VESIHUOLTOLAITOSTEN VÄLISTEN SOPIMUSTEN MALLIT

VESIHUOLTOLAITOSTEN VÄLISTEN SOPIMUSTEN MALLIT

Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 89 Helsinki 2023

Julkaisun jakelu:

Vesilaitosyhdistys Ratamestarinkatu 7 B

00520 Helsinki

puh. (00) 000 0000

sähköposti: xxx@xxx.xx kotisivu xxx.xxx.xx

ISSN-L 2242-7279

XXXX 0000-0000 (verkkojulkaisu)

ISBN 978-952-7545-07-2

Helsinki 2023

KUVAILULEHTI
Julkaisija	Suomen Vesilaitosyhdistys ry
Tekijät	Xxxxxxxxxx, J., Xxxxx, T., Xxxxxx, A. & Töyrylä, T. Ramboll Finland Oy
Julkaisun nimi	Vesihuoltolaitosten välisten sopimusten mallit
Julkaisusarjan nimi ja numero	Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 89
Julkaisun teema	Vesihuoltolaitosten välisten sopimusmallien päivitys ja täydennys
Saatavuus	Julkaisu on saatavissa Vesilaitosyhdistyksen verkkosivuilta.
Tiivistelmä	Julkaisu ”Vesihuoltolaitosten välisten sopimusten mallit selityksin” laadittiin alun perin Vesilaitosyhdistyksen hallinto- ja talousneuvostossa vuosina 2005–2007, ja se otettiin käyttöön vuonna 2008. Julkaisun taustalla oli jo vuonna 1987 Kun- nallisen vesihuollon neuvottelukunnan julkaisema ”Vesi- ja viemärilaitosten vä- liset sopimukset”. Nämä julkaisut ovat osin vanhentuneita, joten Vesihuoltolai- tosten kehittämisrahasto on antanut rahoituksen mallien uudistamiseen ja päi- vittämiseen, mikä on tässä hankkeessa toteutettu. Sopimusmallit käsittelevät talousvesihuollon ja jätevesihuollon yhteistyötä. Li- säksi uutena osana julkaisuun on lisätty malli sopimuksesta yhteistyön tekemi- seen vesihuollon häiriötilanteissa. Sopimusten tavoitteena on auttaa ja kannus- taa vesihuoltolaitoksia tekemään yhteistyötä. Sopimusmallit on päivitetty sekä sisällöltään että kieliasultaan vastaamaan nykypäivän lainsäädäntöä, käytän- töjä ja tarpeita. Julkaisussa on kaksi osaa. Osassa 1A on sopimusmalli talousvesihuollon yh- teistyöhön (aikaisemmin sopimus vesijohdon rakentamisesta ja veden toimitta- misesta) sekä osassa 1B sopimusmalli jätevesihuollon yhteistyöhön (aikaisem- min sopimus jätevesien johtamisesta ja käsittelystä). Osat sisältävät sekä itse mallisopimuksen että sopimusehtojen selitykset, joissa tuodaan esiin taustatie- toja sovittavasta asiasta sekä huomioon otettavista asioista. Osissa on pyritty kattavasti tuomaan esiin eri mahdollisuudet talous- ja jätevesihuollon yhteis- työlle, mm. varavesiyhteydet ja niiden ylläpito. Osa 2 on uusi ja siinä esitetään sopimusmalli yhteistyölle vesihuollon häiriötilanteisiin. Malli koostuu pääsopi- muksesta ja liitteistä, joissa kuvataan yksityiskohtaisemmin yhteistyöhön valitut osa-alueet, kuten varavoimakalusto ja henkilöstön käyttö. Mallisopimus on py- ritty pitämään riittävän kevyenä, jotta se kannustaisi yhteistyöhön. Merkittä- vään rooliin nousee sopimuksen vuosittainen läpikäynti tiedonkulun varmista- miseksi sekä tarvittaessa sopimuksen täydentäminen tai päivittäminen.
Avainsanat	sopimus, sopimusmalli, sopimusehdot, yhteistyö, talousvesihuolto, jätevesi- huolto, häiriötilanteet
Rahoittaja/ toimeksiantaja	Suomen Vesilaitosyhdistys ry
	ISBN 978-952-7545-07-2		ISSN 2242-7279
	Sivuja 80	Kieli suomi	Luottamuksellisuus julkinen
Julkaisun jakelu	Vesilaitosyhdistys, xxx.xxx.xx
	Tekijät vastaavat julkaisun sisällöstä eikä julkaisun sisältöä voida tulkita Vesi- laitosyhdistyksen kannanotoksi.

BESKRIVNINGSBLAD
Publicerat av	Finlands Vattenverksförening r.f.
Författare	Xxxxxxxxxx, J., Xxxxx, T., Xxxxxx, A. & Töyrylä, T. Ramboll Finland Oy
Publikationens titel	Mallar för avtal mellan vattentjänster
Publikationsseriens titel och nummer	Vattenverksföreningens duplikatserie nr 89
Publikationens tema	Uppdatering och komplettering av avtalsmallar mellan vattentjänster
Tillgänglighet	Publikationen finns på Vattenverksföreningens webbsida.
Sammanfattning	Publikationen "Mallar för avtal mellan vattentjänster med förklaringar" utarbeta- des ursprungligen av Vattenverksföreningens styrelse- och ekonomiråd under åren 2005–2007 och togs i bruk år 2008. Bakom publikationen låg redan år 1987 en publikation från Förhandlingsrådet för kommunal vattenförsörjning med titeln "Avtal mellan vatten- och avloppsverk". Dessa publikationer är delvis föråldrade, varför Vattenverksföreningens utvecklingsfond har gett finansiering för att revidera och uppdatera mallarna, vilket har genomförts inom ramen för detta projekt. Avtalsmallarna behandlar samarbetet inom dricksvattenförsörjning och av- loppshantering. Dessutom har en ny del lagts till i publikationen, som innehåller en mall för avtal om samarbete vid störningar i vattenförsörjningen. Avtalen syf- tar till att hjälpa och uppmuntra vattentjänster att samarbeta. Avtalsmallarna har uppdaterats både innehållsmässigt och språkligt för att motsvara dagens lagstiftning, praxis och behov. Publikationen består av två delar. Del 1A innehåller en avtalsmall för samar- bete inom dricksvattenförsörjning (tidigare avtal om vattenledningsbyggande och vattenleverans), medan del 1B innehåller en avtalsmall för samarbete inom avloppshantering (tidigare avtal om avloppsledning och behandling av avlopps- vatten). Dessa delar innebär både själva avtalsmallarna och förklaringar till av- talsvillkoren, där bakgrundsinformation om ärendet och de frågor som måste beaktas presenteras. I delarna strävar man efter att omfattande beskriva olika möjligheter för samarbete inom dricksvatten- och avloppshantering, bland an- nat reservvattenanslutningar och deras underhåll. Del 2 är ny och presenterar en avtalsmall för samarbete vid störningar i vattenförsörjningen. Mallen består av ett huvudavtal och bilagor där de utvalda områdena för samarbete, såsom reservkraftsutrustning och användning av personal, beskrivs mer detaljerat. Av- talsmallen har utformats för att vara tillräckligt enkelt för att uppmuntra samar- bete. En betydande roll spelas av den årliga översynen av avtalet för att säker- ställa informationsflödet samt eventuell komplettering eller uppdatering av avta- let vid behov.
Nyckelord	avtal, avtalsmall, avtalsvillkor, samarbete, dricksvattenförsörjning, avlopps- hantering, störningar
Finansiär/ uppdragsgivare	Finlands Vattenverksförening r.f.
	ISBN 978-952-7545-07-2	ISSN 2242-7279
	Sidantal 80	Språk finska	Konfidentialitet offentlig
Distribution av publikationen	Vattenverksföreningen, xxx.xxx.xx
	Författarna är ensamt ansvariga för rapportens innehåll, varför detta ej kan åberopas såsom representerande Vattenverksföreningens ståndpunkt.

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO 1

2 OHJEITA SOPIMUSMALLIN KÄYTTÄJILLE 2

3 OSA 1 3

3.1 A. SOPIMUS TALOUSVESIHUOLLON YHTEISTYÖSTÄ 3

3.1.1 Sopimusmallin sisällysluettelo 3

3.1.2 Sopimusmalli 4

3.1.3 Sopimusehtojen selitykset 16

3.2 B. SOPIMUS JÄTEVESIHUOLLON YHTEISTYÖSTÄ. 29

3.2.1 Sopimusmallin sisällysluettelo 29

3.2.2 Sopimusmalli 31

3.2.3 Sopimusehtojen selitykset 44

4 OSA 2 59

4.1 C. SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ VESIHUOLLON HÄIRIÖTILANTEISSA 59

4.1.1 Sopimusmallin sisällysluettelo 59

4.1.2 Sopimusmalli 60

4.1.3 Sopimusehtojen selitykset 76

1 JOHDANTO

Julkaisu koostuu seuraavista asiakirjoista:

Osa 1

A. Sopimus talousvesihuollon yhteistyöstä Sopimusehtojen selitykset

B. Sopimus jätevesihuollon yhteistyöstä Sopimusehtojen selitykset

Osa 2

C. Sopimus yhteistyöstä vesihuollon häiriötilanteissa Sopimusehtojen selitykset

Sopimusmallit on tarkoitettu vesihuoltolaitoksille avuksi vedenhankintaan ja jäteveden käsittelyyn sekä häiriötilanteissa toimimiseen ja niihin varautumiseen liittyvään yhteis- työhön. Alueilla, joissa on ongelmia veden riittävyyden kanssa, veden saanti voidaan turvata kohtuuratkaisulla, josta hyötyvät niin myyjä kuin ostajakin. Vastaavasti kun oman puhdistamon rakentaminen ei ole tarkoituksenmukaista, jätevettä voidaan toimit- taa toisen puhdistamolle kohtuullisin ehdoin. Sopimusyhteistyöstä voidaan haluttaessa edetä yhä tiiviimpään yhteistyöhön ja edelleen kohti alueellista vesihuoltolaitosta.

Julkaisussa vältetään sellaisia suosituksia, jotka voitaisiin tulkita kilpailun rajoitta- miseksi, joten siinä ei anneta hinnoittelua koskevia suosituksia. Tarkoituksena ei ole myöskään korvata esimerkiksi VVY:n teollisuusjätevesiopasta tai varautumista koske- via oppaita. Oppaassa ei anneta esimerkiksi suosituksia veden tai jäteveden käsittely- tavoista tai pitoisuuksista.

Osan 2 sopimuspohjan avulla voidaan tiivistää yhteistyötä vesihuollon häiriötilanteisiin varautumisessa ja häiriötilanteissa toimimisessa. Kyseessä voi olla yksittäisen palvelun ostaminen, yhteisen kaluston hankkiminen, sopiminen henkilöresurssien käytöstä lai- tosten välillä tai varautuminen useampiin toimenpiteisiin häiriötilanteissa. Yhteistyötä voivat tehdä myös laitokset, joiden verkostot eivät ole fyysisesti yhteydessä toisiinsa.

Julkaisun osaan 2 sisältyy lisäksi katsaus vesihuoltolakiin, hankintalainsäädäntöön, kil- pailulakiin ja vesihuollon yhteistyötä koskeviin säädöksiin, työsopimuslakiin, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettuun lakiin sekä vakuutusehtoihin. Osa 2 on py- ritty pitämään riittävän yksinkertaisena ja sopimuksen laadinta kevyenä prosessina, minkä osaltaan toivotaan kannustavan yhteistyöhön vesihuoltolaitosten välillä.

Hankkeita käynnistettäessä on hyvä vielä erikseen miettiä, mitä sopimusmallia nouda- tetaan: onko kyse yhteisestä investoinnista vedenhankinnan tai jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta vai onko kyse yhteistyöstä varautumisessa.

Sopimusmallit eivät sovellu sellaisenaan kaikkiin tilanteisiin, mutta niistä saa apua sii- hen, mitkä asiat on syytä ottaa huomioon laadittavassa sopimuksessa. Lisäksi niistä voi löytyä apua yksittäisten sopimusehtojen muotoiluun, vaikka koko mallia ei käytettäi- sikään sopimuksen pohjana.

2 OHJEITA SOPIMUSMALLIN KÄYTTÄJILLE

Sopimusmallit on tarkoitettu avuksi sopimusten laadinnassa. Mallien ja niissä olevien sopimusehtojen käyttäminen on täysin vapaaehtoista. Sopimusmallit eivät ole sitovia. Niihin viittaaminen on sopijapuolille vapaaehtoista.

Julkaisussa on kaksi osaa, osa 1 ja osa 2.

Osassa 1 on esitetty erilliset sopimukset A ja B talous- ja jätevesihuollon yhteistyöstä niihin tilanteisiin, joissa sopijapuolten verkostot ovat fyysisesti yhteydessä toisiinsa. Esi- tettyjen sopimusmallien ehtoja on selitetty sopimusmallien jälkeen. Tilanteet ja sovitta- vat asiat voivat vaihdella ja mallissa on pyritty huomioimaan erilaisia vaihtoehtoja. Xx- xxxxxx vaihetta koskeva riskienhallinta on sisällytetty sopimusmallin sisään.

Sopimusmalleissa ja sopimusehtojen selityksissä sopimusehdot on numeroitu ja otsi- koitu yhdenmukaisesti.

Osassa 2 on sopimus yhteistyöstä vesihuollon häiriötilanteissa ja sopimusehtojen seli- tykset. Lisäksi siinä on katsaus keskeiseen lainsäädäntöön ja yhteistyöhön vaikuttaviin asioihin. Siinä otetaan huomioon Vesilaitosyhdistyksessä ja muualla tehdyt ja aikai- semmin valmistuneet selvitykset, jotka liittyvät tämän julkaisun aihepiiriin.

Huomaa, että osassa malliehdoista on annettu erilaisia vaihtoehtoja. Vaihtoehdoista voidaan valita sopimukseen yksi ja jättää muut pois. Vaihtoehtoiset kohdat on merkitty sopimusmalleissa joko kirjaimilla, kauttaviivalla tms. tavalla. Sopimusmallit eivät sovi sopimuksen pohjaksi sellaisenaan, vaan niitä joudutaan kaikissa tilanteissa käytän- nössä muokkaamaan. Sopimukseen ei saa jättää mitään ylimääräistä.

Kun valitset jonkun sopimusehdossa annetuista vaihtoehdoista, pidä huolta, että sovitat sopimuksen muut ehdot yhteen valitsemasi vaihtoehdon kanssa. Lue aina myös sopi- musehtojen selitykset. Niissä selostetaan, mistä malliehdoissa on kyse. Lisäksi selityk- sissä on usein myös sellaisia taustatietoja ja ratkaisuja, joita ei ole sopimusmalleissa.

Sopimusmallien käyttäminen ei korvaa asiantuntijan apua, joka on erityisesti pitkäkes- toisten ja laajojen hankkeiden suunnittelussa ja sopimuksissa tarpeen. Sopimusmallien käyttö ei myöskään sulje pois tarvetta kilpailuttaa hanke, jos se tulee kilpailuttaa han- kintalainsäädännön tai -ohjeiden mukaan.

3 OSA 1

3.1 A. SOPIMUS TALOUSVESIHUOLLON YHTEISTYÖSTÄ

3.1.1 Sopimusmallin sisällysluettelo

SOPIJAPUOLET 4

VEDENOTTO JA -KÄSITTELY 4

1. Myyjän velvoitteet vedenotossa ja -käsittelyssä 4

2. Ostajan velvoitteet vedenotossa ja -käsittelyssä 5

VEDEN TOIMITTAMINEN 5

3. Myyjän velvoitteet veden toimittamisessa 5

4. Ostajan velvoitteet veden toimittamisessa 5

JOHTOLINJOJEN RAKENTAMINEN 6

5. Johtolinjojen rakentaminen 6

6. Johtolinjojen ja niihin kuuluvien laitteiden uusiminen 6

7. Rakentamiskustannukset 6

8. Suunnittelun, hankintojen ja rakentamisen yhteensovitus 7

JOHTOLINJOJEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO 7

9. Veden toimittamisen aloittaminen 7

10. Johtolinjojen käyttö ja kunnossapito 7

11. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset 8

VEDEN MÄÄRÄ JA LAATU 9

12. Veden mittaus 9

13. Vastuun raja 9

14. Veden laatu 9

15. Vesimäärä ja paine 9

VASTUU OMAISUUDESTA JA TOIMINNASTA 10

16. Omistussuhteet 10

17. Korvaukset ja vakuutukset 10

HALLINTO JA TALOUS 10

18. Edellä kohdissa 2 ja 4 tarkoitettujen korvausten suorittaminen 10

19. Käyttö- ja kunnossapitokustannusten laskuttaminen 10

20. Veden hinta ja laskutus 11

21. Viivästyskorko 11

22. Yhteistoiminta 11

VAHINGOT JA POIKKEUKSELLISET TILANTEET 11

23. Vahingon torjuminen ja rajoittaminen 11

24. Korvausvelvollisuus 12

25. Poikkeuksellinen vedenotto 12

26. Vedentoimituksen häiriintyminen 13

27. Sopimuksen noudattaminen poikkeuksellisissa oloissa 13

ERIMIELISYYDET 14

28. Erimielisyydet 14

SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN 14

29. Sopimuksen tarkentaminen tai muuttaminen 14

30. Sopimuksen voimaantulo, siirtäminen, irtisanominen ja purkaminen 14

31. Liitteet 15

SOPIMUSEHTOJEN SELITYKSET 16

3.1.2 Sopimusmalli

A. SOPIMUS TALOUSVESIHUOLLON YHTEISTYÖSTÄ SOPIJAPUOLET

YY:n vesihuoltolaitos (jäljempänä ”Myyjä”) XX:n vesihuoltolaitos (jäljempänä ”Ostaja”)

Myyjä ja Ostaja sopivat

☐ talousvesijohdon rakentamisesta

☐ talousvesihuollon hankinnoista

☐ urakat

☐ tavarat

☐ palvelut

☐ veden toimittamisesta (nimi/paikka) vedenkäsittelylaitok-

selta/verkosta (minne; laitoksen/paikan nimi) normaalitoiminnassa

☐ veden toimittamisesta (nimi/paikka) vedenkäsittelylaitok-

selta/verkosta (minne; laitoksen/paikan nimi) veden saannin tur-

vaamiseksi häiriötilanteissa (varavesiyhteys)

☐ veden johtamisesta toisen vesihuoltolaitoksen alueelta kolmannelle osapuolelle

☐ vedenottamon ja/tai -käsittelyn laitteiston omistusosuuden jakamisesta

☐ johto-osuuden omistusosuuden jakamisesta

☐ vedenottamon ja/tai -käsittelylaitoksen operoinnista

☐ johto-osuuden operoinnista

Sopimuksen kohteena olevat vedenottamot ja verkostot on esitetty karttaliitteessä    (nro). Kartta-aineisto on oltava molempien sopijapuolien saatavilla myös sähköisenä.

VEDENOTTO JA -KÄSITTELY

1. Myyjän velvoitteet vedenotossa ja -käsittelyssä

Myyjä harjoittaa vesihuoltolain mukaisena vesihuoltolaitoksena veden ottoa, puhdis- tusta ja jakelua noudattaen erityisalojen hankintalain juomavesihuoltoa koskevia han- kintavelvollisuuksia rakentamisen urakoissa sekä tavaroiden ja palvelujen hankin- noissa.

Myyjä huolehtii vedenottamon vedenottokaivojen, rakennuksien, rakenteiden, pump- paamojen, johtojen ja muiden laitteiden sijoittamiseksi tarvittavista käyttöoikeuksista, vedenottolupien hakemisesta, ylläpidosta ja hallinnoimisesta, suoja-alueiden hakemi- sesta ja muusta vedenoton suojaamisesta sekä tarkkailusta ja lupamääräysten noudat- tamisesta huolehtiessaan kapasiteettivarausten mukaisesta veden toimittamisesta.

Myyjällä on oltava lupa veden ottamiseksi yhdyskunnan vesihuoltoa varten toimitetta- vaksi myös oman paikkakunnan ulkopuolelle Ostajan vesihuoltovelvollisuuksien tyydyt- tämiseksi.

Myyjä huolehtii vesisäiliöiden ja vedenpuhdistuslaitoksen rakentamisesta ja ylläpidosta, desinfiointikalustosta ja -kemikaaleista (varastointi, ylläpito, hankinnat, huolto) sekä ve- denpuhdistuksesta ja käsittelystä terveydensuojelulain ja sosiaali- ja terveysministeriön asetusten sekä tämän sopimuksen mukaisesti niin, että vesi täyttää näissä mainitut ta- lousveden laatuvaatimukset.

Mikäli Myyjän vedenotto- tai -käsittelykapasiteetti ei ole jatkossa muuttuneitten olosuh- teitten takia riittävä kattamaan Myyjän ja Ostajan tarpeita, käynnistetään Myyjän aloit- teesta neuvottelut tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

2. Ostajan velvoitteet vedenotossa ja -käsittelyssä

Ostaja suorittaa Myyjälle kapasiteettivarauksensa mukaisen osuuden veden hankin- nan, vedenpuhdistuslaitoksen, vesisäiliöiden sekä pää- ja varavesijohtojen ja niihin liit- tyvien laitteiden rakentamis- ja laajennuskustannuksista nykyarvoksi muutettuna. Mak- suvelvollisuus koskee ennen      (pvm.) tehtyjä investointeja. Ostajan kapasiteet- tivaraus on esitetty liitteessä    (nro) ja nykyarvo on määritetty liitteessä   (nro).

Ostajan osuus vedenoton ja käsittelyn kapasiteetista on

m3/h

m3/d

%

Mikäli Myyjän aloitteesta tätä sopimusta muutetaan kattamaan tarvittavia laajennusin- vestointeja vedenotossa tai -käsittelyssä, on Ostajan velvollisuus osallistua neuvotte- luun ja osallistuttava erikseen sovittavalla tavalla investointien kustannuksiin.

VEDEN TOIMITTAMINEN

3. Myyjän velvoitteet veden toimittamisessa

Myyjä toimittaa Ostajalle vettä käyttämällä karttaliitteeseen merkittyjä Myyjälle/Ostajalle kuuluvia johto-osia (nrot). Myyjän velvollisuutena on varmistaa, että Myyjän hal-

linnassa olevien johto-osien kunto ei heikennä toimitettavan veden laatua liittymispis- teessä. Myyjä sitoutuu toimittamaan Ostajalle tässä sopimuksessa jäljempänä määrite- tyn vesimäärän jäljempänä määritetyin erityisehdoin.

4. Ostajan velvoitteet veden toimittamisessa

Ostaja korvaa myyjälle kapasiteettivarauksensa mukaisen osuuden johto-osan nykyar- vosta. Ostajan osuus veden toimittamiseen käytettävistä Myyjän johto-osuuksien kapa- siteetista on

m3/h

%

Ostaja suorittaa Myyjälle kapasiteettivarauksensa mukaisen osuuden Myyjälle kuulu- vien johto-osien rakentamis- ja laajennuskustannuksista nykyarvoksi muutettuna. Mak- suvelvollisuus koskee ennen      (pvm.) tehtyjä investointeja. Ostajan kapasiteet- tivaraus on esitetty liitteessä    (nro) ja nykyarvo on määritetty liitteessä   (nro).

Vesimäärät on esitetty kohdassa 15. Kapasiteettivaraukset johto-osittain ja korvaukset on esitetty liitteessä   (nro).

JOHTOLINJOJEN RAKENTAMINEN

5. Johtolinjojen rakentaminen Vaihtoehto A:

Sopijapuolet kilpailuttavat yhdessä vesihuollon julkisina hankintoina yhteisen verkoston osien rakentamisen urakat, tavarat ja palvelut erityisalojen hankintalain mukaisesti.

