuttavat tarvittaessa unionin avustusohjelmien toteuttamiseen.


2. Komissio voi tehdä aiheellisia aloitteita 1 kohdassa tarkoi- tetun yhteensovittamisen edistämiseksi.


3. Unioni ja jäsenvaltiot tekevät kukin toimivaltaansa kuuluvaa yhteistyötä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.


2 JAKSO


Taloudellinen, tekninen ja rahoitusyhteistyö kolmansien maiden kanssa


III-221 artikla


1. Unioni tekee muiden kolmansien maiden kuin kehitys- maiden kanssa taloudellista, teknistä ja rahoitusyhteistyötä, mukaan lukien apu erityisesti rahoituksen alalla, sanotun kuiten- kaan rajoittamatta tämän perustuslain muiden määräysten ja varsinkaan III-218–III-220 artiklan soveltamista. Yhteistyötoimet ovat yhdenmukaisia unionin kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa, ja ne toteutetaan ottaen huomioon unionin ulkoisen toiminnan periaatteet ja tavoitteet. Unionin ja jäsenvaltioiden toimet täydentävät ja tukevat toisiaan.


2. Eurooppapuitelailla tai puitelailla vahvistetaan toimenpi- teet, jotka ovat tarpeen 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi.


3. Unioni ja jäsenvaltiot tekevät kukin toimivaltaansa kuuluvaa yhteistyötä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Unionin yhteistyötä koske- vista yksityiskohtaisista säännöistä voidaan sopia unionin ja asianomaisten kolmansien osapuolten välisin sopimuksin, joista neuvotellaan ja jotka tehdään III-227 artiklan mukaisesti. Minis- terineuvosto päättää yksimielisesti III-226 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista assosiaatiosopimuksista sekä unionin jäsenehdo- kasvaltioiden kanssa tehtävistä sopimuksista.


Edellisen alakohdan määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa neuvotella kansainvälisissä toimielimissä ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia.


III-222 artikla


Jos tilanne kolmannessa maassa edellyttää unionin kiireellistä rahoitusapua, ministerineuvosto tekee tarvittavat euroop- papäätökset komission ehdotuksesta.


3 JAKSO


Humanitaarinen apu


III-223 artikla


1. Humanitaariseen apuun liittyvät unionin toimet toteute- taan ottaen huomioon unionin ulkoisen toiminnan periaatteet ja tavoitteet. Toimien tarkoituksena on tapauskohtaisesti avustaa ja suojella sellaisten kolmansien maiden asukkaita, joissa on tapah- tunut luonnonkatastrofi tai ihmisen aiheuttama suuronnetto- muus, näistä eri tilanteista johtuvista humanitaarisista tarpeista huolehtimiseksi. Unionin ja jäsenvaltioiden toimet täydentävät ja tukevat toisiaan.


2. Humanitaariseen apuun liittyviä toimia toteutetaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteiden, erityisesti puolueettomuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukai- sesti.


3. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan toimenpiteet, joilla määritellään puitteet humanitaariseen apuun liittyvien unionin toimien toteuttamiselle.


4. Unioni voi tehdä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa sopimuksia, jotka edistävät III-193 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista. Kysei- sistä sopimuksista neuvotellaan ja ne tehdään III-227 artiklan mukaisesti.


Edellisen alakohdan määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa neuvotella kansainvälisissä toimielimissä ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia.


5. Jotta nuoret eurooppalaiset voisivat osallistua unionin yhteisiin humanitaarisiin toimiin, perustetaan Euroopan huma- nitaarisen avun vapaaehtoisjoukot. Niiden perussääntö ja toimintatavat vahvistetaan eurooppalailla.


6. Komissio voi tehdä kaikki aiheelliset aloitteet edistääkseen unionin toimien ja jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamista unionin järjestelmien ja kansallisten järjestelmien täydentä- vyyden ja tehokkuuden lisäämiseksi humanitaarisen avun alalla.


7. Unioni huolehtii siitä, että sen humanitaariset toimet ovat yhteensopivia ja yhdenmukaisia kansainvälisten järjestöjen ja elinten toimien ja erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien järjes- telmään kuuluvien toimien kanssa.


V LUKU


RAJOITUSTOIMENPITEET


III-224 artikla


1. Jos tämän osaston II luvun yhteistä ulko- ja turvallisuus- politiikkaa koskevien määräysten nojalla tehdyssä, unionin kantaa tai toimintaa koskevassa eurooppapäätöksessä on päätetty kokonaan tai osittain keskeyttää talous- ja rahoitussuh- teet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa taikka

vähentää niitä, ministerineuvosto antaa tarvittavat eurooppa- asetukset ja -päätökset määräenemmistöllä unionin ulkoasiain- ministerin ja komission yhteisestä ehdotuksesta. Ministerineu- vosto antaa tästä tiedon Euroopan parlamentille.


2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla ministerineuvosto voi hyväksyä samaa menettelyä noudattaen luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, ryhmiin tai muihin kuin valtiollisiin yhtei- söihin kohdistuvia rajoitustoimenpiteitä.


VI LUKU


KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET


III-225 artikla


1. Unioni voi tehdä sopimuksia yhden tai useamman kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa silloin kun tässä perustuslaissa on asiasta määrätty tai kun sopimuksen tekeminen on välttämätöntä jonkin unionin politiikalle tässä perustuslaissa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi, kun sopi- muksen tekemisestä säädetään unionin velvoittavassa säädök- sessä tai kun se vaikuttaa unionin sisäiseen säädökseen.


2. Unionin tekemät sopimukset sitovat unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita.


III-226 artikla


Unioni voi tehdä assosiaatiosopimuksia yhden tai useamman kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa. Kyseisillä sopimuksilla luodaan assosiaatio, joka käsittää vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia, yhteistä toimintaa ja erityismenette- lyjä.


III-227 artikla


1. Unionin ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjes- töjen väliset sopimukset neuvotellaan ja tehdään seuraavassa esitetyn menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoitta- matta III-217 artiklan erityismääräysten soveltamista.


2. Ministerineuvosto antaa luvan neuvottelujen aloittamiselle, vahvistaa neuvotteluohjeet ja tekee sopimukset.


3. Komissio tai, jos sopimus koskee yksinomaan tai pääa- siassa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, unionin ulko- asiainministeri esittää suosituksia ministerineuvostolle, joka tekee eurooppapäätöksen, jolla annetaan lupa aloittaa neuvot- telut.


4. Ministerineuvosto nimeää neuvotteluvaltuutusta koskevan eurooppapäätöksen yhteydessä tulevan sopimuksen alan mukaan unionin neuvottelijan tai neuvotteluja käyvän ryhmän johtajan.


5. Ministerineuvosto voi osoittaa unionin neuvottelijalle neuvotteluohjeita ja nimetä erityiskomitean, jota on kuultava neuvottelujen aikana.


6. Ministerineuvosto tekee neuvottelijan ehdotuksesta eu- rooppapäätöksen, jolla annetaan lupa sopimuksen allekirjoitta- miseen ja tarvittaessa sen väliaikaiseen soveltamiseen.


7. Ministerineuvosto tekee neuvottelijan ehdotuksesta euroop- papäätöksen sopimuksen tekemisestä.


Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sopimus koskee yksinomaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ministerineuvosto tekee ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen Euroopan parlamenttia kuultuaan. Euroopan parlamentti antaa lausun- tonsa määräajassa, jonka ministerineuvosto voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Jos lausuntoa ei kyseisessä määräajassa anneta, ministerineuvosto voi tehdä ratkaisunsa ilman sitä.


Euroopan parlamentin hyväksyntä vaaditaan, jos


a) tehdään assosiaatiosopimuksia;


b) unioni liittyy ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa- mista koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen;


c) tehdään sopimuksia, joissa luodaan yhteistyömenettelyjä järjestämällä erityiset institutionaaliset rakenteet;


d) tehdään sopimuksia, joista aiheutuu huomattavia vaikutuksia unionin talousarvioon;


e) tehdään sopimuksia aloilla, joilla sovelletaan lainsäätämisjär- jestystä.


Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto voivat kiireellisessä tapauksessa sopia määräajasta hyväksynnän antamiselle.


8. Poiketen siitä, mitä 6, 7 ja 10 kohdassa määrätään, minis- terineuvosto voi sopimusta tehtäessä valtuuttaa neuvottelijan hyväksymään unionin puolesta sopimukseen muutoksia, jos sopimuksessa määrätään, että muutokset on hyväksyttävä yksin- kertaistetussa menettelyssä tai että kyseisellä sopimuksella perus- tetun elimen on ne hyväksyttävä; ministerineuvosto voi liittää valtuutukseen tiettyjä erityisehtoja.


9. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa koko menettelyn aikana määräenemmistöllä. Se tekee ratkaisunsa yksimielisesti, jos sopimus koskee alaa, jolla unionin säädöksen antaminen edellyttää yksimielisyyttä, jos tehdään assosiaatiosopimus tai jos unioni liittyy ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen.


10. Ministerineuvosto tekee unionin ulkoasiainministerin tai komission ehdotuksesta eurooppapäätöksen sopimuksen sovel- tamisen keskeyttämisestä ja sopimuksella perustetussa elimessä unionin nimissä esitettävien kantojen määrittelystä silloin, kun asianomaisen elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeus- vaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita.


11. Euroopan parlamentille tiedotetaan välittömästi ja tyhjen- tävästi menettelyn kaikissa vaiheissa.

12. Jäsenvaltio, Euroopan parlamentti, ministerineuvosto tai komissio voi hankkia unionin tuomioistuimen lausunnon siitä, onko suunniteltu sopimus sopusoinnussa tämän perustuslain määräysten kanssa. Jos unionin tuomioistuimen lausunto on kielteinen, suunniteltu sopimus voi tulla voimaan vain siinä tapauksessa, että sitä muutetaan tai tätä perustuslakia tarkiste- taan IV-6 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.


III-228 artikla


1. Poiketen siitä, mitä III-227 artiklassa määrätään, ministe- rineuvosto voi yksimielisesti Euroopan keskuspankin tai komis- sion suosituksesta sekä kuultuaan Euroopan keskuspankkia pyrkimyksin saavuttaa hintatason vakauden tavoitteen kanssa sopusoinnussa oleva yhteisymmärrys ja Euroopan parlamenttia kuultuaan sekä noudattaen 3 kohdassa määrättyä menettelyä mainitussa kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen määrittämiseksi tehdä muodollisia sopimuksia valuuttakurssijärjestelmästä, joka koskee euron suhdetta muihin kuin unionissa kelpaaviin laillisiin maksuvälineisiin.


Ministerineuvosto voi määräenemmistöllä joko komission suosi- tuksesta ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan tai Euroopan keskuspankin suosituksesta pyrkimyksin saavuttaa hintatason vakauden tavoitteen kanssa sopusoinnussa oleva yhteisym- märrys vahvistaa tai kumota euron keskuskurssit valuuttakurssi- järjestelmässä taikka muuttaa niitä. Ministerineuvoston puheen- johtaja antaa Euroopan parlamentille tiedon euron keskuskurs- sien vahvistamisesta, muuttamisesta tai kumoamisesta.


2. Jos ei ole olemassa 1 kohdassa tarkoitettua valuuttakurssi- järjestelmää suhteessa yhteen tai useampaan muuhun kuin unionissa kelpaavaan lailliseen maksuvälineeseen, ministerineu- vosto voi joko komission suosituksesta ja Euroopan keskus- pankkia kuultuaan taikka Euroopan keskuspankin suosituksesta laatia yleiset suuntaviivat tällaisia maksuvälineitä koskevaa valuuttakurssipolitiikkaa varten. Nämä yleiset suuntaviivat eivät vaikuta Euroopan keskuspankkijärjestelmän ensisijaiseen tavoit- teeseen pitää yllä hintatason vakautta.


3. Poiketen siitä, mitä III-227 artiklassa määrätään, tapauk- sissa, joissa on tarve unionin sekä yhden tai useamman valtion taikka kansainvälisen järjestön kesken neuvotella raha- ja valuut- taoloja koskevista sopimuksista, ministerineuvosto päättää komission suosituksesta ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan näiden neuvottelujen järjestelyistä sekä näiden sopimusten teke- misestä. Näillä järjestelyillä turvataan se, että unioni esittää yhtenäisen kannan. Komissio liitetään neuvotteluihin täysin.


4. Jäsenvaltiot voivat neuvotella kansainvälisissä elimissä ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia, sanotun kuitenkaan rajoitta- matta unionin toimivaltaa ja unionin sopimuksia talous- ja rahaliittoon liittyvillä aloilla.


VII LUKU


UNIONIN SUHTEET KaNSaINVÄLISIIN JÄRJESTÖIHIN Ja KOLMaN- SIIN MaIHIN SEKÄ UNIONIN LÄHETYSTÖT Ja EDUSTUSTOT


III-229 artikla


1. Unioni toteuttaa kaiken aiheellisen yhteistyön Yhdisty- neiden Kansakuntien, Euroopan neuvoston, Euroopan turvalli- suus- ja yhteistyöjärjestön sekä taloudellisen yhteistyön ja kehi- tyksen järjestön kanssa.


2. Se huolehtii myös tarvittavista yhteyksistä muihin kansain- välisiin järjestöihin.


3. Unionin ulkoasiainministeri ja komissio huolehtivat tämän artiklan täytäntöönpanosta.


III-230 artikla


1. Unionin lähetystöt kolmansissa maissa ja edustustot kansainvälisissä järjestöissä huolehtivat unionin edustuksesta.


2. Unionin lähetystöt ja edustustot toimivat unionin ulko- asiainministerin alaisuudessa ja tiiviissä yhteistyössä jäsenval- tioiden diplomaattisten edustustojen kanssa.


VIII LUKU


YHTEISVaSTUULaUSEKKEEN TÄYTÄNTÖÖNPaNO


III-231 artikla


1. Ministerineuvosto tekee komission ja unionin ulkoasiain- ministerin yhteisestä ehdotuksesta eurooppapäätöksen, jossa määritellään yksityiskohtaiset säännöt I-42 artiklassa tarkoitetun yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanolle. asiasta ilmoitetaan Euroopan parlamentille.


2. Jos jäsenvaltiossa tapahtuu terrorihyökkäys tai luonnonka- tastrofi tai ihmisen aiheuttama suuronnettomuus, muut jäsen- valtiot antavat sille apua sen poliittisten elinten pyynnöstä. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimensa minis- terineuvostossa.


3. Ministerineuvostoa auttavat tämän artiklan soveltamisalalla poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa kehitettyjen rakenteiden tuke- mana sekä III-162 artiklan mukainen komitea, jotka antavat sille tarvittaessa yhteisiä lausuntoja.


4. Jotta unioni voisi toimia tehokkaasti, Eurooppa-neuvosto arvioi säännöllisesti unioniin kohdistuvia uhkia.

VI OSaSTO


UNIONIN TOIMINTA


I LUKU


INSTITUTIONaaLISET MÄÄRÄYKSET


1 JAKSO


Toimielimet


1 alajakso


Euroopan parlamentti


III-232 artikla


1. Ministerineuvoston eurooppalailla tai -puitelailla vahviste- taan tarvittavat toimenpiteet Euroopan parlamentin jäsenten yleisten, välittömien vaalien toimittamisesta yhdenmukaista menettelyä noudattaen kaikissa jäsenvaltioissa tai kaikille jäsen- valtioille yhteisten periaatteiden mukaisesti.


Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin ehdotuksesta ja saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. Tämä laki tai puitelaki tulee voimaan vasta, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.


