Täydentävät palkkiot Mallilausekkeet

Täydentävät palkkiot. Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspalkkoja erilaisilla täydentävillä palkkioilla. Tu- lospalkkioiden perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden pa- rantaminen ja kehitystavoitteiden saavuttaminen. Voittopalkkiot perustuvat liiketoimin- nan tulokseen tai tuloslaskelman mukaisiin tunnuslukuihin, kuten liikevoitto, käyttökate tai muu vastaava. Jako erilaisten palkkioiden välillä tehdään palkkiojärjestelmän luonteen perusteella. Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riit- tävä selvitys sen sisällöstä, tarkoituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista. Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan. Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon laskettaessa vuosilomapalkkaa ja -korvausta, mikäli tulospalkkiolisän laskentaperuste ei näitä sisällä. Esimerkkeinä täl- laisista perusteista ovat muun muassa jako ennakonpidätyksen alaisen palkkasumman tai työntekijöiden lukumäärän mukaan tai tilanne, jossa palkkio kertyy ja maksetaan myös loman ajalta. Voittopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa vuosilomapalkkaa ja -korvausta. Tulospalkkiolisää tai voittopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa työntekijän työehto- sopimuksen mukaista keskituntiansiota. Tulospalkkiolisiin tai voittopalkkioihin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotus- määräyksiä. Tulos- ja voittopalkkioihin liittyviä näkökohtia on käsitelty laajemmin liittojen yhteisessä julkaisussa ”Tulosta ja palkkaa - Näkökohtia teknologiateollisuuden palkkaustavoista ja niitä täydentävistä tulos- ja voittopalkkioista”.
Täydentävät palkkiot. Kolmas palkkaperuste työn vaativuuden ja toimihenkilön pätevyyden ohella ovat työn tulokset ja tavoitteiden saavuttaminen. Niillä tarkoitetaan työn määrällistä ja laadullista arvoa mitattuna joko yhdessä tai erikseen. Tuloksesta voidaan pal- kita käyttämällä tavoitteiden saavuttamisesta palkitsevia täydentäviä eriä, kuten tulos- ja voittopalkkiota. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien tärkein ominaisuus on tukea tavoiteltua, yleensä tuottavuuden tai toimintatavan muutosta, sekä pal- kita myönteisestä kehityksestä. Täydentävien palkkioiden tavoitteena on tukea yrityksen liikeideasta ja strategiasta johdettujen tavoitteiden toteutumista sekä yrityksen kannattavuuden parantumista. Täydentävät palkkiot maksetaan yleen- sä harvemmin kuin palkkakausittain. EK:n palkkausjärjestelmätiedustelun mukaan teknologiateollisuuden toimihen- kilöistä 72 % oli tulos- tai voittopalkkioiden piirissä vuonna 2011. Keskimää- räinen tulos- ja voittopalkkioiden suuruus oli 4,4 % toimihenkilöiden vuosian- siosta. Tulospalkkioiden perusteena ovat yrityksen toiminnalliset tavoitteet, kuten tuot- tavuuden, toimitusvarmuuden tai asiakaspalvelun parantuminen. Voittopalkkiot perustuvat yrityksen taloudelliseen tulokseen tai tuloslaskelman mukaisiin tun- nuslukuihin, kuten liikevoitto, käyttökate, sijoitetun pääoman tuotto tai muu vastaava. Jako erilaisten palkkioiden välillä tehdään palkkiojärjestelmän luon- teen perusteella. Tulos- ja voittopalkkiot ovat joustavia palkitsemisen osia monessa suhteessa: jär- jestelmä voidaan ottaa käyttöön tai lopettaa yleensä vuoden aikajänteellä. Palk- kiot maksetaan tavoitteiden saavuttamisesta. Ellei tavoitteita