Myyjä ja Ostaja rakentavat karttaliitteeseen    (nro) merkityn vesijohtolinjan

_______veden käsittelylaitokselta/verkostosta (tarkka paikka) Ostajan verkostoon si- ten, että Myyjä rakentaa karttaliitteeseen merkityt johto-osat     (nrot) niihin kuulu- vine laitteineen ja Ostaja karttaliitteeseen merkityt johto-osat      (nrot) niihin kuu- luvine laitteineen. Johto-osan rakentava sopijapuoli hakee sijoittamiselle ja rakentami- selle tarvittavat oikeudet ja luvat.

Rakentaminen on aloitettava/arvioidaan alkavan (pvm.) mennessä ja sen arvi-

oidaan valmistuvan mennessä.

Vaihtoehto B:

Myyjä/Ostaja rakentaa karttaliitteeseen     (nro) merkityn vesijohtolinjan     ve- den käsittelylaitokselta/verkostosta (tarkka paikka) Ostajan verkostoon siten, että Myyjä/Ostaja rakentaa karttaliitteeseen merkityt johto-osat     (nrot) niihin kuuluvine laitteineen ja Myyjä/Ostaja osallistuu kustannuksiin. Johto-osan rakentava sopijapuoli hakee sijoittamiselle ja rakentamiselle tarvittavat oikeudet ja luvat.

Rakentaminen on aloitettava/arvioidaan alkavan (pvm.) mennessä ja sen arvi-

oidaan valmistuvan mennessä.

6. Johtolinjojen ja niihin kuuluvien laitteiden uusiminen

Mikäli johtolinjoja niihin kuuluvine laitteineen sopimuskautena perusparannetaan, pe- ruskorjataan tai uudelleenrakennetaan, noudatetaan näiden töiden toteuttamisessa sa- moja periaatteita kuin johtolinjaa laitteineen ensikertaa rakennettaessa.

Toisena vaihtoehtona:

Saneerausinvestointien kustannukset huomioidaan veden käyttömaksussa lisäämällä niihin johto-osuuden poistot ja rahoituskulut.

7. Rakentamiskustannukset

Sopijapuolet osallistuvat rakentamiskustannuksiin liitteessä (nro) esitettyjen kapa-

siteettivarausten suhteessa.

Siltä osin kuin töiden suorituksessa käytetään ulkopuolista urakoitsijaa, katsotaan ra- kentamiskustannuksiksi urakkahinta lisättynä rakennuttavan sopijapuolen rakennutta- mis- ja työnvalvontakustannuksilla, joiden määräksi katsotaan % urakkahinnasta

ja rakentamisen rahoituskuluista. Sopijapuolet suorittavat osuutensa rakennuskustan- nuksista liitteessä (nro) olevan maksuerätaulukon mukaisesti.

Sopijapuolen omana työnä rakennettavien johtojen ja laitteiden kustannuksiksi luetaan seuraavat erät:

1. Verkostoon liitettävien koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden hankintamenot

2. Työpalkat sosiaalikuluineen

3. Omaan työhön liitännäiset konetyökustannukset

4. Kolmannelle maksettavat korvaukset rakentamisesta aiheutuvista maksuista, hai- toista tai vahingoista (kuten korvaukset johdon maahan sijoittamisesta), ei kuiten- kaan, jos korvauksen suorittaminen johtuu huolimattomasta tai taitamattomasta me- nettelystä. Vahingonkorvaukset muista kuin sovituista vahingoista kohdassa 24.

5. Hallintokuluina x % tämän listan kohtien 1.–4. menojen yhteismäärästä

6. Hankintamenoista ja omaan työhön liittyvästä rakentamistyöstä aiheutuvat rahoitus- kulut

Mikäli verkostoon myöhemmin tulee uusia liittyjiä, heidän kanssaan solmittavassa sopi- muksessa voidaan sopia rakentamiskustannusten korvauksesta käyvän arvon mukaan tapauskohtaisesti.

8. Suunnittelun, hankintojen ja rakentamisen yhteensovitus

Sopijapuolella on oikeus valvoa myös toisen sopijapuolen toteuttamisvastuulle kuulu- vien johtamislaitteiden ja rakenteiden yleis- ja toteutussuunnittelua, hankintoja sekä ra- kentamista. Suunnitelmat, rakentaminen sekä muut tavara- ja palveluhankinnat ja ura- kat, jotka koskevat yhteisesti toteutettavia johtamislaitteita, rakenteita ja rakennelmia, suoritetaan yhteishankintoina ja toteutetaan sopijapuolten yhdessä sopimalla tavalla. Suunnitteluvaiheessa sovitaan mm. rakentamiskäytännöt ja sovellettavat standardit.

Sopijapuolet hankkivat ja rakentavat yhteensopivia teknisiä järjestelmiä.

Urakat sekä tavarat ja palvelut kilpailutetaan hankintalain / erityisalojen hankintalain kynnysarvojen mukaisesti sekä tarvittaessa hankitaan yhteishankintoina. Sopijapuolet hankkivat ja rakentavat yhteensopivia teknisiä järjestelmiä.

Hankkeesta vastaava sopijapuoli varaa rahoitukseen osallistuvalle sopijapuolelle tilai- suuden osallistua suunnittelu- ja työmaakokouksiin.

JOHTOLINJOJEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO

9. Veden toimittamisen aloittaminen

Veden toimittaminen Myyjältä Ostajalle aloitetaan viimeistään _.

Siihen mennessä tässä sopimuksessa tarkoitettujen johtolinjojen ja niihin kuuluvien lait- teiden tulee olla käyttökunnossa ja käyttöönottotarkastuksen tehtynä.

10. Johtolinjojen käyttö ja kunnossapito Vaihtoehto A:

Kumpikin sopijapuoli huolehtii karttaliitteeseen (nro) merkittyjen johtolinjojen ja niihin kuuluvien laitteiden käyttö- ja kunnossapitotehtävistä oman kuntansa alueella / toi- minta-alueellaan.

Vaihtoehto B:

Vastuu johtolinjojen ja niihin liittyvien laitteiden käytöstä ja kunnossapidosta siirtyy Myy- jältä Ostajalle karttaliitteeseen merkityissä kohdissa. Vedenotto- ja käsittelylaitteiden kunnossapidosta vastaa Myyjä.

Mikäli sopimus koskee varavesiyhteyttä, sen toimintaa testataan kertaa vuodessa.

Testauksen toteutuksesta vastaa

☐ Myyjä

☐ Ostaja

☐ Myyjä ja Ostaja yhdessä

Niissä tapauksissa, kun varavesiyhteyttä tarvitaan veden toimitukseen, testausaikatau- lua voidaan muuttaa sopijapuolten yhteisellä sopimisella.

Varavesiyhteyden testauksen toimintaperiaate kuvataan liitteessä (nro).

11. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset VE A: Yhteiskäytössä olevat johto-osuudet

Johtolinjojen ja niihin kuuluvien laitteiden käyttö- ja kunnossapitokustannuksiksi laske- taan toteutuneet kustannukset lisättynä hallintokuluilla, joiksi katsotaan x % toteutu- neista kustannuksista.

Yhteiskäytössä olevien johto-osuuksien käyttö- ja kunnossapitokustannukset jaetaan sopijapuolille karttaliitteeseen ____(nro) merkityissä pisteissä (nrot) mitattujen

vesimäärien suhteessa. Sopijapuolella on oikeus tarkastaa toisen sopijapuolen mittauk- sia sekä käyttö- ja kunnossapitokustannuksia koskeva kirjanpito.

Mikäli sopimus koskee vain varavesiyhteyttä eli veden saannin turvaamista poikkeuk- sellisissa häiriötilanteissa, Myyjällä on oikeus veloittaa Ostajalta kohdassa 15 ilmoitet- tua minimivedenottoa vastaava käyttökustannus siitä riippumatta, otetaanko sopimuk- sen nojalla jonain vuonna vettä.

Mikäli yhteiskäytössä olevalla johto-osuudella tai vedenotto- tai käsittelyrakenteella ha- vaitaan kuntotutkimuksissa tai muuten saneeraustarvetta, Myyjällä on oikeus esittää saneerauskustannusten ennakkolaskutusta Ostajalta perustuen suunnittelussa tehtä- vään kustannusarvioon ja sopijapuolten karttaliitteeseen (nro) merkityissä pis-

teissä (nrot) mitattujen vesimäärien suhteeseen. Asiasta sovitaan vuosittaisessa

yhteistoimintaneuvottelussa.

VE B: Johtolinjan omistus- ja vastuuraja liittämiskohdassa

Kun vastuu johtolinjojen ja niihin liittyvien laitteiden käytöstä ja kunnossapidosta siirtyy Myyjältä Ostajalle karttaliitteeseen merkityssä liittämiskohdassa (veden toimituspiste), vastaa Myyjä käyttö- ja kunnossapitokustannuksista liittämiskohtaan saakka ja sisällyt- tää nämä kustannukset kohdan 20 mukaiseen veden myyntihintaan.

Mikäli sopimus koskee vain varavesiyhteyttä eli veden saannin turvaamista poikkeuk- sellisissa häiriötilanteissa, Myyjällä on oikeus veloittaa Ostajalta kohdassa 15 ilmoitet- tua minimivedenottoa vastaava hinta siitä riippumatta, otetaanko sopimuksen nojalla jonain vuonna vettä.

Ostaja vastaa käyttö- ja kunnossapitokustannuksista liittämiskohdasta eteenpäin omalla vastuualueellaan.

VEDEN MÄÄRÄ JA LAATU

12. Veden mittaus

Myyjä rakentaa mittauslaitteiston karttaliitteeseen    (nro) merkittyyn pisteeseen

_____(nro). Ostaja suorittaa Myyjälle mittauslaitteiston rakentamisesta aiheutuneet to- delliset kustannukset kuukauden kuluessa sitä koskevan laskun esittämisestä. Mittaus- kaivoon tulevan vesimittarin kustantaa Myyjä. Mittauslaitteisto mittareineen on Myyjän omaisuutta ja Myyjä huolehtii kustannuksellaan mittaamisesta, mittauskaivon ja mitta- laitteen hoidosta ja kalibroinnista. Mittarin kalibrointiaikataulusta sovitaan seuraavaa:

                                              .

Mikäli mittarin kalibroinnissa havaitaan virhe, virheeseen perustuvia saatavia Myyjä ja Ostaja voivat vaatia enintään kolmen vuoden ajalta.

13. Vastuun raja

Vastuu veden määrällisestä ja laadullisesta lain- ja sopimuksenmukaisuudesta siirtyy Myyjältä Ostajalle liittämiskohdassa, joka on esitetty karttaliitteessä     (nro).

14. Veden laatu

Tämän sopimuksen perusteella toimitettavan veden tulee täyttää kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaiset talousveden mikrobiologiset, kemialliset ja radioaktiivi- set laatuvaatimukset. Kumpikin sopijapuoli huolehtii veden laadusta ja laadun tarkkai- lusta omalla vastuualueellaan.

Myyjällä on velvollisuus antaa Ostajalle tiedoksi Ostajan verkostoon toimitetun veden viranomaistarkkailun näytetulokset viipymättä, mikäli Ostaja niitä pyytää. Myyjä antaa Ostajalle riittävät tiedot toimitettavan veden käyttökelpoisuuteen olennaisesti vaikutta- vista ominaisuuksista, esimerkiksi veden korroosio-ominaisuuksista ja kovuudesta sekä riittävät tiedot veden laadusta, hinnasta ja kulutuksesta, jotta Ostaja voi täyttää voi- massa olevan lainsäädännön mukaiset velvoitteet talousveden loppukäyttäjälle tiedot- tamisesta.

15. Vesimäärä ja paine

Mikäli sopimus koskee veden johtamista normaalitoiminnassa, Ostajan tulee pyrkiä ym- pärivuotiseen ja mahdollisimman tasaiseen vedenottoon.

Vedenotto saa kohdassa 12 kuvatulla mittaustavalla mitattuna olla enintään

m3/d

m3/a

l/s (hetkellinen)

Yllä olevassa taulukossa esitetty enimmäisvesimäärä on määritetty sopijapuolten kes- ken seuraavasti:

Mikäli sopimus koskee varavesiyhteyttä, sen ylläpitämiseksi vedenoton tulee olla vähin- tään

m3/d

m3/a

Veden toimitus tapahtuu sillä paineella, jolla vettä toimitetaan Myyjän omiin syöttöjoh- toihin mittauspaikan läheisyydessä. Myyjä ilmoittaa vesihuoltoalalla yleisesti hyväksyt- tävät maksimi- ja minimipainetasot Ostajalle. Myyjä ei ole velvollinen ryhtymään erityi- siin toimenpiteisiin toimitettavan veden paineen korottamiseksi tai alentamiseksi. Os- taja vastaa vedenpaineen yhteensopivuudesta Ostajan asiakkaiden vedenottojärjestel- miin ja vedentarpeeseen.

Ostaja on velvollinen pyydettäessä antamaan alueellaan tapahtuvaa veden jakelua ja käyttöä koskevia tietoja Myyjälle sellaisista seikoista, jotka vaikuttavat veden toimituk- seen Myyjältä Ostajalle.

Myyjä antaa alueeltaan Ostajalle riittävät tiedot talousveden keskimääräisestä kulutuk- sesta asiakastyypeittäin, jotta Ostaja voi täyttää voimassa olevan lainsäädännön mu- kaiset velvoitteet talousveden loppukäyttäjän tiedottamisesta.

VASTUU OMAISUUDESTA JA TOIMINNASTA

16. Omistussuhteet

Tällä sopimuksella ei muuteta ennen sopimuksen tekoa vallinneita omistussuhteita. So- pijapuolten tämän sopimuksen nojalla rakentamien vesijohtojen ja muiden laitteiden omistus on merkitty karttaliitteeseen      (nro).

TAI

Sopijapuolten tämän sopimuksen nojalla rakentamien vesijohtojen ja muiden laitteiden omistajuus on kuvattu liitteessä    (nro). Vedenotto- ja -käsittelylaitteet omistaa

________.

17. Korvaukset ja vakuutukset

Sopijapuoli, jonka hallinnassa omaisuus tosiasiallisesti on, vastaa vesihuolto-omaisuu- teen kohdistuvista vahingoista, korvauksista ja vahinkovakuutuksista yleisen kontrolli- vastuun periaatteen mukaisesti (vahingonvaara). Sopijapuoli huolehtii omaisuuden asi- anmukaisesta ylläpidosta, korjaamisesta ja uusimisesta. Sopijapuoli huolehtii/ei huo- lehdi hallinnassaan olevan omaisuuden vahinkovakuuttamisesta täydestä arvosta.

HALLINTO JA TALOUS

18. Edellä kohdissa 2 ja 4 tarkoitettujen korvausten suorittaminen

Maksut suoritetaan erikseen sovitun ohjelman (liitteenä) mukaan, kuitenkin viimeistään kuusi kuukautta vedentoimituksen aloittamisen jälkeen.

19. Käyttö- ja kunnossapitokustannusten laskuttaminen

Käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kohdassa 11 määriteltyjen tulevien sanee- rausten ennakkoon laskutettavat kustannukset laskutetaan veden hinnassa viimeisim-

män hyväksytyn tilinpäätöksen mukaisia toteutuneita kustannuksia vastaavina ennak- koerinä. Tilinpäätökseen perustuva tasauslaskutus toimitetaan seuraavan kalenterivuo- den loppuun mennessä.

20. Veden hinta ja laskutus

Myyjä veloittaa Ostajalle toimittamastaan vedestä vuosittain etukäteen määritetyn hin- nan. Hinnoitteluperusteet esitetään liitteessä (nro).

Myydyn veden laskutus tapahtuu neljännesvuosittain etukäteen. Laskutus käynnistyy, kun veden toimitus on alkanut.

(*Silloin, kun laskutus tapahtuu etukäteen, hyvitys tai lisälaskutus tapahtuu vuoden vaihteen jälkeen mittariluentaan perustuen. Ensimmäisen vuoden laskutus tapahtuu sopijapuolten yhteisesti sopiman arvion mukaan.)

Xxx Xxxxxx käyttää Myyjältä ostamaansa vettä vesijohtoverkostonsa huuhteluun ilmoit- taen huuhtelujen ajankohdat Myyjälle etukäteen, alennetaan tällaisiin huuhteluihin käy- tetyn veden hintaa x %.

21. Viivästyskorko

Maksamattomille erääntyneille maksuille on suoritettava eräpäivän jälkeen kulloinkin voimassa olevan korkolain mukainen viivästyskorko eräpäivästä täyden maksun tapah- tumiseen saakka.

22. Yhteistoiminta

Sopijapuolet kokontuvat vähintään kerran vuodessa tilinpäätösten valmistumisen jäl- keen ennen seuraavan vuoden talousarvion laatimista, esimerkiksi kunkin vuoden elo- kuun loppuun mennessä.

Sopijapuolet käsittelevät kokouksessa ainakin seuraavat asiat:

▪ Myyjä esittää edellisen vuoden toteutuneet kustannukset

▪ Hyväksytään edellisen vuoden lopullinen veden hinta

▪ Myyjä esittelee liitteen   _(nro) mukaisen laskelman seuraavan vuoden veden en- nakkohinnaksi.

▪ Käsitellään ja kirjataan sopimusta koskevat erimielisyydet tai muutosehdotukset.

▪ Esitellään kummankin sopijapuolen seuraavan vuoden vedenkäyttöennusteet, suunnittelu- ja rakennushankkeet sekä muut yhteistyöhön vaikuttavat seikat.

Kaikessa vesihuollon yhteistoiminnassa on varmistettava henkilöstön sitouttaminen yh- teistoimintaan normaalioloissa sekä poikkeus ja häiriötilanteissa.

VAHINGOT JA POIKKEUKSELLISET TILANTEET

23. Vahingon torjuminen ja rajoittaminen

Sopijapuolten tulee vahingon uhatessa tai sattuessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin, joita sopijapuolelta voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi. Kustannukset, jotka aiheutuvat sopijapuolelle vahingon torjumisesta ja rajoittamisesta toisen sopijapuolen vastuualueella, on korvattava.

Osana vesihuoltolain 15 a §:n mukaista lakisääteistä vesihuoltolaitoksen palvelujen tur- vaamista häiriötilanteissa sopijapuolet varmistavat työsopimuslain (55/2001) mukai- sissa työsopimuksissaan sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) virkasuhteita koskevissa sopimuksissaan, että niiden henkilöstön velvolli- suutena on kaikilta osin noudattaa myös tätä sopimusta tehdessään työtä toisen sopija- puolen alueella tai lukuun vesihuoltoa uhkaavan vahingon torjumiseksi ja rajoitta- miseksi.

Sama velvoite on ulotettava koskemaan myös terveydensuojelulain (763/1994) 8 ja 44

§:ssä, ympäristönsuojelulain 52 ja 120 §:ssä tarkoitettuja yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) vastaisia tai pelastuslain (379/2011) tarkoitettuja häiriö- ja poikkeustilanteita viranomaisen sitä edellyttäessä sopijapuolten verkkoon liittyvässä toiminnassa, vaikka siitä ei erikseen olisi sovittu.

Sopijapuolten on torjuttava ja rajoitettava vahinkoja tarpeen mukaan yhteistoiminnassa, nimettävä yhteistoiminnan vastuuhenkilöt erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin, tarken- nettava työnjohto- ja vastuuhenkilöiden johto-oikeudet sekä ohjeistettava vastuuhenki- löille poikkeus- ja häiriötilanteiden työturvallisuusjärjestelyt.

24. Korvausvelvollisuus

Myyjä on velvollinen korvaamaan Ostajalle jäljempänä 26. kohdassa tarkoitettujen toi- mitushäiriöiden sekä muutos- ja korjaustöiden aiheuttamat vahingot ja haitat, mikäli ne olisivat olleet kohtuullisiksi katsottavin toimenpitein vältettävissä.

Muuten sopijapuolet ovat velvollisia korvaamaan toisilleen vahingon, jonka syynä on tämän sopimuksen vastainen toiminta tai laiminlyönti. Välilliset vahingot korvataan ai- noastaan, mikäli vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Kumpikaan sopijapuoli ei kuitenkaan vastaa viivästyksestä ja vahingosta, joka johtuu ylivoimaisesta esteestä. Sopijapuolen on ilmoitettava ylivoimaisesta esteestä toiselle sopijapuolelle viipymättä, samoin kuin esteen lakkaamisesta. Ylivoimaiseen esteeseen rinnastetaan vedentoimituksen keskeyttäminen ihmishenkeä, terveyttä tai omaisuutta uhkaavasta vaarasta johtuvasta välttämättömästä syytä.

Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa vesihuollon järjestämistä tai palvelun tuottamista estävää tai rajoittavaa sopijapuolen vaikutusmahdollisuuksien ul- kopuolella olevaa estettä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomi- oon sopimuksentekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voi- nut välttää tai voittaa.

25. Poikkeuksellinen vedenotto

Poikkeuksellisella vedenotolla tarkoitetaan sellaista vedenottoa ja -kulutusta, joka poik- keaa siitä, mitä edellä tässä sopimuksessa on sovittu. Ostajan on sovittava Xxxxxx kanssa etukäteen poikkeuksellisesta vedenotosta, ellei syy ole ennalta arvaamaton ja ylivoimainen. Ostaja on velvollinen ilmoittamaan Myyjälle viipymättä sellaisista poik- keus- ja häiriötilanteista veden otossa, jotka saattavat aiheuttaa haittaa Myyjän toimin- nalle eivätkä vielä ole Myyjän tiedossa.

Ostaja on velvollinen korvaamaan poikkeuksellisesta vedenotosta Myyjälle aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. Kun tämän sopimuksen kohdassa 15 sovittu ottomäärä ylit- tyy, Myyjä voi lisätä veden hintaan enintään euroa/m3 ylityksen määrälle.

Mikäli enimmäismäärän ylittämisessä syynä on Ostajan huolimattomuus eikä ylityk- sestä ole tiedotettu Myyjää, korvaa Ostaja Myyjälle lisäksi vahingon tarpeelliset selvitte- lykulut.

Mikäli vesimäärä ylittää kohdassa 15 esitetyn maksimivuorokausimäärän ___ kertaa vuoden aikana, tämä sopimus päivitetään vesimäärien, kapasiteettivarausten ja kus- tannusten jaon osalta.

26. Vedentoimituksen häiriintyminen

Vedentoimituksen keskeyttämisestä tai rajoittamisesta Myyjän suorittamien korjaus- tai muutostöiden takia on sovittava etukäteen Ostajan kanssa, ja työ on pyrittävä suoritta- maan pienen vedenkulutuksen aikana, mikäli vika ei edellytä välittömiä korjaustoimen- piteitä. Toimitushäiriöstä on kuitenkin aina viipymättä ilmoitettava Ostajalle.

Ennalta arvaamatta ja äkillisesti syntyneistä vedentoimituksen keskeytyksistä tai rajoi- tuksista Myyjä tiedottaa olosuhteet huomioon ottaen viipymättä Ostajalle. Ylivoimaisen esteen sattuessa Xxxxx vapautuu vedentoimituksesta siinä määrin ja niin pitkäksi ajaksi kuin sopimuksen noudattaminen on ylivoimaisen esteen vuoksi mahdotonta.

Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa sopijapuolen vaikutusmahdolli- suuksien ulkopuolella olevaa estettä, jota sopijapuolen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon sopimuksentekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myöskään koh- tuudella olisi voinut välttää tai voittaa.

Ylivoimaisia esteitä ovat esimerkiksi lakko, saarto, työsulku tai puolustustila tai valmius- laissa tarkoitettu poikkeusolo, valvovan viranomaisen antamat määräykset ja ohjeet, tulipalo tai muut näitä vastaavat syyt, joiden vallitessa palvelun tuottaminen on mahdo- tonta tai kohtuutonta tai palvelu voidaan tuottaa vain rajoitetusti. Ylivoimaiseen estee- seen rinnastetaan vedentoimituksen keskeyttäminen ihmishenkeä, terveyttä tai omai- suutta uhkaavasta vaarasta johtuvasta välttämättömästä syystä.