2. Euroopan parlamentin jäsenten tehtäviä ja velvollisuuksia koskevat säännöt ja yleiset ehdot vahvistetaan Euroopan parla- mentin eurooppalaissa. Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa omasta aloitteestaan komission lausunnon ja ministerineuvoston hyväksynnän saatuaan. Jäsenten tai entisten jäsenten verotusta koskevia sääntöjä tai ehtoja koskevan ratkaisunsa ministerineu- vosto tekee yksimielisesti.


3. Parlamentin toimikautena 2004-2009 Euroopan parla- mentin kokoonpano on kansalaisten edustusta Euroopan parla- mentissa koskevan pöytäkirjan mukainen.


III-233 artikla


Eurooppalailla vahvistetaan I-45 artiklan 4 kohdassa tarkoitet- tuja Euroopan tasolla toimivia poliittisia puolueita ja erityisesti niiden rahoitusta koskevat säännöt.


III-234 artikla


Euroopan parlamentti voi jäsentensä enemmistöllä pyytää komissiota tekemään aiheellisia ehdotuksia asioista, joissa se katsoo, että on valmisteltava unionin säädös tämän perustuslain panemiseksi täytäntöön. Jos komissio ei tee ehdotusta, se ilmoittaa Euroopan parlamentille perustelunsa.


III-235 artikla


Rajoittamatta kuitenkaan tällä perustuslailla muille toimielimille tai laitoksille annettuja toimivaltuuksia Euroopan parlamentti voi tehtäviään suorittaessaan, jos neljännes sen jäsenistä sitä pyytää, asettaa väliaikaisen tutkintavaliokunnan tutkimaan epäi- lyjä unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta rikkomuksesta tai epäkohdasta, niitä tapauksia lukuun ottamatta, joissa epäilyk- senalaiset seikat ovat tutkittavina jossakin tuomioistuimessa ja oikeudenkäynti on vielä vireillä.


Väliaikainen tutkintavaliokunta lakkaa, kun se antaa kertomuk- sensa.


Tutkintaoikeuden käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan Euroopan parlamentin eurooppalailla. Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa omasta aloitteestaan ministerineu- voston ja komission hyväksynnän saatuaan.


III-236 artikla


Kaikilla unionin kansalaisilla sekä niillä luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus yksin taikka yhdessä toisten kansalaisten tai henkilöiden kanssa esittää Xx- xxxxxx parlamentille vetoomus asiassa, joka kuuluu unionin toiminnan alaan ja koskee häntä välittömästi.


III-237 artikla


1. Euroopan parlamentti nimittää Euroopan oikeusasia- miehen. Euroopan oikeusasiamiehellä on valtuudet ottaa vastaan unionin kansalaisilta sekä niiltä luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen koti- paikka on jossakin jäsenvaltiossa, kanteluja unionin toimielinten, elinten ja erillisvirastojen toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyt- töelimenä.


Tehtävänsä mukaisesti Euroopan oikeusasiamies suorittaa tutki- mukset, joita hän pitää perusteltuina, omasta aloitteestaan taikka hänelle suoraan tai Euroopan parlamentin jäsenen välityksellä toimitetun kantelun perusteella, niitä tapauksia lukuun otta- matta, joissa epäilyksenalaisia seikkoja käsitellään tai on käsitelty oikeudenkäynnissä. Jos Euroopan oikeusasiamies toteaa epäkohdan, hän saattaa asian sen toimielimen, elimen tai erillis- viraston käsiteltäväksi, jota asia koskee, ja tämä toimielin, elin tai erillisvirasto antaa lausuntonsa asiasta hänelle kolmen kuukauden määräajassa. Tämän jälkeen Euroopan oikeusasia- mies antaa asiasta kertomuksen Euroopan parlamentille ja asian- omaiselle toimielimelle, elimelle tai erillisvirastolle. Kantelun tekijälle annetaan tiedoksi näiden tutkimusten tulokset.


Euroopan oikeusasiamies antaa Euroopan parlamentille vuosit- tain kertomuksen tutkimustensa tuloksista.


2. Euroopan oikeusasiamies nimitetään aina Euroopan parla- mentin vaalien jälkeen Euroopan parlamentin vaalikauden ajaksi. Sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

Unionin tuomioistuin voi Euroopan parlamentin pyynnöstä erottaa Euroopan oikeusasiamiehen, jos hän ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen.


3. Euroopan oikeusasiamies hoitaa tehtäväänsä täysin riippu- mattomana. Tehtäväänsä hoitaessaan hän ei pyydä eikä ota ohjeita miltään taholta. Euroopan oikeusasiamies ei saa toimi- kautensa aikana harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa.


4. Euroopan parlamentin eurooppalailla vahvistetaan Euroo- pan oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskeva ohjesääntö ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevat yleiset ehdot. Euroo- pan parlamentti tekee ratkaisunsa omasta aloitteestaan komis- sion lausunnon ja ministerineuvoston hyväksynnän saatuaan.


III-238 artikla


Euroopan parlamentti pitää istuntokauden vuosittain. Se kokoontuu ilman erillistä kutsua maaliskuun toisena tiistaina.


Euroopan parlamentti voi pitää ylimääräisen istuntojakson jäsentensä enemmistön taikka ministerineuvoston tai komission pyynnöstä.


III-239 artikla


1. Komissio saa olla läsnä kaikissa Euroopan parlamentin istunnoissa, ja se saa pyynnöstään käyttää puhevaltaa.


Komissio vastaa suullisesti tai kirjallisesti Euroopan parlamentin tai sen jäsenten sille esittämiin kysymyksiin.


2. Eurooppa-neuvosto ja ministerineuvosto käyttävät puhe- valtaansa Euroopan parlamentissa siten kuin siitä määrätään Eurooppa-neuvoston menettelysäännöissä ja ministerineuvoston työjärjestyksessä.


III-240 artikla


Jollei tässä perustuslaissa toisin määrätä, Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa annettujen äänten enemmistöllä. Päätösvaltai- suudesta määrätään työjärjestyksessä.


III-241 artikla


Euroopan parlamentti hyväksyy työjärjestyksensä jäsentensä enemmistöllä.


Euroopan parlamentin asiakirjat julkaistaan siten kuin tässä perustuslaissa ja parlamentin työjärjestyksessä määrätään.


III-242 artikla


Euroopan parlamentti käsittelee julkisessa istunnossa komission sille vuosittain antaman yleiskertomuksen.


III-243 artikla


Euroopan parlamentti käsittelee komission toimintaa koskevan epäluottamuslauseen aikaisintaan kolmen päivän kuluttua siitä, kun se on annettu Euroopan parlamentille käsiteltäväksi, ja päättää siitä avoimella äänestyksellä.


Jos epäluottamuslausetta kannattaa kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, jotka edustavat Euroopan parlamentin jäsenten enem- mistöä, komission on jätettävä tehtävänsä. Se jatkaa juoksevien asioiden hoitamista, kunnes uusi komissio on nimitetty I-125 ja I-126 artiklan mukaisesti. Tässä tapauksessa uuden komission toimikausi päättyy sinä päivänä, jona tehtävänsä jättävän komis- sion toimikausi olisi päättynyt.


2 alajakso


Eurooppa-neuvosto


III-244 artikla


1. Eurooppa-neuvoston jäsen voi äänestyksessä edustaa vain yhtä muuta jäsentä.


Henkilökohtaisesti tai edustettuina läsnä olevien jäsenten pidät- tyminen äänestämästä ei estä Eurooppa-neuvostoa tekemästä ratkaisua, jonka edellytyksenä on yksimielisyys.


2. Eurooppa-neuvosto voi kutsua Euroopan parlamentin puhemiehen kuultavaksi.


3. Eurooppa-neuvosto vahvistaa yksinkertaisella enemmistöllä menettelysääntönsä.


Eurooppa-neuvostoa avustaa ministerineuvoston pääsihteeristö.


3 alajakso


Ministerineuvosto


III-245 artikla


1. Puheenjohtaja kutsuu ministerineuvoston koolle omasta aloitteestaan taikka neuvoston jäsenen tai komission pyynnöstä.


2. Eurooppa-neuvosto tekee yksimielisesti euroop- papäätöksen ministerineuvoston eri kokoonpanojen kiertävää puheenjohtajuutta koskevista säännöistä.


III-246 artikla

3. Henkilökohtaisesti tai edustettuina läsnä olevien jäsenten pidättyminen äänestämästä ei estä ministerineuvostoa tekemästä ratkaisua, jonka edellytyksenä on yksimielisyys.


III-247 artikla


1. Komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden pysyvistä edusta- jista, huolehtii ministerineuvoston työn valmistelusta sekä suo- rittaa neuvoston sille antamat toimeksiannot. Komitea voi tehdä menettelyä koskevia päätöksiä ministerineuvoston työjärjestyk- sessä määrätyissä tapauksissa.


2. Ministerineuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa ministerineuvoston nimittämä pääsihteeri.


Ministerineuvosto päättää yksinkertaisella enemmistöllä pääsih- teeristön organisaatiosta.


3. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa menettelyjä koskevissa asioissa yksinkertaisella enemmistöllä, jolla se myös hyväksyy työjärjestyksensä.


III-248 artikla


Ministerineuvosto voi yksinkertaisella enemmistöllä pyytää komissiolta tutkimuksia, joita se pitää yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeellisina, ja se voi pyytää komissiota teke- mään sille aiheellisia ehdotuksia. Jos komissio ei tee ehdotusta, se ilmoittaa ministerineuvostolle perustelunsa.


III-249 artikla


Ministerineuvosto tekee eurooppapäätökset, joilla vahvistetaan tässä perustuslaissa tarkoitettuja komiteoita koskevat säännöt. Se tekee ratkaisunsa yksinkertaisella enemmistöllä komissiota kuultuaan.


4 alajakso


Komissio


III-250 artikla


Eurooppakomissaarit ja komissaarit nimitetään viideksi vuodeksi, jollei III-243 artiklasta jossakin tapauksessa muuta johdu. Eurooppakomissaarina tai komissaarina voi olla vain jäsenvaltion kansalainen.


1. Ministerineuvoston jäsen voi äänestyksessä edustaa vain yhtä muuta jäsentä.


2. Päätöksissä, joiden edellytyksenä on yksinkertainen enem- mistö, ministerineuvosto tekee ratkaisunsa jäsentensä enemmis- töllä.

III-251 artikla


Eurooppakomissaarit ja komissaarit pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa. Jokainen jäsenvaltio sitoutuu kunnioittamaan tätä periaatetta ja pidättymään yrityk- sistä vaikuttaa eurooppakomissaareihin ja komissaareihin näiden hoitaessa tehtäväänsä.


Eurooppakomissaarit ja komissaarit eivät saa toimikautensa aikana harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoi- mintaa. Tehtäväänsä ryhtyessään he antavat juhlallisen vakuu- tuksen siitä, että he toimikautensa aikana ja sen päätyttyä kunnioittavat komission jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksia ja varsinkin osoittavat kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun heille toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja. Jos eurooppakomissaari tai komissaari ei noudata näitä velvollisuuk- siaan, unionin tuomioistuin voi ministerineuvoston yksinker- taisen enemmistön tai komission pyynnöstä päättää, että asiassa ilmenneiden seikkojen mukaan jäsen joko erotetaan tehtävästään III-253 artiklan mukaisesti taikka että hänen oikeutensa eläkkee- seen tai muihin vastaaviin etuuksiin lakkaa.


III-252 artikla


1. Lukuun ottamatta kuolemantapauksia ja niitä tapauksia, joissa jäsenen tilalle nimitetään uusi jäsen tavallisessa järjestyk- sessä, eurooppakomissaarin tai komissaarin tehtävät päättyvät, kun hän eroaa tai hänet erotetaan. Eurooppakomissaari tai komissaari esittää eronpyyntönsä, jos puheenjohtaja sitä häneltä pyytää.


2. Komission puheenjohtaja nimittää eronneen, erotetun tai kuolleen eurooppakomissaarin tai komissaarin tilalle I-25 ja I- 26 artiklan mukaisesti uuden eurooppakomissaarin tai komis- saarin jäljellä olevaksi toimikaudeksi.


3. Jos puheenjohtaja eroaa, erotetaan tai kuolee, hänen tilal- leen nimitetään uusi puheenjohtaja jäljellä olevaksi toimikau- deksi I-26 artiklan 1 kohdan mukaisesti.


4. Jos kaikki eurooppakomissaarit ja komissaarit eroavat, he jatkavat I-25 ja I-26 artiklan mukaisesti tehtävissään toimikau- tensa loppuun asti, kunnes heidän tilalleen on nimitetty uudet eurooppakomissaarit ja komissaarit.


III-253 artikla


Jos eurooppakomissaari tai komissaari ei enää täytä niitä vaati- muksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen, unionin tuomioistuin voi ministerineuvoston yksinkertaisen enemmistön tai komission pyynnöstä päättää, että hänet erotetaan.


III-254 artikla


Puheenjohtaja ryhmittelee komissiolle kuuluvat tehtävät ja jakaa ne jäsenten kesken I-26 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Puheen- johtaja voi jakaa vastuualueet uudelleen toimikauden aikana. Eurooppakomissaarit ja komissaarit hoitavat puheenjohtajan heille osoittamia tehtäviä tämän valvonnassa.


III-255 artikla


Komissio tekee ratkaisunsa kollegion jäsenten enemmistöllä. Päätösvaltaisuudesta määrätään työjärjestyksessä.

III-256 artikla


Komissio hyväksyy työjärjestyksensä varmistaakseen oman toimintansa ja eri yksiköidensä toiminnan. Komissio julkaisee työjärjestyksensä.


III-257 artikla


Komissio julkaisee vuosittain viimeistään kuukautta ennen Eu- roopan parlamentin istuntokauden alkua yleiskertomuksen unionin toiminnasta.


5 alajakso


Unionin tuomioistuin


III-258 artikla


Euroopan tuomioistuin kokoontuu jaostoissa, suuressa jaostossa tai täysistunnossa unionin tuomioistuimen perussäännön mukaisesti.


III-259 artikla


Euroopan tuomioistuinta avustaa kahdeksan julkisasiamiestä. Euroopan tuomioistuimen pyynnöstä ministerineuvosto voi tehdä yksimielisen eurooppapäätöksen julkisasiamiesten määrän lisäämisestä.


Julkisasiamiesten tehtävänä on täysin puolueettomina ja riippu- mattomina esittää julkisessa istunnossa perustellut ratkaisuehdo- tukset asioissa, jotka unionin tuomioistuimen perussäännön mukaan vaativat heidän myötävaikutustaan.


III-260 artikla


Euroopan tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet, jotka valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka joko täyttävät kotimaassaan korkeimpien tuomarin virkojen kelpoisuusvaatimukset tai ovat tunnetusti päteviä oikeusoppineita, nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella sen jälkeen, kun III-262 artiklassa tarkoitettua komiteaa on kuultu.


Osa tuomareista ja julkisasiamiehistä vaihtuu joka kolmas vuosi unionin tuomioistuimen perussäännössä määrätyin edellytyksin.


Tuomarit valitsevat keskuudestaan Euroopan tuomioistuimen presidentin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.


Euroopan tuomioistuin hyväksyy työjärjestyksensä. Työjärjestyk- selle tarvitaan ministerineuvoston hyväksyntä.


III-261 artikla


Yleisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomareiden lukumäärä vahvistetaan unionin tuomioistuimen perussäännössä. Perus- säännössä voidaan määrätä, että yleisen oikeusasteen tuomiois- tuinta avustavat julkisasiamiehet.


Yleisen oikeusasteen tuomioistuimen jäsenet valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka ovat päteviä korkeaan tuomarin virkaan. Heidät nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella sen jälkeen, kun III-262 artik- lassa tarkoitettua komiteaa on kuultu.


