Toimintaympäristön muutostekijät (kh). Vesiliikelaitoksen verkosto laajenee uudisalueille maankäyttöohjelman mukaisesti. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on vanhoja asutusalueita, joille voi olla tarvetta laajentaa viemäröintiä asutuksen tiivistymisen tai muuttuneen lainsäädännön vuok- si. Mikäli viemäriverkkoa on tarpeen laajentaa vanhoille asutusalueille on olemassa, tulisi rahoitusmalli ja toteutustapa ratkaista. Maailmanpoliittinen tilanne voi vaikuttaa yritysten toimintaan ja sitä kautta vesilaitoksen myymään veden määrään. Rakentamis- suhdanteet vaikuttavat erityisesti liittymismaksukertymään. VesihuoltolaIn muutoksessa hulevedet poistuivat vesihuoltolaista MRL:n puolelle. Vesihuoltolaitos vastaa toiminnasta toistai- seksi, mutta kaupungin tulisi tehdä uuden muuttuneen lainsäädännön mukainen päätös hulevesien viemäröintialueesta ja vas- tuuorganisaatiosta. Kaupungin tulee maksaa vesihuoltolaitokselle korvaus yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä, mikäli tehtävä on määrätty vesihuoltolaitokselle. Huleveden viemäröinnin kustannukset tulee kirjanpidollisesti erotella. Kustannusvas- taavuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi hulevesien viemäröinnin taksat tulee erottaa jätevesitaksasta. Hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on mahdollista vain poikkeustapauksissa ja tällöinkin tulee periä jätevesitaksan mukaisia maksuja. Hulevesien osalta lakimuutokset vaatinevat vaiheittaisen toteutuksen. Laskelmat sisältävät talousveden käyttömaksuun 10 – 15 snt taksankorotuksia ja lisäksi on varauduttu suunnittelukauden lo- pussa pieneen jäteveden käyttömaksun tarkistamiseen. Talousveden taksankorotus on välttämätöntä, koska tekopohja- vesihankkeen pääomakustannukset ovat nostaneet kustannuksia. Lisäksi on oletettu, että maanomistajilta saadaan merkittävä osa vesihuoltoinfran rakentamiskustannuksista. Investoinneissa on varauduttu Kiton tuloja lisäävien investointien vesihuoltoinfran toteuttamiseen muun uudisrakennusinfran lisäksi. Korvausinvestointeja tehdään poistotason verran. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Turun Vesiliikelaitoksen yhtiöittämistä selvitetään konsernijaoston linjauksen mu- kaisesti.
Toimintaympäristön muutostekijät (kh). Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen työllisyyskehitys jatkuu lähivuosina heikkona. Turun työttömyysaste nousi vuo- den 2014 joulukuussa 17,3 %:iin. Työttömyysaste on noussut edellisvuodesta 1,5% -yksikköä. Työttömyys on pysynyt Tu- russa reilusti koko maan keskiarvon yläpuolella (koko maan työttömyysasteen keskiarvo 8,9%). Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun työttömyysaste oli edelleen viidenneksi korkein. Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siir- tyminen tulee kiihtymään: yli 60% kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaa. Myös palvelujen tuottajan valintaan liittyvä vapaus kasvaa. Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2014 lo- pun 9,7 %:iin. Mikäli muunkielisten määrä kasvaa lähivuosina samoin kuin 2011-2013 keskimäärin, 20 000:n raja ylittyy 2016. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen ja keskittyminen muutamille pienalueille jatkuu edelleen. Nuorten alle 25 v. työttömien absoluuttinen määrä on noussut jatkuvasti vuodesta 2011 lähtien (2011 keskiarvo/kk 1349 ja 2014: 1961). Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavan nopeata ja kasvu on jatkunut myös alkuvuoden 2015 ai- kana. 15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee ennakkotiedon mukaan noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Xxx- xxxxxxxxxxxxxx (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä 15-64v. väestöstä) oli Turussa v. 2013 28,9 % (2012: 28,2%), joka on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 19,5 %. Xxxxxxxxxxxxxxxx suurin haaste on vanhusten lukumäärän kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan joulukuussa 2014 oli yli 85 -vuotiaita 5198 henkilöä (lisäystä vuoden 2013 joulukuuhun 238 henkilöä) ja lukumäärä on kasvamassa (ennuste lisäyksestä vuoden 2017 loppuun mennessä 342 henkilöä) . Joulukuun 2013 lopussa yli 85 - vuotiaista 53 % oli säännöllisten vanhuspalveluiden piirissä. 65-84 vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2017 mennessä ar- violta 1631 henkilöllä. Näiden ikäihmisten osalta haasteena on oman toimintakyvyn tukeminen, aktiivisuuden lisääminen sekä ehkäisevän työn onnistuminen. Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjel...
Toimintaympäristön muutostekijät (kh). Kiinteistöliikelaitoksen toimintaympäristö on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Muutoksia aiheuttavat mm. asuntotuo- tannon hiipuminen, haastava taloudellinen tilanne, lainsäädännön muutokset ja harmaan talouden torjunta. Rakennetulla ympäristöllä sekä kiinteistöjen ylläpidolla ja käytöllä on huomattava vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Ympäristökysymyksistä vesihuoltolain tuomat velvoitteet kasvattavat kaupungin investointeja ja ylläpitomenoja. Rakenne- tulla ympäristöllä on myös suuri painoarvo kestävän kehityksen edistämisessä koko yhteiskunnan tasolla.