Työpaikkaterveydenhuolto Mallilausekkeet

Työpaikkaterveydenhuolto. Mikäli työnantaja on järjestänyt työpaikkatervey- denhoidon, muun kuin työnantajan nimeämän lääkä- rin puoleen kääntymiseen vaaditaan perusteltu syy. Pe- rusteltuja syitä ovat mm. sairauden äkillisyys, sairaus estää matkustamisen tai se, että työkyvyttömyystodis- tuksen hankkiminen tulee työntekijälle taloudellisesti raskaaksi työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuo- lelle jäävien tutkimusten suorittamisen vuoksi.
Työpaikkaterveydenhuolto. Työpaikkaterveydenhuoltoon noudatetaan Kela-työnantajan hyväksy- mää toteuttamissuunnitelmaa, johon sisältyy työterveyshuoltoa, sai- raanhoitoa, varhaiskuntoutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa työ- paikalla. Työterveydenhuollon palvelujen käyttö koskee kaikkia Kelan toimihen- kilöitä lukuun ottamatta harjoittelijoita ja vuosilomansijaisia. Palveluita ei kuitenkaan myönnetä sellaisille sivutoimisille toimihenkilöille (työ- aika alle 20 tuntia viikossa), jotka muun työnsä perusteella ovat oikeu- tettuja toisen työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon. Osa-aikai- siin eläkejärjestelyihin perustuvassa osa-aikatyössä olevilla on oikeus tässä tarkoitettuihin palveluihin samoin kuin äitiys-, isyys-, erityis- äitiys- ja vanhempainrahakaudella olevilla. Palkattoman työstä poissa- olon aikana palveluja voi käyttää, jos poissaolo kestää enintään seitse- män kalenteripäivää. Kaikki uudet päätoimiset (työaika vähintään 20 tuntia viikossa) toimi- henkilöt tulevat työterveyshuoltona korvattavan hammashoidon piiriin neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tämän jälkeen nel- jän kuukauden aikarajaa ei sovelleta, jos uusi työsuhde alkaa kahden kuukauden kuluessa edellisen päättymisestä.
Työpaikkaterveydenhuolto. Huomautus: Allekirjoittaneet liitot katsovat, että sairauspoissaolojen hallinta toteutuu parhaiten yri- tysjohdon, henkilöstön ja sen edustajien sekä työter- veyshuollon yhteistyönä. Osana sairauspoissaolojen vähentämistä voidaan paikallisesti sopia oma ilmoi- tus -menettelystä, jolla työntekijä voi omien saira- uspoissaolojensa osalta ilmoittaa enintään kolme vuorokautta kestävästä poissaolosta.
Työpaikkaterveydenhuolto. Työpaikkaterveydenhuoltoon noudatetaan Kela-työnantajan hyväksy- mää toteuttamissuunnitelmaa, johon sisältyy työterveyshuoltoa, sai- raanhoitoa, varhaiskuntoutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa työ- paikalla. Kaikki uudet toimihenkilöt tulevat työterveyshuoltona korvattavan hammashoidon piiriin neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkami- sesta. Tämän jälkeen neljän kuukauden aikarajaa ei sovelleta, jos uusi työsuhde alkaa kahden kuukauden kuluessa edellisen päättymisestä. Työterveyshuoltona korvattava sairaanhoito ei koske tuntipalkkaisia toimihenkilöitä (alle 20 t/viikko). Kelassa noudatetaan soveltuvin osin työmarkkinoiden keskusjärjestö- jen allekirjoittamaa suositusta alkoholin ja huumeiden haittojen vähen- tämiseksi työelämässä.‌‌‌‌‌
Työpaikkaterveydenhuolto. Pysyvässä työsuhteessa olevilla työntekijöillä on oikeus työnantajan järjestämään ja kustantamaan työterveydenhoitoon seuraavasti: ● työnantajan kustannettavaan yleislääkäritasoiseen avosairaanhoitoon kuuluvat terveydenhuollon ammattihenkilöiden palvelut, ammattihenkilöiden tarvitsemat asiantuntijapalvelut sekä työterveyshuoltoon kuuluvat laboratoriotutkimukset, radiologiset tutkimukset ja muut vastaavat tutkimukset. ● työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon kuuluu erikoislääkärin tutkimus sillä edellytyksellä, että erikoislääkäri toimii työpaikan työterveyslääkärin toimeksiannosta lausunnon antajana sairauden toteamiseksi ja hoidon määrittelemiseksi hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. ● työntekijöille kustannettavaan sairaanhoitoon kuuluu myös fysioterapeutin antama fysikaalinen hoito sillä edellytyksellä, että fysioterapeutti toimii työpaikan työterveyslääkärin toimeksiannosta hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. ● sairaanhoitoon kuuluu lisäksi lääkärintodistuksen ja -lausunnon laatiminen sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden osoittamiseksi, sairausvakuutuslain nojalla kokonaan korvattavien lääkkeiden saamiseksi, kuntoutuksen tarpeellisuuden osoittamiseksi sekä työkyvyttömyyseläkkeen, määräaikaisen kuntoutustuen ja yksilöllisen varhaiseläkkeen hakemiseksi. ● jos palveluksessa oleva on työnantajan antaman määräyksen perusteella työssä vieraalla paikkakunnalla varsinaisen työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolella, työnantaja korvaa hänelle lääkärissäkäynnistä aiheutuneet kohtuulliset matkakustannukset. ● työnantaja kustantaa työterveyslääkärin määräämät lääkkeet 550 euroon asti kalenterivuodessa. ● hammashoidosta aiheutuneet kulut korvataan enintään 400 eurolta kalenterivuodessa. Työnantaja voi järjestää palveluksessaan oleville lisäksi muutakin terveydenhuoltoa ja saada myös siitä sairausvakuutuslain perusteella korvausta saman määrän kuin lakisääteisestä työterveydenhuollosta. Terveydenhuollon sisältö, palvelujen määrä ja niiden laatu suunnitellaan ja toteutetaan sen mukaan, mitä työpaikan olot, henkilöstörakenne ja työperäiset työterveysongelmat kulloinkin vaativat. Toimet voivat painottua esim. henkisen hyvinvoinnin edistämiseen, ergonomiaan ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Työterveyshuollon toteuttamisperiaatteet ja työterveyshuollon tehtävät käsitellään toimistossa käytössä olevaa yhteistoimintamenettelyä noudattaen.