Osa yleisen oikeusasteen tuomioistuimen jäsenistä vaihtuu joka kolmas vuosi. Jäsen, jonka toimikausi päättyy, voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.


Tuomarit valitsevat keskuudestaan yleisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.


Yleisen oikeusasteen tuomioistuin hyväksyy työjärjestyksensä yhteisymmärryksessä Euroopan tuomioistuimen kanssa. Työjär- jestykselle tarvitaan ministerineuvoston hyväksyntä.


Jollei unionin tuomioistuimen perussäännöstä muuta johdu, yleisen oikeusasteen tuomioistuimeen sovelletaan, mitä tässä perustuslaissa määrätään Euroopan tuomioistuimesta.


III-262 artikla


Perustetaan komitea, joka antaa lausunnon siitä, ovatko ehdok- kaiden ansiot riittävät Euroopan tuomioistuimen ja yleisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomarin ja julkisasiamiehen tehtävien hoitamiseen, ennen kuin jäsenvaltioiden hallitukset tekevät päätöksen III-260 ja III-261 artiklan mukaisesti.


Komiteassa on seitsemän henkilöä, jotka valitaan Euroopan tuomioistuimen ja yleisen oikeusasteen tuomioistuimen entisten jäsenten, kansallisten ylimpien tuomioistuinten edustajien ja tunnetusti pätevien oikeusoppineiden keskuudesta, joista yhtä ehdottaa Euroopan parlamentti. Ministerineuvosto tekee euroop- papäätöksen, jolla vahvistetaan komitean toimintasäännöt, sekä eurooppapäätöksen, jolla nimitetään komitean jäsenet. Ministe- rineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan tuomioistuimen presi- dentin aloitteesta.


III-263 artikla


1. Yleisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäisenä oikeusasteena III-270, III-272, III- 275, III-277 ja III-279 artiklassa tarkoitetut kanteet lukuun ottamatta niitä, joiden ratkaiseminen on annettu jonkin erityis- tuomioistuimen tehtäväksi tai jotka perussäännön mukaan kuuluvat Euroopan tuomioistuimen toimivaltaan. Perussään- nössä voidaan määrätä, että yleisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan muunkinlaisia kanteita.


Yleisen oikeusasteen tuomioistuimen tämän kohdan nojalla tekemiin päätöksiin voidaan vain oikeuskysymysten osalta ja unionin tuomioistuimen perussäännössä määrätyin edellytyksin ja rajoituksin hakea muutosta Euroopan tuomioistuimelta.


2. Yleisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan III-264 artiklan mukaisesti perustettujen erityistuo- mioistuinten päätöksiä koskevat muutoksenhaut.


Yleisen oikeusasteen tuomioistuimen tämän kohdan nojalla tekemät päätökset voidaan perussäännössä määrätyin edelly-

tyksin ja rajoituksin poikkeuksellisesti käsitellä uudelleen Euroo- pan tuomioistuimessa, jos asia voi vakavasti vahingoittaa unionin oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.


3. Yleisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan III-274 artiklan nojalla esitetyt ennakkoratkaisu- pyynnöt unionin tuomioistuimen perussäännössä määrätyissä erityisasioissa.


Jos yleisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että asian edellyt- tämä periaatepäätös voi loukata unionin oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta, se voi siirtää asian Euroopan tuomiois- tuimen ratkaistavaksi.


Yleisen oikeusasteen tuomioistuimen ennakkoratkaisukysymyk- sissä tekemät päätökset voidaan perussäännössä määrätyin edel- lytyksin ja rajoituksin poikkeuksellisesti käsitellä uudelleen Eu- roopan tuomioistuimessa, jos asia voi vakavasti vahingoittaa unionin oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.


III-264 artikla


1. Eurooppalailla voidaan perustaa yleisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen erityistuomioistuimia, joiden tehtä- vänä on ratkaista ensimmäisenä oikeusasteena tietynlaiset erityi- sasioissa nostetut kanteet. Laki annetaan joko komission ehdo- tuksesta ja kun unionin tuomioistuinta on kuultu tai unionin tuomioistuimen pyynnöstä ja kun komissiota on kuultu.


2. Erityistuomioistuimen perustamista koskevassa euroop- palaissa vahvistetaan kyseisen tuomioistuimen kokoonpanoa koskevat säännöt ja määritellään sille annettavat toimivaltuudet.


3. Erityistuomioistuinten päätöksiin voidaan hakea muutosta yleisen oikeusasteen tuomioistuimelta vain oikeuskysymysten osalta tai, jos erityistuomioistuimen perustamista koskevassa eurooppalaissa niin säädetään, myös asiakysymysten osalta.


4. Erityistuomioistuinten jäsenet valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka ovat päteviä tuomarin virkaan. Ministerineuvosto nimittää heidät yksimielisesti.


5. Erityistuomioistuimet hyväksyvät työjärjestyksensä yhteis- ymmärryksessä unionin tuomioistuimen kanssa. Työjärjestyk- selle tarvitaan ministerineuvoston hyväksyntä.


6. Jollei erityistuomioistuimen perustamista koskevasta eu- rooppalaista muuta johdu, erityistuomioistuimiin sovelletaan, mitä tässä perustuslaissa ja unionin tuomioistuimen perussään- nössä määrätään unionin tuomioistuimesta.


III-265 artikla


Jos komissio katsoo, että jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä sille tämän perustuslain mukaan kuuluvan velvollisuuden, komissio antaa asiasta lausunnon perusteluineen varattuaan ensin sille valtiolle, jota asia koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa.


Jos valtio, jota asia koskee, ei noudata lausuntoa komission asettamassa määräajassa, komissio voi saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.


III-266 artikla


Jos jäsenvaltio katsoo, että toinen jäsenvaltio on jättänyt täyttä- mättä sille tämän perustuslain mukaan kuuluvan velvollisuuden, se voi saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.


Ennen kuin jäsenvaltio nostaa toista jäsenvaltiota vastaan kanteen, joka perustuu väitteeseen tässä perustuslaissa määrätyn velvollisuuden rikkomisesta, sen on saatettava asia komission käsiteltäväksi.


Komissio antaa lausunnon perusteluineen sen jälkeen, kun valtioilla, joita asia koskee, on ollut tilaisuus kirjallisesti ja suullisesti esittää huomautuksensa asiasta ja vastapuolen huomautuksista.


Ellei komissio ole antanut lausuntoa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi, lausunnon puuttuminen ei estä saattamasta asiaa unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.


III-267 artikla


1. Jos unionin tuomioistuin toteaa, että jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä sille tämän perustuslain mukaan kuuluvan velvollisuuden, jäsenvaltion on toteutettava unionin tuomiois- tuimen tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet.


2. Jos komissio katsoo, että jäsenvaltio, jota asia koskee, ei ole toteuttanut unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön- panon edellyttämiä toimenpiteitä, komissio voi saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi varattuaan ensin kysei- selle valtiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa. Komissio ilmoittaa samalla sen kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon määrän, joka asianomaisen jäsenvaltion tulisi sen käsityksen mukaan olosuhteet huomioon ottaen suorittaa.


Jos unionin tuomioistuin toteaa, että jäsenvaltio, jota asia koskee, ei ole noudattanut sen tuomiota, se voi määrätä jäsen- valtion suorittamaan kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon.


Tämä menettely ei rajoita III-266 artiklan soveltamista.


3. Kun komissio saattaa asian unionin tuomioistuimen käsi- teltäväksi III-265 artiklan nojalla katsottuaan, että jäsenvaltio, jota asia koskee, on jättänyt täyttämättä velvollisuutensa ilmoittaa toimenpiteistä, joilla eurooppapuitelaki saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, komissio voi, jos se katsoo tämän aiheelliseksi, pyytää samassa kanteessa unionin tuomiois- tuinta määräämään jäsenvaltion suorittamaan kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon siinä tapauksessa, että tuomioistuin toteaa laiminlyönnin. Jos unionin tuomioistuin hyväksyy komis- sion pyynnön, kyseinen suoritus on maksettava tuomiossa annetun määräajan kuluessa.


III-268 artikla


Ministerineuvoston eurooppalaeilla tai -asetuksilla voidaan antaa unionin tuomioistuimelle täysi harkintavalta niissä säädettyjen seuraamusten osalta.

III-269 artikla


Eurooppalailla unionin tuomioistuimelle voidaan antaa kysei- sessä eurooppalaissa määritellyssä laajuudessa toimivalta ratkaista riitoja, jotka liittyvät sellaisten tämän perustuslain nojalla annettujen säädösten soveltamiseen, joilla luodaan eu- rooppalainen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, sanotun kuiten- kaan rajoittamatta tämän perustuslain muiden määräysten sovel- tamista.


III-270 artikla


1. Unionin tuomioistuin valvoo eurooppalakien ja -puitela- kien ja ministerineuvoston, komission ja Euroopan keskus- pankin säädösten laillisuutta, suosituksia ja lausuntoja lukuun ottamatta, sekä Euroopan parlamentin sellaisten säädösten lailli- suutta, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin. Unionin tuomioistuin valvoo myös unionin elinten ja erillisvirastojen sellaisten säädösten laillisuutta, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin.


2. Tässä tarkoituksessa unionin tuomioistuimella on toimi- valta ratkaista jäsenvaltion, Euroopan parlamentin, ministerineu- voston tai komission nostama kanne, jonka perusteena on toimivallan puuttuminen, olennaisen menettelymääräyksen rikkominen, tämän perustuslain tai sen soveltamista koskevan oikeussäännön rikkominen taikka harkintavallan väärinkäyttö.


3. Unionin tuomioistuimella on samoin edellytyksin toimi- valta ratkaista tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan keskus- pankin ja alueiden komitean oikeuksiensa turvaamiseksi nostamat kanteet.


4. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi samoin edelly- tyksin nostaa kanteen hänelle osoitetusta säädöksestä tai säädök- sestä, joka koskee häntä suoraan ja erikseen, sekä muusta kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytystä säädöksestä, joka koskee häntä suoraan ja joka ei sisällä täytäntöönpanotoimenpiteitä.


5. Unionin elinten ja erillisvirastojen perustamissäädöksissä voidaan säätää erityisistä edellytyksistä ja menettelysäännöistä, jotka koskevat luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kannetta kyseisten elinten tai erillisvirastojen sellaisista säädök- sistä, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia.


6. Tässä artiklassa tarkoitettu kanne on pantava vireille kahden kuukauden kuluessa säädöksen julkaisemisesta tai siitä, kun se on annettu kantajalle tiedoksi, taikka jollei säädöstä ole julkaistu tai annettu tiedoksi, kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut siitä tiedon.


III-271 artikla


Jos kanne on aiheellinen, unionin tuomioistuin julistaa säädöksen mitättömäksi.


Tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa tuomioistuin toteaa, miltä osin mitättömäksi julistetun säädöksen vaikutuksia kuitenkin on pidettävä pysyvinä.


III-272 artikla


Jos Euroopan parlamentti, ministerineuvosto, komissio tai Eu- roopan keskuspankki tämän perustuslain vastaisesti laiminlyö ratkaisun tekemisen, jäsenvaltiot tai muut unionin toimielimet voivat saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi laiminlyönnin toteamiseksi. Tätä määräystä sovelletaan samoin edellytyksin unionin elimiin ja erillisvirastoihin, jotka laimin- lyövät ratkaisun tekemisen.


Kanne otetaan käsiteltäväksi vain, jos kyseistä toimielintä, elintä tai erillisvirastoa on ensin kehotettu tekemään ratkaisu. Xxxxxx toimielin, elin tai erillisvirasto ole määritellyt kantaansa kahden kuukauden kuluessa mainitusta kehotuksesta, kanne voidaan panna vireille uuden kahden kuukauden määräajan kuluessa.


Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi edellisissä kohdissa määrätyin edellytyksin kannella unionin tuomioistuimeen siitä, että unionin toimielin, elin tai erillisvirasto on jättänyt antamatta kyseiselle henkilölle osoitettavan jonkin muun säädöksen kuin suosituksen tai lausunnon.


III-273 artikla


Toimielimen, elimen tai erillisviraston, jonka säädös on julistettu mitättömäksi tai jonka laiminlyönti on julistettu tämän perus- tuslain vastaiseksi, on toteutettava unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet.


Tämä velvollisuus ei vaikuta III-337 artiklan toisen kohdan soveltamisesta johtuviin velvollisuuksiin.


III-274 artikla


Unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu:


a) tämän perustuslain tulkinnasta;


b) unionin toimielimen säädöksen pätevyydestä ja tulkinnasta;


Jos tällainen kysymys tulee esille jäsenvaltion tuomioistuimessa, tämä tuomioistuin voi pyytää unionin tuomioistuinta ratkaise- maan sen, jos se katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen.


Jos tällainen kysymys tulee esille sellaisessa kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, tämän tuomioistuimen on saatettava kysymys unionin tuomiois- tuimen käsiteltäväksi.


Jos tällainen kysymys tulee esille kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, joka koskee pidätettyä, unionin tuomioistuin tekee ratkaisunsa mahdollisimman pian.


III-275 artikla


Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista III-337 toisessa kohdassa tarkoitettua vahingonkorvausta koskevat riidat.

III-276 artikla


Jos jäsenvaltio, jota koskee I-58 artiklan nojalla tehty Eurooppa- neuvoston tai ministerineuvoston toteamus, sitä pyytää, unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu yksinomaan kysei- sessä artiklassa olevista menettelyä koskevista säännöistä. Tuomioistuin tekee ratkaisunsa kuukauden kuluessa kyseisestä toteamuksesta.


III-277 artikla


Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista unionin ja sen henkilöstön väliset riidat unionin virkamiesten henkilöstösään- nöissä määrätyin tai unionin muuhun henkilöstöön sovelletta- vista palvelussuhteen ehdoista johtuvin rajoituksin ja edelly- tyksin.


III-278 artikla


Unionin tuomioistuimella on jäljempänä määrätyin rajoituksin toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat:


a) Euroopan investointipankin perussäännöstä johtuvien jäsen- valtioiden velvollisuuksien täyttämistä. Pankin hallintoneu- vostolla on tällöin samat valtuudet kuin komissiolla III- 265 artiklan mukaan;


b) Euroopan investointipankin valtuuston ratkaisuja. Jokainen jäsenvaltio, komissio tai pankin hallintoneuvosto voi nostaa kanteen asiassa III-270 artiklassa määrätyin edellytyksin;


c) Euroopan investointipankin hallintoneuvoston ratkaisuja. Kanteen asiassa voi nostaa vain jäsenvaltio tai komissio III- 270 artiklassa määrätyin edellytyksin ja vain sillä perusteella, että pankin perussäännön 21 artiklan 2 ja 5-7 kohdassa määrättyä menettelyä ei ole noudatettu;


d) tästä perustuslaista sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä johtuvien kansal- listen keskuspankkien velvollisuuksien täyttämistä. Tässä yhteydessä Euroopan keskuspankin neuvostolla on kansal- listen keskuspankkien suhteen samat valtuudet kuin komis- siolla III-265 artiklan mukaan jäsenvaltioiden suhteen. Jos unionin tuomioistuin toteaa, että kansallinen keskuspankki on jättänyt täyttämättä sille tämän perustuslain mukaan kuuluvan velvollisuuden, tuon pankin on toteutettava unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet.


III-279 artikla


Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia unionin tekemässä tai sen puolesta tehdyssä julkis- tai yksityisoikeudelli- sessa sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.


III-280 artikla


Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista jokainen jäsen- valtioiden välinen riita, joka on yhteydessä tämän perustuslain kohteeseen, jos asia saatetaan sen käsiteltäväksi välityssopi- muksen nojalla.


