Common use of Toimintaympäristön muutostekijät Clause in Contracts

Toimintaympäristön muutostekijät. Valtioneuvoston strategisessa toimeenpanosuunnitelmassa (VN 5.10.2011) todetaan mm., että syrjäytymistä vähennetään sekä sosiaa- listen ja terveydellisten ongelmien syntyä ennaltaehkäistään mm. hyvinvointia ja osallisuutta edistämällä (nuorten osallisuuden kehit- täminen, ennaltaehkäisevän toiminnan korostaminen, liikunnallisten ja kulttuuristen elämäntapojen vahvistaminen) ja estämällä asuin- alueiden eriytyminen (poikkihallinnollinen ohjelma), ja että työn ja yrittämisen kilpailukykyä edistetään mm. nuorisotyöttömyyttä alenta- malla ja luovien alojen mahdollisuuksia vahvistamalla (esim. kehittämällä taide- ja kulttuurilähtöisiä toimintamalleja). Nykyinen hallitus jatkaa työtä köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Museopalveluiden toimialaan kuuluvilta osin muutoksia toimintaan tulee kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanovaiheessa. Valtioneu- vosto hyväksyi kulttuuriympäristöstrategiaa koskevan periaatepäätöksen yleisistunnossaan 20.3.2014. Ympäristöministeriö on asetta- nut strategian toimeenpanoa valmistelevan työryhmän toimikaudelle 15.5.2014 - 31.1.2015. Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma 2014-2018 nostaa taide- ja taitoaineet keskeisiksi, sekä esittää ohjelmaehdotuksessa, että lasten ja nuorten kanssa tulisi suunnitella ja heille avata liikuntaan ja harrastamiseen innostavia tiloja. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialueella ei ole vireillä kulttuurilautakunnan palvelualueisiin liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Kirjasto- asetus uudistettiin vuonna 2013 ja sen henkilökunnan kelpoisuutta koskevan osuuden uudistaminen on vireillä. Ministeriön työryhmä on laatinut esityksen uudeksi liikuntalaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Lain tarkoituksena on parantaa kunnan eri toimialojen yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Lakiesitys on lausuntokierroksella. Nuorisolain uudistamistarpeita ovat mm. nuoren määritelmä, lapsi – ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman arviointi, kuntien valtionosuudet ja nuorten työpajatoiminnan rooli. Tavoite on, että uusi nuorisolaki astuu voimaan vuonna 2016. Valtioneuvoston selonteossa kulttuurin tulevaisuudesta ”Kulttuuri vuonna 2035” nostetaan keskeisimmiksi mahdollisuuksiksi kestävä kulttuuri, kulttuurinen moninaisuus ja luovuus. Keskeisiksi toiminnan alueiksi kuvataan taide-, kulttuuriperintö – ja kirjastopolitiikka. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan vuoteen 2020 ulottuvassa kulttuuripolitiikan strategian vaikuttavuustavoitteet ovat: • kulttuurisen perustan vahvistaminen • luovan työn tekijöiden ja kulttuuripalvelujen tuottajien toimintaedellytysten parantaminen • kansalaisten kulttuuriin osallistumisen ja hyvinvoinnin edistäminen • kulttuurin taloudellisten vaikutusten vahvistaminen. Palvelujen saatavuuden ja laadun takaamiseksi ministeriö kannustaa taide-, kulttuuri- ja kirjastolaitoksia uudistamaan palvelujen järjes- tämistapoja esim. lisäämällä seudullista yhteistyötä ja verkostoitumista muiden kulttuuritoimijoiden kanssa.Opetusministeriö on vuonna 2009 (2009:32) määritellyt yleisten kirjastojen painoalueeksi mm., että ”panostamalla niiden osaamistasojen nostamiseen ja palvelun laatuun varmistetaan kansalaisten sivistykselliset perusoikeidet verkottuneessa yhteiskunnassa.” Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Liikunnan edistämisen linjoista asetettiin tavoitteeksi suomalaisen liikuntakulttuurin edistämi- nen niin, että mm. • Lapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan. • Nuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana. • Työikäiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja lisäävät omavastuuta liikunnastaan. • Ikääntyvät pitävät omatoimisuutta, toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita päivittäisen liikunnan avulla. • Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee. • Erityistoimia vaativien väestöryhmien liikunta lisääntyy. Valtioneuvoston nuorisolain mukaisessa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa määritellään tavoitteet ja suuntaviivat kuntien nuorisopolitiikalle. Vuosien 2012 – 2015 ohjelman (VN 8.12.2011) painopisteitä ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjen hallin- ta. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strategisia tavoitteita ovat mm. seuraavat: • Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi. • Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaan. • Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee. • Yhdenvertaisuus toteutuu. • Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet. • Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Kuntaliiton sivistyspoliittista ohjelmaa ”Sivistyksen suunta” –asiakirjaa, jossa linjataan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa vuoteen 2020, päivitetään parhaillaan. Lähtökohtana vuonna 2011 hyväksytyssä edellisessä versiossa oli, että elinvoimaiset kunnat varmistavat jatkossakin nämä palvelut kuntalaisille. Joulukuussa 2012 allekirjoitettuun valtuustoryhmien Turkusopimukseen vuosille 2013 – 2016 on kirjattu mm. että ” Ennaltaehkäisy on avainsana palveluiden järjestämisessä ja siihen panostetaan. Hyvinvointia edistävät yhtä lailla liikuntaan kannustava turvallinen ympä- ristö kuin luovuuteen ja toimeliaisuuteen innostavat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ( siinä missä oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyden- huollon palvelutkin).”. Kaupungin strategiassa Turku 2029 - pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki (kv 23.6.2014 § 110) todetaan esim. ”Hyvinvoinnille keskeistä on aktiivinen elämäntapa, jonka edellytyksiä parannetaan.”Strategian visio on Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eruroopplalainen yliopisto – ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Kaupungin strategiakokonaisuuteen sisältyy kaupunkistrategian lisäksi Strategiset ohjelmat, Kilpailukyky ja kestävä kehitys sekä Hyvinvointi ja aktiivisuus. Strategian pää- määrät ja tavoitteet puretaan toimialan strategisessa ja operatiivisessa sopimuksissa niin, että niistä voidaan johtaa käytännön toimin- taa tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti. Kahden strategisen ohjelman ”Hyvinvointi ja aktiivisuus” sekä ”Kilpailukyky ja kestävä kehitys” toimeenpanon mittarit syntyvät sopi- musohjausprosessin tuloksena ja kuvaavat valittujen strategisten linjausten toteutumista.

Toimintaympäristön muutostekijät. Valtioneuvoston strategisessa toimeenpanosuunnitelmassa (VN 5.10.2011) todetaan mm., että syrjäytymistä vähennetään Uusi kuntakohtainen esiopetussuunnitelma otettiin käyttöön elokuussa 2016. Uuden opetussuunnitelman myötä lasten osallisuus ja toiminnallisuus sekä sosiaa- listen ja terveydellisten ongelmien syntyä ennaltaehkäistään koko- naisvaltainen oppiminen lisääntyvät entisestään. Turun kaupungin esiopetuksessa siirryttiin tuolloin mm. hyvinvointia kirjattomaan esiopetukseen. 8.5.2015 säädetyn var- haiskasvatuslain 2a §:n tavoitteet asettavat varhaiskasvatuksen järjestämiselle ja osallisuutta edistämällä (nuorten osallisuuden kehit- täminen, ennaltaehkäisevän toiminnan korostaminen, liikunnallisten toteuttamiselle entistä velvoittavammat ja kulttuuristen elämäntapojen vahvistaminen) ja estämällä asuin- alueiden eriytyminen (poikkihallinnollinen ohjelma)yksityiskohtaisemmat vaateet. Uu- det normiperusteiset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ilmestyvät syksyllä 2016, ja että työn kuntien tulee ottaa uusien perusteiden mukaiset varhaiskasvatus- suunnitelmat käyttöön viimeistään 1.8.2017. Varhaiskasvatussuunnitelman kuntakohtainen uudistaminen onkin keskeisin varhaiskasvatuksen sisältöä ja yrittämisen kilpailukykyä edistetään laatua ohjaava tekijä sopimuskaudella. Varhaiskasvatuslain 11a ja 11b pykälien muutosta ns. varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajaamisesta ei oteta Turussa käyttöön. Turku on niin ikään päättänyt olla ottamatta käyttöön lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 § 1 momentin muutosta, joka määrittelee lasten ja henkilökunnan välistä suhdelu- kua. Sivistysvaliokunta keskytti kesäkuussa 2016 varhaiskasvatuksen uuden asiakasmaksulain käsittelyn ja asian käsittely on siirretty syksyyn 2016. Ajankoh- taa, jolloin uusi asiakasmaksulaki olisi tulossa voimaan, ei vielä kesällä 2016 tiedetä. Lasten määrä kunnallisissa suomenkielisissä varhaiskasvatuspalveluissa tullee säilymään edellisen vuoden tasolla. Rauninaukion ja Inspehtorinkadun päiväko- tikiinteistöistä luovuttiin kesällä 2016 ja Betaniankadun päiväkodin toiminta muutettiin elokuusta 2016 alkaen avoimen varhaiskasvatuksen toiminnaksi. Stålar- minkadun päiväkodin peruskorjatut tilat saatiin uudelleen käyttöön elokuussa 2016. Uusien tai korvaavien päiväkotihankkeiden suunnittelun ja rakentamisen odotetaan edistyvän suunnitelmien mukaisesti Syvälähdessa, Kastussa, Tallimäessä ja Yli-Maariassa, jotta uusia päiväkotitiloja saadaan käyttöön vuosina 2018-2019. Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa maltillisesti Turussa vuonna 2017. Toimintaa tehostamalla voidaan palveluiden lisäkysyntää ohjata osittain suomenkieli- seen kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Alle kouluikäisten vieraskielisten lasten osuus kasvaa edelleen Turussa voimakkaasti. Tämä näkyy varhaiskasvatus- palveluiden kysynnässä ja tarpeessa suunnata resursseja mm. nuorisotyöttömyyttä alenta- malla ja luovien alojen mahdollisuuksia vahvistamalla (esim. kehittämällä taide- ja kulttuurilähtöisiä toimintamalleja). Nykyinen hallitus jatkaa työtä köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Museopalveluiden toimialaan kuuluvilta osin muutoksia toimintaan tulee kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanovaiheessa. Valtioneu- vosto hyväksyi kulttuuriympäristöstrategiaa koskevan periaatepäätöksen yleisistunnossaan 20.3.2014. Ympäristöministeriö on asetta- nut strategian toimeenpanoa valmistelevan työryhmän toimikaudelle 15.5.2014 - 31.1.2015. Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma 2014-2018 nostaa taide- ja taitoaineet keskeisiksi, sekä esittää ohjelmaehdotuksessa, että lasten ja nuorten kanssa tulisi suunnitella ja heille avata liikuntaan ja harrastamiseen innostavia tiloja. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialueella ei ole vireillä kulttuurilautakunnan palvelualueisiin liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Kirjasto- asetus uudistettiin vuonna 2013 ja sen henkilökunnan kelpoisuutta koskevan osuuden uudistaminen on vireillä. Ministeriön työryhmä on laatinut esityksen uudeksi liikuntalaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Lain tarkoituksena on parantaa kunnan eri toimialojen yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Lakiesitys on lausuntokierroksella. Nuorisolain uudistamistarpeita ovat mm. nuoren määritelmä, lapsi – ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman arviointi, kuntien valtionosuudet ja nuorten työpajatoiminnan rooli. Tavoite on, että uusi nuorisolaki astuu voimaan vuonna 2016. Valtioneuvoston selonteossa kulttuurin tulevaisuudesta ”Kulttuuri vuonna 2035” nostetaan keskeisimmiksi mahdollisuuksiksi kestävä kulttuuri, kulttuurinen moninaisuus ja luovuus. Keskeisiksi toiminnan alueiksi kuvataan taide-, kulttuuriperintö – ja kirjastopolitiikka. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan vuoteen 2020 ulottuvassa kulttuuripolitiikan strategian vaikuttavuustavoitteet ovat: • kulttuurisen perustan vahvistaminen • luovan työn tekijöiden ja kulttuuripalvelujen tuottajien toimintaedellytysten parantaminen • kansalaisten kulttuuriin osallistumisen ja hyvinvoinnin edistäminen • kulttuurin taloudellisten vaikutusten vahvistaminen. Palvelujen saatavuuden ja laadun takaamiseksi ministeriö kannustaa taide-, kulttuuri- ja kirjastolaitoksia uudistamaan palvelujen järjes- tämistapoja esim. lisäämällä seudullista yhteistyötä ja verkostoitumista muiden kulttuuritoimijoiden kanssakielen oppimiseen.Opetusministeriö on vuonna 2009 (2009:32) määritellyt yleisten kirjastojen painoalueeksi mm., että ”panostamalla niiden osaamistasojen nostamiseen ja palvelun laatuun varmistetaan kansalaisten sivistykselliset perusoikeidet verkottuneessa yhteiskunnassa.” Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Liikunnan edistämisen linjoista asetettiin tavoitteeksi suomalaisen liikuntakulttuurin edistämi- nen niin, että mm. • Lapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan. • Nuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana. • Työikäiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja lisäävät omavastuuta liikunnastaan. • Ikääntyvät pitävät omatoimisuutta, toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita päivittäisen liikunnan avulla. • Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee. • Erityistoimia vaativien väestöryhmien liikunta lisääntyy. Valtioneuvoston nuorisolain mukaisessa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa määritellään tavoitteet ja suuntaviivat kuntien nuorisopolitiikalle. Vuosien 2012 – 2015 ohjelman (VN 8.12.2011) painopisteitä ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjen hallin- ta. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strategisia tavoitteita ovat mm. seuraavat: • Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi. • Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaan. • Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee. • Yhdenvertaisuus toteutuu. • Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet. • Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Kuntaliiton sivistyspoliittista ohjelmaa ”Sivistyksen suunta” –asiakirjaa, jossa linjataan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa vuoteen 2020, päivitetään parhaillaan. Lähtökohtana vuonna 2011 hyväksytyssä edellisessä versiossa oli, että elinvoimaiset kunnat varmistavat jatkossakin nämä palvelut kuntalaisille. Joulukuussa 2012 allekirjoitettuun valtuustoryhmien Turkusopimukseen vuosille 2013 – 2016 on kirjattu mm. että ” Ennaltaehkäisy on avainsana palveluiden järjestämisessä ja siihen panostetaan. Hyvinvointia edistävät yhtä lailla liikuntaan kannustava turvallinen ympä- ristö kuin luovuuteen ja toimeliaisuuteen innostavat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ( siinä missä oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyden- huollon palvelutkin).”. Kaupungin strategiassa Turku 2029 - pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki (kv 23.6.2014 § 110) todetaan esim. ”Hyvinvoinnille keskeistä on aktiivinen elämäntapa, jonka edellytyksiä parannetaan.”Strategian visio on Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eruroopplalainen yliopisto – ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Kaupungin strategiakokonaisuuteen sisältyy kaupunkistrategian lisäksi Strategiset ohjelmat, Kilpailukyky ja kestävä kehitys sekä Hyvinvointi ja aktiivisuus. Strategian pää- määrät ja tavoitteet puretaan toimialan strategisessa ja operatiivisessa sopimuksissa niin, että niistä voidaan johtaa käytännön toimin- taa tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti. Kahden strategisen ohjelman ”Hyvinvointi ja aktiivisuus” sekä ”Kilpailukyky ja kestävä kehitys” toimeenpanon mittarit syntyvät sopi- musohjausprosessin tuloksena ja kuvaavat valittujen strategisten linjausten toteutumista.

Toimintaympäristön muutostekijät. Valtioneuvoston strategisessa toimeenpanosuunnitelmassa (VN 5.10.2011) todetaan mm.Turussa otettiin 1.8.2017 käyttöön uusi kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, että syrjäytymistä vähennetään sekä sosiaa- listen joka perustuu normipohjaisiin valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman kuntakohtainen implementointi ja terveydellisten ongelmien syntyä ennaltaehkäistään siihen liittyvä kehittäminen on edelleen keskeisin varhaiskasvatuksen sisältöä ja laatua ohjaava tekijä sopimuskaudella. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönoton myötä varhaiskasvatuksen laatukäsikirja tullaan päivittämään ajan tasalle. Toiminnan monipuolisessa kehittämisessä hyödynnetään mm. hyvinvointia asiakaspalautteista saatua tietoa, jonka raportointi helpottuu tietovarastoon siirtämisen myötä. Uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki astui voimaan 1.3.2017. Sen myötä varhaiskasvatuksen palveluvalikkoon rakennettiin keskimääräisistä viikkotunti- rajoista koostuva palveluiden kokonaisuus, joista perheiden on mahdollista valita itselleen sopivin vaihtoehto. Keväällä 2017 saadun kokemuksen myötä, perheiden varhaiskasvatuksen tarpeet ovat jonkin verran lyhentyneet viikottaisena aikana mitattuna. Tällä on vaikutus suoraan asiakasmaksutulokertymän alenemiseen. Hallitus antoi kesäkuussa 2017 esityksen eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muuttamisesta 1.1.2018 alkaen. Esityksen mukaan varhaiskasva- tusmaksuja alennetaan pieni‐ ja osallisuutta edistämällä (nuorten osallisuuden kehit- täminenkeskituloisilta. Maksualennus tehdään muuttamalla maksujen määräytymiseen käytettävien tulojen määräytymisperusteita. Köy- hyysrajaa korotetaan mukaillen perheen tuloista vähennettävää tulorajaa ja muuttamalla maksuprosentti perheen koosta riippumatta 10,70:ksi. Lisäksi alennetaan 2. lapsen maksua. Toteutuessaan uudella asiaksamaksulailla tulee olemaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksukertymää edelleen pienentävä vaikutus. Valtakun- nan tasolla tulokertymän on laskettu pienenevät 71 M€:lla. Lasten määrä kunnallisissa