Veden laatu. D. Teollisuuden aiheuttaman pilaantumisen valvonta ja riskinhallinta ........................................................................................... Liitteen VI lisäys ....................................................................................................... Liite VII: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymispöytäkirjan 20 artiklassa: siirtymätoimenpiteet, Romania..................................................................................
Veden laatu. D. Teollisuuden aiheuttaman pilaantumisen valvonta ja riskinhallinta ........................................................................................... Liitteen VII lisäys A .................................................................................................. Liitteen VII lisäys B .................................................................................................. Liite VIII: Maaseudun kehittäminen (jota tarkoitetaan liittymispöytäkirjan 34 artiklassa).............................................................................................................. Liite IX: Romanian antamat erityiset sitoumukset ja hyväksymät vaatimukset 14 päivänä joulukuuta 2004 päättyneiden liittymisneuvottelujen yhteydessä (joita tarkoitetaan liittymispöytäkirjan 39 artiklassa) ................................................ C. Asiakirja Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu .........................................................................
Veden laatu. Tämän sopimuksen perusteella toimitettavan veden tulee täyttää kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaiset talousveden mikrobiologiset, kemialliset ja radioaktiivi- set laatuvaatimukset. Kumpikin sopijapuoli huolehtii veden laadusta ja laadun tarkkai- lusta omalla vastuualueellaan. Myyjällä on velvollisuus antaa Ostajalle tiedoksi Ostajan verkostoon toimitetun veden viranomaistarkkailun näytetulokset viipymättä, mikäli Ostaja niitä pyytää. Myyjä antaa Ostajalle riittävät tiedot toimitettavan veden käyttökelpoisuuteen olennaisesti vaikutta- vista ominaisuuksista, esimerkiksi veden korroosio-ominaisuuksista ja kovuudesta sekä riittävät tiedot veden laadusta, hinnasta ja kulutuksesta, jotta Ostaja voi täyttää voi- massa olevan lainsäädännön mukaiset velvoitteet talousveden loppukäyttäjälle tiedot- tamisesta.
Veden laatu. Toimitettavan veden tulee täyttää kulloinkin voimassa olevan terveydensuojelulainsää- dännön mukaiset talousveden laatuvaatimukset. Samat vaatimukset koskevat myös asiakkaille toimitettavaa vettä. Mallissa on lisäksi lähdetty siitä, että Myyjä antaa Osta- jalle riittävät tiedot toimitettavan veden korroosio- ym. veden käyttökelpoisuuteen olen- naisesti vaikuttavista ominaisuuksista. Apuna veden laadun määrittelyssä voidaan täl- löin käyttää esimerkiksi talousvesiasetuksen (352/2015) soveltamisopasta. Vastuu veden laadusta kuuluu sille sopijapuolelle, jonka toiminnasta laatuvirheen voi- daan todistaa aiheutuneen. Kummankin sopijapuolen tulee varmistaa veden laatu omalla vastuualueellaan. Myyjän ja Ostajan vastuualueen raja määräytyy sen mukaan kuin edellä kohdassa 13 sanotaan. Vesihuoltolain 16 § mukainen Tiedottamisvelvollisuus ja Valtioneuvoston asetus vesi- huollon tietojärjestelmästä ja tiedottamisesta 6/2023 määrittävät talousveden loppu- käyttäjälle toimitettavat tiedot veden laadusta. Tässä sopimuksessa tulee määritellä, mitä tietoja Ostaja tarvitsee Myyjältä täyttääkseen mainitut velvoitteet. Esimerkiksi tiet- tyjä analyyseja voidaan tehdä vain vedenottamolta lähtevästä vedestä (Myyjän vastuu- alue) eikä välttämättä verkostopisteistä (Ostajan vastuualue). Nämä tulostiedot tulee olla Ostajan käytettävissä. Tällöin tietojen keräämisestä, käsittelystä ja tiedonvaihdosta on sovittava tässä kohdassa.