III-281 artikla


Jollei toimivaltaa ole tällä perustuslailla annettu unionin tuomioistuimelle, riidat, joissa unioni on asianosainen, eivät unionin asianosaisuuden perusteella ole jäsenvaltioiden tuomioistuinten tuomiovallan ulkopuolella.


III-282 artikla


Unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa I-39 ja I-40 artiklan suhteen eikä III osan V osaston II luvun määräysten suhteen, jotka koskevat yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.


Unionin tuomioistuimella on kuitenkin toimivalta ratkaista

270 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaisesti esitetyt kanteet, jotka koskevat luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle osoitetun, neuvoston III-193 artiklan nojalla hyväksymän rajoitustoimenpiteen laillisuuden tutkimista.


III-283 artikla


Käyttäessään vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta koskeviin III osaston IV luvun 3 ja 4 jakson määräyksiin liittyvää toimivaltaansa unionin tuomioistuimella ei ole toimi- valtaa tarkastaa jäsenvaltion poliisiviranomaisen tai lain noudat- tamista valvovan muun viranomaisen toteuttamien toimien pätevyyttä tai oikeasuhteisuutta tai antaa ratkaisua niiden velvol- lisuuksien täyttämisestä, joita jäsenvaltioilla on yleisen järjes- tyksen ylläpitämiseksi sekä sisäisen turvallisuuden suojaamiseksi, jos nämä toimet kuuluvat jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön piiriin.


III-284 artikla


Jäsenvaltiot sitoutuvat ratkaisemaan tämän perustuslain tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat ainoastaan siinä määrätyllä tavalla.


III-285 artikla


Vaikka III-270 artiklan 6 kohdassa mainittu määräaika on päättynyt, asianosainen voi riidassa, joka koskee eurooppalakia taikka ministerineuvoston, komission tai Euroopan keskus- pankin eurooppalakia tai -asetusta, vaatia unionin tuomioistui- messa III-270 artiklan toisessa kohdassa mainitulla perusteella, että säädöstä ei sovelleta.


III-286 artikla


Unionin tuomioistuimen käsiteltävänä olevalla kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta. Unionin tuomioistuin voi kuitenkin määrätä kanteen kohteena olevan säädöksen täytäntöönpanon lykättäväksi, jos se katsoo, että olosuhteet sitä edellyttävät.


III-287 artikla


Unionin tuomioistuin voi käsiteltävänään olevassa asiassa päättää tarpeellisista välitoimista.

III-288 artikla


Unionin tuomioistuimen tuomiot pannaan täytäntöön noudat- taen, mitä III-307 artiklassa määrätään.


III-289 artikla

Unionin tuomioistuimen perussääntö vahvistetaan pöytäkirjassa. Perussäännön määräyksiä, lukuun ottamatta sen I osastoa ja

64 artiklaa, voidaan muuttaa eurooppalailla. Laki annetaan joko unionin tuomioistuimen pyynnöstä ja kun komissiota on kuultu tai komission pyynnöstä ja kun unionin tuomioistuinta on kuultu.


6 alajakso


Tilintarkastustuomioistuin


III-290 artikla


1. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit. Se tarkastaa myös kaikkien unionin perustamien toimielinten tuloja ja menoja koskevat tilit, jollei toimielimen perustamissäädöksessä toisin määrätä.


Tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle Euroopan unionin virallisessa lehdessä jul- kaistavan lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Lausumaa voidaan täydentää unionin jokaista keskeistä toiminta-alaa koskevilla erityisarvioilla.


2. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä sen, että varainhoito on ollut moitteetonta. Se ilmoittaa tällöin erityisesti kaikista epäkohdista.


Tulot tarkastetaan unionin tuloiksi todettujen ja unionille suo- ritettujen määrien pohjalta.


Menot tarkastetaan maksusitoumusten ja suoritettujen maksujen pohjalta.


Nämä tarkastukset voidaan toimittaa ennen varainhoitovuoden tilinpäätöstä.


3. Tarkastus toimitetaan asiakirjojen perusteella ja tarvittaessa paikalla toimielimissä, unionin puolesta sen tuloja tai menoja hoitavissa elimissä ja jäsenvaltioissa, mukaan lukien talousar- viosta tuloja saavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenki- löiden toimitilat. Tarkastus toimitetaan jäsenvaltioissa yhdessä kansallisten tilintarkastuselinten kanssa tai, jollei niillä ole riit- tävää toimivaltaa, jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tai laitosten kanssa. Tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintar- kastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumat- tomuutensa säilyttäen. Nämä tilintarkastuselimet taikka virano- maiset tai laitokset ilmoittavat tilintarkastustuomioistuimelle, aikovatko ne osallistua tarkastukseen.


Muiden toimielinten, unionin puolesta sen tuloja tai menoja hoitavien elinten, talousarviosta tuloja saavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ja jäsenvaltioiden tilintarkas- tuselinten tai, jollei viimeksi mainituilla ole riittävää toimivaltaa, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai laitosten on annettava tilintarkastustuomioistuimelle sen pyynnöstä kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen sen tehtävän suorittami- seksi.


Euroopan investointipankin hoitamien unionin menojen ja tulojen osalta tilintarkastustuomioistuimen oikeudesta tutustua pankin hallussa oleviin tietoihin määrätään tilintarkastustuo- mioistuimen, pankin ja komission välisellä sopimuksella. Jos sopimusta ei ole tehty, tilintarkastustuomioistuimella on kuitenkin oikeus tutustua pankin hoitamien unionin menojen ja tulojen tarkastuksen edellyttämiin tietoihin.


4. Kunkin varainhoitovuoden päätyttyä tilintarkastustuo- mioistuin laatii vuosikertomuksen. Se toimitetaan muille toimi- elimille ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä yhdessä näiden toimielinten tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin antamien vastausten kanssa.


Tilintarkastustuomioistuin voi myös milloin tahansa, varsinkin erityiskertomuksin, esittää huomautuksia erityisistä kysymyk- sistä sekä antaa muun toimielimen pyynnöstä lausuntoja.


Tilintarkastustuomioistuin antaa vuosikertomuksensa, erityisker- tomuksensa ja lausuntonsa jäsentensä enemmistöllä. Se voi kuitenkin perustaa keskuudestaan jaostoja tietynlaisten kerto- musten ja lausuntojen hyväksymistä varten tilintarkastustuo- mioistuimen työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin.


Tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia ja ministerineuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa.


Tilintarkastustuomioistuin hyväksyy työjärjestyksensä. Työjärjes- tykselle tarvitaan ministerineuvoston hyväksyntä.


III-291 artikla


1. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitaan henkilöistä, jotka kotimaassaan kuuluvat tai ovat kuuluneet ulkopuolisiin tilintarkastuselimiin taikka ovat erityisen päteviä tähän tehtä- vään. Heidän riippumattomuutensa on oltava kiistaton.


2. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenet voidaan nimittää uudeksi toimikau- deksi. Ministerineuvosto tekee eurooppapäätöksen kunkin jäsen- valtion ehdotusten mukaisesti laaditun jäsenluettelon vahvista- misesta. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parla- menttia kuultuaan.


Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan tilintarkastustuomioistuimen presidentin kolmeksi vuodeksi. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.


3. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä unionin yleisen edun mukaisesti täysin riippumattomina.

Tehtäväänsä hoitaessaan he eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. He pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa.


4. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät saa toimikau- tensa aikana harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammat- titoimintaa. Tehtäväänsä ryhtyessään he antavat juhlallisen vakuutuksen siitä, että he toimikautensa aikana ja sen päätyttyä kunnioittavat tilintarkastustuomioistuimen jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksiaan ja varsinkin osoittavat kunniallisuutta ja pidät- tyvyyttä, kun heille toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja.


5. Lukuun ottamatta kuolemantapauksia ja niitä tapauksia, joissa jäsenen tilalle nimitetään uusi jäsen tavallisessa järjestyk- sessä, tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävät päättyvät, kun hän eroaa tai tuomioistuin päättää 6 kohdan mukaisesti, että hänet erotetaan.


Jäljellä olevaksi toimikaudeksi nimitetään uusi jäsen.


Xxxxxx kyseessä ole erottaminen, tilintarkastustuomioistuimen jäsen jatkaa tehtävässään, kunnes hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.


6. Tilintarkastustuomioistuimen jäsen voidaan erottaa tehtä- västään taikka häneltä voidaan evätä oikeus eläkkeeseen tai muihin vastaaviin etuuksiin vain, jos unionin tuomioistuin tilin- tarkastustuomioistuimen pyynnöstä toteaa, että hän ei enää täytä tehtävänsä edellyttämiä vaatimuksia tai siihen kuuluvia velvollisuuksia.


2 JAKSO


Unionin neuvoa-antavat elimet


1 alajakso


Alueiden komitea


III-292 artikla


Alueiden komitean jäsenten määrä saa olla korkeintaan 350. Komitean kokoonpano vahvistetaan ministerineuvoston yksimie- lisellä eurooppapäätöksellä.


Komitean jäsenet ja yhtä monta varajäsentä nimitetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Sama jäsen tai varajäsen voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.


Ministerineuvosto tekee eurooppapäätöksen kunkin jäsenvaltion ehdotusten mukaisesti laaditun jäsen- ja varajäsenluettelon vahvistamisesta.


Kun I-31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tehtävä, jonka perus- teella henkilöä ehdotettiin alueiden komitean jäseneksi, päättyy, hänen toimikautensa komiteassa päättyy ilman eri toimenpiteitä ja hänen tilalleen nimitetään samaa menettelyä noudattaen uusi jäsen kyseisen toimikauden loppuun saakka.


Komitean jäsen ei voi samanaikaisesti olla Euroopan parla- mentin jäsen.


III-293 artikla


Alueiden komitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohta- jansa ja työvaliokuntansa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerral- laan.


Se vahvistaa työjärjestyksensä.


Komitean puheenjohtaja kutsuu komitean koolle Euroopan parlamentin, ministerineuvoston tai komission pyynnöstä. Komitea voi kokoontua myös omasta aloitteestaan.


III-294 artikla


Euroopan parlamentti, ministerineuvosto tai komissio kuulee alueiden komiteaa tässä perustuslaissa määrätyissä tapauksissa sekä muissa aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa, erityisesti rajojen yli ulottuvan yhteistyön osalta.


Euroopan parlamentti, ministerineuvosto tai komissio voi, jos se katsoo sen tarpeelliseksi, asettaa komitealle lausunnon antamista varten määräajan, joka on vähintään kuukausi siitä, kun asia on annettu tiedoksi komitean puheenjohtajalle. Määräajan päätyttyä asiaa voidaan käsitellä, vaikka lausuntoa ei ole annettu.


Euroopan parlamentin, ministerineuvoston tai komission on annettava alueiden komitealle tieto lausuntopyynnöstä, joka on esitetty talous- ja sosiaalikomitealle kuultaessa sitä III-

298 artiklan nojalla. Alueiden komitea voi antaa lausunnon asiasta, jos se katsoo, että asiaan liittyy erityisiä alueellisia etuja. Komitea voi antaa lausuntoja myös omasta aloitteestaan tapauk- sissa, joissa se katsoo sen aiheelliseksi.


Komitean lausunto sekä selostus käsittelystä annetaan Euroopan parlamentille, ministerineuvostolle ja komissiolle.


2 alajakso


Talous- ja sosiaalikomitea


III-295 artikla


Talous- ja sosiaalikomitean jäsenten määrä saa olla korkeintaan

350. Komitean kokoonpano vahvistetaan ministerineuvoston yksimielisellä eurooppapäätöksellä.


III-296 artikla


Talous- ja sosiaalikomitean jäsenet nimitetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Sama jäsen voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi. Ministerineuvosto tekee eurooppapäätöksen kunkin jäsenvaltion ehdotusten mukaisesti laaditun jäsenluettelon vahvistamisesta.


Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa komissiota kuultuaan. Se voi hankkia lausunnon sellaisilta talous- ja yhteiskuntaelämän ja kansalaistoiminnan eri aloja edustavilta eurooppalaisilta järjes- töiltä, joita unionin toiminta koskee.

III-297 artikla


Talous- ja sosiaalikomitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajansa ja työvaliokuntansa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan.


Se vahvistaa työjärjestyksensä.


Komitean puheenjohtaja kutsuu komitean koolle Euroopan parlamentin, ministerineuvoston tai komission pyynnöstä. Komitea voi kokoontua myös omasta aloitteestaan.


III-298 artikla


Euroopan parlamentin, ministerineuvoston tai komission on kuultava talous- ja sosiaalikomiteaa tässä perustuslaissa määrä- tyissä tapauksissa. Nämä toimielimet voivat kuulla komiteaa kaikissa muissakin tapauksissa. Komitea voi antaa lausuntoja myös omasta aloitteestaan.


Euroopan parlamentti, ministerineuvosto tai komissio voi, jos se katsoo sen tarpeelliseksi, asettaa komitealle lausunnon antamista varten määräajan, joka on vähintään kuukausi siitä, kun asia on annettu tiedoksi komitean puheenjohtajalle. Määräajan päätyttyä asiaa voidaan käsitellä, vaikka lausuntoa ei ole annettu.


Komitean lausunto sekä selostus käsittelystä annetaan Euroopan parlamentille, ministerineuvostolle ja komissiolle.


3 JAKSO


Euroopan investointipankki


III-299 artikla


Euroopan investointipankki on oikeushenkilö. Euroopan investointipankin jäseniä ovat jäsenvaltiot.

Euroopan investointipankin perussääntö on pöytäkirjassa. Inves- tointipankin perussäännön 4, 11 ja 12 artiklaa sekä 18 artiklan 5 kohtaa voidaan muuttaa eurooppalailla joko Euroopan inves- tointipankin pyynnöstä ja komission kuulemisen jälkeen tai komission ehdotuksesta ja Euroopan investointipankin kuule- misen jälkeen.


III-300 artikla


Euroopan investointipankin tehtävänä on unionin edun mukai- sesti myötävaikuttaa sisämarkkinoiden tasapainoiseen ja vakaa- seen kehitykseen käyttäen sekä pääomamarkkinoita että omia varojaan. Tätä varten pankki voittoa tavoittelematta myöntää lainoja ja antaa takauksia, jotka helpottavat seuraavien hank- keiden rahoittamista kaikilla talouden aloilla:


a) hankkeet muita heikommin kehittyneiden alueiden kehittä- miseksi;


b) sellaiset hankkeet yritysten nykyaikaistamiseksi tai niiden tuotantoalan muuttamiseksi taikka uusien toiminta-alojen luomiseksi, jotka ovat tarpeen toteutettaessa sisämarkkinoita asteittain, mutta joita ei niiden laajuuden tai laadun vuoksi ole mahdollista täysin rahoittaa kussakin jäsenvaltiossa käytettävissä olevin varoin;


c) useiden jäsenvaltioiden yhteistä etua koskevat hankkeet, joita ei niiden laajuuden tai laadun vuoksi ole mahdollista täysin rahoittaa kussakin jäsenvaltiossa käytettävissä olevin varoin.


Tehtäväänsä suorittaessaan pankki helpottaa investointiohjel- mien rahoittamista rakennerahastojen ja muiden unionin rahoi- tusvälineiden avustustoimien yhteydessä.


4 JAKSO


Toimielimiä, elimiä ja erillisvirastoja koskevat yhteiset määräykset


III-301 artikla


1. Jos ministerineuvoston säädös tämän perustuslain mukaan annetaan komission ehdotuksesta, ministerineuvosto saa, jollei I- 54 artiklasta, III-302 artiklan 10 tai 13 kohdasta ja III-310 artik- lasta muuta johdu, vain yksimielisesti antaa komission ehdotuk- sesta poikkeavan säädöksen.