suomenkielisissä varhaiskasvatuspalveluissa tullee säilymään edellisen vuoden tasolla. Paltankadun päiväkoti jouduttiin poistamaan käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi jo heinäkuussa 2017, ennaltaehkäisevän toiminnan korostaminen, liikunnallisten vaikka tiloja osittain korvaavan Kastun päiväkodin valmistumisaikataulu ei ole vielä selvinnyt. Tallimäen ja kulttuuristen elämäntapojen vahvistaminen) Syvälahden päiväkodit valmistuvat käyttöön 1.8.2018 ja estämällä asuin- alueiden eriytyminen (poikkihallinnollinen ohjelma)Yli-Maarian uusi päiväkoti valmistuu 1.1.2019. Varissuon päivähoitopaikkatilanne on kärjistynyt kevään 2017 aikana, ja että työn ja yrittämisen kilpailukykyä edistetään tilaelementtiratkaisua odotetaan saatavan alueelle helpottamaan akuuttia tilannetta vuoden vaihteen 2018 – 2019 jälkeen. Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa maltillisesti Turussa vuonna 2018. Lasten osallistumisasteen varhaiskasvatukseen odoteteaan kuitenkin nousevan mm. nuorisotyöttömyyttä alenta- malla hallituksen esittämien asia- kasmaksumuutosten seurauksena. Alle kouluikäisten vieraskielisten lasten osuus kasvaa edelleen Turussa voimakkaasti. Tämä näkyy varhaiskasvatuspalveluiden kysynnässä ja luovien alojen mahdollisuuksia vahvistamalla (esim. kehittämällä taide- ja kulttuurilähtöisiä toimintamalleja). Nykyinen hallitus jatkaa työtä köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Museopalveluiden toimialaan kuuluvilta osin muutoksia toimintaan tulee kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanovaiheessa. Valtioneu- vosto hyväksyi kulttuuriympäristöstrategiaa koskevan periaatepäätöksen yleisistunnossaan 20.3.2014. Ympäristöministeriö on asetta- nut strategian toimeenpanoa valmistelevan työryhmän toimikaudelle 15.5.2014 - 31.1.2015. Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma 2014-2018 nostaa taide- ja taitoaineet keskeisiksi, sekä esittää ohjelmaehdotuksessa, että lasten ja nuorten kanssa tulisi suunnitella ja heille avata liikuntaan ja harrastamiseen innostavia tiloja. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialueella ei ole vireillä kulttuurilautakunnan palvelualueisiin liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Kirjasto- asetus uudistettiin vuonna 2013 ja sen henkilökunnan kelpoisuutta koskevan osuuden uudistaminen on vireillä. Ministeriön työryhmä on laatinut esityksen uudeksi liikuntalaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Lain tarkoituksena on parantaa kunnan eri toimialojen yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Lakiesitys on lausuntokierroksella. Nuorisolain uudistamistarpeita ovat tarpeessa suunnata resursseja mm. nuoren määritelmäkielen oppimiseen. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus siirretään varhaiskasvatuksen toiminnaksi elokuusta 2018 alkaen. Esiopetus toteutetaan pääsääntöisesti ko. lasten nykyisissä varhaiskasvatusryhmissä, lapsi – joko alueellisissa integroiduissa erityisryhmissä tai lähipäiväkotien ryhmissä. Muutoksen myötä siirretään toimialan sisällä varhaiskasvatukseen vuositasolla 483 400 €. Varhaiskasvatuksen kiinteistöjen huono kunto ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman arviointiuusien rakennushankkeiden viivästyminen leimaa kunnallisen varhaiskasvatuksen tilannetta. Pula päivähoitopai- koista tulee olemaan ilmeinen heti alkuvuonna 2018. Vuorohoidon tarpeen nopea kasvu lisää omalta osaltaan painetta uusien päiväkotitilojen hankkimiselle. Syk- syllä 2017 tullaan em. syistä esittämään vielä uuden tilaelementtipäiväkodin hankintaa, kuntien valtionosuudet ja nuorten työpajatoiminnan rooli. Tavoite on, että uusi nuorisolaki astuu voimaan vuonna 2016. Valtioneuvoston selonteossa kulttuurin tulevaisuudesta ”Kulttuuri vuonna 2035” nostetaan keskeisimmiksi mahdollisuuksiksi kestävä kulttuuri, kulttuurinen moninaisuus ja luovuus. Keskeisiksi toiminnan alueiksi kuvataan taide-, kulttuuriperintö – ja kirjastopolitiikka. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan vuoteen 2020 ulottuvassa kulttuuripolitiikan strategian vaikuttavuustavoitteet ovat: • kulttuurisen perustan vahvistaminen • luovan työn tekijöiden ja kulttuuripalvelujen tuottajien toimintaedellytysten parantaminen • kansalaisten kulttuuriin osallistumisen ja hyvinvoinnin edistäminen • kulttuurin taloudellisten vaikutusten vahvistaminenkun mahdolliset sijoittamisvaihtoehdot on saatu kartoitettua. Palvelujen saatavuuden ja laadun takaamiseksi ministeriö kannustaa taide-, kulttuuri- ja kirjastolaitoksia uudistamaan palvelujen järjes- tämistapoja esim. lisäämällä seudullista yhteistyötä ja verkostoitumista muiden kulttuuritoimijoiden kanssa.Opetusministeriö on vuonna 2009 tarvetta kuvaavat tunnuslu- vut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0-6 – vuotiaiden määrä (2009:32vuoden lopussa) määritellyt yleisten kirjastojen painoalueeksi mm., että ”panostamalla niiden osaamistasojen nostamiseen ja palvelun laatuun varmistetaan kansalaisten sivistykselliset perusoikeidet verkottuneessa yhteiskunnassa.” Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Liikunnan edistämisen linjoista asetettiin tavoitteeksi suomalaisen liikuntakulttuurin edistämi- nen niin, että mm. • Lapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan. • Nuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana. • Työikäiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja lisäävät omavastuuta liikunnastaan. • Ikääntyvät pitävät omatoimisuutta, toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita päivittäisen liikunnan avulla. • Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee. • Erityistoimia vaativien väestöryhmien liikunta lisääntyy. Valtioneuvoston nuorisolain mukaisessa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa määritellään tavoitteet ja suuntaviivat kuntien nuorisopolitiikalle. Vuosien 2012 – 2015 ohjelman (VN 8.12.2011) painopisteitä ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjen hallin- ta. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strategisia tavoitteita ovat mm. seuraavat: • Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi. • Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaan. • Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee. • Yhdenvertaisuus toteutuu. • Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet. • Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään 11 699 11 957 12 050 12 200 12 350 12 450 12 550 12 700 12 850 Päiväkodit 4 948 4 904 4 884 4 825 4 865 4 965 5 255 5 300 5 400 Esiopetus 87 1 220 1 215 1 221 1 250 1 250 1 300 1 340 1 370 Esiopetuksen valmistava opetus 0 0 49 89 70 80 90 90 100 Perhepäivähoito 000 000 000 208 200 200 190 180 170 Muu varhaiskasvatus / kerhot 97 97 000 000 000 125 130 130 130 Muu varhaiskasvatus / puistot 443 436 433 387 400 400 400 400 400 Muu varhaiskasvatus / lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Kuntaliiton sivistyspoliittista ohjelmaa ”Sivistyksen suunta” –asiakirjaa, jossa linjataan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa vuoteen 2020, päivitetään parhaillaan. Lähtökohtana vuonna 2011 hyväksytyssä edellisessä versiossa oli, että elinvoimaiset kunnat varmistavat jatkossakin nämä palvelut kuntalaisille. Joulukuussa 2012 allekirjoitettuun valtuustoryhmien Turkusopimukseen vuosille 2013 – 2016 on kirjattu mm. että ” Ennaltaehkäisy on avainsana palveluiden järjestämisessä ja siihen panostetaan. Hyvinvointia edistävät yhtä lailla liikuntaan kannustava turvallinen ympä- ristö kuin luovuuteen ja toimeliaisuuteen innostavat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ( siinä missä oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyden- huollon palvelutkin).”. Kaupungin strategiassa Turku 2029 - pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki (kv 23.6.2014 § 110) todetaan esim. ”Hyvinvoinnille keskeistä on aktiivinen elämäntapa, jonka edellytyksiä parannetaan.”Strategian visio on Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eruroopplalainen yliopisto – ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Kaupungin strategiakokonaisuuteen sisältyy kaupunkistrategian lisäksi Strategiset ohjelmat, Kilpailukyky ja kestävä kehitys sekä Hyvinvointi ja aktiivisuus. Strategian pää- määrät ja tavoitteet puretaan toimialan strategisessa ja operatiivisessa sopimuksissa niin, että niistä voidaan johtaa käytännön toimin- taa tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti. Kahden strategisen ohjelman ”Hyvinvointi ja aktiivisuus” sekä ”Kilpailukyky ja kestävä kehitys” toimeenpanon mittarit syntyvät sopi- musohjausprosessin tuloksena ja kuvaavat valittujen strategisten linjausten toteutumista.käyntikerrat avoimessa päiväkotitoiminnassa ei tietoa 667 801 1 105 1 100 1 200 1 250 1 300 1 350