27. Sopimuksen noudattaminen poikkeuksellisissa oloissa

Jos toisin ei ole erikseen sovittu, toimitettavaa vesimäärää voidaan vähentää, jos ve- destä on puutetta poikkeuksellisen kuivuuden, vedenottamon pilaantumisen tai muun vastaavan sopijapuolista riippumattoman syyn johdosta, eikä Myyjä pysty kohtuudella toimittamaan Ostajalle tässä sopimuksessa tarkoitettua määrää. Toimitus on saatet- tava normaaliksi heti vähennykseen oikeuttavan syyn poistuttua. Veden toimittamista Ostajalle ei saa kuitenkaan lakkauttaa kokonaan ilman valvovan viranomaisen tai tuo- mioistuimen päätöstä, jos Ostaja on vesihuoltolaitos, joka vastaa yhdyskunnan veden- hankinnasta eikä kyse ole edellä kohdassa 26 tarkoitetuista keskeytyksistä tai ylivoi- maisesta esteestä.

Sopijapuolet pyrkivät tekemään mahdollisia rajoituksia vedenjakelussa tasaisesti sekä ottamaan huomioon toisen sopijapuolen edut. Sopijapuolet noudattavat, mitä vedenot- toluvassa on mahdollisesti määrätty veden ottamisen tarkoituksesta ja määrästä, ve- denoton rajoittamisesta sekä ottamistarpeiden yhteensovittamisesta ja vedenoton eri- tyistilanteista. Sama koskee lupaviranomaisen määräämää vaaran poistamiseksi tai vahinkojen vähentämiseksi välttämätöntä väliaikaista toimenpidettä tai tämän kiireel- listä poikkeuksellisesta syystä antamaa oikeutta väliaikaiselle toimenpiteelle haitallisten seurausten estämiseksi. Pelastuslaissa tai valmiuslaissa tarkoitetuissa tilanteissa on noudatettava viranomaisen määräyksiä hätä- ja poikkeustilanteissa.

ERIMIELISYYDET

28. Erimielisyydet

Tämän sopimuksen pätevyyttä, tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet, joista sopijapuolet eivät neuvotellen voi sopia, ratkaistaan käräjäoikeudessa.

SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN

29. Sopimuksen tarkentaminen tai muuttaminen

Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkentaa yksityiskohtaisemmaksi, jos sopijapuolet niin sopivat. Lisäksi sopijapuolet voivat sopia vedentoimitukseen liittyvistä teknisistä järjes- telyistä sekä muista vesihuollon käytäntöön liittyvistä toimenpiteistä. Sopijapuolet neu- vottelevat sopimuksen muuttamisesta, mikäli siihen muuten ennen sopimuksen voi- massaolon päättymistä ilmenee riittävä syy.

Riittävä syy voi olla esimerkiksi pakottavan lainsäädännön, lupamääräyksen tai muun viranomaismääräyksen muutos, tekninen kehitys, sopijapuolen olosuhteiden olennai- nen muuttuminen tai muu vastaava syy. Sopimusta on muutettava, jos vesihuolto- tai muu lainsäädäntö sitä edellyttää.

30. Sopimuksen voimaantulo, siirtäminen, irtisanominen ja purkaminen

Tämä sopimus tulee voimaan, kun sopijapuolten toimivaltaiset edustajat ovat sen alle- kirjoittaneet ja päätökset sopimuksen hyväksymisestä ovat tulleet lainvoimaisiksi tai ne on pantu täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

Sopimusta ei voi siirtää muulle kuin kunnalliselle vesihuoltolaitokselle ilman molempien sopijapuolten suostumusta.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuoden kuluttua irtisanomisesta. Sopi-

musta ei voida kuitenkaan irtisanoa päättymään ennen vuotta _. Sopimus voi-

daan irtisanoa sopimusrikkomuksen takia kuukauden irtisanomisajalla, jos sopi-

musrikkomus vaarantaa sopijapuolen vesihuoltovelvollisuuksien noudattamisen, sopi- musrikkomusta ei ole korjattu kuukauden sisällä kirjallisista reklamaatioista

huolimatta eikä sopijapuolten vesihuoltovelvollisuuksien noudattaminen irtisanomisen takia vaarannu.

Sopimuksen tultua irtisanotuksi tai puretuksi toimitetaan sopijapuolten kesken taloudel- linen välienselvittely, jossa määritetään Ostajalle maksettava, Ostajan suorittamaa kus- tannusosuutta vastaava osuus Myyjän alueella olevien yhteisessä käytössä olleiden johtojen ja niihin kuuluvien laitteiden nykyarvosta siltä osin kuin Myyjä voi käyttää va- pautuvaa kapasiteettia hyväkseen. Näin määrättävä korvaus on suoritettava puolen vuoden kuluessa siitä, kun veden toimittaminen Ostajalle on lopetettu.

31. Liitteet

Tähän sopimukseen liitetään seuraavat asiakirjat:

▪ Karttaliite, johon merkitty riittävällä tarkkuudella omistajuusrajat, käyttö- ja kun- nossapitovastuurajat ja vesimäärän mittauspisteet

▪ Kapasiteettivaraukset vedenotosta ja -käsittelystä sekä johto-osuuksista

▪ Rakennusten, käsittelylaitteistojen ja johto-osien nykyarvon määrityskaava

▪ Hinnoitteluliite

▪ Maksuerätaulukko (jos sovitaan johtolinjojen rakentamisesta)

▪ Kapasiteettivarauksen mukaisten kustannusten maksuohjelma

Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopija- puolelle.

Päiväys

________________ Allekirjoitukset

3.1.3 Sopimusehtojen selitykset

A. SOPIMUS TALOUSVESIHUOLLON YHTEISTYÖSTÄ SOPIMUSEHTOJEN SELITYKSET

SOPIJAPUOLET (johtolause)

Sopimuksen johtolauseen tavoitteena on määrittää riittävän selkeästi se, mistä tässä sopimuksessa sovitaan. Johtolauseessa määritellään sopijapuolet ja selvitetään sopi- muksen tausta ja tarkoitus. Tausta ja tarkoitus on hyvä määritellä, sillä myöhemmin sitä voidaan käyttää ristiriitatilanteessa tulkinta-apuna, mikäli jonkin muun kohdan suhteen syntyy erimielisyyksiä. Johtolauseesta selviää myös, minne ja mihin tarkoitukseen vettä toimitetaan.

VEDENOTTO JA -KÄSITTELY

1. Myyjän velvoitteet vedenotossa ja -käsittelyssä

Kohdassa todetaan Xxxxxx velvoitteet vedenottoon ja -käsittelyyn liittyen.

2. Ostajan velvoitteet vedenotossa ja -käsittelyssä

Kohdassa 2 käsitellään Ostajan osallistumista Myyjän veden hankinnan ja -käsittelyn investointikustannuksiin. Kun Myyjälle kuuluva laitos otetaan yhteiseen käyttöön, tulee Ostajan suorittaa Myyjälle korvaus, jos Myyjä on varautunut Ostajan tarvitsemaan ka- pasiteettiin investoimalla laitoksiinsa. Sopimusmallissa mainitaan veden hankinta, ve- denpuhdistuslaitos, vesisäiliöt sekä pää- ja varavesijohdot. Korvaus perustuisi niiden rakentamis- ja laajennuskustannuksiin nykyarvoksi muutettuna. Jos tällaisia investoin- teja ei ole tehty, tätä kohtaa ei tarvita. Ostajan velvoitteista johto-osuuksiin liittyen sovi- taan erikseen kohdassa 4.

Yleistä investoinneista

Sopimuksen valmistelussa on esitetty myös sellaista mallia, että toinen sopijapuolista vastaisi sopimusmallissa tarkoitetuista investoinneista ja omistaisi rakennettavat laitteet ja laitokset. Tämä sopijapuoli hankkisi kohteelle rahoituksen ja laskuttaisi toiselta sopi- japuolelta siitä korvausta ns. pääomakuluina, jotka määriteltäisiin kapasiteettivarausten suhteessa. Näin omaisuus voitaisiin kirjata omistavan sopijapuolen taseeseen. Jos päädytään tällaiseen sopimukseen, on syytä huomata, että siinä ei voida käyttää kaik- kia tässä mallissa olevia ehtoja.

VEDEN TOIMITTAMINEN

3. Myyjän velvoitteet veden toimittamisessa

Kohdassa todetaan, mitä Myyjälle kuuluvia aikaisemmin rakennettuja johto-osia käyte- tään sopimuksessa tarkoitettuun veden toimittamiseen Ostajalle. Johto-osat merkitään karttaliitteeseen, joka numeroidaan ja otetaan sopimuksen liitteeksi.

4. Ostajan velvoitteet veden toimittamisessa

Kohdassa sovitaan edellisessä kohdassa mainittujen johto-osien käytöstä maksetta- vasta korvauksesta. Kun Myyjälle kuuluva laitteisto otettaisiin yhteiseen käyttöön, olisi tästä suoritettava Myyjälle korvaus. Malliehdossa lähdetään siitä, että Ostajan tulisi kor- vata toimitettavaa vesimäärää vastaava suhteellinen osuus kysymyksessä olevan

johto-osan nykyarvosta. Nykyarvon sijasta arvonmäärityksessä voidaan käyttää esi- merkiksi käyttöarvoa, jos sopijapuolet pääsevät yksimielisyyteen siitä, kuinka se määri- tellään. Vesimäärät ja korvaukset johto-osittain määriteltäisiin sopimuksen liitteessä.

Vaihtoehtoisesti korvaus Myyjän johto-osien käytöstä voidaan sisällyttää veden hin- taan.

JOHTOLINJOJEN RAKENTAMINEN

5. Johtolinjojen rakentaminen

Tämä osuus valitaan sopimukseen tarvittaessa.

Kohdassa määritellään sopijapuolten rakentamisvelvollisuus karttaliitteen avulla ja sovi- taan rakentamisen aloittamisajankohdasta. Oletuksena on rakentamisen urakoiden, ta- varoiden ja palveluiden kilpailutus erityisalojen hankintalain mukaisesti.

Vaihtoehdon A mukaan Myyjä ja Ostaja rakentavat vesijohtolinjan. Se, miten siihen kuuluvien johto-osien rakentaminen jaetaan Myyjän ja Ostajan kesken, yksilöidään karttaliitteessä.

Vaihtoehdossa B vain toinen sopijapuoli rakentaa ja toinen korvaa tälle rakennuskus- tannukset. Sopimustekstistä poistetaan tarpeeton sopijapuoli kohdista ”Myyjä/Ostaja”.

Vesihuoltolaitoksilla voi olla omia hankintoja koskevia sääntöjä, jotka tulee tuoda ilmi ja ottaa huomioon hankkeen eri vaiheissa.

6. Johtolinjojen ja niihin kuuluvien laitteiden uusiminen

Sopimuksen piiriin kuuluvien johtolinjojen sekä laitteiden peruskorjaus-, perusparan- nus-, uusimis- ja uudelleenrakentamistöissä eli saneerauksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin uuden vesijohdon rakentamisessa.

7. Rakentamiskustannukset

Kohdassa on tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi lueteltu ne kustannuserät, joista ja- ettavat rakennuskustannukset koostuvat, kun johdot ja laitteet rakennetaan sopijapuo- len omana työnä. Xxxxxxxxxx kustannuksiin luettaisiin myös rakentamisesta kolmannelle suoritettavat korvaukset (esimerkiksi korvaus johdon maahan sijoittamisesta), mutta ei korvauksia, jotka määrättäisiin suoritettavaksi sopijapuolen huolimattoman tai taitamat- toman menettelyn vuoksi. Varsinaiset vahingonkorvaukset käsitellään erikseen koh- dassa 24.

Siltä osin kuin käytetään ulkopuolista urakoitsijaa, mallissa katsotaan rakennuskustan- nuksiksi urakkahinta lisättynä rakennuttavan sopijapuolen rakennuttamis- ja valvonta- kustannuksilla.

Johtolinjojen rakentamiseen ei yleensä liity suuria kustannuksia aiheuttavia hallintoteh- täviä. Hallintokuluina voidaan käyttää x % sopimusehdon listan alakohdissa 1–4 tarkoi- tettujen menojen yhteismäärästä, missä x voi olla esimerkiksi 2 %, 3 %tai 4 %.

Vaihtoehtoisesti voidaan myös veloittaa todelliset hallintokulut, jotka ilmenevät kirjanpi- dosta tai talousarviosta ja jotka liittyvät listan alakohdissa 1–4 tarkoitettuihin toimenpi- teisiin.

Rakennuttaminen

Käytettäessä töiden suorituksessa ulkopuolista urakoitsijaa kustannukset muodostuvat urakkahinnasta sekä rakennuttamis- ja valvontakustannuksista. Kustannuslaskennan helpottamiseksi rakennuttamis- ja valvontakustannukset on määritelty tietyksi prosentti- osuudeksi urakkahinnasta. Näiden kustannusten suuren vaihtelun vuoksi malliin ei tälle kohdin ole sisällytetty mitään lukuarvoa. Rakennus- ja valvontakustannuksina voidaan käyttää esimerkiksi 12 %:n määrää, mikä on joissain tapauksissa käytetty yleiskulujen prosentti.

Urakat tulee kilpailuttaa kilpailuttamisesta annettujen ohjeiden ja lainsäädännön mu- kaan. Vesihuoltolaitoksilla voi olla omia hankintoja koskevia sääntöjä, jotka tulee tuoda ilmi ja ottaa huomioon hankkeen eri vaiheissa.

Urakoinnista sovitaan erillisellä sopimuksella.

Myös suunnittelukustannukset voidaan sisällyttää rakennuskustannuksiin, vaikka mal- liehdossa ei ole näin tehty. Suunnittelukustannukset jaetaan kullakin osuudella kapasi- teettivarausten mukaan. Jos suunnittelijana on toinen sopijapuoli, maksaa Myyjä/Os- taja suunnittelutyöstä sille kuuluvan kustannusosuuden todellisiin kustannuksiin pe- rustu-van laskelman mukaisesti lisättynä hallintokuluilla. Jos suunnittelijana on konsult- titoimisto, maksavat sopijapuolet kustannusosuutensa konsultin laskutuksen mukaan.

Sopijapuolet suorittavat osuutensa rakennuskustannuksista liitteessä (nro)

olevan maksuerätaulukon mukaisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia, että ”sopijapuolet suorittavat osuutensa rakennuskustannuksista sopimuksessa sovittuun päivämäärään mennessä.”

8. Suunnittelun, hankintojen ja rakentamisen yhteensovitus

Sopijapuolille annetaan mahdollisuus valvoa myös toisen sopijapuolen yleis- ja toteu- tussuunnittelua, hankintoja ja rakentamista, kun suunnitellaan ja rakennetaan tässä so- pimuksessa tarkoitettuja johtamislaitteita ja rakenteita. Suunnitteluun, rakentamiseen sekä urakoihin, jotka koskevat yhteisesti rahoitettavia rakenteita ja laitteita, on saatava etukäteen myös toisen sopijapuolen hyväksyntä. Sopijapuolet sitoutuvat lisäksi käyttä- mään yhteensopivia teknisiä järjestelmiä.

Rahoitukseen osallistuvan sopijapuolen tulee saada osallistua hankkeesta vastaavan sopijapuolen suunnittelu- ja työmaakokouksiin.

JOHTOLINJOJEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO

9. Veden toimittamisen aloittaminen

Sopimusehdossa määritellään veden toimituksen aloittamisen ajankohta. Lisäksi edel- lytetään, että siihen mennessä johtolinjat ja niihin kuuluvat laitteet tulee saada käyttö- kuntoon ja tehdä käyttöönottotarkastus.

10. Johtolinjojen käyttö ja kunnossapito

Käyttö- ja kunnossapitovastuu on mallissa jaettu kartalla selkeästi esitetyn jaon poh- jalta. Näin on vastuunjaolle saatu yksiselitteinen ja selkeä raja. Mikäli toiminta-alueja- osta poiketaan, siitä on sopimuksessa selvästi mainittava. Tässä kohdassa on siis mahdollista sopia operointivastuusta toisen sopijapuolen alueella.

Varavesiyhteyden testauksesta tulee sopia tässä kohdassa. Määritellään, kuka vastaa testauksen toteutuksesta, kuinka usein testausta tehdään, ja mihin ja miten testauksen suorittaminen dokumentoidaan. Erilliseen liitteeseen voidaan määritellä tarkemmin, mi- ten testaus suoritetaan (esim. otetaanko vesinäyte, mitä siitä analysoidaan, pidetäänkö vesimääristä ja painetasoista kirjaa, veden juoksutuspisteet, kuinka pitkään vettä juok- sutetaan).

11. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset

Johtolinjojen ja niihin kuuluvien laitteiden käyttö- ja kunnossapitokustannuksiksi laske- taan malliehdon mukaan toteutuneet kustannukset hallintokuluilla lisättynä. Hallintoku- luiksi katsotaan malliehdossa esimerkiksi 4 % toteutuneista käyttö- ja kunnossapitokus- tannuksista. Käyttö- ja kunnossapitokustannusten voidaan katsoa riippuvan varsin suo- raan käsitellystä vesimäärästä, mistä syystä näiden kustannusten jakoperusteeksi on mallissa valittu mitattujen vesimäärien suhde. Näin ollen sopijapuolet osallistuvat käyt- tökustannuksiin mitattujen vesimäärien mukaan.

Käyttö- ja kunnossapitokustannusten laskuttamisesta sanotaan jäljempänä kohdassa 19, jonka mukaan ne sisällytetään veden hintaan. Vaihtoehtoisesti laskuttamisesta voi- daan sopia esimerkiksi niin, että ne laskutetaan neljännesvuosittain, puolivuosittain tai kuukausittain.

VEDEN MÄÄRÄ JA LAATU

12. Veden mittaus

Mittauslaitteiston osalta rakentamis-, hoito- ja kustannusvastuu on ratkaistu pitkälti käy- tännöllisten näkökohtien perusteella siten, että mittauslaitteisto on Myyjän omaisuutta. Myyjä myös rakentaa sen ja huolehtii kustannuksellaan sen hoidosta ja kunnossapi- dosta. Ostaja vastaisi kuitenkin mittausrakennuskustannuksista. Laitteisto olisi Myyjän tai vaihtoehtoisesti Ostajan omaisuutta, mutta kummassakin tapauksessa Myyjä huo- lehtisi kustannuksellaan niiden hoidosta.

Mittarin kalibroimisesta sovitaan ja aikataulu esitetään sopimuksessa riittävällä tarkkuu- della.

13. Vastuun raja

Vastuu vedestä ja sen laadusta siirtyy Ostajalle liittämiskohdassa, johon mittauslait- teisto rakennetaan. Sopimusmallin kohdassa 13 pyritään siihen, että vastuun raja ilmoi- tetaan mahdollisimman tarkasti. Tämä on yksi kaikkein tärkeimmistä sopimusehdoista.

Vastuun raja on kohdan 13 mukaan liittämiskohdassa olevassa mittauskaivossa tai muussa rakenteessa, jossa mittari sijaitsee. Se voi olla myös esimerkiksi ”vesimittarin jälkeen olevassa liitoslaipassa.” Jos liittämiskohta itsessään on selvästi yksilöitävissä, ”liittämiskohdassa” riittää määrittelemään vastuun rajan. Jos matkan varrella käytetään lisäksi jonkun kolmannen johtoja, vastuukysymykset tulee miettiä uudestaan eikä niitä voida kuitata tässä mallissa olevalla sopimusehdolla.

14. Veden laatu

Toimitettavan veden tulee täyttää kulloinkin voimassa olevan terveydensuojelulainsää- dännön mukaiset talousveden laatuvaatimukset. Samat vaatimukset koskevat myös asiakkaille toimitettavaa vettä. Mallissa on lisäksi lähdetty siitä, että Myyjä antaa Osta-

jalle riittävät tiedot toimitettavan veden korroosio- ym. veden käyttökelpoisuuteen olen- naisesti vaikuttavista ominaisuuksista. Apuna veden laadun määrittelyssä voidaan täl- löin käyttää esimerkiksi talousvesiasetuksen (352/2015) soveltamisopasta.

Vastuu veden laadusta kuuluu sille sopijapuolelle, jonka toiminnasta laatuvirheen voi- daan todistaa aiheutuneen. Kummankin sopijapuolen tulee varmistaa veden laatu omalla vastuualueellaan. Myyjän ja Ostajan vastuualueen raja määräytyy sen mukaan kuin edellä kohdassa 13 sanotaan.

Vesihuoltolain 16 § mukainen Tiedottamisvelvollisuus ja Valtioneuvoston asetus vesi- huollon tietojärjestelmästä ja tiedottamisesta 6/2023 määrittävät talousveden loppu- käyttäjälle toimitettavat tiedot veden laadusta. Tässä sopimuksessa tulee määritellä, mitä tietoja Ostaja tarvitsee Myyjältä täyttääkseen mainitut velvoitteet. Esimerkiksi tiet- tyjä analyyseja voidaan tehdä vain vedenottamolta lähtevästä vedestä (Myyjän vastuu- alue) eikä välttämättä verkostopisteistä (Ostajan vastuualue). Nämä tulostiedot tulee olla Ostajan käytettävissä. Tällöin tietojen keräämisestä, käsittelystä ja tiedonvaihdosta on sovittava tässä kohdassa.

15. Vesimäärä ja paine

Sopimuksessa tulisi olla todettuna myös hetkellinen vedenoton enimmäismäärä l/s, vaikka siinä ilmoitettaisiin, mikä on vedenoton enimmäismäärä m3/a ja m3/d. Sopimus- kohdassa kuvataan, miten enimmäismäärä on määritetty.

Toimitettavan veden enimmäismääristä voidaan sopia myöhemmin uudelleen, jos sii- hen ilmenee myöhemmin jäljempänä sopimuksen kohdassa 29 tarkoitettu riittävä syy. Vesi toimitettaisiin Ostajalle sillä paineella, jolla sitä toimitetaan Myyjän omiin syöttöjoh- toihin mittauspaikan läheisyydessä. Selvyyden vuoksi todettaisiin, että Xxxxx ei ole vel- vollinen ryhtymään erityisiin toimenpiteisiin toimitettavan veden paineen korottamiseksi tai alentamiseksi.

Vesihuoltolain 16 § mukainen Tiedottamisvelvollisuus ja Valtioneuvoston asetus vesi- huollon tietojärjestelmästä ja tiedottamisesta 6/2023 määrittävät talousveden loppu- käyttäjälle toimitettavat tiedot veden määrästä ja kulutuksesta, mm. vertailu vastaavien asiakkaiden keskimääräiseen talousveden kulutukseen. Tässä sopimuksessa tulee määritellä, mitä tietoja Ostaja tarvitsee Myyjältä täyttääkseen mainitut velvoitteet. Esi- merkiksi vedenkulutuksen vertailu vastaavien asiakkaiden kulutukseen on mahdollista toteuttaa Myyjän ja Ostajan yhdessä muodostamalla alueella. Tällöin tietojen keräämi- sestä, käsittelystä ja tiedonvaihdosta on sovittava tässä kohdassa.

VASTUU OMAISUUDESTA JA TOIMINNASTA

16. Omistussuhteet

Sopimuksella ei muuteta ennen sopimuksentekoa vallinneita omistussuhteita. Muuten sopimuksessa tarkoitettujen laitteiden omistus jakautuu, kuten käyttö- ja kunnossapito- vastuukin, kartalla yksiselitteisesti esitetyn jaon mukaisesti. Hallinnolliset alueet (kunta- raja, toiminta-alue) voivat muuttua, joten kartalla esitetty jako on tässä paras. Karttaliite on helppo tarvittaessa päivittää.

Liittämiskohta on selkein jakoperuste silloin, kun sen käyttäminen on mahdollista. Olisi hyvä päästä siihen, että käyttö- ja kunnossapitovastuun ja omistuksen perusteet olisi- vat yhdenmukaiset (kts. sopimuksen kohta 10).