2. Kunnes ministerineuvosto on tehnyt ratkaisunsa, komissio voi milloin tahansa unionin säädöksen antamiseen johtavan menettelyn aikana muuttaa ehdotustaan.


III-302 artikla


1. Silloin kun eurooppalait ja -puitelait annetaan tämän perustuslain mukaan tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä, noudatetaan seuraavia määräyksiä.


2. Xxxxxxxx antaa ehdotuksen Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle.


Ensimmäinen käsittely


3. Euroopan parlamentti vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa ja ilmoittaa sen ministerineuvostolle.


4. Jos ministerineuvosto hyväksyy Euroopan parlamentin kannan, ehdotettu säädös annetaan.


5. Jos ministerineuvosto ei hyväksy Euroopan parlamentin kantaa, se vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa ja ilmoittaa sen Euroopan parlamentille.


6. Ministerineuvosto antaa Euroopan parlamentille täydellisen selvityksen niistä perusteista, jotka ovat johtaneet neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan vahvistamiseen. Komissio antaa Euroopan parlamentille täydellisen selvityksen omasta kannas- taan.

Toinen käsittely


7. Jos Euroopan parlamentti kolmen kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta ilmoituksesta:


a) hyväksyy ministerineuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan tai ei ole ilmoittanut kantaansa, ehdotettu säädös katsotaan annetuksi;


b) hylkää jäsentensä enemmistöllä ministerineuvoston ensim- mäisen käsittelyn kannan, ehdotettua säädöstä ei katsota annetuksi;


c) tekee jäsentensä enemmistöllä ehdotuksia tarkistuksiksi ministerineuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan, tarkis- tettu teksti toimitetaan ministerineuvostolle sekä komissiolle, joka antaa lausunnon näistä tarkistuksista.


8. Jos ministerineuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenem- mistöllä, kolmen kuukauden kuluessa Euroopan parlamentin tekemien tarkistusten vastaanottamisesta


a) hyväksyy kaikki Euroopan parlamentin tekemät tarkistukset, kyseinen säädös katsotaan annetuksi;


b) ei hyväksy kaikkia tarkistuksia, ministerineuvoston puheen- johtaja yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin puhe- miehen kanssa kutsuu kuuden viikon kuluessa sovitteluko- mitean koolle.


9. Niistä tarkistuksista, joista komissio on antanut kielteisen lausunnon, ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti.


Sovittelu


10. Sovittelukomiteassa kokoontuvat ministerineuvoston jäsenet tai heidän edustajansa sekä yhtä monta Euroopan parla- menttia edustavaa jäsentä; komitean tehtävänä on ministerineu- voston jäsenten tai heidän edustajiensa määräenemmistöllä sekä Euroopan parlamenttia edustavien jäsenten enemmistöllä päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä parlamentin ja ministerineu- voston toisessa käsittelyssä vahvistamien kantojen perusteella kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on kutsuttu koolle.


11. Komissio osallistuu sovittelukomitean työhön ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston kantojen lähenemistä.


12. Jos sovittelukomitea ei hyväksy yhteistä tekstiä kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on kutsuttu koolle, katsotaan, että ehdotettua säädöstä ei ole annettu.


Kolmas käsittely


13. Jos sovittelukomitea hyväksyy kyseisessä määräajassa yhteisen tekstin, Euroopan parlamentti ratkaisee annettujen äänten enemmistöllä ja ministerineuvosto määräenemmistöllä kumpikin kuuden viikon kuluessa tuosta ajankohdasta, xxxx- xxxxxx säädös yhteisen tekstin mukaisena. Jos näin ei tehdä, katsotaan, että sitä ei ole annettu.


14. Euroopan parlamentin tai ministerineuvoston aloitteesta tässä artiklassa määrättyä kolmen kuukauden määräaikaa piden- netään enintään yhdellä kuukaudella ja kuuden viikon mää- räaikaa vastaavasti enintään kahdella viikolla.


Erityismääräykset


15. Silloin kun tässä perustuslaissa nimenomaisesti määrä- tyissä tapauksissa laki tai puitelaki käsitellään jäsenvaltioiden ryhmän aloitteesta, Euroopan keskuspankin suosituksesta tai unionin tuomioistuimen taikka Euroopan investointipankin pyynnöstä tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä, 2 kohtaa, 6 kohdan toista virkettä ja 9 kohtaa ei sovelleta.


Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto toimittavat komis- siolle säädösehdotuksen sekä ensimmäisen ja toisen käsittelyn kantansa.


Euroopan parlamentti tai ministerineuvosto voi pyytää komis- siolta lausuntoa milloin tahansa menettelyn aikana. Komissio voi myös antaa lausunnon omasta aloitteestaan. Se voi tarpeelli- siksi katsomissaan tapauksissa osallistua sovittelukomitean työs- kentelyyn 11 kohdassa määrätyin edellytyksin.


III-303 artikla


Euroopan parlamentti, ministerineuvosto ja komissio neuvotte- levat keskenään ja sopivat yhteisellä sopimuksella yhteistyössään sovellettavista menettelytavoista. Tätä varten ne voivat perustus- lakia noudattaen tehdä toimielinten välisiä sopimuksia, jotka voivat olla velvoittavia.


III-304 artikla


1. Unionin toimielimet, elimet ja erillisvirastot tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumatto- maan eurooppalaiseen hallintoon.


2. Eurooppalailla vahvistetaan tätä varten erityissäännökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta III-332 artiklan soveltamista.


III-305 artikla


1. Unionin toimielimet, elimet ja erillisvirastot tunnustavat työnsä avoimuuden tärkeyden ja vahvistavat I-49 artiklan mukaisesti työjärjestyksissään erityissäännökset yleisön oikeu- desta tutustua asiakirjoihin. Unionin tuomioistuimen ja Euroo- pan keskuspankin on hallinnollisia tehtäviään hoitaessaan noudatettava I-49 artiklan 3 kohdan määräyksiä.


2. Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto huolehtivat lainsäädäntömenettelyihin liittyvien asiakirjojen julkisuudesta.


III-306 artikla


1. Ministerineuvosto hyväksyy eurooppa-asetukset ja

-päätökset, joilla vahvistetaan:

a) Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjoh- tajan, unionin ulkoasiainministerin, eurooppakomissaarien ja komissaarien, Euroopan tuomioistuimen presidentin, sen jäsenten ja kirjaajan sekä yleisen oikeusasteen tuomiois- tuimen jäsenten ja kirjaajan palkat, heille maksettavat korvaukset sekä heidän eläkkeensä.


b) tilintarkastustuomioistuimen presidentin ja jäsenten työsuh- teen ehdot ja erityisesti heille maksettavat palkat, korvaukset sekä heidän eläkkeensä.


Ministerineuvosto vahvistaa myös palkkaa vastaavat korvaukset.


2. Ministerineuvosto hyväksyy eurooppa-asetukset ja

-päätökset, joilla vahvistetaan talous- ja sosiaalikomitean jäsenille maksettavat korvaukset.


III-307 artikla


Ministerineuvoston, komission tai Euroopan keskuspankin säädös, jossa määrätään maksuvelvollisuus muulle kuin valtiolle, on täytäntöönpanokelpoinen.


Täytäntöönpanoon sovelletaan sen jäsenvaltion säännöksiä lain- käytöstä riita-asioissa, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. Täytäntöönpanomääräyksen antaa, tutkimatta muuta kuin täytäntöönpanoasiakirjan oikeaperäisyyden, kansallinen viran- omainen, jonka kunkin jäsenvaltion hallitus määrää tähän tehtä- vään ja josta se ilmoittaa komissiolle ja unionin tuomioistui- melle.


Kun nämä muodollisuudet on hakijan vaatimuksesta täytetty, tämä voi hakea täytäntöönpanoa kansallisen lainsäädännön mukaisesti saattamalla asian suoraan toimivaltaisen viran- omaisen käsiteltäväksi.


Täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain unionin tuomioistuimen päätöksellä. Kansallisten tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu kuitenkin tutkia, onko päätös pantu täytäntöön oikeassa järjes- tyksessä.


II LUKU


VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET


1 JAKSO


Monivuotinen rahoituskehys


III-308 artikla


1. Monivuotinen rahoituskehys laaditaan I-54 artiklan mukai- sesti vähintään viiden vuoden jaksolle.


2. Rahoituskehyksessä vahvistetaan vuosittaiset enimmäis- määrät maksusitoumusmäärärahoille menoluokittain ja vuosit- tainen enimmäismäärä maksumäärärahoille. Menoluokkien lukumäärä on rajoitettu, ja ne vastaavat unionin keskeisiä toiminta-aloja.


3. Rahoituskehyksessä määrätään kaikista muistakin toimen- piteistä, jotka ovat hyödyksi vuotuisen talousarviomenettelyn moitteettomalle toteuttamiselle.


4. Silloin kun uuden rahoituskehyksen vahvistavaa ministe- rineuvoston eurooppalakia ei ole annettu edellisen rahoituske- hyksen voimassaolon päättyessä, jatketaan kyseisen jakson viimeistä vuotta koskevien enimmäismäärien ja muiden toimen- piteiden voimassaoloa kunnes kyseinen laki on annettu.


5. Koko rahoituskehyksen vahvistamiseen johtavan menet- telyn aikana Euroopan parlamentti, ministerineuvosto ja komissio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaak- seen menettelyn saattamista päätökseen.


2 JAKSO


Unionin vuosittainen talousarvio


III-309 artikla


Varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.


III-310 artikla


Unionin vuosittainen talousarvio vahvistetaan eurooppalailla seuraavien määräysten mukaisesti:


1. Xxxxx toimielin laatii 1 päivään heinäkuuta mennessä ennakkoarvion menoistaan. Komissio kokoaa nämä ennakkoar- viot talousarvioesitykseen. Se liittää siihen lausunnon, jossa voi olla toisenlaisia arvioita.

Talousarvioesityksessä on arvio tuloista ja arvio menoista. Komissio voi muuttaa talousarvioesitystä menettelyn aikana

5 kohdassa tarkoitetun sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka.


2. Xxxxxxxx toimittaa talousarvioesityksen Euroopan parla- mentille ja ministerineuvostolle viimeistään 1 päivänä syyskuuta sitä varainhoitovuotta edeltävänä vuonna, jota esitys koskee.


3. Ministerineuvosto vahvistaa kantansa talousarvioesitykseen ja ilmoittaa sen Euroopan parlamentille viimeistään 1 päivänä lokakuuta sitä varainhoitovuotta edeltävänä vuonna, jota esitys koskee. Ministerineuvosto antaa Euroopan parlamentille täydel- lisen selvityksen niistä perusteista, jotka ovat johtaneet ministe- rineuvoston kannan vahvistamiseen.


4. Jos Euroopan parlamentti neljänkymmenenkahden päivän kuluessa edellä tarkoitetusta ilmoituksesta


a) hyväksyy ministerineuvoston kannan tai ei ole ilmoittanut kantaansa, talousarviota koskeva eurooppalaki katsotaan annetuksi;


b) esittää jäsentensä enemmistöllä tarkistuksia ministerineu- voston kantaan, tämä tarkistettu teksti toimitetaan ministe-

rineuvostolle ja komissiolle. Euroopan parlamentin puhemies yhteisymmärryksessä ministerineuvoston puheenjohtajan kanssa kutsuu viipymättä sovittelukomitean koolle.


Sovittelukomitea ei kokoonnu, jos ministerineuvosto ilmoittaa kymmenen päivän kuluessa Euroopan parlamentille, että se hyväksyy kaikki tämän esittämät tarkistukset.


5. Sovittelukomiteassa kokoontuvat ministerineuvoston jäsenet tai heidän edustajansa sekä yhtä monta Euroopan parla- menttia edustavaa jäsentä; sen tehtävänä on ministerineuvoston jäsenten tai heidän edustajiensa määräenemmistöllä sekä Euroo- pan parlamenttia edustavien jäsenten enemmistöllä päästä sopi- mukseen yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja ministe- rineuvoston kantojen pohjalta kahdenkymmenenyhden päivän kuluessa siitä, kun se on kutsuttu koolle.


6. Komissio osallistuu sovittelukomitean työhön ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston kantojen lähenemistä.


7. Jos sovittelukomitea hyväksyy 5 kohdassa tarkoitetussa kahdenkymmenenyhden päivän määräajassa yhteisen tekstin, Euroopan parlamentti ratkaisee annettujen äänten enemmistöllä ja ministerineuvosto määräenemmistöllä kumpikin neljäntoista päivän kuluessa kyseisestä päivästä, hyväksytäänkö yhteinen teksti.


8. Jos sovittelukomitea ei hyväksy 5 kohdassa tarkoitetussa kahdenkymmenenyhden päivän määräajassa yhteistä tekstiä tai jos ministerineuvosto hylkää yhteisen tekstin, Euroopan parla- mentti voi neljäntoista päivän kuluessa jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä vahvistaa tarkistuseh- dotuksensa. Jos Euroopan parlamentin tarkistusehdotusta ei vahvisteta, ministerineuvoston kanta budjettikohtaan, johon kyseinen tarkistusehdotus on tehty, katsotaan hyväksytyksi.


Jos Euroopan parlamentti hylkää yhteisen tekstin jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä, se voi pyytää, että sille annetaan uusi talousarvioesitys.


9. Kun tässä artiklassa määrätty menettely on saatettu päätökseen, Euroopan parlamentin puhemies toteaa talousar- viota koskevan eurooppalain lopullisesti vahvistetuksi.


III-311 artikla


1. Jollei talousarviota koskevaa eurooppalakia ole annettu varainhoitovuoden alkuun mennessä, III-318 artiklassa tarkoi- tetun eurooppalain säännösten mukaisesti menoihin voidaan käyttää kuukausittain kunkin luvun tai kunkin muun jaottelun osalta määrä, joka on enintään yksi kahdestoistaosa edellisen varainhoitovuoden talousarviota koskevaan eurooppalakiin merkityistä määrärahoista; komissio saa kuitenkin käyttää vain määrän, joka on enintään yksi kahdestoistaosa tarkasteltavana olevaan talousarvioesitykseen otetuista määrärahoista.


2. Ministerineuvosto voi komission ehdotuksesta ja noudat- taen muita 1 kohdassa määrättyjä ehtoja tehdä euroop- papäätöksen, jossa annetaan lupa menoihin, jotka johtavat siihen, että yksi kahdestoistaosa ylitetään. Ministerineuvosto toimittaa päätöksen välittömästi tiedoksi Euroopan parlamen- tille.


Kyseisessä eurooppapäätöksessä määrätään tämän artiklan sovel- tamiseksi tarvittavista varoja koskevista toimenpiteistä.


Päätös tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua sen tekemisestä, jollei Euroopan parlamentti sitä ennen päätä pienentää menoja jäsentensä enemmistöllä tehdyllä ratkaisulla.


III-312 artikla


Muut kuin henkilöstömenoihin tarkoitetut määrärahat, joita ei ole käytetty varainhoitovuonna, voidaan III-318 artiklassa tarkoi- tetussa eurooppalaissa vahvistettavin ehdoin siirtää, mutta vain seuraavalle varainhoitovuodelle.


Määrärahat jaotellaan lukuihin, joissa menot ryhmitellään laatunsa tai käyttötarkoituksensa mukaan ja jaotellaan edelleen 318 artiklassa tarkoitetun eurooppalain mukaisesti.


Euroopan parlamentin, ministerineuvoston, komission ja unionin tuomioistuimen määrärahat otetaan talousarvioon eril- lisinä erinä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta eräitä yhteisiä menoja koskevaa erityissääntelyä.