Related to Työpaikkaterveydenhuolto

  • Työterveyshuolto Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöiden työterveys- huolto. Työnantajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Sopimus tai kuvaus tulee pitää työterveyshuoltolain 25 §:n mukaan työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työnantajan tulee hankkia ja järjestää työterveyshuollon palvelut itse tai yhdessä toisten työnan- tajien kanssa terveyskeskukselta tai työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Työntekijällä on velvollisuus osallistua terveystarkastukseen, joka työn vuoksi arvioidaan välttämättömäksi: • erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työ- ympäristössä; • hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheu- tuvien ja terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Työnantajalla on velvollisuus antaa tarvittavat tiedot työterveys- huollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille työhön, työpaikkaan ja henkilöstöön liittyvistä olosuhteista. Sama velvollisuus velvoit- taa myös työntekijää. Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimin- tasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset ta- voitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveys- huollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain. Lattianpäällystäjän alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen työn aloittamista, mutta se on kuitenkin tehtävä viimeistään kuu- kauden kuluessa työsuhteen aloittamisesta. Työn jatkuessa on määräaikaistarkastus toistettava 2 vuoden välein, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin tai jollei työ- suojeluviranomainen ole niitä määrännyt asetuksen perusteella tehtäväksi useammin (Vnp 1485/2011 4 §)

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

  • Luottamusmiesten koulutus Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovittuun ja xxxx- seen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamises- ta on sovittu koulutussopimuksessa. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edel- lyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä. 2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus. 3. Luottamusmies on oikeutettu luottamusmiestehtävien hoitopäivien korvaukseen joka vastaa 2,0 arkiylityön palkkaa. 4. Luottamusmiestehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät matka-, viestintä-, majoitus-, ravinto- ja muut kulut korvataan varustamon ja luottamusmiehen kesken erikseen sovittavalla tavalla.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Xxx XxxxXxxxxxx tai sen edustaja on vakuutusta markkinoi- taessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katso- taan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenotta- jalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Kauppahinta Kauppahinta on osapuolten kesken sovittu hinta. Myyjällä on kuitenkin oikeus tarkistaa kauppahintaa jäljempänä kohdassa 4.3. määritellyillä edellytyksillä. Ellei hintaa ole sovittu niin kauppahinta on myyjän veloittama käypä hinta.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.