Veden otto- ja käsittelylaitteet voi omistaa Myyjä, Myyjä ja Ostaja yhdessä tietyssä suh- teessa tai jokin ulkopuolinen taho, jolta ne esimerkiksi vuokrataan. Veden mittauskai- von osalta on aikaisemmin esitetty omistajaksi joko Myyjää tai Ostajaa kohdan 12 mu- kaisesti.

17. Korvaukset ja vakuutukset

Kohdassa sovitaan korvauksista sekä mahdollisista vahinko- ja vastuuvakuutuksista. Sopijapuoli, jonka hallinnassa omaisuus tosiasiallisesti on, vastaa vesihuolto-omaisuu- teen kohdistuvista vahingoista, korvauksista ja vahinkovakuutuksista yleisen kontrolli- vastuun periaatteen mukaisesti (vahingonvaara). Jos omaisuus on sopijapuolten xxx- xxxxx omistuksessa, on sovittava, kumpi on vastuussa mahdollisten vakuutusten xxxx- xxxxxxx ja ylläpidosta. Vahinko voi olla yllättävä ja tuottamuksesta riippumaton taikka toimintaan liittyvä tuottamuksesta aiheutuva vahinko, jonka syntymiseen varaudutaan toiminnan vastuuvakuutuksella.

Jos vakuuttamisesta sovitaan, sopijapuoli voi vastata omaisuutensa vakuuttamisen li- säksi oman vesihuoltotoimintansa vastuuvakuuttamisesta vahinkojen varalta. Vastuu- vakuutus voi kattaa mm. ylläpidon ja oman rakentamisen vahingot sekä vesihuollon keskeytymisen. Sopijapuoli sitoutuu yleensä vaatimaan urakoitsijoilta vähintään vastaa- via vahinkovastuuvakuutuksia. Vahinkovastuuvakuutuksen omavastuun määrästä voi myös sopia mm. urakoitsijoiden kanssa.

HALLINTO JA TALOUS

18. Edellä kohdissa 2 ja 4 tarkoitettujen korvausten suorittaminen

Tämän malliehdon käytössä on syytä olla tarkkana, että otsikossa ja sopimusehdossa ei vahingossa viitata sellaiseen sopimusehtoon, johon ei ole tarkoitus viitata.

Sopimuksiin ei aina tule mallin kohtien 2 tai 4 vastaavaa ehtoa tai ainakin sopimusehto- jen numerointi saattaa poiketa tästä mallista. Sama pitää paikkansa, kun muuallakin sopimusmallissa käytetään viittauksia.

Kohdassa 18 sovitaan siitä, millä tavalla edellä sopimusmallin kohdissa 2 ja 4 tarkoite- tut maksut suoritetaan. Kyse on lähinnä maksujen aikataulusta. Maksuperusteista on sovittu jo edellä kohdissa 2 ja 4.

Ensinnäkin voidaan sopia, että Ostaja maksaa Myyjälle korvausta Myyjän johto-osien käytöstä kohdan 4 mukaan. Lisäksi voidaan sopia, että Xxxxxx suorittaa Myyjälle kor- vausta Myyjän veden hankintaan tarvittavien laitosten ja vesijohtojen rakentamis- ja laajennuskustannuksista kohdan 2 mukaan. Kun Myyjälle kuuluva laitos otetaan yhtei- seen käyttöön, tulisi Ostajan suorittaa Myyjälle korvaus, jos Myyjä on varautunut Osta- jan tarvitsemaan kapasiteettiin investoimalla laitoksiinsa. Kohdassa 4 tarkoitetaan Myy- jän ennen sopimuksentekoa tiettyyn päivämäärään mennessä tekemiä investointeja.

1) Kohdan 18 malliehdossa lähdetään siitä, että korvausta maksetaan erikseen sovitun maksuohjelman mukaan.

2) Toisena vaihtoehtona on, että korvaus sisällytetään veden hintaan, vaikka tätä ei ole tuotu esille malliehdossa.

3) Kolmas vaihtoehto on liittymissopimusmalli, jossa käytetään Myyjän normaalia liitty- missopimusta. Siinä tapauksessa tätä sopimusta talousvesihuollon yhteistyöstä ei tar- vita.

Korvausten tulisi olla suoritettuna viimeistään kuudessa kuukaudessa veden toimituk- sen aloittamisen jälkeen. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia, että ne on suoritettava esi- merkiksi viimeistään kuudessa kuukaudessa tämän sopimuksen voimaan tulon jälkeen.

Korvauksen veloittaminen rahoitusosuusmaksuna

Jos päädytään siihen vaihtoehtoon, että edellä sopimusmallin kohdassa 2 ja 4 tarkoi- tettu korvaus veloitetaan rahoitusosuusmaksuna tai sisällytetään siihen, maksamisesta voidaan sopia esimerkiksi seuraavasti:

Maksu voidaan jakaa haluttaessa useille vuosille. Ostaja maksaa rahoitusosuusmak- sua esim. 15 vuoden ajan (= sopimuskausi). Rahoitusosuusmaksu jaetaan 15 x n:ään tasaerään (jossa n = laskujen määrä vuodessa) ja laskutetaan aina vesilaskun yhtey- dessä. Kunakin vuonna maksamattomalle rahoitusosuusmaksun määrälle (kesäkuun lopun saldo) lasketaan 12 kuukauden Euribor-korko, joka lisätään rahoitusosuusmak- suun.

19. Käyttö- ja kunnossapitokustannusten laskuttaminen

Käyttö- ja kunnossapitokustannukset laskutetaan tämän malliehdon mukaan veden hin- nassa ennakkoerinä, jotka määritellään viimeisimmän hyväksytyn tilinpäätöksen mu- kaan. Tulevasta tilinpäätöksestä nähdään toteutuneet käyttö- ja kunnossapitokustan- nukset, joiden perusteella voidaan toimittaa tasauslaskutus. Tilinpäätökseen perustuva tasauslaskutus toimitetaan seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

20. Veden hinta ja laskutus

Mallin kohdan 20 mukaan Myyjä veloittaa Ostajalle toimittamastaan vedestä vuosittain etukäteen määritetyn hinnan. Hinnoitteluperusteet esitettäisiin tarkemmin sopimuksen liitteessä. Edellä 19-kohdassa sanotaan käyttö- ja kunnossapitokustannusten laskutta- misesta veden hinnassa.

Esimerkiksi korvaus Myyjän suorittamista laitosinvestoinneista, siltä osin kuin Ostaja ei ole sitä jo suorittanut, voidaan niin haluttaessa sisällyttää veden hintaan ja jakaa kapa- siteettivarausten suhteessa.

Veden hinta Ostajalle voidaan sopia tässä sopimuskohdassa olemaan esimerkiksi Myyjän normaalihinnaston mukainen, tai se voidaan laskea olemaan x % käyttömak- suista. Sopijapuolet voivat myös keskenään sopia jonkun muun hinnoitteluperusteen. Veden hinnan on riiputtava mm. siitä, onko Ostaja osallistunut vedenoton ja -käsittelyn sekä johto-osuuksien rakentamiskustannuksiin.

Myyty vesi laskutetaan etukäteen tai jälkikäteen riippuen siitä, kumpi vaihtoehto vali- taan sopimusta tehtäessä. Myydyn veden laskutuksesta voidaan sopia useilla vaihto- ehtoisilla tavoilla. Laskutus voi esimerkiksi tapahtua kuukausittain/neljännesvuosit- tain/puolivuosittain etukäteen tai mittauksen perusteella jälkikäteen.

Silloin, kun sovitaan niin, että laskutus tapahtuu etukäteen, hyvitys tai lisälaskutus teh- dään vuoden vaihteen jälkeen mittarinluennan perusteella. Ensimmäisen vuoden lasku- tus tehdään tällöin sopijapuolten yhteisesti hyväksymän arvion mukaan.

Hinnoitteluperusteet esitetään sopimuksen liitteessä, koska liitettä voidaan tarvittaessa tarkistaa ilman, että koko sopimusta täytyy muuttaa. Myös liitteen tarkistukseen tai muutokseen tulee olla sopimuksen muuttamista koskevassa kohdassa 29 tarkoitettu syy ja kummankin sopijapuolen suostumus. Jos tarvitaan olennainen muutos, se vaatii yleensä muutoksia myös itse sopimusehtoihin.

Arvonlisäverosta

Ennen sopimuksentekoa verotuskysymykset on syytä selvittää verotoimiston kanssa. Sopimuksissa todetaan yleensä arvonlisäveron suorittamisesta. Veden hintaan tai muuhun sopimuksessa tarkoitettuun suoritukseen tulee lisätä voimassa olevan lainsää- dännön mukainen arvonlisävero, kun suoritus on lain mukaan arvonlisäverollinen. Ar- vonlisävero tulee ottaa huomioon, kun sovitaan hinnoitteluperusteista. Jos sopimuk- seen kirjattaisiin euromääriä, niiden yhteydessä tulisi todeta myös arvonlisäverosta.

21. Viivästyskorko

Kohdan 21 mukaan viivästyskorko määräytyy korkolain nojalla. Se tarkoittaa, että Suo- men Pankki ilmoittaa kesä- ja joulukuussa kulloinkin seuraavalla puolivuotiskaudella vii- västyskoron määrittämisessä käytettävän viitekoron ja viivästyskoron. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä.

Vaihtoehtoisesti viivästyskorolle voidaan sopia sopimusta tehtäessä jokin kohtuullinen prosentti, joka kirjataan sopimukseen [vuotuinen      %:n viivästyskorko].

22. Yhteistoiminta

Sopimusehdossa on sovittu yhteistoimintaan liittyvien kokousten määrä/vuosi ja niiden ajankohta. Sopimuksessa todetaan ne asiat, jotka sopijapuolten tulee käsitellä kokouk- sessaan. Yhteistoiminnan merkitys sopimusyhteistyön onnistumisen eli turvallisen ja häiriöttömän talousvesihuollon kannalta on merkittävä.

Sopijapuolet voivat myös sopia henkilöstön sitouttamisesta sopimuksissaan vesihuol- lon yhteistoimintaan ja erityisesti varautuen häiriöiden ja poikkeustilanteiden hallintaan sekä vahinkojen torjumiseen ja rajoittamiseen. Yhteistoiminta kattaa myös vastuuhenki- löiden nimeämisen ja toiminnan sekä muun henkilöstön toiminnan ja vastuusuhteet häi- riö- ja poikkeustilanteissa.

VAHINGOT JA POIKKEUKSELLISET TILANTEET

23. Vahingon torjuminen ja rajoittaminen

Veden toimitushäiriöistä sekä muutos- ja korjaustöistä aiheutuneet vahingot ja haitat olisi Myyjän korvattava Ostajalle silloin, kun kysymys on sellaisista vahingoista, joiden syntyminen olisi ollut kohtuullisiksi katsottavin toimenpitein Myyjän estettävissä.

Muuten sopijapuolet ovat velvollisia korvaamaan toisilleen vahingon, jonka syynä on tämän sopimuksen vastainen toiminta tai laiminlyönti, ellei kyseessä ole ylivoimainen este. Tämä tarkoittaa, että myös Ostaja voi olla Myyjälle korvausvelvollinen.

Sopijapuolten tulee vahingon uhatessa tai sattuessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin, joita sopijapuolelta voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi. Kustannukset, jotka aiheutuvat sopijapuolelle vahingon torjumisesta ja rajoittamisesta toisen sopijapuolen vastuualueella, on korvattava.

Sopijapuolten on henkilöstön kanssa laadittavissa sopimuksissa huolehdittava, että ve- sihuoltolaitoksen palvelut turvataan häiriötilanteissa molempien sopijapuolten edut huo- mioon ottaen. Ehto on yhdenmukainen vesihuollon häiriötilanteisiin varautumisen kanssa. Sopimukset edellyttävät vastuuhenkilöiden nimeämistä erilaisiin häiriö- ja poik-

keustilanteisiin, työnantajan työnjohto-oikeuden ja vastuuhenkilön johto-oikeuden tar- kentamista poikkeus- ja häiriötilanteissa sekä poikkeus- ja häiriötilanteiden työturvalli- suusjärjestelyjen ohjeistusta.

Myyjän korvausvelvollisuus voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun Myyjä toimit- taa Ostajalle vettä, joka ei täytä talousveden laatuvaatimuksia. Vahinkoa aiheutuu, jos Ostaja ei pysty sen takia huolehtimaan omista toimitusvelvoitteistaan.

Ostajan korvausvelvollisuus voi toteutua esimerkiksi silloin, kun hän ei noudata sovit- tuja ottomääriä. Korvausvelvollisuuden syntyminen sovitun ottomäärän ylittämisestä edellyttää kuitenkin, että ylittämisestä on aiheutunut varsinaisia vahinkoja, jolloin koh- dassa 25 tarkoitettu ”sakkomaksu” ei riitä hyvitykseksi.

Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole kohdan 23 mukaan, jos vahinko johtuu ylivoi- maisesta esteestä. Ylivoimainen este määritellään sopimusehdossa 26. Ylivoimainen este voidaan määritellä myös toisin, mutta ei ole tarkoituksenmukaista luetella tyhjentä- västi niitä tilanteita, jotka katsotaan ylivoimaiseksi esteeksi. Sopimusehtoon voidaan silti lisätä tarkentava maininta esim. siitä, että lakkoa ja muuta työtaistelutoimenpidettä pidetään ylivoimaisena esteenä myös silloin, kun toimenpide kohdistuu suoritusvelvolli- seen sopijapuoleen tai kun tämä on siihen osallisena.

Sopimusmallin tässä kohdassa on vahingon torjumista ja rajoittamista koskeva ehto. Sopijapuolen tulee ottaa huomioon toiminnassaan myös toisen sopijapuolen etu. Siksi sopijapuolten tulee toimia myös toisen sopijapuolen vastuualueella niin, että vahinko jää mahdollisimman vähäiseksi silloin, kun siihen on mahdollista vaikuttaa.

Välillisistä vahingoista

Tässä sopimusmallissa välillisiä vahinkoja ei ole rajattu korvausvelvollisuuden ulkopuo- lelle. Ne on kuitenkin mahdollista rajata. Käytännössä sopimuksia laadittaessa onkin syytä pohtia, onko tarvetta rajoittaa mallin kohdassa 24 tarkoitettu korvausvelvollisuus välittömiin vahinkoihin ja rajata välilliset vahingot sen ulkopuolelle. Jos korvausvelvolli- suus koskee myös välillisiä vahinkoja, korvausvelvollisuus on laajempi.

Vesihuoltolain 28 §:n 3 momentin mukaan välillisenä vahinkona pidetään muun mu- assa vahinkoa, joka aiheutuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta. Vesi- huoltolain mukaan välillisten vahinkojen tulisi kuitenkin kuulua korvausvelvollisuuden piiriin silloin, kun vahingon syynä on sopijapuolen tahallisuus tai huolimattomuus.

Vesihuoltolaki ei koske vesihuoltolaitosten välistä kauppaa, joten vesihuoltolakia ei so- velleta tässä mallissa tarkoitettuun sopimukseen. Lisäksi kauppalain 67 §:ssä on lue- teltu välilliset vahingot. Ei ole kuitenkaan selvää, miltä osin kauppalakia sovelletaan tässä mallissa tarkoitettuun sopimukseen.

Jos jompaakumpaa edellä mainituista pykälistä halutaan käyttää apuna välillisten va- hinkojen määrittelyssä, sopimuksessa voidaan viitata siihen. Pykäläviittaus ei ole kui- tenkaan ainoa eikä ehkä paraskaan tapa ottaa välilliset vahingot huomioon. Sen sijaan sopimukseen voidaan kirjoittaa näkyviin, mitä siinä tarkoitetaan välillisillä vahingoilla, ja ottaa mallia esimerkiksi vesihuoltolain 28 §:n 3 momentista.

24. Korvausvelvollisuus

Myyjän korvausvelvollisuus koskee tilanteita, joista aiheutuneet vahingot ja haitat olisi- vat olleet kohtuullisiksi katsottavin toimenpitein vältettävissä. Korvausvelvollisuus ei koske etukäteen sovittuja katkoja veden toimittamisessa.

Muuten sopijapuolet ovat velvollisia korvaamaan toisilleen vahingon, jonka syynä on tämän sopimuksen vastainen toiminta tai laiminlyönti. Välilliset vahingot korvataan ai- noastaan, mikäli vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Kumpikaan sopijapuoli ei kuitenkaan vastaa viivästyksestä ja vahingosta, joka johtuu ylivoimaisesta esteestä. Ylivoimaisia esteitä ovat esimerkiksi lakko tai muu työtaistelu- toimenpide (myös silloin, kun toimenpide kohdistuu suoritusvelvolliseen sopijapuoleen tai kun tämä on siihen osallisena), saarto, työsulku tai puolustustila tai valmiuslaissa tarkoitettu poikkeusolo, valvovan viranomaisen antamat määräykset ja ohjeet, tulipalo tai muut näitä vastaavat syyt, joiden vallitessa palvelun tuottaminen on mahdotonta tai kohtuutonta tai palvelu voidaan tuottaa vain rajoitetusti.

25. Poikkeuksellinen vedenotto

Poikkeuksellisella vedenotolla tarkoitetaan sellaista vedenottoa, joka poikkeaa siitä, mitä sopimuksessa on sovittu. Vesilaitoksen häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi tulisi Ostajan vedenoton olla mahdollisimman tasaista. Lisäksi on tarpeen asettaa veden- otolle kiinteät vuorokautiset ja vuosittaiset ylärajat. Ostaja saa poiketa sovitusta veden- otosta ainoastaan Myyjän luvalla, ellei ennalta arvaamaton ylivoimainen syy pakota niistä poikkeamaan.

Ostajan tulee ilmoittaa Myyjälle viipymättä sellaisista häiriö- ja poikkeustilanteista, jotka ovat ennalta arvaamattomia ja ylivoimaisia, mikäli sillä saattaa olla vaikutusta Myyjän toimintaan. Myyjän oman kapasiteetin turvaamiseksi voidaan määritellä rajat maksimi- vedenotolle. Kun sopimuksessa tarkoitettu vedenotto ylittyy, Myyjä voi esimerkiksi ko- rottaa veden hintaa ylityksen määrältä sopimuksessa sovitulla tavalla. Ostaja on velvol- linen korvaamaan poikkeuksellisesta vedenotosta Myyjälle aiheutuvat ylimääräiset kus- tannukset, myös tilanteen selvittelykustannukset, mikäli enimmäismäärän ylittämisen syynä on Ostajan huolimattomuus eikä Myyjää ole tiedotettu. Määritellyn kuutiohinnan on hyvä sisältää myös Myyjän pääomakulut. Sopimusmallissa lähdetään siitä, että hin- nan lisäys koskee ylityksen määrää eikä koko otettavaa määrää.

Mikäli vesimäärä ylittää määritetyn maksimivuorokausimäärän useaan kertaan vuo- dessa, tilannetta ei enää voida pitää poikkeuksellisena ja sopimus on tällöin hyvä päi- vittää vähintään kohdan 15 enimmäisvesimäärän osalta. Kohdassa määritetään, kuinka monta ylitystä vuoden aikana sallitaan.

26. Vedentoimituksen häiriintyminen

Mallissa on lähdetty siitä, että korjaus- ja muutostöistä on sovittava etukäteen Ostajan kanssa ja työ on pyrittävä suorittamaan pienen vedenkulutuksen aikana, jolloin siitä on mahdollisimman vähän haittaa. Kiireelliset korjaustoimenpiteet on kuitenkin voitava suorittaa välittömästi vian ilmaannuttua. Myyjän on ilmoitettava Ostajalle välittömästi olosuhteet huomioon ottaen ennalta arvaamattomista ja äkillisesti syntyneistä veden toimituksen keskeytyksistä tai rajoituksista.

Yleisissä toimitusehdoissa olevat kohdat veden toimituksen virheestä, ylivoimaisesta esteestä sekä ennalta arvaamattomasta tilapäisestä keskeytyksestä voidaan lisäksi kir- joittaa sopimukseen tarkentamaan veden toimitushäiriöiden yksityiskohtaisuutta, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista ottaa yleisiä toimitus- ehtoja vesihuoltolaitosten välisten sopimusten osaksi, koska ne on tarkoitettu pääasi- assa vesihuoltolain soveltamisalaan kuuluvien asiakkaiden ja laitoksen välisiin sopi- muksiin.

27. Sopimuksen noudattaminen poikkeuksellisissa oloissa

Sopimusehto koskee toimitusvelvollisuutta poikkeuksellisissa oloissa. Poikkeuksellisia oloja ovat esimerkiksi poikkeuksellinen kuivuus, vedenottamon pilaantuminen tai muu vastaava syy, joka ei riipu sopijapuolista ja joka johtaa siihen, että Myyjä ei pysty koh- tuudella toimittamaan Ostajalle sopimuksessa tarkoitettua määrää vettä. Lähtökohtana on, että sovittua toimitusvelvollisuutta tulisi noudattaa myös poikkeuksellisissa oloissa.

Sopijapuolten tulee varautua ennakolta poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Tämä on syytä pitää mielessä sopimusta laadittaessa. Täysimääräistä toimitusvelvollisuuden noudat- tamista ei kuitenkaan voi vaatia silloin, kun vettä ei ole riittävästi eikä veden riittämättö- myys riipu sopijapuolista.

Sopimusehdossa tarkoitetaan sellaisia tilanteita, jotka eivät yleensä pakota välittömästi keskeyttämään tai vähentämään veden toimittamista ja jotka ovat melko pitkäkestoisia. Niissä on aina puute vedestä, mutta veden puutteeseen ei ole syynä sopijapuolten me- nettely, vaan jokin ulkoinen tekijä. Sopimusehdossa tarkoitetaan sellaista vesipulaa, jonka aiheuttamiin haittoihin sopijapuolet pystyvät kuitenkin jossain määrin vaikutta- maan.

Sopimusmallin 27-kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa vedentoimitusta voitaisiin yleensä vähentää tilapäisesti ilman, että kyseessä olisi sopimuksen vastainen toiminta tai lai- minlyönti. Sopimusehdossa ei kuitenkaan tarkoiteta ylivoimaista estettä tai keskeytyk- siä korjaus- ja muutostöiden johdosta, joita käsitellään edellä sopimusmallin kohdassa 26.

Jos olosuhteissa tapahtuisi pysyvä muutos, tulisi neuvotella sopimuksen muuttami- sesta jäljempänä kohdassa 29 tarkoitetulla tavalla.

Sopijapuolten on pyrittävä toimimaan ja rajoittamaan vedenottoa tasapuolisesti sopija- puolten alueilla. Niiden on kuitenkin noudatettava lupien mahdollisia priorisointijärjes- tyksiä, vedenottolupia sekä poikkeuksellisten tilanteiden määräyksiä ja niiden vallitessa tai uhatessa annettuja oikeuksia haitallisten seurausten estämiseksi ja rajoittamiseksi.

ERIMIELISYYDET

28. Erimielisyydet

Kohdassa sovitaan sopimusta koskevien erimielisyyksien ratkaisemisesta käräjäoikeu- dessa. Kohdassa on otettu huomioon toiminnan läpinäkyvyysvaatimukset sekä tarpeen mukaan salassa pidettävät tiedot. Välimiesmenettelyä ei suositella sen ollessa lähtö- kohtaisesti kokonaisuudessaan salainen, koska vesihuoltolaitoksen toiminnan on ol- tava läpinäkyvää. Välimiesmenettelyn kustannukset voivat muodostua varsin korkeiksi.

Vesihuoltoon liittyy myös salassa pidettäviä tietoja. Sopijapuolet voivat sopia, että ne hakevat mahdollisille liikesalaisuuksille tai muulle luottamukselliselle tiedolle oikeuden- käynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaista salassapito- määräystä.

SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN

29. Sopimuksen tarkentaminen tai muuttaminen

Laajoja hankkeita koskeville sopimuksille on luonteenomaista, että ne lähtökohdat ja edellytykset, joiden varaan sopimus on rakennettu, saattavat ajan myötä olennaisesti muuttua.

Muutoksia ei voida ennustaa tarkasti. Niinpä monia vastaisuudessa eteen tulevia kysy- myksiä on jätettävä avoimeksi. Sopijapuolet voivat ainoastaan sitoutua tasavertaiseen toimintaan myös muuttuneissa olosuhteissa. Tätä nk. lojaliteettiperiaatetta on koros- tettu sopimusmallin kohdassa 29, jossa sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan keske- nään sopimuksen tarkistamisesta, jos olosuhteiden muutos sitä edellyttää. Sopimusta voidaan myös täsmentää yksityiskohtaisemmaksi.

Sopimuksen muuttaminen edellyttää molempien sopijapuolten suostumusta ja 29 koh- dan ensimmäisessä kappaleessa sopijapuolille asetetaan velvoite neuvotella sopimuk- sen muuttamisesta tietyissä tilanteissa. Sopimusta on voitava muuttaa silloin, kun sopi- muksen voimassapitäminen olemassa olevin ehdoin olisi kohtuutonta toiselle sopija- puolelle tai molemmille. Tällainen tilanne voi syntyä mm. silloin, kun pakottava lainsää- däntö, lupamääräys tai muu viranomaismääräys muuttuu tai tekninen kehitys, sopija- puolen olosuhteiden olennainen muutos tai muu vastaava syy niin vaatii. Jos esimer- kiksi Myyjän lupaehdot muuttuvat olennaisesti, toimitettavan veden enimmäismääristä, joita tarkoitetaan edellä kohdassa 15, on voitava sopia uudelleen.

Jos sopimus on käynyt joltain osin kohtuuttomaksi toisen sopijapuolen kannalta ja muu- tokseen olisi kohdassa 29 tarkoitettu peruste, mutta muutosta ei saada aikaan neuvot- telussa, sopijapuoli voi pyytää oikeudelta sopimuksen muuttamista kohtuullisemmaksi.

30. Sopimuksen voimaantulo, siirtäminen, irtisanominen ja purkaminen

Kohtaan sisältyvät tavanmukaiset sopimuksen voimaantuloa ja irtisanomista koskevat lausekkeet. Aika, jonka kuluessa sopimusta ei voida irtisanoa, tulisi sopia riittävän pit- käksi, esimerkiksi 15–20 vuodeksi. Varsinaista irtisanomisaikaakaan ei tulisi sopia 3 vuotta lyhyemmäksi.

On syytä harkita ennen sopimuksentekoa myös sitä, miten sopimuksen jatkumiseen suhtaudutaan, jos toinen sopijapuoli muuttuu.

Kohtaan on tarkennettu sopimuksen irtisanomisehtoja sopimusrikkomuksen takia.

Sopimuksen irtisanominen on eri asia kuin sen purkaminen. Purkaminen on luonteel- taan toisenlainen ja erittäin poikkeuksellinen toimenpide. Purkaminen liittyy esimerkiksi siihen, että sopimussuhteessa tapahtuu jotain odottamatonta, jota ei ole mahdollista korjata. Sopimusta ei saa purkaa ilman perusteltua aihetta, sillä seurauksena voi olla vahingonkorvausvelvollisuus. Perusteltu aihe voi olla esimerkiksi se, että sopimuksen mukainen suoritus käy mahdottomaksi.

31. Liitteet

Karttaliite, johon vastuuraja merkitään yksiselitteisesti, on yksi tämän sopimuksen tär- keimmistä liitteistä.

Ennen päiväystä ja allekirjoitusta yksilöidään sopimuksen liitteet ja ilmoitetaan sopi- musten kappalemäärä tavanomaiseen tapaan.

3.2 B. SOPIMUS JÄTEVESIHUOLLON YHTEISTYÖSTÄ

3.2.1 Sopimusmallin sisällysluettelo

SOPIJAPUOLET 31

JÄTEVEDEN JOHTAMINEN. 31

1. Johtamisreitti ja liittämiskohta 31

2. Liittyjän oikeus käyttää Vastaanottajan verkostoa jätevesiensä johtamiseen. 31 VIEMÄRILINJOJEN RAKENTAMINEN 32

3. Jätevesiviemäreiden rakentaminen 32

4. Viemärilinjojen ja niihin kuuluvien laitteiden uusiminen 32

5. Rakennuskustannusten laskeminen 32

6. Rakentamisen urakka-, tavara- ja palveluhankintojen sekä omista töistä aiheutuvien kustannusten jako 33

7. Muutos- ja laajennustöiden kustannukset 33

8. Suunnittelun, hankintojen ja rakentamisen yhteensovitus 33

VIEMÄRILINJOJEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO 33

9. Liittyjän jätevesien johtamisen aloittaminen Vastaanottajan viemäriverkostoon/jätevedenpuhdistamolle 33

10. Ylläpito 34

11. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset 34

JÄTEVESIEN MÄÄRÄ JA LAATU 34

12. Jätevesien määrä 34

13. Hule- ja vuotovedet 35

14. Jätevesien laatu 36

15. Jätevesien laadun ja määrän tarkkailu 36

16. Tarkastukset 36

JÄTEVEDENPUHDISTAMON RAKENTAMINEN 36

17. Jätevedenpuhdistamon rakentamis- ja laajentamiskustannukset; nykyarvon määrittäminen 36

18. Jätevedenpuhdistamon rakennuskustannusten jakaminen 37

JÄTEVEDEN PUHDISTAMINEN 37

19. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannukset 37

20. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannusten jakaminen 37

LIETTEET 37

21. Puhdistamolietteen käsittely 37

22. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto 37

VASTUU OMAISUUDESTA JA TOIMINNASTA 38

23. Viemäriverkoston sekä jätevedenpuhdistamon omistus 38

24. Korvaukset ja vakuutukset 38

HALLINTO JA TALOUS 38

25. Laskutus 38

26. Viivästyskorko 39

27. Yhteistoiminta 39

28. Luvat ja lupiin perustuvat kustannukset 40

VAHINGOT JA POIKKEUKSELLISET TILANTEET 40

29. Vastuu kolmansille osapuolille aiheutuvista vahingoista 40

30. Poikkeukselliset tilanteet 40

31. Vahingon torjuminen ja rajoittaminen 41

32. Ylivoimainen este 41

ERIMIELISYYDET 41

33. Erimielisyydet 41

SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN 42

34. Sopimuksen tarkentaminen tai muuttaminen 42

35. Sopimuksen voimaantulo, siirtäminen, irtisanominen ja purkaminen 42

36. Liitteet 43

SOPIMUSEHTOJEN SELITYKSET 44

3.2.2 Sopimusmalli

B. SOPIMUS JÄTEVESIHUOLLON YHTEISTYÖSTÄ SOPIJAPUOLET

XX (jäljempänä ”Liittyjä”)

YY (jäljempänä ”Vastaanottaja”)

Liittyjä ja Vastaanottaja sopivat jätevesihuollon yhteistyöstä koskien jätevesien johta- mista ja (tarvittaessa) jätevesiviemäreiden rakentamista alueella (alueen nimi)

_______:n (laitoksen nimi) viemäriverkostoon ja (puhdistamon nimi) n jäte-

vedenpuhdistamolla käsiteltäväksi seuraavalla tavalla.

☐ jätevesiviemärin rakentamisesta yhteiskäyttöön

☐ jätevesihuollon hankinnoista

☐ urakat

☐ tavarat

☐ palvelut

☐ jäteveden johtamisesta (mistä; nimi/paikka) alueelta

_________________(minne; puhdistamon/paikan nimi)

☐ jäteveden johtamisesta yhden vesihuoltolaitoksen alueelta ___________

(nimi/paikka) toisen vesihuoltolaitoksen alueen (nimi/paikka) kautta

kolmannelle osapuolelle (nimi/paikka)

☐ jätevedenpuhdistamon omistusosuuden jakamisesta

☐ jätevedenpuhdistamon rahoitusosuuksista

☐ jätevesiviemärin linjaosuuden omistusosuuden jakamisesta

☐ jätevesiviemärin linjaosuuden rahoitusosuuksista

☐ jätevedenpumppaamoiden ja jätevesiviemärin operoinnista

☐ jätevedenpuhdistamon operoinnista

Sopimuksen kohteena olevat verkostot, pumppaamot ja jätevedenpuhdistamot on esi- tetty karttaliitteessä    (nro). Kartta-aineisto on oltava molempien sopijapuolien saata- villa myös sähköisenä.

JÄTEVEDEN JOHTAMINEN

1. Johtamisreitti ja liittämiskohta

__________n jätevedet johdetaan n jätevedenpuhdistamolle seuraavasti:

Johtamisreitti ja liittämiskohta on merkitty liitekarttaan. Liittämiskohta sijaitsee

_____________.

2. Liittyjän oikeus käyttää Vastaanottajan verkostoa jätevesiensä johtamiseen Vaihtoehto A

Liittyjällä on oikeus käyttää laadultaan ja määrältään tämän sopimusten mukaisten jäte- vesien johtamiseen Vastaanottajalle kuuluvia karttaliitteeseen merkittyjä viemärilinjoja

     (nrot). Korvaukseksi tästä Liittyjä suorittaa Vastaanottajalle kapasiteettiva-

raustaan kunkin viemärilinjan kokonaismitoitusvesimäärästä vastaavan osan ao. vie- märilinjan nykyarvosta. Liittyjän jätevesimäärät ja suoritettavat korvaukset viemärilinjoit- tain on esitetty liitteessä      (nro)

Vaihtoehto B

Liittyjällä on oikeus käyttää laadultaan ja määrältään tämän sopimuksen mukaisten jä- tevesien johtamiseen Vastaanottajalle kuuluvia karttaliitteeseen merkittyjä viemärilinjoja

   (nrot) suorittamatta korvausta näiden linjojen käytöstä.

Kohta 2 jätetään pois, jos valmiita viemäreitä ei tule yhteiseen käyttöön. VIEMÄRILINJOJEN RAKENTAMINEN

3. Jätevesiviemäreiden rakentaminen

Sopijapuolet kilpailuttavat yhdessä vesihuollon julkisina hankintoina yhteisen verkoston osien rakentamisen urakat, tavarat ja palvelut hankintalain/erityisalojen hankintalain mukaisesti. Rakennusurakat sekä tavara- ja palveluhankinnat suoritetaan tarpeen mu- kaan yhteishankintoina ja toteutetaan sopijapuolten yhdessä sopimalla tavalla. Sopija- puolet hankkivat ja rakentavat yhteensopivia teknisiä järjestelmiä.

Viemärilinjan ja siihen kuuluvien laitteiden rakentava sopijapuoli hakee sijoittamiselle ja rakentamiselle tarvittavat oikeudet ja luvat.

Vaihtoehto A

Liittyjä ja Vastaanottaja rakentavat karttaliitteeseen    (nro) merkityn viemärilinjan (paikannimi) jätevedenpuhdistamolle/verkostoon siten, että Liittyjä rakentaa

karttaliitteeseen merkityt viemärilinjat (nrot) niihin kuuluvine laitteineen ja Vas-

taanottaja karttaliitteeseen merkityt viemärilinjat     (nrot) niihin kuuluvine laittei- neen. Rakentaminen aloitetaan (pvm.) mennessä.

*Vaihtoehto B:

Liittyjä /Vastaanottaja rakentaa karttaliitteeseen     (nro) merkityn viemärilin- jan jätevedenpuhdistamolle/verkostoon (tarkka paikka) siten, että Liittyjä/Vas-

taanottaja rakentaa karttaliitteeseen merkityt viemärilinjat     (nrot) niihin kuuluvine laitteineen ja Liittyjä/Vastaanottaja osallistuu kustannuksiin. Rakentaminen aloitetaan

_______(pvm.) mennessä.

4. Viemärilinjojen ja niihin kuuluvien laitteiden uusiminen

Mikäli viemärilinjoja niihin kuuluvine laitteineen sopimuskautena perusparannetaan, pe- ruskorjataan tai uudelleenrakennetaan, noudatetaan näiden töiden toteuttamisessa sa- moja periaatteita kuin viemärilinjaa laitteineen ensikertaa rakennettaessa.

5. Rakennuskustannusten laskeminen

Sopijapuolen omana työnä rakennettavien ja uusittavien jätevesiviemärilinjojen ja niihin kuuluvien laitteiden kustannuksiksi luetaan seuraavat erät:

1. Verkostoon liitettävien koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden hankintamenot

2. Työpalkat sosiaalikuluineen

3. Omaan työhön liitännäiset konetyökustannukset

4. Kolmannelle maksettavat korvaukset viemärilinjan rakentamisesta aiheutuvista hai- toista tai vahingoista (kuten korvaukset putken maahan sijoittamisesta), ei kuitenkaan, jos korvauksen suorittaminen johtuu huolimattomasta tai taitamattomasta menettelystä.

5. Hallintokuluina x % kohdissa 1.–4. tarkoitettujen menojen yhteismäärästä.

6. Hankintamenoista ja omaan työhön liittyvästä rakentamistyöstä aiheutuvat rahoitus- kulut.

Siltä osin kuin töiden suorituksessa käytetään ulkopuolista urakoitsijaa, katsotaan ra- kennuskustannuksiksi urakkahinta lisättynä rakennuttavan sopijapuolen urakkatarjous- ten kilpailuttamisesta johtuvilla tosittein todennetuilla kustannuksilla ja rakennuttamis- ja työn valvontakustannuksilla. Rakennuttamis- ja työn valvontakustannusten määräksi katsotaan % urakkahinnasta ja rakentamisen rahoituskuluista. Urakoinnista sovi-

xxxx urakoitsijan kanssa erillisellä sopimuksella.

6. Rakentamisen urakka-, tavara- ja palveluhankintojen sekä omista töistä aiheutu- vien kustannusten jako

Sopijapuolet osallistuvat rakennus- ja uusimiskustannuksiin kullakin karttaliitteen _____

(nro) mukaisella viemäriosalla kapasiteettivaraustensa suhteessa. Kapasiteettivarauk- set on esitetty liitteessä     (nro).

HUOM.

Kohdat 3, 4, 5 ja 6 jätetään pois, jollei uutta tai saneerattavaa yhteiseen käyttöön tule- vaa viemäriä tai sen laitetta rakenneta.

7. Muutos- ja laajennustöiden kustannukset

Muutos- ja laajennustöiden kustannukset suorittaa se sopijapuoli, jonka vesihuollosta aiheutuvaan tarpeeseen rakennettava lisäkapasiteetti perustuu. Mikäli lisäkapasiteetti perustuu lainsäädännön muutoksiin tai muuten sopijapuolten yhteiseen tarpeeseen, osallistuvat sopijapuolet rakennuskustannuksiin erikseen vesihuoltolain aiheuttamispe- riaatteen mukaisesti sovittavien lisäkapasiteettivarausten suhteessa.

8. Suunnittelun, hankintojen ja rakentamisen yhteensovitus

Sopijapuolella on oikeus valvoa myös toisen sopijapuolen toteuttamisvastuulle kuulu- vien ja tässä sopimuksessa tarkoitettujen viemärilinjojen, pumppaamoiden ja jäteve- denpuhdistamon suunnittelua, hankintoja ja rakentamista. Suunnitelmat, rakentamiset, tavara- ja palveluhankinnat sekä urakat, jotka koskevat yhteisesti toteutettavia jäteve- den johtamisjärjestelmiä, rakenteita ja rakennelmia, suoritetaan yhteishankintoina ja to- teutetaan sopijapuolten yhdessä sopimalla tavalla.

Urakat sekä tavarat ja palvelut kilpailutetaan hankintalain / erityisalojen hankintalain kynnysarvojen mukaisesti sekä tarvittaessa hankitaan yhteishankintoina. Sopijapuolet hankkivat ja rakentavat yhteensopivia teknisiä järjestelmiä.

Hankkeesta vastaava sopijapuoli varaa rahoitukseen osallistuvalle sopijapuolelle tilai- suuden osallistua suunnittelu- ja työmaakokouksiin.

VIEMÄRILINJOJEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO

9. Liittyjän jätevesien johtamisen aloittaminen Vastaanottajan viemäriverkostoon/jä- tevedenpuhdistamolle

Liittyjän jätevesien johtaminen Vastaanottajan verkostoon/jätevedenpuhdistamolle aloi- tetaan viimeistään _. Siihen mennessä tässä sopimuksessa tarkoitettujen

jätevesien johtamisjärjestelmien sekä puhdistamon tulee olla käyttökunnossa ja käyt- töönottotarkastuksen tehtynä.

10. Ylläpito

Kumpikin sopijapuoli huolehtii karttaliitteeseen (nro) merkittyjen viemärilinjojen ja

niihin kuuluvien pumppaamojen ja muiden laitteiden käyttö- ja kunnossapitotehtävistä sekä muusta ylläpidosta samassa karttaliitteessä merkityillä vastuualueilla.

11. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset

Viemärilinjojen ja niihin kuuluvien pumppaamojen ja muiden laitteiden käyttö- ja kun- nossapitokustannuksiksi lasketaan toteutuneet kustannukset lisättynä hallintokuluilla, joiksi katsotaan x % toteutuneista kustannuksista. Sopijapuolella on oikeus tarkastaa toisen sopijapuolen mittauksia sekä käyttö- ja kunnossapitokustannuksia koskeva kir- janpito.

Vaihtoehto A

Viemärilinjojen, pumppaamoiden ja niihin kuuluvien muiden laitteiden käyttö- ja kun- nossapitokustannukset jaetaan viemäriosittain sopijapuolten kunkin ajankohdan mitat- tujen virtaamien suhteessa. Liittyjän jätevesien mittausasema sijaitsee karttaliitteen (nro)___________ kohdassa ja Liittyjä/Vastaanottaja (tarpeeton poistetaan) vas-

taa sen rakentamisesta ja käytöstä sekä tuloksen oikeellisuudesta. Mittausasema liite- tään Liittyjän ja Vastaanottajan vesihuollon kaukovalvontaan. Vastaanottajan jätevesi- määrän mittaus, jonka tulosta käytetään virtaamien suhteen laskennassa, tapahtuu

   kohdassa. Vastaanottaja vastaa mittauksen käytöstä ja tuloksen oikeellisuu- desta.

HUOM.

Jos käytetään vaihtoehtoa B, se vaikuttaa mm. laskutusta koskevan 25-kohdan muotoi- luun.

Vaihtoehto B

Viemärilinjojen ja niihin liittyvien laitteiden käyttö- ja kunnossapitokustannukset jaetaan eri viemäriosuuksien linjapituuksilla painotettuihin mitoitusvesimäärävarauksiin perus- tuen siten, että Vastaanottajan hoidossa olevien viemäriosuuksien kustannuksista mak- saa Liittyjä % ja Liittyjän hoidossa olevien viemäriosuuksien kustannuksista mak-

saa Vastaanottaja     %. Pumppaamoiden ja niihin kuuluvien laitteiden käyttö- ja kunnossapitokustannukset jaetaan pumppaamoittain mitattujen kokonaisjätevesimää- rien suhteessa.

JÄTEVESIEN MÄÄRÄ JA LAATU

12. Jätevesien määrä

Sopijapuolten oikeus johtaa jätevesiä viemäriin määräytyy alla olevassa taulukossa tai liitteessä     (nro) esitettyjen kapasiteettivarausten mukaan.

Liittyjä voi johtaa jätevesiä Vastaanottajan viemäriverkostoon / jätevedenpuhdistamoon kohdassa 15 kuvatulla mittaustavalla mitattuna enintään

m3/a tai m3/vko tai m3/kk (pitkäaikainen)

m3/d

m3/h

l/s (hetkellinen)

Edellä olevassa taulukossa esitetty enimmäisjätevesimäärä on määritetty sopijapuolten kesken seuraavasti:

Liittyjä voi ylittää mainittuja määriä lyhytaikaisesti    kertaa vuodessa. Ylityksestä tu- lee ilmoittaa toiselle sopijapuolelle, jos se on tiedossa etukäteen. Ylittäjä vastaa ylityk- sestä aiheutuvista lisäkustannuksista siten, että Vastaanottaja voi lisätä veden hintaan enintään euroa/m3 ylityksen määrälle.

Kun kapasiteetin ylitys jatkuu tai sopijapuolella on tiedossa pitkäaikainen kapasiteetin ylitys runkoviemäreiden, pumppaamoiden tai puhdistamon osalta, ylittäjä on velvollinen vuokraamaan tai ostamaan tarvitsemansa kapasiteetin toisen sopijapuolen vapaana olevasta kapasiteetista. Toinen sopijapuoli on velvollinen antamaan vuokralle tai myy- mään vapaana olevaa kapasiteettia.

Jos vapaata kapasiteettia ei ole riittävästi, sitä hankitaan laajennuksella. Lisäkapasi- teettia tarvitseva sopijapuoli vastaa laajennuksen kustannuksista edellä kohdassa 7 sa- notulla tavalla. Sitä sovelletaan myös silloin, kun kumpikin sopijapuolista tarvitsee lisä- kapasiteettia.

13. Hule- ja vuotovedet

Sopimusta sovelletaan vuotovesiin, mutta ei hulevesiin eli sade- ja sulamisvesiin eikä perustusten kuivatusvesiin

TAI

Sopimusta sovelletaan vuotovesiin sekä rakennetulla alueella maan pinnalle, raken- nuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden sekä perustusten kuivatusvesien viemäröintiin siltä osin kuin sopijapuoli on ottanut niistä huolehtiakseen.

Hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty ilman Vastaanottajan lupaa. Sopi- japuolet sitoutuvat vähentämään järjestelmällisesti hule-, vuoto- ja perustusten kuiva- tusvesien määrää jätevesiviemärissä omalla alueellaan. Jos sopijapuoli vastaa kunnan puolesta hulevesien viemäröinnistä sekaviemäröintinä tämän sopimuksen mukaiseen jätevesiviemäriverkostoon, se pyrkii muuttamaan verkoston saneerauksen yhteydessä sekaviemäröityjä alueita erillisviemäröidyiksi ja vähentämään näin hulevesien johta- mista jätevesiviemäriin.

Sopijapuoli on velvollinen luotettavalla tavalla mittaamaan viemäriverkostoon johta- miensa hulevesien määrää sekä vuotovesien määrää jäteveden laskutustietojen ja ver- tailupisteiden mittaustietojen erotuksista vähintään vuosittain. Sopijapuoli pitää kirjaa vesimääristä.

Mikäli Liittyjän vuotuinen hule- ja vuotovesimäärä ylittää 100 % vuotuisesta jätevesi- määrästä tai on yli 0,5 litraa/sekunti putkikilometriltä, on Liittyjä velvollinen tekemään vuotovesiselvityksen ja ryhtymään sen tarpeelliseksi osoittamiin toimenpiteisiin kohtuul- lisessa ajassa. Liittyjän on tällöin esitettävä aikataulutettu saneeraussuunnitelma Vas- taanottajan kanssa pidettävässä vuosittaisessa kokouksessa.

Maksua koskeva ehto on kohdassa 25, jossa sanotaan muutenkin laskuttamisesta.

14. Jätevesien laatu

Tässä sopimuksessa tarkoitettuun viemäriin tai suoraan puhdistamolle johdettavien jä- tevesien tulee täyttää lainsäädännön, ympäristöluvan ja Vastaanottajan yleisten toimi- tusehtojen mukaiset laatuvaatimukset sekä liitteessä     (nro) esitetyt laatuvaati- mukset. Jos Liittyjän toimittama jätevesi ei täytä näitä laatuvaatimuksia, Liittyjä vastaa Vastaanottajalle siitä mahdollisesti aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista myöhem- min kohdassa 19 sovittavalla tavalla.