3 JAKSO


Talousarvion toteuttaminen ja vastuuvapauden myöntä- minen


III-313 artikla


Komissio vastaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa III-318 artik- lassa tarkoitetun eurooppalain mukaisesti ja annettujen määrär- ahojen rajoissa talousarvion toteuttamisesta moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltiot varmistavat yhteistyössä komission kanssa, että määrärahat käytetään kyseisten periaatteiden mukaisesti.


III-318 artiklassa tarkoitetussa eurooppalaissa vahvistetaan jäsen- valtioiden valvonta- ja tilintarkastusvelvoitteet talousarvion toteuttamisessa sekä niistä seuraavat tehtävät.


III-318 artiklassa tarkoitetussa eurooppalaissa vahvistetaan tehtävät ja erityissäännöt siitä, miten kukin toimielin osallistuu omien menojensa toteuttamiseen.


Komissio voi III-318 artiklassa tarkoitetussa eurooppalaissa säädetyin rajoituksin ja edellytyksin siirtää määrärahoja luvusta toiseen tai alajaottelusta toiseen.


III-314 artikla


Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja ministerineuvos- tolle vuosittain edellisen varainhoitovuoden talousarvion toteut- tamista koskevat tilit. Komissio toimittaa niille lisäksi taseen, johon on merkitty unionin varat ja vastuut.

Xxxxxxxx esittää Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle myös arviointikertomuksen unionin varoista, joka perustuu erityisesti Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston III- 315 artiklan nojalla antamien huomautusten perusteella toteute- tuista toimista saavutettuihin tuloksiin.


III-315 artikla


1. Euroopan parlamentti myöntää ministerineuvoston anta- masta suosituksesta komissiolle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden. Tätä varten se ministerineuvoston jälkeen tutkii III-314 artiklassa tarkoitetut tilit, taseen, ja arvioin- tikertomuksen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen ja tarkastettujen toimielinten tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin antamat vastaukset, III-290 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun lausuman sekä tilintarkastustuo- mioistuimen antamat asiaa koskevat erityiskertomukset.


2. Euroopan parlamentti voi, ennen kuin se myöntää vastuu- vapauden komissiolle tai muussakin tarkoituksessa, joka liittyy talousarvion toteuttamista koskevien komission toimivaltuuk- sien käyttämiseen, kutsua komission kuultavaksi menojen käytöstä tai varainkäytön valvonnan järjestelmien toiminnasta. Komissio antaa kaikki tarpeelliset tiedot Euroopan parlamentille sen pyynnöstä.


3. Komissio ryhtyy kaikkiin aiheellisiin toimiin ottaakseen huomioon huomautukset, jotka Euroopan parlamentti on liit- tänyt vastuuvapauspäätökseensä, tai muut huomautukset, jotka parlamentti on esittänyt menojen käytöstä sekä huomiot, jotka ministerineuvosto on liittänyt vastuuvapauden myöntämisestä antamiinsa suosituksiin.


4. Komissio antaa Euroopan parlamentin tai ministerineu- voston pyynnöstä kertomuksia toimenpiteistä, jotka on toteu- tettu näiden huomautusten ja huomioiden perusteella, ja erityi- sesti ohjeista, jotka on annettu talousarvion toteuttamisesta vastuussa oleville. Nämä kertomukset toimitetaan myös tilintar- kastustuomioistuimelle.


4 JAKSO


Yhteiset määräykset


III-316 artikla


Monivuotinen rahoituskehys ja vuosittainen talousarvio laadi- taan euroissa.


III-317 artikla


Jos komissio antaa asiasta tiedon niiden jäsenvaltioiden toimi- valtaisille viranomaisille, joita asia koskee, se voi muuttaa jonkin jäsenvaltion valuuttana olevat varansa toisen jäsenvaltion valuu- taksi siltä osin kuin se on tarpeen niiden käyttämiseksi perus- tuslaissa määrättyihin tarkoituksiin. Jos komissiolla on rahaa tai rahaksi muunnettavia varoja valuuttoina, joita se tarvitsee, se välttää tällaisia valuutanvaihtoja niin paljon kuin mahdollista.


Xxxxxxxx asioi kunkin jäsenvaltion, jota asia koskee, kanssa jäsenvaltion nimeämän viranomaisen välityksellä. Rahaliiken- nettä hoitaessaan komissio käyttää jäsenvaltion setelipankkia tai muuta jäsenvaltion hyväksymää rahalaitosta.


III-318 artikla


1. Eurooppalailla:


a) vahvistetaan varainhoitosäännöt, joissa määritetään varsinkin talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt;


b) vahvistetaan säännöt varainhoidon valvojien, tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien vastuusta sekä järjeste- tään heidän toimintansa valvonta.


Kyseinen laki annetaan, kun tilintarkastustuomioistuinta on kuultu.


2. Ministerineuvosto antaa komission ehdotuksesta euroop- pa-asetuksen, jolla vahvistetaan ne yksityiskohtaiset säännöt ja se menettely, joita noudattaen unionin omia varoja koskevan sääntelyn mukaiset talousarvioon otetut tulot annetaan komis- sion käyttöön, sekä toimenpiteet, joita tarvittaessa sovelletaan käteisvarojen saamiseksi. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia ja tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan.


3. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti 1 päivään tammikuuta 2007 saakka kaikissa tässä artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.


III-319 artikla


Euroopan parlamentti, ministerineuvosto ja komissio huoleh- tivat siitä, että käytettävissä on varat, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan.


III-320 artikla


Euroopan parlamentin puhemiehen sekä ministerineuvoston ja komission puheenjohtajien säännöllisiä tapaamisia järjestetään komission aloitteesta tässä luvussa tarkoitettujen talousarviome- nettelyjen yhteydessä. Puhemies ja puheenjohtajat toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet toimielinten kantojen sovittelemi- seksi ja lähentämiseksi, jotta tämän luvun määräysten täytän- töönpano helpottuisi.

2. Jäsenvaltiot suojelevat unionin taloudellisia etuja petolli- selta menettelyltä samanlaisin toimenpitein kuin ne, joilla ne suojelevat omia taloudellisia etujaan.


3. Jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimintansa unionin talou- dellisten etujen suojaamiseksi petolliselta menettelyltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustuslain muiden määräysten sovel- tamista. Tätä varten ne yhdessä komission kanssa järjestävät kiinteän ja säännöllisen yhteistoiminnan toimivaltaisten viran- omaisten välillä.


4. Eurooppalailla tai -puitelailla vahvistetaan tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petolli- selta menettelyltä ja tällaisen menettelyn torjumiseksi tarkoituk- sena tehokkaan ja yhtäläisen suojan tarjoaminen jäsenvaltioissa. Kyseinen laki annetaan, kun tilintarkastustuomioistuinta on kuultu.


5. Komissio antaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vuosit- tain Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle selvityksen tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi hyväksytyistä toimenpi- teistä ja säännöksistä.


III LUKU


TIIVIIMPI YHTEISTYÖ


III-322 artikla


Tiiviimmässä yhteistyössä on noudatettava tätä perustuslakia ja unionin oikeutta.


Tiiviimpi yhteistyö ei saa haitata sisämarkkinoita eikä taloudel- lista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Se ei saa luoda esteitä tai aiheuttaa syrjintää jäsenvaltioiden välisessä kaupan- käynnissä eikä vääristää niiden välistä kilpailua.


III-323 artikla


Tiiviimmässä yhteistyössä kunnioitetaan niiden jäsenvaltioiden toimivaltaa, oikeuksia ja velvoitteita, jotka eivät osallistu siihen. Tiiviimpään yhteistyöhön osallistumattomat jäsenvaltiot eivät saa estää kyseiseen yhteistyöhön osallistuvia valtioita toteutta- masta yhteistyötä.


III-324 artikla

5 JAKSO


Petosten torjunta


III-321 artikla


1. Unioni ja jäsenvaltiot suojaavat unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta tämän artiklan mukaisesti hyväksyttävillä toimenpiteillä. Näiden toimenpiteiden on oltava vaikutukseltaan varoittavia ja sellaisia, että niillä voidaan tarjota tehokas suoja jäsenvaltioissa.


1. Tiiviimpään yhteistyöhön voivat sitä aloitettaessa osallistua kaikki jäsenvaltiot edellyttäen, että ne täyttävät mahdolliset oikeuden myöntämistä koskevassa eurooppapäätöksessä vahvis- tetut osallistumisehdot. Siihen voi myös osallistua milloin tahansa sen aikana edellyttäen, että edellä mainittujen mahdol- listen ehtojen lisäksi noudatetaan yhteistyön yhteydessä jo hyväksyttyjä säädöksiä.


Komissio ja tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot pyrkivät helpottamaan mahdollisimman monen jäsenvaltion osallistumista yhteistyöhön.


2. Komissio ja tarvittaessa unionin ulkoasiainministeri antavat kaikille ministerineuvoston jäsenille sekä Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja tiiviimmän yhteistyön kehi- tyksestä.


III-325 artikla


1. Jäsenvaltiot, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön jollakin tässä perustuslaissa tarkoitetulla alalla, yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta, esit- tävät asiasta komissiolle pyynnön, jossa ne täsmentävät suunni- tellun yhteistyön soveltamisalan ja sen tavoitteet. Komissio voi tehdä asiasta ehdotuksen ministerineuvostolle. Jos komissio ei tee ehdotusta, se ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille peruste- lunsa.


Ministerineuvosto tekee komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan eurooppapäätöksen, jolla se myöntää oikeuden toteuttaa tiiviimpää yhteistyötä.


2. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta jäsenvaltiot, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön, esittävät asiasta pyynnön ministerineuvostolle. Pyyntö toimitetaan unionin ulkoasiainministerille, joka antaa lausuntonsa siitä, onko tiiviimpi yhteistyö johdonmukaista unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan nähden, sekä komissiolle, joka antaa lausunnon erityisesti siitä, onko suunniteltu tiiviimpi yhteistyö johdonmukaista unionin muihin politiikkoihin nähden. Pyyntö annetaan tiedoksi myös Euroopan parlamentille.


Ministerineuvosto tekee eurooppapäätöksen, jolla se myöntää oikeuden toteuttaa tiiviimpää yhteistyötä.


III-326 artikla


1. Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua tiiviimpään yhteistyöhön jollakin III-325 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla alalla, ilmoittaa aikomuksestaan ministerineuvostolle ja komissiolle.


Neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta komissio vahvistaa kyseisen jäsenvaltion osallistumisen. Se toteaa tarvittaessa, että mahdolliset osallistumisehdot täyttyvät, ja hyväksyy tarpeellisina pitämänsä siirtymäkauden toimenpi- teet, jotka koskevat tiiviimmän yhteistyön yhteydessä jo hyväk- syttyjen säädösten soveltamista.


Jos komissio kuitenkin katsoo, että mahdolliset osallistumi- sehdot eivät täyty, se ilmoittaa kyseisten ehtojen täyttämiseksi toteutettavat toimenpiteet ja asettaa määräajan osallistumis- pyynnön uutta käsittelyä varten. Se käsittelee pyynnön uudelleen edellisessä alakohdassa olevaa menettelyä noudattaen. Jos komissio katsoo, että mahdolliset osallistumisehdot eivät vielä-

kään täyty, kyseinen jäsenvaltio voi saattaa asian ministerineu- voston käsiteltäväksi, jolloin ministerineuvosto tekee ratkaisunsa I-43 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Ministerineuvosto voi myös komission ehdotuksesta hyväksyä toisessa alakohdassa tarkoi- tetut siirtymäkauden toimenpiteet.


2. Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua tiiviimpään yhteistyöhön yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, ilmoittaa aikomuk- sestaan ministerineuvostolle, unionin ulkoasiainministerille ja komissiolle.


Ministerineuvosto vahvistaa kyseisen jäsenvaltion osallistumisen unionin ulkoasiainministeriä kuultuaan. Se toteaa tarvittaessa, että mahdolliset osallistumisehdot täyttyvät. Ministerineuvosto voi myös unionin ulkoasiainministerin ehdotuksesta hyväksyä tarpeellisina pitämänsä siirtymäkauden toimenpiteet, jotka koskevat tiiviimmän yhteistyön yhteydessä jo hyväksyttyjen säädösten soveltamista. Jos ministerineuvosto kuitenkin katsoo, että mahdolliset osallistumisehdot eivät täyty, se ilmoittaa kyseisten ehtojen täyttämiseksi toteutettavat toimenpiteet ja asettaa määräajan osallistumispyynnön uutta käsittelyä varten.


Tätä kohtaa sovellettaessa ministerineuvosto tekee ratkaisunsa I- 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti.


III-327 artikla


Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta aiheutuvista muista kuin toimielinten hallintomenoista vastaavat yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot, ellei ministerineuvosto Euroopan parlamenttia kuul- tuaan yksimielisesti toisin päätä kaikkien jäsentensä kokoonpa- nossa.


III-328 artikla


Kun jossakin tämän perustuslain määräyksessä, jota voidaan soveltaa tiiviimpään yhteistyöhön, määrätään, että neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti, neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti I-43 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen menettely- sääntöjen mukaisesti, voi omasta aloitteestaan päättää, että se tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.


Kun jossakin tämän perustuslain määräyksessä, jota voidaan soveltaa tiiviimpään yhteistyöhön, määrätään, että neuvosto antaa eurooppalakeja ja -puitelakeja erityisessä lainsäätämisjär- jestyksessä, neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti I- 43 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen menettelysääntöjen mukai- sesti, voi omasta aloitteestaan päättää, että se tekee ratkaisunsa tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Neuvosto tekee ratkai- sunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan.


III-329 artikla


Ministerineuvosto ja komissio varmistavat, että tiiviimmän yhteistyön alalla toteutetut toimet ovat johdonmukaisia keske- nään sekä unionin politiikkoihin nähden, ja ne toimivat tätä varten yhteistyössä.


VII OSASTO


YHTEISET MÄÄRÄYKSET


III-330 artikla


Ottaen huomioon Ranskan merentakaisten departementtien, Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, jota vaikeuttaa niiden syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista, jotka sen vuoksi, että ne ovat pysyviä tekijöitä ja niillä on yhteisvaikutuksia, haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä, ministerineuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta eurooppa- asetuksia ja -päätöksiä, joiden tarkoituksena on erityisesti mää- ritellä ne edellytykset, joilla perustuslakia sovelletaan kyseisiin alueisiin, mukaan lukien yhteiset politiikat. Ministerineuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan.


Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut toimenpiteet koskevat erityi- sesti tulli- ja kauppapolitiikkaa, veropolitiikkaa, tullittomia alueita, maatalous- ja kalastuspolitiikkaa, raaka-aineiden ja vält- tämättömien kulutustavaroiden toimittamisehtoja, valtiontukia sekä edellytyksiä rakennerahastoihin ja laaja-alaisiin unionin ohjelmiin osallistumiselle.


Ministerineuvosto hyväksyy ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut toimenpiteet syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja rajoitukset huomioon ottaen ja heikentämättä unionin oikeusjärjestyksen, sisämarkkinat ja yhteiset politiikat mukaan luettuina, yhtenäi- syyttä ja johdonmukaisuutta.


III-331 artikla


Tällä perustuslailla ei puututa jäsenvaltioiden omistusoikeusjär- jestelmiin.


III-332 artikla


Unionilla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsää- dännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus; se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä. Tällöin unionia edustaa komissio. Toimielinten toimintaan liittyvissä kysymyksissä unionia kuitenkin edustaa kukin toimielin itse hallinnollisen riippumattomuutensa puitteissa.