saavuteta, palkkiota ei makseta. Palkka on työsuhteen ehto, ja sen suuruutta säätelevät työehtosopimuksen mää- räykset. Täydentävät kollektiiviset palkkiojärjestelmät on tyypillisesti raken- nettu täydentämään palkitsemista, ne ovat voimassa tietyn määräajan eikä nii- den ole tarkoitus olla työsuhteen ehtoja. Palkkiojärjestelmien ehdot eivät saa olla syrjiviä. Tulospalkkiojärjestelmät ovat muiden palkkaustapojen tapaan vaativia ohjaus- välineitä. Niiden suunnittelu ja käyttöön ottaminen edellyttävät myös palkkaus- tapojen hyvää asiantuntemusta. Lisäksi edellytetään hyvää tiedotus- ja palaute- järjestelmää. Keskeistä on, että järjestelmän piirissä olevat henkilöt ymmärtävät järjestelmän tavoitteet ja sisällön sekä kokevat järjestelmän oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Työehtosopimuksen suorat määräykset eivät koske täydentäviä palkkioita tie...
Täydentävät palkkiot. Palkkausta täydentävät, yrityskohtaiset tavoitteiden saavuttamiseen sido- tut palkkiot: esimerkiksi tulos- ja voittopalkkiot, voitonjakoerät sekä eri- laiset osakepohjaiset järjestelmät. Täydentävät palkkiot maksetaan yleensä harvemmin kuin palkkakausittain. Täydentävät kollektiiviset palkkiojärjestelmät on tyypillisesti rakennettu täydentämään palkitse- mista, ne ovat voimassa tietyn määräajan eikä niiden ole tarkoitus olla työ- suhteen ehtoja. Vaativuudenmäärittelyn mukainen vaativuusluokka, joka vaikuttaa aika- ja vähimmäispalkan tehtäväkohtaiseen palkanosuuteen vaativuusluokka- palkan (vlp) kautta. Työehtosopimuksessa on määritetty vaativuusluokkien (vl) mukaiset vaa- tivuusluokkapalkat. Täydentävä palkkio, jonka perusteena ovat yrityksen taloudellinen tulos tai tuloslaskelman mukaiset tunnusluvut, kuten liikevoitto, käyttökate, si- joitetun pääoman tuotto tai muu vastaava. Palkka, joka toimihenkilölle on työehtosopimuksen mukaan vähintään maksettava. Vähimmäispalkka muodostuu toimenvaativuuteen perustu- vasta tehtäväkohtaisesta palkanosuudesta sekä henkilön pätevyyteen pe- rustuvasta henkilökohtaisesta palkanosuudesta (heko). Toimihenkilölle maksettava aikapalkka sisältää aina vähimmäispalkkaosuuden ja vähim- mäispalkan muutokset vaikuttavat mahdollisen yrityskohtaisen osuuden (yko) suuruuteen. Aikapalkan osa, joka muotoutuu sovitun aikapalkan sekä määritetyn vä- himmäispalkan erotuksesta. LISÄTIETOA Xxxxxxxxxx, X. (2011) Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu, Kauppakamari. Xxxxxx, X. & Lohtaja-Xxxxxx, X. (2011) Palaute kuuluu kaikille, Infor. Xxxxx, V-M., Xxxxx, P. & Xxxx, X. (2010) Kehityskeskustelut ja keskusteleva joh- taminen, JTO-Palvelut Oy. EK:n, STTK:n ja YTN:n tuottavuustyöryhmät (2014) Opas tulospalkkausjärjes- telmien kehittämiseksi. Helsinki. Tulossa Xxxxxxx, N., Xxxxxxx, X., Xxxxxx, X. & Ylikorkala, X. (2014) Palkitse taita- vammin – palkitsemistavat esimiestyön ja johtamisen välineinä. SanomaPro. Xxxxxxx, X. (2006) Suoritusarviointi. Infor. Xxxxxx, X., Xxxxxxx, X., Xxxxxxx, N. & Xxxxx, X. (2002) Toimiva tulospalk- kaus, WSOY. Xxxxxxxx, X. (2008) Menestyvän työyhteisön pelisäännöt, WSOYpro. Xxxxxxxx, X. (2011) Esimiestyön vaikeus ja viisaus, WSOYpro. Xxxxxxxxx, X., Xxxxxxxx, X. & Xxxxxx, X. (2006) Onnistu palkitsemisessa, WSOY. Yksityisten alojen palkkausjärjestelmät. EK-SAK- ja EK-STTK-tuottavuustyöryhmät 2011 Ladattavissa xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx

Related to Täydentävät palkkiot

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Tietojen Antaminen Ennen Vakuutussopimuksen Tekemistä 12 1.1 Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus 12 1.2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus 12 1.2.1 Henkilö- ja vahinkovakuutus 12 1.2.2 Vahinkovakuutus 12 1.2.3 Henkilövakuutus 12

  • Rahasto-osuusrekisteri ja rahasto-osuudet Rahastoyhtiö pitää rahasto-osuusrekisteriä kaikista rahasto-osuuksista ja rekisteröi rahasto-osuuksien siirrot. Rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin, jolloin rahasto-osuus muodostuu kymmenestä tuhannesta (10 000) yhtä suuresta murto-osasta eli rahasto‐osuuksien lukumäärä ilmoitetaan neljän desimaalin tarkkuudella. Arvo-osuusjärjestelmään liitettyjä rahasto-osuuksia ei jaeta murto-osiin. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Rahastossa on eri osuussarjoja (Osuussarja), jotka poikkeavat toisistaan joko palkkiorakenteeltaan tai siten, että jokin Osuussarja on liitetty arvo-osuusjärjestelmään tai Osuussarjalla on indeksi-, inflaatio-, korko- tai valuuttasuojaus tai Osuussarja on laskettu liikkeelle muussa valuutassa kuin euromääräisenä. Osuudenomistaja voi vaihtaa Osuussarjasta toiseen vain Rahastoyhtiön luvalla ja vaihdettavaan Osuussarjaan mahdollisesti liittyvien ehtojen täyttyessä. Kussakin Osuussarjassa voi olla sekä kasvu- että tuotto-osuuksia (Osuuslaji). Osuudenomistaja voi vaihtaa kasvuosuuden tuotto- osuudeksi tai päinvastoin. Kunkin Rahaston olemassa olevat Osuussarjat, niiden palkkiorakenne ja Osuuslajit ilmoitetaan voimassa olevissa rahastoesitteissä. Rahasto-osuudet tai Osuussarja voidaan liittää arvo-osuusjärjestelmään. Arvo-osuusjärjestelmään liitettyjen rahasto-osuuksien oikeuksiin ja suoritusvelvollisuuksiin sovelletaan arvo-osuustileistä annettua lakia (827/1991). Arvo-osuusjärjestelmään liitettyjen rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastuskäytäntöjen yksityiskohdat ja palkkiot kerrotaan rahastokohtaisissa säännöissä ja voimassa olevissa rahastoesitteissä. Arvo-osuusjärjestelmään liitetyt rahasto-osuudet voidaan saattaa julkisen kaupankäynnin kohteeksi pörssissä. Mikäli Rahaston rahasto-osuudet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, tarkennetaan siihen liittyvät menettelytavat rahastokohtaisissa säännöissä ja voimassa olevissa rahastoesitteissä. Rahastoyhtiön hallitus päättää siitä, onko kaikissa Osuussarjoissa molempia Osuuslajeja (kasvu- ja tuotto-osuuksia) sekä sarjojen / lajien merkitsemisen edellytyksistä. Osuussarjojen ja/tai -lajien merkintäehdot ja/tai nimet voivat vaihdella esimerkiksi jakelukanavan ja kokonaisasiakkuuden perusteella. Tiedot näistä julkaistaan voimassa olevissa rahastoesitteissä. Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston varoista ottaen huomioon Osuussarjojen ja Osuuslajien suhteelliset arvot. Rahastoyhtiö voi antaa rahasto-osuudesta osuudenomistajan pyynnöstä osuustodistuksen. Osuustodistus voi koskea useita osuuksia tai niiden murto-osia ja voidaan antaa vain nimetylle rahasto-osuusrekisteriin merkitylle henkilölle, yhteisölle tai säätiölle. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, ettei sen hoitamien rahastojen rahasto-osuuksista anneta osuustodistuksia päätöksessä määrätystä ajankohdasta lukien.. Rahastoyhtiöllä on oikeus veloittaa osuudenomistajalta kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä ilmoitettu käsittelykulu osuustodistuksen antamisesta ja toimittamisesta. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista rahasto-osuuksista ei anneta osuustodistusta.

  • Sopimuskappaleet Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun • valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsitel- tävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena, • säilytettävänä, • suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai • muulla tavoin huolehdittavana.

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Hyvinkään Konetalo Oy Osoite Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx Puhelinnumero 01-94267100 Sähköpostiosoite xxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxx.xx Faksinumero Internet-osoite

  • Ammatillinen koulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.