Teollisuuden jätevesien osalta noudatetaan Vastaanottajan kulloinkin voimassa olevia ohjeita ja raja-arvoja. Sopijapuolet eivät tee teollisuusjätevesi- tai erityisliittymissopi- muksia asettamatta vastaanottamalleen jätevedelle edellä tarkoitettujen vaatimusten edellyttämiä ehtoja.

Mikäli Liittyjän verkostoon on tarvetta johtaa teollisuuden prosessijätevesiä, sopijapuol- ten tulee ennalta varmistua siitä, että Vastaanottajan puhdistamo kykenee käsittele- mään ne lupaehtojensa mukaisesti. Liittyjän tulee varata Vastaanottajalle tilaisuus an- taa lausuntonsa, kun Liittyjä ja teollisuuslaitos neuvottelevat teollisuuslaitoksen sopi- muksen ehdoista. Tarvittaessa kumpi tahansa sopijapuoli voi vaatia, että kyseisen teol- lisuuslaitoksen tulee toteuttaa verkoston tai puhdistamon kannalta tarpeelliset esikäsit- telytoimet. Liittyjän on annettava sopimusehdot Vastaanottajan tarkistettaviksi salassa- pitomääräysten estämättä. Vastaanottajalla on oikeus halutessaan olla osapuolena Liit- tyjän viemäröintialueella solmittavissa teollisuus- tai erityisliittymissopimuksissa (kolmi- kantasopimus).

15. Jätevesien laadun ja määrän tarkkailu

Vastaanottaja suorittaa tässä sopimuksessa tarkoitettuun yhteiseen jätevesiviemäriin tai jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien laadun tarkkailua sopijapuolten erik- seen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailuohjelman mukaisesta tarkkai- lusta aiheutuvat kustannukset katsotaan puhdistamon käyttökustannuksiksi. Vastaanot- taja/Liittyjä (tarpeeton poistetaan) rakentaa mittauslaitteiston ja tilan mittausta ja jäteve- sinäytteiden ottoa varten karttaliitteeseen     (nro) merkittyyn pisteeseen

_____(nro). Liittyjä vastaa mittauspisteen rakentamiskustannuksista.

Mittarin asentamisesta vastaa Liittyjä/Vastaanottaja (tarpeeton poistetaan). Mittauslait- teisto on Liittyjän/Vastaanottajan omaisuutta ja Vastaanottaja huolehtii kustannuksel- laan sen hankinnasta ja hoidosta.

16. Tarkastukset

Vastaanottajalla on oikeus suorittaa tarpeellisia tarkastuksia ja tutkimuksia Liittyjän vie- märiverkostossa. Liittyjän edustajalle tulee varata tilaisuus olla läsnä tarkastuksissa ja tutkimuksissa. Liittyjä maksaa tällaisesta tarkastuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset, mikäli sen viemäriverkostossa havaitaan olennainen Vastaanottajan jä- teveden johtamis- tai käsittelytoimintaa haittaava virheellisyys, epäkuntoisuus tai puut- teellisuus.

JÄTEVEDENPUHDISTAMON RAKENTAMINEN

17. Jätevedenpuhdistamon rakentamis- ja laajentamiskustannukset; nykyarvon mää- rittäminen

Jätevedenpuhdistamon rakennus- ja laajentamiskustannuksiin luetaan liitteessä ____

(nro) luetellut kustannuserät. Puhdistamon nykyarvo on määritetty liitteessä    (nro).

18. Jätevedenpuhdistamon rakennuskustannusten jakaminen

Sopijapuolet osallistuvat (nimi) jätevedenpuhdistamon rakennuskustannuksiin

liitteessä     (nro) esitettyjen kapasiteettivarausten suhteessa. JÄTEVEDEN PUHDISTAMINEN

19. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannukset Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannuksiksi katsotaan:

1. Puhdistamon varsinaiset käyttömenot mukaan luettuna lietteen käsittely- ja loppusi- joitusmenot (sisältää myös velvoitetarkkailun ja muut ympäristölupiin perustuvat me- not).

2. Sopijapuolten jätevesien johtamisen aiheuttamista haitoista ja vahingoista maksetta- vat korvaukset (esimerkiksi kalatalousmaksut), lukuun ottamatta korvauksia, joiden suorittaminen perustuu sopijapuolen huolimattomaan tai taitamattomaan menettelyyn.

3. Kunnossapito- ja korjaustöistä aiheutuvat menot

4. Hallintokuluina x % kohtien 1.–3. menojen yhteismäärästä.

20. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannusten jakaminen

Sopijapuolet osallistuvat puhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin mitattujen jätevesimäärien suhteessa, ellei jäteveden laadusta muuta johdu. Sopijapuolten kuor- mitusosuudet määritetään seuraavan kaavan mukaan:

(kaavasta tarkemmin selostusosan kohdassa 20)

Liittyjän jätevesivirtaama ja tarvittaessa kuormitustekijät mitataan liitteeseen    (nro) merkityissä pisteissä (nrot). Mittaus suoritetaan kussakin pisteessä ajankohtana,

joka on liitteessä (nro) erikseen mainittu.

HUOM.

Laskutusajankohta tulee määritellä niin, että se sopii yhteen kohdan 27 mukaisen ko- koontumisajankohdan kanssa.

LIETTEET

21. Puhdistamolietteen käsittely

Lietteen käsittelystä ja loppusijoituksesta vastaa Vastaanottaja. Lietteen käsittely- ja loppusijoituskustannukset sisältyvät puhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin, joista sopijapuolet vastaavat siten kuin edellä tämän sopimuksen kohdassa 20 on sovittu.

22. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto

Sopijapuolten alueiden sakokaivolietteet kuljetetaan liitteessä (nro) määritettyi-

hin vastaanottopaikkoihin.

VASTUU OMAISUUDESTA JA TOIMINNASTA

23. Viemäriverkoston sekä jätevedenpuhdistamon omistus

Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa käyttöön otettujen jätevesiviemäreiden, pump- paamoiden, puhdistamoiden tai muiden laitteiden omistussuhteet eivät muutu, jollei tässä sopimuksessa sitä erikseen sovita.

A

Vastaanottaja omistaa jätevedenpuhdistamon, jonne Liittyjän jätevedet johdetaan tämän sopimuksen mukaisesti.

TAI

B

Yhteisomisteinen puhdistamo

Tässä tapauksessa on suositeltavaa muodostaa Puhdistamo Oy, jolloin siitä tulee tämän sopimuksen osapuoli.

Sopijapuolten tämän sopimuksen nojalla rakentamien sekä ennen tämän sopimuksen solmimista rakennettujen viemäreiden, pumppaamoiden, puhdistamoiden ja muiden laitteiden omistus on merkitty karttaliitteeseen nro      .

HUOM.

Kohdassa 23 viitataan samaan karttaliitteeseen kuin edellä kohdassa 1, 2, 3, 6, 10, 11

ja 15.

24. Korvaukset ja vakuutukset

Sopijapuoli, jonka hallinnassa omaisuus tosiasiallisesti on, vastaa vesihuolto-omaisuu- teen kohdistuvista vahingoista, korvauksista ja vahinkovakuutuksista yleisen kontrolli- vastuun periaatteen mukaisesti (vahingonvaara). Sopijapuoli huolehtii/ei huolehdi omai- suuden asianmukaisesta ylläpidosta, korjaamisesta ja uusimisesta. Xxxxxxxxxxx huoleh- tii hallinnassaan olevan omaisuuden vahinkovakuuttamisesta täydestä arvosta.

HALLINTO JA TALOUS

25. Laskutus Rakennuskustannusten maksaminen

Sopijapuolet suorittavat osuutensa edellä tässä sopimuksessa tarkoitetuista rakennus- kustannuksista ja/tai uusimis-, muutos- ja/tai laajentamiskustannuksista liitteenä ____

(nro) olevan maksuerätaulukon mukaisesti/ mennessä.

Mikäli sopijapuolet ovat sopineet Liittyjän käyttävän Vastaanottajan viemärilinjoja koh- dan 2 A mukaisesti, kapasiteettivarauksen mukainen korvaus sopimuksen kohteena olevien viemärilinjojen nykyarvosta suoritetaan liitteenä (nro) olevan maksuerä-

taulukon mukaisesti/ mennessä.

Mittauslaitteiston ja näytteenottotilan rakentamiskustannusten laskutus

Liittyjä/Vastaanottaja suorittaa Vastaanottajalle/Liittyjälle mittauslaitteiston ja näytteen- ottotilan rakentamisesta aiheutuneet todelliset kustannukset kuukauden kuluessa sitä koskevan laskun esittämisestä.

Käyttö- ja kunnossapitokustannusten laskutus

Käyttö- ja kunnossapitokustannukset laskutetaan jäteveden hinnassa viimeisimmän hy- väksytyn tilinpäätöksen mukaisia toteutuneita kustannuksia vastaavina ennakkoerinä. Tilinpäätökseen perustuva tasauslaskutus toimitetaan kalenterivuoden loppuun men- nessä.

Jäteveden hinta ja laskutus

Vastaanottaja veloittaa Liittyjältä jätevedestä vuosittain etukäteen määritellyn hinnan, joka muodostuu Liittyjän osuudesta edellä tässä sopimuksessa tarkoitettuihin käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin ja lisäksi seuraavista eristä (= muut mahdolli-

set jäteveden hintaan vaikuttavat perusteet).

Jätevedestä laskutetaan neljännesvuosittain etukäteen. Laskutus käynnistyy, kun jäte- veden vastaanottaminen on alkanut.

(*Silloin, kun laskutus tapahtuu etukäteen, hyvitys tai lisälaskutus tapahtuu vuoden vaihteen jälkeen mittariluentaan perustuen. Ensimmäisen vuoden laskutus tapahtuu sopijapuolten yhteisesti sopiman arvion mukaan.)

Arvonlisävero

Tässä sopimuksessa tarkoitettuun maksuun tai muuhun suoritukseen lisätään voi- massa olevan lainsäädännön mukainen arvonlisävero, kun se on lain mukaan arvonli- säverollinen.

Laskutusajankohta tulee määritellä niin, että se sopii yhteen kohdan 27 mukaisen ko- koontumisajankohdan kanssa.

26. Viivästyskorko

Maksamattomalle erääntyneelle kustannusosuudelle ja maksulle on suoritettava erä- päivän jälkeen kulloinkin voimassa olevan korkolain mukainen viivästyskorko eräpäi- västä täyden maksun tapahtumiseen saakka.

27. Yhteistoiminta

Sopijapuolet kokontuvat vähintään kerran vuodessa tilinpäätösten valmistumisen jäl- keen ennen seuraavan vuoden talousarvion laatimista kunkin vuoden elokuun loppuun mennessä.

Sopijapuolet käsittelevät kokouksessa ainakin seuraavat asiat:

▪ Vastaanottaja esittää edellisen vuoden toteutuneet kustannukset

▪ Hyväksytään edellisen vuoden lopullinen jäteveden hinta

▪ Vastaanottaja esittelee liitteen (nro) mukaisen laskelman jäteveden ennakko-

hinnaksi seuraavalle vuodelle

▪ Käsitellään ja kirjataan sopimusta koskevat erimielisyydet tai muutosehdotukset

▪ Esitellään kummankin sopijapuolen seuraavan vuoden jäteveden määrää ja laatua koskevat ennusteet, suunnittelu- ja rakennushankkeet sekä muut yhteistyöhön vai- kuttavat seikat.

Kaikessa vesihuollon yhteistoiminnassa on varmistettava henkilöstön sitouttaminen yh- teistoimintaan normaalioloissa sekä poikkeus ja häiriötilanteissa.

28. Luvat ja lupiin perustuvat kustannukset

Vastaanottaja vastaa jätevedenpuhdistamon toimintaan ja jäteveden käsittelyyn liitty- vien lupien hakemisesta sekä jäteveden käsittelystä ympäristölupaehtojensa mukai- sesti. Vastaanottaja vastaa myös ympäristölupaansa perustuvista jätevesien, puhdista- mon ja jätevesien purkutilaa koskevista tutkimuksista ja selvityksistä. Viranomaisten lu- paehdoissa antamat jäteveden laatua sekä jätevesiviemäreitten käyttöä koskevat mää- räykset sitovat myös Liittyjää.

Yhteispuhdistamon tapauksessa perustettu yhtiö vastaa yllä mainituista vastuista. Kumpikin sopijapuoli vastaa ehtojen toteutumisesta omalla alueellaan.

Kustannukset, jotka aiheutuvat jätevedenpuhdistamon lupien hakemisesta, lupien pe- rusteella kolmannelle maksettavista korvauksista ja lupiin perustuvista tutkimuksista, selvityksistä sekä muista velvoitteista, jaetaan sopijapuolten kesken edellä kohdassa 20 sovitun jakoperusteen mukaisesti.

VAHINGOT JA POIKKEUKSELLISET TILANTEET

29. Vastuu kolmansille osapuolille aiheutuvista vahingoista

Sopijapuolten vahingonkorvausvastuu kolmansille osapuolille määräytyy voimassa ole- van oikeuden mukaan. Vahingosta, jonka voidaan osoittaa johtuvan yksinomaan yhden sopijapuolen tuottamuksesta, vastaa kuitenkin yksinomaan tämä sopijapuoli riippu- matta siitä, kumpi sopijapuoli on vahingonkorvauslain nojalla vastuussa vahingosta.

Sopijapuolet ovat velvollisia korvaamaan toisilleen vahingon, jonka syynä on tämän so- pimuksen vastainen toiminta tai laiminlyönti. Kumpikaan sopijapuoli ei kuitenkaan vas- taa viivästyksistä ja vahingoista, jotka johtuvat ylivoimaisesta esteestä. Sopijapuolen on ilmoitettava ylivoimaisesta esteestä toiselle sopijapuolelle viipymättä, samoin kuin es- teen lakkaamisesta. Välilliset vahingot korvataan ainoastaan, mikäli vahinko on aiheu- tettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

30. Poikkeukselliset tilanteet

Sopijapuolet ilmoittavat toisilleen viipymättä mahdollisista poikkeus- ja vaaratilanteista sekä suunnitteilla olevista toimenpiteistä, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vahinkoa viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Kumpikin sopijapuoli on velvol- linen viipymättä korjaamaan verkostossaan tai laitteissaan toisen sopijapuolen kyseistä toimintaa haittaavan olennaisen vian tai puutteen ja korvaamaan toiselle sopijapuolelle siitä aiheutuneen vahingon.

Sopijapuolet voivat keskeyttää jäteveden toimittamisen tai vastaanoton ilman velvolli- suutta korvata keskeytyksestä mahdollisesti aiheutunut vahinko tai muu edunmenetys, kun sopijapuolet ovat sopineet keskeytyksestä etukäteen. Korvausvelvollisuutta ei myöskään ole silloin, kun keskeytyksen syynä on

▪ tilapäinen ja välttämätön huoltotyö, tai

▪ keskeyttäneestä sopijapuolesta riippumaton ja ennalta arvaamaton tapahtuma, tai

▪ ylivoimainen este.

Keskeyttänyt sopijapuoli tiedottaa keskeytyksestä olosuhteet huomioon ottaen viipy- mättä toiselle sopijapuolelle.

Kun jäteveden vastaanottaminen on ilmeisen mahdotonta ja kyseessä ei ole lyhytaikai- nen tai ennalta sovittu keskeytys, sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sellaisista toi- menpiteistä, joilla voidaan vähentää keskeytyksestä aiheutuvia vahinkoja.

31. Vahingon torjuminen ja rajoittaminen

Sopijapuolten tulee vahingon uhatessa tai sattuessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin, joita sopijapuolelta voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi. Kustannukset, jotka aiheutuvat sopijapuolelle vahingon torjumisesta ja rajoittamisesta toisen sopijapuolen vastuualueella, on korvattava.

Osana vesihuoltolain 15 a §:n mukaista lakisääteistä vesihuoltolaitoksen palvelujen tur- vaamista häiriötilanteissa sopijapuolet varmistavat työsopimuslain (55/2001) mukai- sissa työsopimuksissaan sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) virkasuhteita koskevissa sopimuksissaan, että niiden henkilöstön velvolli- suutena on kaikilta osin noudattaa myös tätä sopimusta tehdessään työtä toisen sopija- puolen alueella tai lukuun vesihuoltoa uhkaavan vahingon torjumiseksi ja rajoitta- miseksi.

Sama velvoite on ulotettava koskemaan myös terveydensuojelulain (763/1994) 8 ja 44

§:ssä, ympäristönsuojelulain 52 ja 120 §:ssä tarkoitettuja yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) vastaisia tai pelastuslain (379/2011) tarkoitettuja häiriö- ja poikkeustilanteita viranomaisen sitä edellyttäessä sopijapuolten verkkoon liittyvässä toiminnassa, vaikka siitä ei erikseen olisi sovittu.

Sopijapuolten on torjuttava ja rajoitettava vahinkoja tarpeen mukaan yhteistoiminnassa, nimettävä yhteistoiminnan vastuuhenkilöt erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin, tarken- nettava työnjohto- ja vastuuhenkilöiden johto-oikeudet sekä ohjeistettava vastuuhenki- löille poikkeus- ja häiriötilanteiden työturvallisuusjärjestelyt.

32. Ylivoimainen este

Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa sopijapuolen vaikutusmahdolli- suuksien ulkopuolella olevaa estettä, jota sopijapuolen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon sopimuksentekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myöskään koh- tuudella olisi voinut välttää tai voittaa.

Ylivoimaisia esteitä ovat esimerkiksi lakko, saarto, työsulku tai puolustustila tai valmius- laissa tarkoitettu poikkeusolo, valvovan viranomaisen antamat määräykset ja ohjeet, tulipalo tai muut näitä vastaavat syyt, joiden vallitessa palvelun tuottaminen on mahdo- tonta tai kohtuutonta tai palvelu voidaan tuottaa vain rajoitetusti. Ylivoimaiseen estee- seen rinnastetaan jäteveden vastaanoton keskeyttäminen ihmishenkeä, terveyttä tai omaisuutta uhkaavasta vaarasta johtuvasta välttämättömästä syystä.

ERIMIELISYYDET

33. Erimielisyydet

Tämän sopimuksen pätevyyttä, tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet, joista sopijapuolet eivät neuvotellen voi sopia, ratkaistaan käräjäoikeudessa.

SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN

34. Sopimuksen tarkentaminen tai muuttaminen

Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkentaa yksityiskohtaisemmaksi, jos sopijapuolet niin sopivat. Lisäksi sopijapuolet voivat sopia jäteveden toimittamiseen tai vastaanottami- seen liittyvistä teknisistä järjestelyistä sekä muista jätevesihuollon käytäntöön liittyvistä toimenpiteistä.

Sopijapuolet neuvottelevat sopimuksen muuttamisesta, mikäli siihen muuten ennen so- pimuksen voimassaolon päättymistä ilmenee riittävä syy. Riittävä syy voi olla esimer- kiksi pakottavan lainsäädännön tai viranomaismääräyksen muutos, tekninen kehitys, sopijapuolen olosuhteiden olennainen muuttuminen tai muu vastaava syy. Sopimusta on muutettava, jos vesihuolto- tai muu lainsäädäntö sitä edellyttää.

35. Sopimuksen voimaantulo, siirtäminen, irtisanominen ja purkaminen

Tämä sopimus tulee voimaan, kun sopijapuolten toimivaltaiset edustajat ovat sen alle- kirjoittaneet ja päätökset sopimuksen hyväksymisestä ovat tulleet lainvoimaisiksi tai ne on pantu täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuoden kuluttua irtisanomisesta. Sopi-

musta ei kuitenkaan voida irtisanoa päättymään ennen vuotta _. Sopimus voidaan

irtisanoa sopimusrikkomuksen takia (_) kuukauden irtisanomisajalla, jos sopi-

musrikkomus vaarantaa sopijapuolen vesihuoltovelvollisuuksien noudattamisen, sopi- musrikkomusta ei ole korjattu (_) kuukauden sisällä kirjallisista reklamaatioista

huolimatta eikä sopijapuolten vesihuoltovelvollisuuksien noudattaminen irtisanomisen johdosta vaarannu.

Sopimuksen tultua irtisanotuksi tai puretuksi toimitetaan sopijapuolten kesken taloudel- linen välienselvittely, jossa määritetään Liittyjälle maksettava, Liittyjän suorittamaa ra- kennuskustannusosuutta vastaava osuus jätevedenpuhdistamon, jätevesiviemäreiden ja muiden laitteiden nykyarvosta siltä osin kuin Vastaanottaja voi käyttää vapautuvaa kapasiteettia hyväkseen. Näin määrättävä korvaus on suoritettava puolen vuoden kulu- essa siitä, kun Liittyjän jätevesien johtaminen Vastaanottajan verkostoon on lopetettu.

36. Liitteet

Tähän sopimukseen liitetään ainakin seuraavat asiakirjat:

1) Karttaliite, jossa määritellään vähintään viemäriverkoston ja jätevedenpuhdista- mon sijainnit, omistussuhteet, näytteenotto- ja mittauspisteet ja sakokaivoliettei- den vastaanottopisteet

2) Hintaliite

Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopija- puolelle.

Päiväys

Allekirjoitukset

3.2.3 Sopimusehtojen selitykset

B. SOPIMUS JÄTEVESIHUOLLON YHTEISTYÖSTÄ SOPIMUSEHTOJEN SELITYKSET

SOPIJAPUOLET (Johtolause)

Sopimuksen johtolauseen tavoitteena on määrittää riittävän selkeästi se, mistä tässä sopimuksessa sovitaan. Sopimuksen johtolauseessa määritellään sopijapuolet ja se, millä alueilla syntyviä ja minne johdettavia jätevesiä sopimus koskee. Lisäksi johtolau- seessa voidaan esittää sopimuksen tausta ja tarkoitus.

Tausta ja tarkoitus on hyvä määritellä, sillä myöhemmin sitä voidaan käyttää ristiriitati- lanteessa tulkinta-apuna, mikäli jonkin muun kohdan suhteen syntyy erimielisyyttä.

JÄTEVEDEN JOHTAMINEN

1. Johtamisreitti ja liittämiskohta

Johtamisreitti ja liittämiskohta merkitään sopimuksen liitteenä olevaan karttaan. Liittä- miskohta tulisi myös yksilöidä sopimuksessa sanallisesti silloin, kun se on mahdollista.

2. Liittyjän oikeus käyttää Vastaanottajan verkostoa jätevesiensä johtamiseen

Kohdassa todetaan Liittyjän oikeus käyttää Vastaanottajalle kuuluvia aikaisemmin ra- kennettuja viemärilinjoja sopimuksessa tarkoitettuun jätevesien johtamiseen. Tästä käyttöoikeudesta Liittyjä suorittaa korvausta. Mallissa on kaksi vaihtoehtoa korvauk- sesta.

Vaihtoehdossa A Liittyjä suorittaa korvaukseksi Vastaanottajan viemäreiden käytöstä kapasiteettivaraustaan kunkin viemärilinjan kokonaismitoitusvesimäärästä vastaavan osan ao. viemärilinjan nykyarvosta. Nykyarvon sijasta arvonmäärityksessä voidaan käyttää esimerkiksi käyttöarvoa, jos sopijapuolet pääsevät yksimielisyyteen siitä, kuinka se määritellään. Viemäreihin edelleenkin mahdollisesti jäävän ylikapasiteetin ra- hoittamiseen Liittyjä ei siis osallistuisi.

Vaihtoehdossa B on sitä vastoin lähdetty siitä, että Liittyjä saa ko. käyttöoikeuden kor- vauksetta. Sopimus voidaan laatia myös siten, että tiettyjen viemärilinjojen käyttöön- otosta suoritetaan vaihtoehdossa A tarkoitettu korvaus ja toiset annetaan korvauksetta Liittyjän käytettäväksi. (kohta 2 jätetään pois, jos valmiita viemäreitä ei tule yhteiseen käyttöön.)