III-333 artikla


Unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja unionin muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot vahvistetaan eurooppalailla. Kyseinen laki annetaan, kun toimielimiä, joita asia koskee, on kuultu.

III-334 artikla


Komissio voi sille uskottujen tehtävien hoitamiseksi, niissä rajoissa ja niillä edellytyksin, jotka vahvistetaan ministerineu- voston yksinkertaisella enemmistöllä hyväksymässä eurooppa- asetuksessa tai -päätöksessä, hankkia kaikki tarvittavat tiedot ja toimittaa kaikki tarvittavat tarkastukset.


III-335 artikla


1. Unionin toiminnan kannalta tarpeellisten tilastojen tuotta- misen edellyttämät toimenpiteet vahvistetaan eurooppalailla tai

-puitelailla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskus- pankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan noudattamista.


2. Tilastojen laatimisessa noudatetaan puolueettomuutta, luotettavuutta, objektiivisuutta, tieteellistä riippumattomuutta, kustannustehokkuutta ja tilastosalaisuutta; tilastojen laatimisesta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitetta taloudellisille toimijoille.


III-336 artikla


Unionin toimielimen jäsen, komitean jäsen, unionin virkamies tai muu unionin henkilöstöön kuuluva ei saa, tehtävänsä päätyt- tyäkään, ilmaista salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja eikä varsinkaan tietoja yrityksistä taikka niiden liikesuhteista tai kustannustekijöistä.


III-337 artikla


Sopimussuhteeseen perustuva unionin vastuu määräytyy kysei- seen sopimukseen sovellettavan lainsäädännön mukaan.


Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella unioni korvaa toimielintensä ja henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheut- taman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.


Mitä toisessa kohdassa määrätään, sovelletaan samoin edelly- tyksin myös Euroopan keskuspankin ja sen henkilöstön tehtä- viään suorittaessaan aiheuttaman vahingon korvaamiseen.


Unionin henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta unionia kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstö- säännöissä tai heitä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa.


III-338 artikla


Jäsenvaltioiden hallitukset vahvistavat yhteisellä sopimuksella unionin toimielinten kotipaikan.


III-339 artikla


Ministerineuvosto antaa yksimielisesti eurooppa-asetuksen, jolla vahvistetaan unionin toimielimissä käytettäviä kieliä koskeva sääntely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin tuomiois- tuimen perussäännön soveltamista.


III-340 artikla

Unionilla on jäsenvaltioiden alueella Euroopan yhteisöjen erioi- keuksista ja vapauksista 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehdyssä pöytäkirjassa määrätyin edellytyksin ne erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen unionin tehtävien toteuttamiseksi. Sama koskee Euroopan keskuspankkia ja Euroopan investointipankkia.


III-341 artikla

Tämä perustuslaki ei vaikuta sellaisiin oikeuksiin tai velvolli- suuksiin, jotka johtuvat yhden tai useamman jäsenvaltion yhden tai useamman kolmannen maan kanssa ennen 1 päivää tammi- kuuta 1958 tai, kun on kyse jäseneksi liittyneestä valtiosta, ennen liittymispäivää tekemästä sopimuksesta.

Siltä osin kuin tällaiset sopimukset eivät ole sopusoinnussa tämän perustuslain kanssa, asianomaiset jäsenvaltiot käyttävät kaikkia aiheellisia keinoja todettujen ristiriitojen poistamiseksi. Tällöin jäsenvaltiot tarvittaessa avustavat toisiaan ja tapauksissa, joissa se on aiheellista, vahvistavat yhteisen suhtautumistavan.

Soveltaessaan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja sopimuksia jäsenvaltiot ottavat huomioon sen, että ne edut, jotka kukin jäsenvaltio on tässä perustuslaissa myöntänyt, ovat erottamaton

osa unionia ja liittyvät sen vuoksi kiinteästi yhteisten toimi- elinten perustamiseen ja niille annettuun toimivaltaan sekä siihen, että kaikki jäsenvaltiot myöntävät samat edut.


III-342 artikla

1. Tämä perustuslaki ei estä soveltamasta seuraavia sääntöjä:

a) mikään jäsenvaltio ei ole velvollinen antamaan tietoja, joiden ilmaisemisen se katsoo keskeisten turvallisuusetujensa vastaiseksi;

b) jokainen jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteet, jotka se katsoo tarpeellisiksi keskeisten turvallisuusetujensa turvaami- seksi ja jotka liittyvät aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan; nämä toimenpiteet eivät kuiten- kaan saa heikentää sellaisten tuotteiden kilpailun edellytyksiä sisämarkkinoilla, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan soti- laalliseen käyttöön.

2. Ministerineuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuk- sesta tehdä eurooppapäätöksen sen luettelon muuttamisesta, jonka se on vahvistanut 15 päivänä huhtikuuta 1958 tuotteista, joihin sovelletaan 1 kohdan b alakohtaa.


IV OSA

YLEISET MÄÄRÄYKSET ja LOPPUMÄÄRÄYKSET


Uusi IV-1 artikla


Unionin tunnukset (1)

Unionin lipussa on sinisellä pohjalla kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä.


Unionin hymni on ote Xxxxxx xxx Xxxxxxxxxxx yhdeksännen sinfonian Oodista ilolle.


Unionin tunnuslause on: erilaisuudessaan yhdistynyt. Unionin raha on euro.

Toukokuun yhdeksättä päivää juhlitaan kaikkialla unionissa Eu- rooppa-päivänä.

jotka ovat syntyneet ennen perustuslaista tehdyn sopimuksen voimaantuloa aikaisempien sopimusten, pöytäkirjojen tai asia- kirjojen nojalla, mukaan lukien kaikki Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin varat ja vastuut sekä arkistot, siirtyvät Euroo- pan unionille.


Ensimmäisessä kohdassa mainittujen perussopimusten ja säädösten nojalla hyväksytyt unionin toimielinten säännökset jäävät voimaan perustuslaista tehdyn sopimuksen liitteenä olevassa pöytäkirjassa määrätyin edellytyksin. Euroopan yhtei- söjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö pysyy edelleen unionin lainsäädännön tulkintalähteenä.


IV-2 artikla


Aikaisempien perussopimusten kumoaminen

Perustuslaista tehdyn sopimuksen tullessa voimaan kumotaan Euroopan yhteisön perustamissopimus ja sopimus Euroopan unionista sekä perustuslaista tehdyn sopimuksen liitteenä olevassa pöytäkirjassa olevat asiakirjat ja sopimukset, joilla niitä on täydennetty tai muutettu.


IV-3 artikla

IV-4 artikla


Alueellinen soveltamisala


1. Perustuslaista tehtyä sopimusta sovelletaan Belgian kunin- gaskuntaan, Tanskan kuningaskuntaan, Saksan liittotasavaltaan, Helleenien tasavaltaan, Espanjan kuningaskuntaan, Ranskan tasavaltaan, Irlantiin, Italian tasavaltaan, Luxemburgin suurhert- tuakuntaan, alankomaiden kuningaskuntaan, Itävallan tasaval-

Oikeudellinen jatkuvuus Euroopan yhteisöön ja Euroopan unioniin nähden

Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin kaikki sekä sisäiset että kansainvälisistä sopimuksista johtuvat oikeudet ja velvoitteet,


(1) Valmistelukunta on sitä mieltä, että paras paikka tälle artiklalle olisi I osa.

taan, Portugalin tasavaltaan, Suomen tasavaltaan, Ruotsin kunin- gaskuntaan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan sekä ........


2. Perustuslaista tehtyä sopimusta sovelletaan Ranskan merentakaisiin departementteihin, azoreihin, Madeiraan ja Kanariansaariin III osan III-329 artiklan mukaisesti.


3. EY:n perustamissopimuksen liitteessä II lueteltuihin meren- takaisiin maihin ja alueisiin sovelletaan perustuslaista tehdyn sopimuksen III osan IV osastossa määrättyä, assosiointia koskevaa erityissääntelyä.


Perustuslaista tehtyä sopimusta ei sovelleta niihin merentakaisiin maihin ja alueisiin, joilla on erityissuhteet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja joita ei ole mainitussa luettelossa.


4. Perustuslaista tehtyä sopimusta sovelletaan niihin Euroo- passa sijaitseviin alueisiin, joiden suhteista ulkovaltoihin huolehtii jäsenvaltio.


5. Perustuslaista tehtyä sopimusta sovelletaan Ahvenan- maahan Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehtyyn asiakirjaan liitetyn pöytäkirjan N:o 2 määräysten mukaisesti.


6. Poiketen siitä, mitä edellä olevissa kohdissa määrätään, noudatetaan seuraavaa:


a) Perustuslaista tehtyä sopimusta ei sovelleta Färsaariin.


b) Perustuslaista tehtyä sopimusta ei sovelleta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan suvereni- teettiin kuuluviin alueisiin Kyproksessa.


c) Perustuslaista tehtyä sopimusta sovelletaan Kanaalisaariin ja Mansaareen vain siltä osin kuin uusien jäsenvaltioiden liitty- misestä Euroopan talousyhteisöön ja Euroopan atomiener- giayhteisöön 22 päivänä tammikuuta 1972 allekirjoitetussa sopimuksessa tarkoitetun mainittuja saaria koskevan sään- telyn toteuttamisen turvaamiseksi on tarpeen.


IV-5 artikla


Alueelliset liitot


Perustuslaista tehty sopimus ei ole esteenä Belgian ja Luxem- burgin eikä Belgian, Luxemburgin ja Alankomaiden välisen alueellisen liiton olemassaololle ja toteuttamiselle siltä osin kuin näiden alueellisten liittojen tavoitteita ei saavuteta kyseistä sopi- musta soveltamalla.


IV-6 artikla


Pöytäkirjat


Tähän sopimukseen liitetyt pöytäkirjat ovat erottamaton osa tätä sopimusta.


IV-7 artikla


Perustuslaista tehdyn sopimuksen tarkistusmenettely


1. Jäsenvaltion hallitus, Euroopan parlamentti tai komissio voi tehdä ministerinneuvostolle ehdotuksia perustuslaista tehdyn

sopimuksen tarkistamiseksi. Nämä ehdotukset annetaan tiedoksi jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.


2. Jos Eurooppa-neuvosto Euroopan parlamenttia ja komis- siota kuultuaan tekee yksinkertaisella enemmistöllä myönteisen päätöksen ehdotettujen muutosten käsittelemisestä, Eurooppa- neuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle valmistelukunnan, joka koostuu jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien, jäsenval- tioiden valtion- tai hallitusten päämiesten sekä Euroopan parla- mentin ja komission edustajista. Myös Euroopan keskuspankkia kuullaan, jos kyse on toimielimiä koskevista muutoksista raha- asiain alalla. Eurooppa-neuvosto voi päättää yksinkertaisella enemmistöllä, Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, olla kutsumatta valmistelukuntaa koolle, jos kyse on muutok- sista, joiden laajuus ei sitä edellytä. Tällöin Eurooppa-neuvosto antaa valtuutuksen jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konfe- renssille.


Valmistelukunta tarkastelee tarkistusehdotuksia ja antaa yksimie- lisesti suosituksen 3 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltioiden halli- tusten edustajien konferenssille.


3. Ministerineuvoston puheenjohtaja kutsuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin koolle hyväksymään yhtei- sellä sopimuksella perustuslaista tehtyyn sopimukseen tehtävät muutokset.


Muutokset tulevat voimaan, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioi- neet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.


4. Jos kahden vuoden kuluttua perustuslaista tehdyn sopi- muksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta neljä viidesosaa jäsenvaltioista on ratifioinut kyseisen sopi- muksen ja yhdellä tai useammalla jäsenvaltiolla on ollut vaikeuksia ratifioinnissa, Eurooppa-neuvosto ottaa asian käsitel- täväkseen.


IV-8 artikla


Perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksyminen, rati- fiointi ja voimaantulo


1. Korkeat sopimuspuolet ratifioivat perustuslaista tehdyn sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat talletetaan Italian tasavallan hallituksen huos- taan.


2. Perustuslaista tehty sopimus tulee voimaan ... päivänä ... kuuta ..., jos kaikki ratifioimiskirjat on talletettu siihen mennessä, tai muussa tapauksessa viimeisen ratifioimiskirjan tallettamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.


IV-9 artikla


Voimassaoloaika


Perustuslaista tehty sopimus on tehty rajoittamattomaksi ajaksi.


IV-10 artikla


Kielet (1)

Perustuslaista tehty sopimus, joka on laadittu yhtenä kappaleena englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin,

ranskan, ruotsin, saksan, suomen, tanskan, latvian, liettuan, maltan, puolan, slovakin, sloveenin, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen, talletetaan Italian tasavallan hallituksen arkistoon, ja tämä hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä muiden allekirjoittajavaltioiden hallituksille.




(1) Tätä artiklaa on mukautettava liittymisasiakirjan mukaisesti.



PÖYTÄKIRJA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN ASEMASTA EUROOPAN UNIONISSA


KORKEAT SOPIMUSPUOLET, JOTKA

PALAUTTAVAT MIELEEN, että jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit valvovat maansa hallituksen toimintaa unioniin liittyvissä kysymyksissä kunkin jäsenvaltion valtiosäännön mukaiseen järjestelmään ja käytäntöön kuuluvalla tavalla,

HALUAVAT kuitenkin kannustaa kansallisia parlamentteja osallistumaan entistä enemmän Euroopan unionin toimintaan ja parantaa niiden mahdollisuuksia ilmaista näkemyksensä säädösehdotuksista samoin kuin muista niiden kannalta erityisen tärkeiltä vaikuttavista asioista,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka ovat unionin perustuslain liitteenä:


I Tietojen antaminen jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille

1. Komissio toimittaa suoraan jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille kaikki komission tausta-asiakirjat (vihreät ja valkoiset kirjat sekä tiedonannot) niiden julkaisemisen yhteydessä. Komissio lähettää jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille myös vuotuisen lainsäädäntöohjelman samoin kuin kaikki muut lainsäädäntöohjelmaa tai poliit- tista strategiaa koskevat asiakirjat, jotka se esittää Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle samaan aikaan kuin kyseisille toimielimille.

2. Kaikki Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle osoi- tetut säädösehdotukset lähetetään samanaikaisesti jäsenval- tioiden kansallisille parlamenteille.

3. Jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit voivat toimittaa Eu- roopan parlamentin puhemiehelle sekä ministerineuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon toissi- jaisuusperiaatteen noudattamisesta säädösehdotuksessa tois- sijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaista menettelyä noudattaen.

4. Säädösehdotus voidaan ottaa ministerineuvoston esityslis- talle säädöksen antamiseksi tai yhteisen kannan vahvista- miseksi jossakin lainsäädäntömenettelyssä aikaisintaan kuuden viikon kuluttua siitä, kun komissio on antanut säädösehdotuksen Euroopan parlamentille, ministerineuvos- tolle ja jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille Euroopan unionin virallisilla kielillä, jollei asian kiireellisyydestä muuta johdu, jolloin perustelut on esitettävä kyseisessä säädöksessä tai ministerineuvoston yhteisessä kannassa. Lukuun ottamatta kiireellisiä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia minkäänlaista säädösehdotusta koskevaa yhteis- ymmärrystä ei voida todeta saavutetun näiden kuuden viikon aikana. Kanta voidaan vahvistaa aikaisintaan kymmenen päivän kuluttua siitä, kun ehdotus on otettu ministerineuvoston esityslistalle.

5. Ministerineuvoston istuntojen esityslistat ja käsittelyn tulokset, mukaan lukien niiden ministerineuvoston istun-

tojen pöytäkirjat, joissa säädösehdotuksia on käsitelty, toimitetaan suoraan jäsenvaltioiden kansallisille parlamen- teille samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden hallituksille.