Veden laatu. Pienissä puroissa veden laatu oli pääsääntöisesti jonkin verran heikompi kuin pääuomissa (kuva 9). Veden kiintoainepitoisuus oli hieman kohonnut Leväsuonpurossa ja Kivipurossa, mutta ke- vätlukemille tyypillinen muissa uomissa. Xxxx oli kaikissa uomissa humuspitoista ja lievästi re- hevää. Pienillä valuma-alueilla näkyi hyvin selvästi maankäytön vaikutus. Suurimmat kokonaisravin- teiden pitoisuudet mitattiin Suoniemensuopurosta, Kivipurosta ja Välipellonpurosta. Näillä va- luma-alueilla maatalousmaan osuus valuma-alueen pinta-alasta oli selvästi muita osavaluma- alueita suurempi. Leväsuonpuron valuma-alueella turvemaiden osuus pinta-alasta on suurin, mikä näkyi selvästi muita asemia suurempana veden kemiallisena hapenkulutuksena. Jos verrataan kahden pääuoman (Niskakoskenjoen ja Naarajoen) veden laatua Niskajärvestä läh- tevän Välijoen veden laatuun, on todettavissa lievä humuksen ja kokonaistyppipitoisuuden nou- su Niskajärven kohdalla. Muutos kiintoaineessa sekä kokonaisfosforissa oli kevätvalunnan ai- kaan vähäinen. Kuva 9. Havaintopaikkojen vedenlaatutietoja 18.5.2017. Koska veden laadun erot eivät olleet kovin suuria isojen tulouomien ja Välijoen välillä ja mitattu virtaama Välijoessa jonkin verran suurempi kuin Niskajärven tulovirtaama, olivat Niskajärvestä lähtevät ainemäärät toukokuun havaintokerralla suurempia kuin mitatuista uomista tulevat ai- nemäärät (kuva 10). Pienten uomien vähäisestä virtaamasta johtuen niiden tuomat ainemäärät Niskajärveen olivat pieniä. Naarajoki vastasi 73-80 % järveen tulevasta kiintoaineen, CODMn:n ja kokonaisravinteiden kuormasta ja yhdessä Niskakoskenjoen kanssa osuus tulevasta kuormasta oli 95-96 %. Kuva 10. Mitattujen virtavesiuomien kiintoaineen, CODMn:n ja kokonaisravinteiden ainemäärät (kg/vrk) toukokuun havaintokertoina. Niskakoskenjoen osalta virtaama on laskettu korjatulla virtaamalla. SYKE:n vesistömallijärmestelmästä löytyvällä VEMALA-mallilla voi laskea päivittäisiä ainevir- taamia eri havaintoasemilla. Tässä tarkasteluissa keskitytään kahteen suurimaan uomaan, Naa- rajokeen ja Niskakoskenjokeen. Välijoen ainemäärät löytyvät vesistömallijärjestelmästä Niska- järvestä lähtevinä ainemäärinä, mutta tietoja on järvistä saatavilla vain vuositasolla. Tämän takia Välijokea käsitellään vasta vuosikuormitusten yhteydessä. Kun verrataan mitattuja ainemääriä VEMALA:n päiväkuormituksiin (18.5.-22.5. keskiarvo), suu- rin ero on todettavissa Naarajoessa kiintoaineen osalta (taulukko 3). Mallin laskema päiväkuor- ma oli ...
Veden laatu. Toimitettavan veden tulee täyttää kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaiset talousveden laatuvaatimukset ja valvontaviranomaisten asettamat velvoitteet. Hangon Vesi antaa osuuskunnalle riittävät tiedot toimitettavan veden käyttökelpoisuuteen vaikuttavista ominaisuuksista, kuten veden korroosio-ominaisuuksista (pH, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti) ja alkaliteetista sekä kovuudesta). Hangon Vesi laatii tarvittavat hakemukset viranomaisille vedenjakelun aloittamiseksi uudesta paineenkorotusasemasta ja vastaa hakemuksiin liittyvistä kustannuksista. Osuuskunta puolestaan laatii tarvittavat hakemukset viranomaisille vesihuoltoverkostojensa osalta ja vastaa niihin hakemuksiin liittyvistä kustannuksista. Kumpikin osapuoli huolehtii veden laadusta ja laadun tarkkailusta omalla vastuualueellaan erillisen viranomaisen edellyttämän valvontaohjelman mukaisesti. Näytteenotot pyritään toteuttamaan samanaikaisesti Hangon Veden näytteenottajan toimesta. Tulokset raportoidaan kummallekin osapuolelle niiden valmistuttua.
Veden laatu. Toimitettavan veden tulee täyttää kulloinkin voimassa olevan terveydensuojelulainsäädännön mukaiset talousveden laatuvaatimukset. Kumpikin sopijapuoli huolehtii veden laadusta ja laadun tarkkailusta omalla vastuualueellaan. Sopijapuolet antavat toisilleen riittävät tiedot toimitettavan veden käyttökelpoisuuteen olennaisesti vaikuttavista ominaisuuksista, esimerkiksi veden korroosio- ominaisuuksista ja kovuudesta.
Veden laatu. Urakoitsija ei anna vedenlaadulle takuuta. Ennen veden käyttöönottoa on tilaajan varmistuttava siitä, että vesi on laadultaan talousvedeksi soveltuvaa. Talousvedenlaadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 401/2001 vaatimukset. Vesinäytteiden ottamisesta sovitaan kohdassa 5.6 Vesinäytteiden ottaminen ja laboratoriotutkimukset. Vedenkäsittelyn tarve arvioidaan erikseen laajan tutkimuksen perusteella aikaisintaan puolen vuoden kuluttua kaivon rakentamisesta. Vedenkäsittelylaitteisto valitaan laajan tutkimuksen tulosten perusteella. nitriitti ja ammonium), alkaliteetti, kovuus, happi, sulfaatti, mangaani, kloridi ja fluoridi. Lisäksi porakaivosta analysoidaan tutkimuksen yhteydessä arseeni-, fluoridi-, radon- ja uraanipitoisuus.