Yleistä sopimusmalleista

On mahdollista käyttää myös sopimusmallia, jossa toinen sopijapuolista vastaisi sopi- musmallissa tarkoitetuista investoinneista ja omistaisi rakennettavat laitteet ja laitokset. Tämä sopijapuoli hankkisi kohteelle rahoituksen ja laskuttaisi toiselta sopijapuolelta siitä korvausta ns. pääomakuluina, jotka määriteltäisiin kapasiteettivarausten suh- teessa. Näin omaisuus voitaisiin kirjata omistavan sopijapuolen taseeseen. Jos päädy- tään tällaiseen sopimukseen tai muutoin vaihtoehtoiseen sopimusmalliin, on syytä huo- mata, että siinä ei voida käyttää kaikkia tässä mallissa olevia ehtoja.

VIEMÄRILINJOJEN RAKENTAMINEN

Tässä kohdassa sanotaan siitä, kuka rakentaa ja mitä. Jäljempänä kohdassa 4 sano- taan siitä, miten rakentamiskustannukset jaetaan.

Vaihtoehto A:

Kohdassa määritellään sopijapuolten rakentamisvelvollisuus karttaliitteen avulla ja sovi- taan rakentamisen aloittamisajankohdasta. Rakentamistyön aikataulu voidaan tarvitta- essa ottaa sopimuksen liitteeksi. Sopijapuoli, joka vastaa linjojen rakentamisesta, ha- kee myös rakentamiselle vaadittavat rakennusluvat.

*Vaihtoehto B:

Vaihtoehtoisesti voidaan sopia, että vain toinen sopijapuolista vastaa karttaliitteeseen merkittyjen viemärilinjojen rakentamisesta ja rakennuslupien hakemisesta ja toinen so- pijapuoli osallistuu kustannuksiin kohdan 4 mukaisesti.

3. Viemärilinjojen rakentaminen

Kohdan tarkoituksena on selventää, miten yhteisten viemärilinjojen rakentaminen to- teutetaan. Tarkoituksena on, että sopijapuolten järjestelmät olisivat yhteensopivia.

4. Viemärilinjojen ja niihin kuuluvien laitteiden uusiminen

Sopimuksen piiriin kuuluvien viemärilinjojen sekä laitteiden peruskorjaus-, perusparan- nus-, uusimis- ja uudelleenrakentamistöissä eli saneerauksessa sekä kustannusten ja- ossa noudatetaan samoja periaatteita kuin uuden viemärin rakentamisessa.

5. Rakennuskustannusten laskeminen

Kohdassa on tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi lueteltu ne kustannuserät, joista ja- ettavat rakennuskustannukset koostuvat. Hallintokuluina voidaan käyttää x % sopimus- ehdon listan alakohdissa 1.–4. tarkoitettujen menojen yhteismäärästä, missä x voi olla esimerkiksi 2 %, 3 % tai 4 %.

Vaihtoehtoisesti hallintokulujen veloittamisesta voidaan sopia esimerkiksi niin, että ve- loitetaan kirjanpidosta ja talousarviosta ilmenevät hallintokulut, jotka liittyvät edellä ala- kohdissa 3. ja 4. mainittuihin toimenpiteisiin, tai että hallintokuluina peritään esimerkiksi 4 % oman työn kustannuksista. Rakennuttamista ja sen kustannuksia on käsitelty tar- kemmin vesijohdon rakentamista ja veden toimittamista koskevan sopimusmallin pe- rusteluosan kohdassa 7 alaotsikon ”Rakennuttaminen” alla.

6. Rakentamisen urakka-, tavara- ja palveluhankintojen sekä omista töistä aiheutuvien kustannusten jako

Oikeudenmukaisimmaksi viemärilinjojen rakennuskustannusten jakoperusteeksi on kat- sottu kapasiteettivarausten suhde. Tiedot kapasiteettivarauksista viemäriosittain esite- tään sopimuksen liitteenä. Sopimusmallin kohdassa 25 sovitaan rakentamiskustannus- ten suorittamisesta.

Huom! Sopimuksen kohdissa 3 ja 4 määrätään rakentamisesta, mutta kustannusten ja- osta sanotaan kohdassa 6 kummankin vaihtoehdon osalta. Kyse on osittain eri asi- oista. Vaikka kohdassa 3 määritellään, minkä johtolinjan Liittyjä rakentaa ja minkä Vas- taanottaja, se ei tarkoita, että johtolinjan rakentamiskustannukset jaettaisiin välttämättä

samalla tavalla. Sopimusmallin 6-kohdan mukaan sopijapuolet osallistuvat em. raken- tamiskustannuksiin kapasiteettivaraustensa suhteessa.

*kohdat 3-6 jätetään pois, jollei uutta tai saneerattavaa yhteiseen käyttöön tulevaa ver- kostoa/laitetta rakenneta.

7. Muutos- ja laajennustöiden kustannukset

Muutos- ja laajennustöiden kustannukset maksaa se sopijapuoli, jonka käyttöön raken- nettava lisäkapasiteetti tulee. Mikäli lisäkapasiteetti tulee yhteiseen käyttöön, jaetaan kustannukset erikseen määriteltävien ja sovittavien lisäkapasiteettivarausten suh- teessa. Sopijapuolien on tuotava lisäkapasiteettitarpeet esille vuosittaisessa kokouk- sessa.

8. Suunnittelun, hankintojen ja rakentamisen yhteensovitus

Sopimuksissa käytetään yleisesti yhteisten hankkeiden valvontaoikeutta ja hyväksy- mistä koskevaa ehtoa. Sellainen ehto on myös talousvesihuollon yhteistyötä koskevan sopimusmallin kohdassa 8. Kohdassa todetaan sopijapuolten oikeus valvoa sopimuk- sessa tarkoitettujen toisen sopijapuolen toimesta toteutettavien laitteiden suunnittelua ja rakentamista.

Suunnitelmille (esi-, yleis- ja toteutus-), jotka liittyvät yhteisiin rakentamispäätöksiin tai joilla on olennainen merkitys esimerkiksi toiminnan tason tai kustannusten muodostu- misen kannalta, on aina saatava toisen sopijapuolen hyväksyminen.

Toteuttamiseen liittyvien yksityiskohtaisten suunnitelmien hyväksymistä ei vaadittaisi muuten kuin siinä tapauksessa, että ne koskevat yhteisesti toteutettavia johtamislait- teita, rakenteita ja rakennelmia. Kohdan 8 alussa todettu valvontaoikeus antaa riittävät mahdollisuudet puuttua tarvittaessa kohteen toteutukseen, kun on kyse toisen sopija- puolen toimesta toteutettavista töistä. Toisen sopijapuolen oikeus hyväksyä suunnitel- mat vaikeuttaisi ja hidastaisi tässä tapauksessa tarpeettomasti työn suorittamista.

Suunnittelusta

On todennäköistä, että alustavat suunnitelmat ovat jo valmiina ennen sopimuksen teke- mistä. Tämän mallin mukaisen sopimuksen tekeminen on vaikeaa, jos suunnitelmia ei ole käytettävissä sopimuksentekohetkellä. Jos yleissuunnitelmia ei ole vielä tehty, voi- daan siitä sopia erikseen tai liittää sopimuksen alkuun suunnittelua koskeva ehto.

Suunnittelukustannukset voidaan ottaa huomioon myös sopimuksen kohdassa 6 Ra- kennus- ja uusimiskustannusten jakaminen. Suunnittelusta voidaan sopia esimerkiksi seuraavalla tavalla:

*.1 Suunnittelu

Suunnittelulla tarkoitetaan viemärilinjojen ja johtamislaitteiden suunnittelua mittaus-, valvonta- ja hälytysjärjestelmineen sekä niihin liittyviä maastotutkimuksia.

*.2 Suunnittelun aloittaminen ja siihen vaadittavat luvat

Ennen suunnittelun aloittamista sopijapuolet sopivat keskenään suunnittelutyön suorit- tamisesta. Tutkimusluvat hankkii kumpikin sopijapuoli omalla alueellaan.

*.3 Suunnittelun kustannukset

Suunnittelukustannukset jaetaan sopijapuolten kesken kullakin viemärilinjalla sopimuk- sen liitteessä sovittujen kapasiteettivarausten mukaan. Jos suunnittelijana on konsultti- toimisto, kustannukset perustuvat konsulttitoimiston laskutukseen. Jos suunnittelija on toinen sopijapuoli, maksaa Liittyjä/Vastaanottaja suunnittelutyöstä sille kuuluvan kus- tannusosuuden todellisiin kustannuksiin perustuvan laskelman mukaisesti lisättynä hal-

lintokuluilla, joiden lasketaan olevan esimerkiksi 2 % / 3 % tai 4 % todellisista kustan- nuksista. Kustannukset laskutetaan neljännes-/puolivuosijaksoin. Liittyjällä/Vastaanot- tajalla on oikeus tarkastaa Liittyjän/Vastaanottajan kirjanpito tältä osin.

VIEMÄRILINJOJEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO

9. Liittyjän jätevesien johtamisen aloittaminen Vastaanottajan viemäriverkostoon/jäte- vedenpuhdistamolle

Sopimusehdosta käy ilmi, että ennen jäteveden johtamisen aloittamista on tehtävä käyttöönottotarkastus. Lisäksi voidaan sopia, mihin mennessä puhdistamon ja laittei- den tulee olla käyttökunnossa ja käyttöönottotarkastuksen tehtynä.

10. Ylläpito

Johtolinjojen ylläpito- eli käyttö- ja kunnossapitovastuu perustuu sopimusmallin 1-koh- dan mukaiseen karttaliitteessä osoitettuun liittämiskohtaan, mikäli muuta ei tässä so- vita. Mikäli sopimuksessa sovitaan verkoston/pumppaamoiden/jätevedenpuhdistamon operoinnista toisen sopijapuolen alueella, operoinnin ja ylläpidon vastuuraja tulee käydä selvästi ilmi karttaliitteestä.

Vastuuraja on oltava selkeästi yksilöitävissä.

11. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset

Käyttö- ja kunnossapitokustannuksiksi lasketaan toteutuneet kustannukset lisättyinä hallintokuluilla. Hallintokuluina voidaan veloittaa esimerkiksi 4 %/ 3 % tai 2 % toteutu- neista kustannuksista. Tässäkin kohtaa voitaneen käyttää vaihtoehtoisesti muuta pe- rustetta vastaavasti kuin edellä kohdassa 5. Käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin liitty- vät hallintokulut ovat kuitenkin eri asia kuin edellä kohdassa 5 tarkoitetut rakennuskus- tannuksiin liittyvät hallintokulut.

Vaihtoehdoissa A ja B sanotaan käyttö- ja kunnossapitokustannusten jakamisesta. So- pimukseen valitaan niistä sellainen vaihtoehto, joka sopii yhteen muiden sopimuksen ehtojen kanssa. Käyttö- ja kunnossapitokustannusten voidaan katsoa olevan suh- teessa viemäriin johdettaviin jätevesimääriin. Tämän vuoksi näiden kustannusten jako- perusteeksi on valittu mitattujen jätevesimäärien suhde. Vaihtoehto A edellyttää jäteve- simäärien mittaamista ja kustannusten jakamista viemäriosittain. Jos viemäriosuuksit- tain ei ole saatavissa mittaustietoa, käyttökustannukset voidaan vaihtoehtoisesti jakaa, jos sopimuksessa niin sovitaan, joko viemäriosuuksittain varausten suhteessa tai sitten sopia prosenttimääräinen jako keskimääräisten vesimäärien/eri viemäriosuuksien pi- tuuksilla painotettujen mitoitusvesimäärävarausten suhteessa. Samaa periaatetta voi- daan toteuttaa pumppaamoiden käyttökustannusten jaossa. Vaihtoehdossa B määrite- tään tilinpidon ja muun menettelyn yksinkertaistamiseksi eri sopijapuolten hoidossa ole- vien viemäreiden osalta kokonaiskustannusosuusprosentit, jotka perustuvat eri linja- osuuksien pituuksilla painotettuihin mitoitusvesimäärävarauksiin. Pumppaamoiden osalta kustannukset jaetaan pumppaamoittain mitattujen kokonaisviemärivesimäärien suhteessa kuten vaihtoehdossa A. Kun joku sopijapuolista on varannut runsaasti yli- määräistä kapasiteettia, mutta ei käytä sitä, voidaan sopia, että käyttö- ja kunnossapi- tokustannukset veloitetaan osin mitoitusvarausten, osin mitattujen keskimääräisten vir- taamien perusteella. Muuten muut sopijapuolet joutuvat maksamaan kohtuuttomasti käyttö- ja kunnossapitokustannuksia. Kun toimitaan näin, kustannusten jakosuhteesta tulee sopia erikseen.

Kun vesimäärien suhdetta käytetään kustannustenjakoperusteena, on virtaamamittaus- ten sijainnista, käyttö- ja ylläpitovastuusta sekä tuloksen oikeellisuudesta sovittava.

Vastuu Liittyjän jätevesien mittausaseman rakentamisesta ja käytöstä sovitaan tässä kohdassa. Vastaanottajan jätevesimäärän mittauksesta vastaa Vastaanottaja.

JÄTEVESIEN MÄÄRÄ JA LAATU

12. Jätevesien määrä

Sopijapuolten oikeus johtaa jätevesiä viemäriin määräytyy sopimuksen kohdassa 12 tai liitteessä esitettyjen kapasiteettivarausten mukaan. Kun suunnitellaan rakentamista ja lasketaan ennusteita, tulee ottaa huomioon nykyinen vesimäärä ja ennuste siitä, mikä vesimäärä on mahdollisesti esimerkiksi noin 10 tai 20 vuoden päästä. Sopimusehdon mukaan viemäriin saa johtaa lyhytaikaisesti kapasiteettivarausta suuremmankin vesi- määrän. Tästä tulee ilmoittaa toiselle sopijapuolelle. Ylittäjä vastaa myös ylityksen ai- heuttamista lisäkustannuksista esimerkiksi tässä kohdassa sovitulla kuutiokohtaisella lisämaksulla, joka kohdistuu kapasiteettivarauksen ylittävään jätevesimäärään. Vesi- määrien ylitystä tapahtuu useimmiten sateiden tai lumen sulamisen seurauksena, jol- loin siitä ei voi etukäteen ilmoittaa. Tästä syystä lyhytaikaisten ylitysten osalta on myös mahdollista sopia sanktiosta, mutta tässä sopimusmallissa ei ole liitetty sanktiota 12- kohdassa tarkoitettuun ylitykseen. Sanktion tarkoituksena on kannustaa Liittyjää huo- lehtimaan jätevesistään niin, että ylityksiä tulee mahdollisimman vähän.

Sen sijaan pitempiaikainen, selvästi alivaraukseen perustuva ylitys tulisi hoitaa kapasi- teettivarauksen myynnillä. Kuitenkin, jos sopijapuoli katsoo itse myöhemmin tarvitse- vansa vapaata varaustaan, vaihtoehtona voisi olla kapasiteetin vuokraus määräajaksi. Näin sopijapuolen ei tarvitsisi luovuttaa kapasiteettiaan pysyvästi ja laajennusinvestoin- tia voitaisiin siirtää eteenpäin tai välttyä siltä kokonaan.

Lisäkapasiteetin tarve on otettu huomioon sopimuksen 12-kohdassa. Jos tiedossa on pitkäaikainen kapasiteetin ylitys, ylittäjä on velvollinen vuokraamaan tai ostamaan tar- vitsemansa kapasiteetin toiselta sopijapuolelta vapaana olevasta kapasiteetista. Toi- sella sopijapuolella on vastaavasti velvollisuus myydä tai antaa vuokralle vapaata ka- pasiteettia. Jos vapaata kapasiteettia ei ole riittävästi, sitä joudutaan nostamaan. Koh- dan 7 mukaan kapasiteetin laajennuksen maksaa se sopijapuoli, joka tarvitsee lisäka- pasiteettia. Tällä tavoin voidaan välttyä siltä, että yksi sopijapuolista varaisi alussa tar- peeseensa nähden liian vähän kapasiteettia ja saisi myöhemmin toiset maksamaan osan laajennuksesta. Myös silloin, kun molemmat sopijapuolista tarvitsevat lisäkapasi- teettia, laajennuksen kustannukset jaetaan tarvitsijoiden kesken sopimuksen 7-kohdan mukaan.

13. Hule- ja vuotovedet

Jätevesien johtamisen taloudellisuuden ja jätevesien käsittelyprosessin kannalta on tar- peellista, että hule- ja vuotovesien pääsy jätevesiviemäriin estetään. Sopimusmallissa lähdetään siitä, että kiinteistöjen ei sallita johtaa hule- ja perustusten kuivatusvesiä jäte- vesiviemäriin eikä Liittyjälaitoksen yhdistää jätevesiviemäreihinsä hulevesiviemäreitä tai suorittaa yleisten alueiden kuivana pitoa jätevesiviemäreiden kautta. Erityisestä syystä voi hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin tulla kysymykseen vastaanottavan laitoksen luvalla. Niiltä liittyjiltä, jotka ovat olleet sekaviemäröinnin piirissä ennen sopi- muksen tekoa, ei voida kieltää sekaviemäröintiä pelkästään kolmannen osapuolen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. On eri asia, jos hulevesien ja jätevesien erot- telu tulee muutenkin ajankohtaiseksi vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Vesihuoltolaitos voi vähentää hulevesien määrää esimerkiksi rakentamalla uusille alu- eilleen erillisviemäröinnin ja muuttamalla verkoston saneerauksen yhteydessä seka- viemäröityjä alueita erillisviemäröidyiksi. Samalla, kun sekaviemäreitä muutetaan erillis- viemäreiksi, laitoksen tulee huolehtia siitä, että liitetyt kiinteistöt erottelevat jäte- ja hule- vedet sekä perustusten kuivatusvedet aina, kun se kohtuudella on mahdollista. Vesi- huoltolaitoksen yleisissä toimitusehdoissa on keinot, joilla liittyjät voidaan saada erillis- viemäröinnin piiriin.

Sopijapuolet sitoutuvat sopimuksessa kuitenkin sellaisiin toimenpiteisiin, että hule- ja vuotovesien määrä ei kasva, vaan vähenee. Tarvittaessa voidaan erikseen sopia ja laatia aikataulu ja/tai suunnitelma sopijapuolten hule- ja vuotovesien vähentämistoi- menpiteistä. Sopimusehdon mukaan sopijapuolten tulee järjestelmällisesti vähentää hule- ja vuotovesien määrää jätevesiviemärissä omalla alueellaan ja muuttaa seka- viemäröityjä alueita erillisviemäröidyiksi verkostojen saneerausten yhteydessä. Velvolli- suus sitoutua hule- ja vuotovesien vähentämiseen koskee myös vastaanottavaa sopija- puolta, koska Vastaanottaja ei voi vaatia Liittyjältä enempää kuin mihin se on itse val- mis. Xxxxx voitaisiin varmistaa Liittyjän viemäristön vuotovesien pysyminen kohtuulli- sena, malliin on otettu säännös, joka edellyttää Liittyjää tekemään vuotovesiselvityk- sen, mikäli tietyt vuotovesimäärärajat ylitetään. Hule- ja vuotovesien määrän laskenta on esitetty toteutettavan mitatun ja laskutetun määrän erotuksena. Se, millaisiin toi- menpiteisiin vuotovesien vähentämiseksi on ryhdyttävä, on käytännön syistä jätetty vuotovesiselvityksen perusteella erikseen päätettäväksi ja yhteistoimintakokouksessa läpi käytäväksi asiaksi. Joskus on esimerkiksi käytetty sanktioita ja korjauskehotusta, kun on todettu rajat ylittävää kuivatus- ja hulevesien johtamista viemäriverkostoon.

14. Jätevesien laatu

Jätevedenpuhdistamon toiminnan turvaamiseksi on tarpeen asettaa jätevesille erityisiä laatuvaatimuksia. Mallissa lähdetään siitä, että vaatimukset ilmenevät Vastaanottajan voimassa olevista yleisistä toimitusehdoista useimpien vesihuoltolain piiriin kuuluvien liittyjien osalta. Lisäksi sopimuksen liitteessä voidaan esittää yleisiä toimitusehtoja täy- dentäviä laatuvaatimuksia ja ottaa huomioon myös vesihuoltolain soveltamisalan ulko- puolelle jäävien liittyjien jätevesien laatu. Laatuvaatimuksia seuraa muun muassa lain- säädännöstä, ympäristöluvista ja käytännön tarpeista. Edelleen on pidetty tarpeelli- sena, että Liittyjä sitoutuu ottamaan kiinteistöjen kanssa tehtäviin liittymissopimuksiin sellaiset ehdot, että tämän sopimuksen mukaiset laatuvaatimukset voidaan täyttää.

Määrän ylittyminen otetaan huomioon jo edellä kohdissa 12 ja 13. Sopimusehdossa to- detaan, että jos Liittyjän toimittama jätevesi ei täytä niitä laatuvaatimuksia, jotka ilmene- vät 14-kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista, Liittyjä vastaa Vastaanottajalle siitä mah- dollisesti aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista. Vastaanottajalle aiheutuvat yli- määräiset kustannukset selvitetään, jos ylitys tapahtuu. Ne ovat erilaiset kussakin yksit- täistapauksessa. Korvauksen ylimääräisistä kustannuksista tulisi kuitenkin sisältää myös pääomakulut.

Puhdistamon toiminnan kannalta ongelmallisin jätevesityyppi ovat teollisuusjätevedet. Sen vuoksi on pidetty tarpeellisena, että Vastaanottajalle puhdistamon hoidosta vas- taavana sopijapuolena varataan tilaisuus ainakin lausunnon antamiseen Liittyjän ja te- ollisuuslaitoksen välisen sopimuksen ehdoista neuvotteluvaiheessa. Kyse on lähinnä vesihuoltolain 10 § 4 momentissa tarkoitettujen poikkeuksellisen jäteveden johtajien so- pimusten ehdoista. Lisäksi sopimusehdossa todetaan, että teollisuusjätevesien osalta noudatetaan Vastaanottajan kulloinkin voimassa olevia ohjeita ja raja-arvoja. Teollisuu- den jätevesien osalta voidaan sopimusehtojen mallina käyttää Vesilaitosyhdistyksen julkaisua nro 50 ”Teollisuusjätevesiopas. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien joh- taminen viemäriin”. Se käsittelee teollisuusjätevesien sopimusmalleja, raja-arvoja, val-

vontaa ja taksoja. Näin voidaan jo ennakolta pyrkiä ehkäisemään puhdistamon toimin- taa häiritsevää poikkeuksellista kuormitusta ja antamaan riittävät lähtötiedot mahdollis- ten häiriöiden selvittämiselle.

Jätevesien laadun varmistamista koskeva sopimusehto on tärkeä varsinkin Vastaanot- tajan kannalta. Sen lisäksi, että teollisuusjätevesien tulee täyttää Vastaanottajan ohjeet ja raja-arvot, vastaanottajalaitokselle voidaan tarvittaessa antaa oikeus tehdä teolli- suuslaitoksen kanssa toimenpiteitä jätevesien laadun varmistamiseksi ja asettaa tark- kailu- ja esikäsittelyvaatimuksia. Lisäksi voidaan sopia siitä, että Vastaanottaja huolehtii erityisjätevesiä tuottavien liittyjien tarkastuksista ja valvonnasta ja voi antaa ohjeita.

Sopimukset on suositeltavaa solmia kolmikantasopimuksina Vastaanottajan, Liittyjän ja teollisuuslaitoksen välillä. Vastaanottajan oikeudet tulisi vähintään kirjata esimerkiksi teollisuuslaitoksen ja Liittyjän väliseen sopimukseen, jotta ne sitoisivat teollisuuslai- tosta. Mikäli teollisuuslaitos ei vastaa jätevesiensä tarkkailusta omalla kustannuksel- laan, teollisuuslaitosten tarkkailutoiminta voidaan kirjata puhdistamon käyttökustan- nukseksi, jolloin kumpikin maksaa siitä kuormituksen suhteessa (kohdat 15, 20).