6. Kun Eurooppa-neuvosto aikoo soveltaa unionin perustus- lain I-24 artiklan 4 kohdan ensimmäistä alakohtaa, kansal- lisille parlamenteille ilmoitetaan siitä ennen päätöksen teke- mistä.

Kun Eurooppa-neuvosto aikoo soveltaa unionin perustus- lain I-24 artiklan 4 kohdan toista alakohtaa, kansallisille parlamenteille ilmoitetaan siitä vähintään neljä kuukautta ennen päätöksen tekemistä.

7. Tilintarkastustuomioistuin lähettää vuosikertomuksensa tiedoksi jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle.

8. Näitä määräyksiä sovelletaan kaksikamaristen kansallisten parlamenttien kumpaankin kamariin.


II Parlamenttien välinen yhteistyö

9. Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit määritte- levät yhdessä, mikä olisi tehokas ja säännöllinen tapa järjestää ja edistää parlamenttien välistä yhteistyötä Euroo- pan unionissa.

10. Yhteisöasioita käsittelevien elinten konferenssi voi saattaa aiheellisina pitämänsä näkemykset Euroopan parlamentin, ministerineuvoston ja komission tietoon. Konferenssi edistää muun muassa jäsenvaltioiden parlamenttien ja Eu- roopan parlamentin välistä tietojen ja parhaiden toiminta- tapojen vaihtoa myös niiden erityisvaliokuntien välillä. Konferenssi voi myös järjestää parlamenttien välisiä kokouksia tietyistä aiheista, etenkin keskustellakseen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä yhteisen turval- lisuus- ja puolustuspolitiikan kysymyksistä. Konferenssin näkemykset eivät sido kansallisia parlamentteja eivätkä määrää ennalta niiden kantaa.




PÖYTÄKIRJA TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEIDEN SOVELTAMISESTA


KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

HALUAVAT varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä unionin kansalaisia,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET vahvistaa unionin perustuslain I-9 artiklaan sisältyvien toissijaisuus- ja suhteellisuuspe- riaatteiden soveltamista koskevat edellytykset sekä perustaa järjestelmän sen valvomiseksi, miten toimielimet soveltavat näitä periaatteita,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka ovat unionin perustuslain liitteenä:


1. Kukin toimielin huolehtii jatkuvasti unionin perustuslain I-

9 artiklassa määriteltyjen toissijaisuus- ja suhteellisuuspe- riaatteiden noudattamisesta.

2. Komissio suorittaa laajoja kuulemisia ennen säädösehdo- tusten tekemistä. Niissä on tarvittaessa otettava huomioon suunniteltujen toimien alueellinen ja paikallinen ulottuvuus. Poikkeuksellisen kiireellisissä tapauksissa komissio ei suorita kuulemisia. Se perustelee päätöksensä ehdotuksessaan.

3. Komissio toimittaa kaikki säädösehdotuksensa sekä muutetut ehdotuksensa jäsenvaltioiden kansallisille parla- menteille samaan aikaan kuin se toimittaa ne unionin lainsäätäjälle. Euroopan parlamentti toimittaa lainsäädäntö- päätöslauselmansa ja ministerineuvosto kantansa niiden tultua hyväksytyiksi jäsenvaltioiden kansallisille parlamen- teille.

4. Komissio perustelee ehdotuksensa toissijaisuus- ja suhteelli- suusperiaatteiden soveltamisen kannalta. Kaikkiin säädöseh- dotuksiin olisi liitettävä selvitys, jonka sisältämien yksityis- kohtaisten tietojen perusteella toissijaisuus- ja suhteellisuus- periaatteiden noudattamista voidaan arvioida. Selvityksessä olisi esitettävä tietoja, joiden perusteella voidaan arvioida säädösehdotuksen rahoitusvaikutuksia sekä euroop- papuitelain kohdalla sen vaikutuksia lainsäädäntöön, joka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön, tarvittaessa myös alueelliseen lainsäädäntöön. Syyt, joiden perusteella todetaan, että unionin tavoite voidaan paremmin saavuttaa unionin tasolla, on osoitettava laadullisin, tai jos mahdollista, mää- rällisin osoittimin. Komissio ottaa huomioon, että unionille, jäsenvaltioiden hallituksille, alueellisille tai paikallisille viran- omaisille, taloudellisille toimijoille ja kansalaisille aiheutuvan taloudellisen tai hallinnollisen rasituksen olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä, ja sen olisi oltava oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden.

5. Jäsenvaltion kansallinen parlamentti tai kansallisen parla- mentin kamari voi kuuden viikon kuluessa komission säädösehdotusten toimittamisesta antaa Euroopan parla- mentin puhemiehelle sekä ministerineuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perus- teella se arvioi, että kyseessä oleva ehdotus ei ole toissijai- suusperiaatteen mukainen. Kansallinen parlamentti tai kansallisen parlamentin kamari järjestää itse tarvittaessa lainsäädäntövaltaa käyttävien alueellisten parlamenttien kuulemisen.

6. Euroopan parlamentti, ministerineuvosto ja komissio ottavat huomioon jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien tai kansallisen parlamentin yhden kamarin perustellut lausunnot.


Niiden jäsenvaltioiden kansallisilla parlamenteilla, joissa on yksikamarinen järjestelmä, on kaksi ääntä, kun taas kaksika- marisessa järjestelmässä parlamentin kummallakin kamarilla on yksi ääni.


Jos vähintään kolmasosa jäsenvaltioiden kansallisten parla- menttien ja kansallisten parlamenttien kamarien kokonais- äänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan komission ehdotuksessa ei ole noudatettu toissijai- suusperiaatetta, komissio tarkastelee ehdotustaan uudelleen. Ratkaiseva äänimäärä on vähintään neljännes, kun on kyse komission ehdotuksesta tai jäsenvaltioiden ryhmän unionin perustuslain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perus- tuvaa aluetta koskevan III-165 artiklan määräysten mukai- sesti tekemästä aloitteesta.


Tarkasteltuaan ehdotusta uudelleen komissio voi päättää joko pitää voimassa ehdotuksensa, muuttaa sitä tai peruuttaa sen. Komissio perustelee päätöksensä.


7. Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista ne kanteet, jotka jäsenvaltiot ovat nostaneet unionin perustuslain III- 270 artiklan määräysten mukaisesti tai ne kanteet, jotka ne ovat toimittaneet oikeusjärjestyksensä mukaisesti kansallisen parlamenttinsa tai kansallisen parlamenttinsa kamarin puolesta sen vuoksi, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyt- tävässä säädöksessä ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta.


Myös alueiden komitea voi nostaa saman unionin perustus- lain artiklan mukaisesti vastaavan kanteen sellaisista lainsää- tämisjärjestyksessä hyväksyttävistä säädöksistä, joiden hyväk- syminen edellyttää unionin perustuslain mukaan sen kuule- mista.


8. Komissio antaa Eurooppa-neuvostolle, Euroopan parlamen- tille, ministerineuvostolle ja jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille vuosittain selvityksen unionin perustuslain I- 9 artiklan soveltamisesta. Kyseinen vuosittainen selvitys lähe- tetään myös alueiden komitealle ja talous- ja sosiaalikomi- tealle.




PÖYTÄKIRJA KANSALAISTEN EDUSTUKSESTA EUROOPAN PARLAMENTISSA JA ÄÄNTEN PAINOTTAMISESTA EUROOPPA-NEUVOSTOSSA JA MINISTERINEUVOSTOSSA


Tšekin tasavalta

12

Xxxxxx

0

Saksa

29

Viro

4

Xxxxxxx

00

Espanja

27

Ranska

29

Irlanti

7

Italia

29

Kypros

4

Latvia

4

KORKEAT SOPIMUSPUOLET

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Eu- roopan perustuslaista tehtyyn sopimukseen:


1 artikla

Euroopan parlamenttia koskevat määräykset

Koko vaalikauden 2004-2009 ajan kustakin jäsenvaltiosta Eu- roopan parlamenttiin valittavien edustajien määrä on seuraava:


Belgia

24

Tšekin tasavalta

24

Xxxxxx

00

Saksa

99

Viro

6

Xxxxxxx

00

Espanja

54

Liettua

7

Luxemburg

4

Unkari

12

Malta

3

Alankomaat

13

Itävalta

10


Ranska

78

Irlanti

13

Italia

78

Kypros

6

Latvia

9

Liettua

13

Luxemburg

6

Unkari

24

Malta

5

Alankomaat

27

Itävalta

18

Puola 54

Portugali 24

Slovenia 7

Slovakia 14

Suomi 14

Ruotsi 19

Yhdistynyt kuningaskunta 78


2 artikla

Määräykset äänten painottamisesta Eurooppa-neuvostossa ja ministerineuvostossa

1. Seuraavat määräykset ovat voimassa 1 päivään marras- kuuta 2009, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin perus- tuslain I-24 artiklan soveltamista.

Kun Eurooppa-neuvoston ja ministerineuvoston ratkaisun edel- lytyksenä on määräenemmistö, jäsenten äänet painotetaan seu- raavasti:

Belgia 12

Puola 27

Portugali 12

Slovenia 4

Slovakia 7

Suomi 7

Ruotsi 10

Yhdistynyt kuningaskunta 29

Kun ministerineuvoston ratkaisu on unionin perustuslain nojalla tehtävä komission ehdotuksesta, sen edellytyksenä on vähintään 232 puoltavaa ääntä, jotka edustavat jäsenten enem- mistöä. Muissa tapauksissa ratkaisun edellytyksenä on vähin- tään 232 puoltavaa ääntä, jotka edustavat ainakin kahta kolmasosaa jäsenistä.

Eurooppa-neuvoston tai ministerineuvoston jäsen voi pyytää, että Eurooppa-neuvoston tai ministerineuvoston tehdessä päätöksen määräenemmistöllä tarkistetaan, että määräenem- mistö edustaa vähintään 62:ta prosenttia unionin koko väes- töstä. Jos osoittautuu, että tämä ehto ei täyty, kyseistä päätöstä ei tehdä.

2. Jos unioniin liittyy myöhemmin uusia jäseniä, edellisessä kohdassa tarkoitettu vähimmäismäärä lasketaan siten, että ääninä ilmaistu määräenemmistöön tarvittava vähimmäismäärä ei ole suurempi kuin se määräenemmistöön tarvittava vähim- mäismäärä, joka lasketaan Euroopan unionin laajentumista koskevassa, Nizzan sopimuksen laatineen konferenssin päätös- asiakirjaan sisältyvässä julistuksessa olevan taulukon pohjalta.





PÖYTÄKIRJA EURORYHMÄSTÄ


KORKEAT SOPIMUSPUOLET, JOTKA

HALUAVAT parantaa talouskasvun voimistumisen edellytyksiä Euroopassa ja edistää sen vuoksi talouspolitiikan yhä tiiviimpää yhteensovittamista euroalueella,

OVAT TIETOISIA siitä, että on tarpeen antaa erityismääräyksiä vuoropuhelun tiivistämiseksi euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden välillä, kunnes unionin kaikki jäsenvaltiot ovat liittyneet euroalueeseen,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään perustuslakiin:


1 artikla

Euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden ministerit kokoon- tuvat keskenään epävirallisiin kokouksiin. Näitä kokouksia pide- tään tarvittaessa, ja niissä keskustellaan aiheista, jotka liittyvät näiden valtioiden erityisvastuuseen yhteisen rahan osalta. Komissio ja Euroopan keskuspankki kutsutaan osallistumaan näihin kokouksiin, joiden valmistelusta huolehtivat euron käyt-

töön ottaneiden jäsenvaltioiden valtiovarainministerien edus- tajat.


2 artikla

Euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden ministerit valitsevat puheenjohtajan kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi kyseisten jäsenvaltioiden enemmistöllä.





PÖYTÄKIRJA EURATOM-SOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA


KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

MUISTUTTAVAT sen tärkeydestä, että Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen määräykset tuottavat edelleen täysimääräisesti oikeusvaikutuksia,

HALUAVAT kuitenkin mukauttaa kyseisen sopimuksen uusiin sääntöihin, jotka vahvistetaan Euroopan perustuslaista tehdyssä sopimuksessa erityisesti institutionaalisten ja varainhoitoa koskevien asioiden osalta,

OVAT SOPINEET seuraavista Euroopan perustuslaista tehtyyn sopimukseen liitettävistä määräyksistä, joilla muutetaan Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta seuraavasti:



Kumotaan 3 artikla.

1 artikla


2 artikla

Korvataan 18 artiklan viimeisessä kohdassa ja 83 artiklan 2 kohdassa oleva viittaus 164 artiklaan viittauksella Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen III-307 artiklaan.

Korvataan 38 ja 82 artiklassa oleva sana ”direktiivi” sanalla

”eurooppapäätös”.

Korvataan III osaston otsikko ”Institutionaaliset määräykset” seuraavalla otsikolla: ”Institutionaaliset ja varainhoitoa koskevat määräykset”.


3 artikla

1. Korvataan 107 artikla seuraavasti:


”107 artikla

Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen institutionaa- lisia ja varainhoitoa koskevia määräyksiä (I-18–I-38 artikla, I-52–I-55 artikla ja III-227–III-316 artikla) sekä mainitun sopimuksen I-58 artiklaa sovelletaan tämän sopimuksen alaan kuuluvissa asioissa, tämän kuitenkaan rajoittamatta 134, 135, 144, 145, 157, 171, 172, 174 ja 176 artiklan

erityismääräysten soveltamista.”

2. Kumotaan 107 a–133, 136–143, 146–156, 158–170, 173,

173 a, 175 ja 177–183 a artikla.


4 artikla

Korvataan IV osaston otsikko ”Varainhoitoa koskevat määr- äykset” seuraavalla otsikolla:

”Varainhoitoa koskevat erityismääräykset”.


5 artikla

Korvataan 38 artiklan kolmannessa kohdassa ja 82 artiklassa kolmannessa kohdassa olevat viittaukset 141 ja 142 artiklaan viittauksilla Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen III-265 ja III-266 artiklaan.

Korvataan 171 artiklan 2 kohdassa, 175 artiklan ensimmäisessä kohdassa ja 176 artiklan 3 kohdassa oleva viittaus 183 artiklaan viittauksella Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen III- 318 artiklaan.

Korvataan 172 artiklan 4 kohdassa oleva viittaus 177 artiklan

5 kohtaan viittauksella Euroopan perustuslaista tehdyn sopi- muksen III-310 artiklaan.

Korvataan perustamissopimuksessa sana ”päätös” sanalla ”eu- rooppapäätös”.


6 artikla

Korvataan 190 artikla seuraavasti:

”Ministerineuvosto vahvistaa yksimielisesti toimielimissä käytettäviä kieliä koskevan sääntelyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön määräysten soveltamista.”


7 artikla

Muutetaan 198 artikla seuraavasti:

”a) Tätä sopimusta ei sovelleta Färsaariin.”


8 artikla

Muutetaan 201 artikla seuraavasti:

”Yhteisö toteuttaa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kanssa kiinteän yhteistoiminnan, jota koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan yhteisellä sopimuk- sella.”


9 artikla

Muutetaan 206 artikla seuraavasti:

”Yhteisö voi tehdä yhden tai useamman valtion tai kansain- välisen järjestön kanssa sopimuksia assosioinnista, joka koskee vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia, yhteistä toimintaa ja erityismenettelyjä.

Ministerineuvosto tekee nämä sopimukset yksimielisesti ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.

Jos nämä sopimukset edellyttävät tämän sopimuksen muut- tamista, muutokset on ennalta hyväksyttävä Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen IV-7 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.”



Document Metadata

Filed: August 28th, 2018