Toimintaympäristön muutostekijät. Valtioneuvoston strategisessa toimeenpanosuunnitelmassa (VN 5.10.2011) todetaan mm., että syrjäytymistä vähennetään Uusi kuntakohtainen esiopetussuunnitelma otettiin käyttöön elokuussa 2016. Uuden opetussuunnitelman myötä lasten osallisuus ja toiminnallisuus sekä sosiaa- listen ja terveydellisten ongelmien syntyä ennaltaehkäistään koko- naisvaltainen oppiminen lisääntyvät entisestään. Turun kaupungin esiopetuksessa siirryttiin tuolloin mm. hyvinvointia kirjattomaan esiopetukseen. 8.5.2015 säädetyn var- haiskasvatuslain 2a §:n tavoitteet asettavat varhaiskasvatuksen järjestämiselle ja osallisuutta edistämällä (nuorten osallisuuden kehit- täminen, ennaltaehkäisevän toiminnan korostaminen, liikunnallisten toteuttamiselle entistä velvoittavammat ja kulttuuristen elämäntapojen vahvistaminen) ja estämällä asuin- alueiden eriytyminen (poikkihallinnollinen ohjelma)yksityiskohtaisemmat vaateet. Uu- sista normiperusteisista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista annettiin määräys syksyllä 2016, ja että työn kuntien tulee ottaa uusien perusteiden mukaiset varhais- kasvatussuunnitelmat käyttöön viimeistään 1.8.2017. Varhaiskasvatussuunnitelman kuntakohtainen uudistaminen onkin keskeisin varhaiskasvatuksen sisältöä ja yrittämisen kilpailukykyä edistetään laatua ohjaava tekijä sopimuskaudella. Varhaiskasvatuslain 11a ja 11b pykälien muutosta ns. varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajaamisesta ei oteta Turussa käyttöön. Turku on niin ikään päättänyt olla ottamatta käyttöön lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 § 1 momentin muutosta, joka määrittelee lasten ja henkilökunnan välistä suhdelu- kua. Valtioneuvosto antoi 20.10.2016 eduskunnalle hallituksen esityksen uudeksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2017 alkaen. Lasten määrä kunnallisissa suomenkielisissä varhaiskasvatuspalveluissa tullee säilymään edellisen vuoden tasolla tai lisääntyy hieman. Rauninaukion ja In- spehtorinkadun päiväkotikiinteistöistä luovuttiin kesällä 2016 ja Betaniankadun päiväkodin toiminta muutettiin elokuusta 2016 alkaen avoimen varhaiskasvatuk- sen toiminnaksi. Stålarminkadun päiväkodin peruskorjatut tilat saatiin uudelleen käyttöön elokuussa 2016. Uusien tai korvaavien päiväkotihankkeiden suunnitte- lun ja rakentamisen odotetaan edistyvän suunnitelmien mukaisesti Syvälähdessa, Kastussa, Tallimäessä ja Yli-Maariassa, jotta uusia päiväkotitiloja saadaan käyttöön vuosina 2018-2019. Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa maltillisesti Turussa vuonna 2017. Toimintaa tehostamalla voidaan palveluiden lisäkysyntää ohjata osittain suomenkieli- seen kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Alle kouluikäisten vieraskielisten lasten osuus kasvaa edelleen Turussa voimakkaasti. Tämä näkyy varhaiskasvatus- palveluiden kysynnässä ja tarpeessa suunnata resursseja mm. nuorisotyöttömyyttä alenta- malla ja luovien alojen mahdollisuuksia vahvistamalla (esim. kehittämällä taide- ja kulttuurilähtöisiä toimintamalleja). Nykyinen hallitus jatkaa työtä köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Museopalveluiden toimialaan kuuluvilta osin muutoksia toimintaan tulee kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanovaiheessa. Valtioneu- vosto hyväksyi kulttuuriympäristöstrategiaa koskevan periaatepäätöksen yleisistunnossaan 20.3.2014. Ympäristöministeriö on asetta- nut strategian toimeenpanoa valmistelevan työryhmän toimikaudelle 15.5.2014 - 31.1.2015. Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma 2014-2018 nostaa taide- ja taitoaineet keskeisiksi, sekä esittää ohjelmaehdotuksessa, että lasten ja nuorten kanssa tulisi suunnitella ja heille avata liikuntaan ja harrastamiseen innostavia tiloja. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialueella ei ole vireillä kulttuurilautakunnan palvelualueisiin liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Kirjasto- asetus uudistettiin vuonna 2013 ja sen henkilökunnan kelpoisuutta koskevan osuuden uudistaminen on vireillä. Ministeriön työryhmä on laatinut esityksen uudeksi liikuntalaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Lain tarkoituksena on parantaa kunnan eri toimialojen yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Lakiesitys on lausuntokierroksella. Nuorisolain uudistamistarpeita ovat mm. nuoren määritelmä, lapsi – ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman arviointi, kuntien valtionosuudet ja nuorten työpajatoiminnan rooli. Tavoite on, että uusi nuorisolaki astuu voimaan vuonna 2016. Valtioneuvoston selonteossa kulttuurin tulevaisuudesta ”Kulttuuri vuonna 2035” nostetaan keskeisimmiksi mahdollisuuksiksi kestävä kulttuuri, kulttuurinen moninaisuus ja luovuus. Keskeisiksi toiminnan alueiksi kuvataan taide-, kulttuuriperintö – ja kirjastopolitiikka. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan vuoteen 2020 ulottuvassa kulttuuripolitiikan strategian vaikuttavuustavoitteet ovat: • kulttuurisen perustan vahvistaminen • luovan työn tekijöiden ja kulttuuripalvelujen tuottajien toimintaedellytysten parantaminen • kansalaisten kulttuuriin osallistumisen ja hyvinvoinnin edistäminen • kulttuurin taloudellisten vaikutusten vahvistaminen. Palvelujen saatavuuden ja laadun takaamiseksi ministeriö kannustaa taide-, kulttuuri- ja kirjastolaitoksia uudistamaan palvelujen järjes- tämistapoja esim. lisäämällä seudullista yhteistyötä ja verkostoitumista muiden kulttuuritoimijoiden kanssakielen oppimiseen.Opetusministeriö on vuonna 2009 (2009:32) määritellyt yleisten kirjastojen painoalueeksi mm., että ”panostamalla niiden osaamistasojen nostamiseen ja palvelun laatuun varmistetaan kansalaisten sivistykselliset perusoikeidet verkottuneessa yhteiskunnassa.” Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Liikunnan edistämisen linjoista asetettiin tavoitteeksi suomalaisen liikuntakulttuurin edistämi- nen niin, että mm. • Lapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan. • Nuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana. • Työikäiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja lisäävät omavastuuta liikunnastaan. • Ikääntyvät pitävät omatoimisuutta, toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita päivittäisen liikunnan avulla. • Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee. • Erityistoimia vaativien väestöryhmien liikunta lisääntyy. Valtioneuvoston nuorisolain mukaisessa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa määritellään tavoitteet ja suuntaviivat kuntien nuorisopolitiikalle. Vuosien 2012 – 2015 ohjelman (VN 8.12.2011) painopisteitä ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjen hallin- ta. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strategisia tavoitteita ovat mm. seuraavat: • Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi. • Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaan. • Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee. • Yhdenvertaisuus toteutuu. • Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet. • Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Kuntaliiton sivistyspoliittista ohjelmaa ”Sivistyksen suunta” –asiakirjaa, jossa linjataan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa vuoteen 2020, päivitetään parhaillaan. Lähtökohtana vuonna 2011 hyväksytyssä edellisessä versiossa oli, että elinvoimaiset kunnat varmistavat jatkossakin nämä palvelut kuntalaisille. Joulukuussa 2012 allekirjoitettuun valtuustoryhmien Turkusopimukseen vuosille 2013 – 2016 on kirjattu mm. että ” Ennaltaehkäisy on avainsana palveluiden järjestämisessä ja siihen panostetaan. Hyvinvointia edistävät yhtä lailla liikuntaan kannustava turvallinen ympä- ristö kuin luovuuteen ja toimeliaisuuteen innostavat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ( siinä missä oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyden- huollon palvelutkin).”. Kaupungin strategiassa Turku 2029 - pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki (kv 23.6.2014 § 110) todetaan esim. ”Hyvinvoinnille keskeistä on aktiivinen elämäntapa, jonka edellytyksiä parannetaan.”Strategian visio on Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eruroopplalainen yliopisto – ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Kaupungin strategiakokonaisuuteen sisältyy kaupunkistrategian lisäksi Strategiset ohjelmat, Kilpailukyky ja kestävä kehitys sekä Hyvinvointi ja aktiivisuus. Strategian pää- määrät ja tavoitteet puretaan toimialan strategisessa ja operatiivisessa sopimuksissa niin, että niistä voidaan johtaa käytännön toimin- taa tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti. Kahden strategisen ohjelman ”Hyvinvointi ja aktiivisuus” sekä ”Kilpailukyky ja kestävä kehitys” toimeenpanon mittarit syntyvät sopi- musohjausprosessin tuloksena ja kuvaavat valittujen strategisten linjausten toteutumista.