15. Jätevesien laadun ja määrän tarkkailu Laadun tarkkailu

Jätevedenpuhdistamon toiminnan turvaaminen edellyttää jätevesien laadun säännön- mukaista tarkkailua. Tarkkailun toteuttamisesta sopijapuolten tulee laatia ja hyväksyä erityinen tarkkailuohjelma. Tarkkailuohjelman mukaisesta tarkkailusta aiheutuvat kus- tannukset katsotaan puhdistamon käyttökustannuksiksi, jotka jaetaan sopijapuolten jä- tevesimäärien suhteessa kohdan 20 mukaan, ellei jäteveden laadusta muuta johdu.

Jos Liittyjän jäteveden laatu ei täytä sopimuksessa tarkoitettuja laatuvaatimuksia, Liit- tyjä vastaa Vastaanottajalle siitä mahdollisesti aiheutuvista ylimääräisistä kustannuk- sista sopimuksen 14-kohdan mukaan.

Veden määrän mittaus

Mittauslaitteiston rakentamis-, hoito- ja kustannusvastuu ratkaistaan lähinnä käytännöl- listen näkökohtien perusteella siten, että mittauslaitteisto on Vastaanottajan omai- suutta, joka myös rakentaa sen ja huolehtii kustannuksellaan mittaustoiminnasta sekä kaivon/tilan ja laitteiden hoidosta ja kunnossapidosta. Näytteenottotilasta on tarkoituk- senmukaista sopia samalla tavalla.

Liittyjä suorittaa Vastaanottajalle mittauslaitteiston ja näytteenottotilan rakentamisesta aiheutuneet todelliset kustannukset. Niiden laskutuksesta sanotaan jäljempänä sopi- muksen kohdassa 25, johon on koottu laskutusta koskevia sopimusehtoja. Vastaanot- taja kustantaa mittarin. Mittari on Liittyjän tai Vastaanottajan omaisuutta, mutta Vas- taanottaja huolehtii kustannuksellaan sen hoidosta. Mittausasema/-kaivo liitetään usein Liittyjän vesihuollon kaukovalvontaan. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli Vastaan- ottajalla on paremmat resurssit kaukovalvonnan suhteen. Mittausasema voidaan liittää kummankin sopijapuolen kaukovalvontaan. Mittarityypin tulee olla Vastaanottajan hy- väksymä, vaikka sovittaisiinkin niin, että mittari olisi Liittyjän omaisuutta.

16. Tarkastukset

Tarkkailuohjelmaan sisältyvän säännönmukaisen laadun tarkkailun lisäksi on katsottu tarpeelliseksi antaa Vastaanottajalle oikeus suorittaa tarkastuksia ja tutkimuksia Liitty- jän viemäriverkostossa. Tällaiset Vastaanottajan aloitteesta ja toimesta suoritetut tar- kastukset ja tutkimukset kustantaa yleensä Vastaanottaja. Jos kuitenkin verkostossa

havaitaan olennainen vastaanottavan viemärilaitoksen toimintaa haittaava virheellisyys, epäkuntoisuus tai puutteellisuus, Liittyjä maksaa tarkastuksesta ja tutkimuksesta aiheu- tuvat kustannukset. Tällaisena epäkuntoisuutena voitaisiin pitää esim. poikkeuksellisen suurta, 13-kohdan toisessa kappaleessa määritellyt rajat ylittävää vuotovesimäärää.

Kun määrä on poikkeuksellisen suuri, on syytä selvittää, onko jätevesiviemäriin joh- dettu esimerkiksi hulevesiä enemmän kuin mikä on sopimuksen mukaan sallittua.

JÄTEVEDENPUHDISTAMON RAKENTAMINEN

17. Jätevedenpuhdistamon rakentamis- ja laajentamiskustannukset; nykyarvon määrit- täminen

Selvyyden vuoksi sopimuksen liitteessä tulee luetella yksiselitteisesti puhdistamon ra- kennus- ja laajentamiskustannuksiin luettavat kustannuserät sekä määritellä kaava puhdistamon nykyarvon laskemiseksi.

18. Jätevedenpuhdistamon rakennuskustannusten jakaminen

Kustannustenjaon perusteena käytetään sopijapuolten kapasiteettivarausten suhdetta. Mikäli on odotettavissa, että Liittyjän jätevedet poikkeavat laadultaan olennaisesti Vas- taanottajan jätevesistä, kapasiteettivaraukset on syytä määritellä muillekin kuormituste- kijöille kuin jätevesien määrille. Normaalitapauksessa sopijapuolten kustannusosuudet määritetään sopijapuolten hyväksymän kaavan mukaan, joka myös sisällytetään sopi- mukseen.

JÄTEVEDEN PUHDISTAMINEN

19. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannukset

Selvyyden vuoksi sopimuksessa listataan puhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustan- nuksiksi katsottavat erät. Käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin on lisätty lietteen käsit- tely ja loppusijoitusmenot. Puhdistamon varsinaiset käyttökustannukset sisältävät li- säksi velvoitetarkkailusta ja muista ympäristölupiin perustuvista velvoitteista johtuvat menot.

Puhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannuksiksi katsotaan myös jätevesien vesis- töön johtamisen sekä loppusijoitetun lietteen laadun aiheuttamista haitoista ja vahin- goista maksettavat korvaukset, lukuun ottamatta korvauksia, joiden suorittaminen pe- rustuu sopijapuolen huolimattomaan tai taitamattomaan menettelyyn. Lisäksi käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin sisältyvät kunnossapito- ja korjaustöistä aiheutuvat menot.

Lisäksi veloitetaan hallintokulut, joiden veloittamiseen sopimusmallin 19-kohdan 4. ala- kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa voidaan käyttää tiettyä prosenttimäärää [esimerkiksi 4 %/3 % tai 2 %] tai kirjanpidosta ja talousarviosta ilmenevät hallintokulut, jotka liittyvät alakohdissa 1.–3. mainittuihin toimenpiteisiin.

20. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannusten jakaminen

Puhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannukset riippuvat kuormituksesta. Sen vuoksi näiden kustannusten jakoperusteiksi on sopimusmallissa valittu sopijapuolten mitattujen jätevesimäärien suhde. Toinen tapa on jakaa käyttö- ja kunnossapitokustan- nukset kapasiteettivarausten mukaan. Mikäli jätevesi on laadultaan poikkeavaa tai kuormituksen eri osatekijät on muuten syytä ottaa huomioon, sopijapuolten kuormitus- osuudet määritetään yleisesti teollisuusjätevesisopimuksissa käytetyn kaavan mukaan. Apuna voidaan käyttää soveltuvin osin esimerkiksi julkaisussa ”Teollisuusjätevesiopas.

Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin. Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja nro 50. Helsinki 2016” olevaa korotetun jätevesitaksan laskentakaavaa. Xxxxxx kertoimet on määritettävä kussakin tapauksessa erikseen. Ne eivät yleensä ole samoja kuin rakennuskustannuksia laskettaessa. Lisäksi on sovittava missä, milloin ja miten Liittyjän jätevesivirtaama ja kuormitustekijät mitataan, ja mihin ja miten mittaukset dokumentoidaan. Mittausajankohtien on hyvä olla yhtenevät Vastaanottajan jäteveden- puhdistamon tulevan veden kuormitustarkkailun kanssa, jotta kuormitusosuuksia voi- daan vertailla luotettavasti.

LIETTEET

21. Puhdistamolietteen käsittely

Kun sopijapuolet käsittelevät lietettä tai mahdollisesti tulevaisuudessa joutuvat sitä kä- sittelemään, on lietteen käsittelystä, laadusta ja loppusijoituksesta hyvä sopia tämän sopimuksen yhteydessä. Sopijapuolten velvollisuudet on syytä kirjata sopimukseen.

Sopimusehdon mukaan lietteen käsittely- ja loppusijoituskustannukset sisältyvät puh- distamon käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin, joista sanotaan sopimusmallin 19- ja 20-kohdissa. Sopimusehdon mukaan Vastaanottaja vastaa lietteen käsittelystä ja lop- pusijoituksesta, mutta käsittelyn ja loppusijoituksen kustannukset jaetaan sopijapuolten kesken sopimusmallin 20-kohdassa sanotulla tavalla. Tässä sopimusmallissa on läh- detty siitä, että Vastaanottaja vastaa lietteen käsittelystä ja loppusijoituksesta. Lietteen- käsittelyn lopputuotteet voidaan myös jakaa jätevedenkäsittelyn sopijapuolten kesken laitosten kapasiteettivarausten suhteessa.

22. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto

Sako- ja umpikaivolietteistä voidaan sopia tarvittaessa tarkemmin erillisellä sopimuk- sella. Sopimuksessa voidaan malliehdossa sanottujen lisäksi sopia muistakin lietteen vastaanottoon ja käsittelyyn liittyvistä asioista. Siinä voidaan esimerkiksi sopia tarkem- min lietteen vastaanottokohdista ja paikoista. Lisäksi lietteen vaikutukset sopimuksessa tarkoitettuihin investointeihin ja kustannuksiin tulisi ottaa huomioon.

Lietejätteen haltijan on ennen lietteen siirron aloitusta laadittava siirtoasiakirja, joka si- sältää tarpeelliset tiedot lietteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspai- kasta ja -päivämäärästä, käsittelytavasta toimituspaikassa sekä kuljettajasta. Se on pääsääntöisesti luovutettava jätehuoltorekisteriin merkitylle kuljettajalle taikka ympäris- töluvan mukaiseen paikkaan.

Paras vaihtoehto olisi, että sako- ja umpikaivolietteen vastaanotto voisi tapahtua asian- mukaisella vastaanottoasemalla puhdistamolla. Jos Liittyjän verkossa otetaan vastaan lietteitä, tulisi sen tapahtua asianmukaisella aidatulla asemalla, jossa on nauhoittava kamera sekä kuorman tuojan tunnistus. Lisäksi kuorman tuojalla on velvollisuus antaa tieto, mistä ja miten paljon kuormaa on haettu ja mitä se sisältää. Jos sopijapuolet käyt- tävät sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotossa yhtenäistä hinnoittelua, lietteen tuojilla ei ole tarvetta valita vastaanottopaikkaa hinnan perusteella.

VASTUU OMAISUUDESTA JA TOIMINNASTA

23. Viemäriverkoston sekä jätevedenpuhdistamon omistus

Ennen sopimuksen voimaantuloa vallinneita omistussuhteita ei ole tarkoitus muuttaa. Sopimuksessa tarkoitettujen viemäreiden ja jäteveden johtamislaitteiden omistus jakau- tuisi, kuten käyttö- ja kunnossapitovastuukin, kartalla ja mahdollisuuksien mukaan sa- nallisesti selitetyssä yksiselitteisessä liittämiskohdassa.

Tässä sopimusmallissa puhdistamon ja siihen liittyvät laitteet, kuten purkujohdon, omis- taisi kuitenkin Vastaanottaja. Mahdollinen poikkeaminen näistä periaatteista on selvästi mainittava sopimustekstissä. Kuten edellä kohdan 2 yhteydessä todetaan, voidaan so- pia, että vain toinen sopijapuolista vastaa investoinneista ja omistaa rakennettavat lait- teet ja laitokset. Toinen maksaisi tälle korvausta ns. pääomakuluina, jotka laskutettai- siin kapasiteettivarausten suhteessa. Näin omaisuus voitaisiin kirjata omistavan sopija- puolen taseeseen. Jos päädytään tällaiseen sopimukseen, on syytä huomata, että siinä ei voida käyttää läheskään kaikkia tässä mallissa olevia ehtoja.

24. Korvaukset ja vakuutukset

Kohdassa sovitaan korvauksista sekä mahdollisista vahinko- ja vastuuvakuutuksista. Sopijapuoli, jonka hallinnassa omaisuus tosiasiallisesti on, vastaa vesihuolto-omaisuu- teen kohdistuvista vahingoista, korvauksista ja vahinkovakuutuksista yleisen kontrolli- vastuun periaatteen mukaisesti (vahingonvaara). Jos omaisuus on sopijapuolten xxx- xxxxx omistuksessa, on sovittava, kumpi on vastuussa mahdollisten vakuutusten xxxx- xxxxxxx ja ylläpidosta. Vahinko voi olla yllättävä ja tuottamuksesta riippumaton taikka toimintaan liittyvä tuottamuksesta aiheutuva vahinko, jonka syntymiseen varaudutaan toiminnan vastuuvakuutuksella.

Jos vakuuttamisesta sovitaan, sopijapuoli voi vastata omaisuutensa vakuuttamisen li- säksi oman vesihuoltotoimintansa vastuuvakuuttamisesta vahinkojen varalta. Vastuu- vakuutus voi kattaa mm. ylläpidon ja oman rakentamisen vahingot sekä vesihuollon keskeytymisen. Sopijapuoli sitoutuu yleensä vaatimaan urakoitsijoilta vähintään vastaa- via vahinkovastuuvakuutuksia. Vahinkovastuuvakuutuksen omavastuun määrästä voi myös sopia mm. urakoitsijoiden kanssa.

HALLINTO JA TALOUS

25. Laskutus

Kohdan 25 ensimmäisessä kappaleessa sovitaan siitä, miten sopijapuolet suorittavat osuutensa rakennus- ja/tai uusimis-, muutos- ja/tai laajennuskustannuksista. Ellei toisin sanota, tämä koskee kaikkia tässä sopimuksessa tarkoitettuja rakennus-, uusimis-, muutos- ja laajennuskustannuksia.

Toisessa kappaleessa sovitaan siitä, miten edellä kohdassa 15 tarkoitetut mittauslait- teiston ja näytteenottotilan rakentamiskustannukset laskutetaan.

Kolmannessa kappaleessa sovitaan siitä, miten edellä sopimuksen 11-kohdassa ja 19- kohdassa tarkoitetut käyttö- ja kunnossapitokustannukset laskutetaan. Käyttö- ja kun- nossapitokustannukset laskutetaan jäteveden hinnassa viimeisimmän hyväksytyn tilin- päätöksen mukaisia toteutuneita kustannuksia vastaavina ennakkoerinä. Tilinpäätök- seen perustuva tasauslaskutus toimitetaan kustannusten syntymistä seuraavan kalen- terivuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia jostain muusta ajankoh- dasta, johon mennessä tasauslaskutus toimitetaan.

Jätevedestä laskutetaan joko kuukausittain/neljännesvuosittain/puolivuosittain (etukä- teen) tai mittauksen perusteella jälkikäteen. Laskutus käynnistyy, kun jäteveden vas- taanottaminen on alkanut. Sopimukseen voidaan ottaa enintään yksi jäteveden laskut- tamista koskevista vaihtoehdoista. Lienee tarpeen ottaa sopimusmalliin myös sellainen ehto, jossa todetaan yksiselitteisesti, että Vastaanottaja veloittaa Liittyjältä jätevedestä maksua. Lisäksi todetaan maksun perusteet, joista yhtenä on mainittu voi olla esimer- kiksi Liittyjän osuus verkoston ja puhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannuksista. Silloin, kun se on tarkoituksenmukaista, hinnoitteluperusteet voidaan esittää tarkemmin liitteessä (kts. talousvesihuollon yhteistyötä koskevan sopimusmallin 21-kohta). Sopi- musta tehtäessä sopijapuolilla tulee olla varmasti yhtenäinen käsitys siitä, miten mene- tellään.

Ajan mittaan jommankumman sopijapuolen käsitykset saattavat muuttua tai edessä voi olla sopijapuolen vaihtuminen. Sen takia sopijapuolten oikeuksista ja velvoitteista tulisi sopia mahdollisimman yksiselitteisesti, maksuvelvoitteet mukaan lukien.

Ennen sopimuksentekoa verotuskysymykset on syytä selvittää verotoimiston kanssa. Sopimuksissa todetaan yleensä arvonlisäveron suorittamisesta. Kohdassa 25 tode- taan, että sopimuksessa tarkoitettuun maksuun tai muuhun suoritukseen lisätään voi- massa olevan lainsäädännön mukainen arvonlisävero, kun se on lain mukaan arvonli- säverollinen. Jos sopimukseen kirjattaisiin euromääriä, niiden yhteydessä tulisi todeta myös arvonlisäverosta.

Vaihtoehtoinen tapa käyttö- ja kunnossapitokustannusten laskutukselle

Vaihtoehtoisesti käyttö- ja kunnossapitokustannusten laskutuksesta voidaan sopia esi- merkiksi niin, että ne laskutetaan edellä mainituin aikavälein erillään jätevesilaskusta edellisen kalenterivuoden todellisia kustannuksia vastaavina ennakkoerinä. Tilinpäätök- seen perustuva tasauslaskutus toimitetaan seuraavan kalenterivuoden loppuun men- nessä (tai vaihtoehtoisesti voidaan sopia, että se toimitetaan johonkin aikaisempaan ajankohtaan mennessä).

26. Viivästyskorko

Kohdassa 26 on viivästyskorkoa koskeva ehto. Ehto on tarpeen, koska jos viivästysko- rosta ei sanota mitään sopimuksessa, sitä ei voida veloittaa. Kohdan 26 mukaan viiväs- tyskorko määräytyy korkolain mukaan. Se tarkoittaa, että Suomen Pankki ilmoittaa kesä- ja joulukuussa kulloinkin seuraavalla puolivuotiskaudella viivästyskoron määrittä- misessä käytettävän viitekoron. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukai- sella 7 prosenttiyksiköllä. Vaihtoehtoisesti viivästyskorolle sovitaan sopimusta tehtä- essä jokin kohtuullinen prosentti, joka kirjataan sopimukseen [vuotuinen %:n

viivästyskorko].

27. Yhteistoiminta

Sopimusehdossa on sovittu yhteistoimintaan liittyvien kokousten määrä/vuosi ja niiden ajankohta. Lisäksi on lueteltu ne asiat, jotka ainakin käsitellään yhteistoimintakokouk- sessa. Kokouksen tavoitteena on sopimusehtojen toteutumisen tarkistus, sopimusta koskevien mahdollisten haasteiden ja kehitysehdotusten läpikäynti sekä tiedonvaihto toisen sopijapuolen toiminnasta ja suunnitelmista, joilla voi olla vaikutuksia sopimuksen piirissä oleviin toimintoihin. Yhteistoiminnan merkitys sopimusyhteistyön onnistumisen eli turvallisen ja häiriöttömän jätevesihuollon kannalta on merkittävä.

Sopijapuolet voivat myös sopia henkilöstön sitouttamisesta sopimuksissaan vesihuol- lon yhteistoimintaan ja erityisesti varautuen häiriöiden ja poikkeustilanteiden hallintaan sekä vahinkojen torjumiseen ja rajoittamiseen. Yhteistoiminta kattaa myös vastuuhenki- löiden nimeämisen ja toiminnan sekä muun henkilöstön toiminnan ja vastuusuhteet häi- riö- ja poikkeustilanteissa.

28. Luvat ja lupiin perustuvat kustannukset

Kohdan 28 alussa todetaan, miten sopijapuolet vastaavat jätevedenpuhdistamon toi- mintaan liittyvien ympäristölupien hakemisesta ja toteuttamisesta. Ympäristölupaeh- doissa esitettyjen jäteveden laatua ja viemäriverkostoa koskevien vaatimusten osalta sovitaan, että myös Liittyjän tulee noudattaa niitä, vaikka ne annettaisiinkin Vastaanot- tajan ympäristöluvassa.

Kustannukset, jotka aiheutuvat jätevedenpuhdistamon lupien hakemisesta, lupaehtojen perusteella kolmannelle maksettavista korvauksista ja lupaehtoihin perustuvista tutki- muksista, selvityksistä sekä muista velvoitteista, jaetaan sopijapuolten kesken edellä kohdassa 20 sovitun jakoperusteen mukaisesti. On syytä pohtia sitä, mihin kustannuk- siin kuuluvat kolmansille mahdollisesti maksettavat korvaukset, jotka perustuvat ympä- ristöluvan ehtoihin. Voidaanko myös ne katsoa käyttökustannuksiksi? Tässä mallissa ne on sijoitettu puhdistamon käyttökustannuksiin.

VAHINGOT JA POIKKEUKSELLISET TILANTEET

29. Vastuu kolmansille osapuolille aiheutuvista vahingoista

Tässä kohdassa käsitellään kolmansille osapuolille maksettavaa korvausta ja maksu- vastuun jakamista, esimerkiksi jos jätevesien päästämisestä tai vuodoista aiheutuu va- hinkoja. Tässä kohdassa tarkoitetaan sellaisia vastuita, joita saattaa syntyä ennalta ar- vaamattomasti toiminnan aikana.

Edellä kohdassa 28 viitattiin puolestaan sellaisiin korvauksiin, jotka perustuvat ympäris- tölupaehtoihin. Kohdassa 29 tarkoitetut vastuut ja vahingonkorvaukset ovat eri asia kuin ne ympäristölupien ehtoihin perustuvat korvaukset, joita mahdollisesti määrätään maksettavaksi kolmannelle osapuolelle luvan yhteydessä.

Välillisistä vahingoista

Tässä sopimusmallissa sopijapuolten välistä vahingonkorvausvelvollisuutta käsitellään lähinnä kohdassa 29. Vaihtoehtoisesti vahingonkorvauksista voidaan sopia toisinkin kuin mallissa. Tässä sopimusmallissa välillisiä vahinkoja ei ole rajattu korvausvelvolli- suuden ulkopuolelle, mutta se on mahdollista. Käytännössä sopimuksia laadittaessa onkin syytä pohtia, onko tarvetta rajoittaa sopijapuolten toisilleen aiheuttamien vahinko- jen korvausvelvollisuus välittömiin vahinkoihin ja rajata välilliset vahingot sen ulkopuo- lelle. Myös välillisten vahinkojen tulisi kuitenkin kuulua korvausvelvollisuuden piiriin sil- loin, kun vahingon syynä on sopijapuolen tahallisuus tai huolimattomuus. Vesihuolto- lain 28 §:n mukaan välillisenä vahinkona pidetään muun muassa vahinkoa, joka aiheu- tuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta. Vesihuoltolaki ei koske vesihuol- tolaitosten välistä kauppaa. Lisäksi kauppalain 67 §:ssä on lueteltu välilliset vahingot.

Ei ole kuitenkaan selvää, miten kauppalakia sovelletaan tässä mallissa tarkoitettuun sopimukseen. Jos jompaakumpaa edellä mainituista pykälistä halutaan käyttää apuna välillisten vahinkojen määrittelyssä, sopimuksessa tulee viitata asianomaiseen pykä- lään.

Pykäläviittaus ei ole silti ainoa eikä ehkä edes paras tapa ottaa välilliset vahingot huo- mioon. Sen sijasta sopimukseen voidaan kirjoittaa näkyviin, mitä siinä tarkoitetaan välil- lisillä vahingoilla, ja ottaa mallia esimerkiksi vesihuoltolain 28 §:n 3 momentista.

30. Poikkeukselliset tilanteet

Tämän kohdan kirjoittamisessa on käytetty apuna vesihuoltolaitoksen yleisten toimitus- ehtojen mallia. Tässä kohdassa käsitellään toimintaa poikkeuksellisissa tilanteissa. Esi- merkiksi jäteveden vastaanottamisen tai toimittamisen keskeyttäminen on poikkeuksel- lista.

Jäteveden vastaanottaminen tai toimittaminen joudutaan joskus keskeyttämään. Syynä voivat olla esimerkiksi laajat korjaus- tai huoltotyöt. Kun tiedossa on keskeyttämistarve, joka johtuu korjaus- tai huoltotöistä tai muusta ennalta arvattavasta syystä, keskeytyk- sestä tulee sopia etukäteen. Keskeytys voidaan toteuttaa ilman korvausvelvollisuutta, kun siitä sovitaan etukäteen.

Lisäksi sopimuksen 30-kohdan toisessa kappaleessa luetellaan ne tilanteet, joissa so- pijapuolelle ei synny korvausvelvollisuutta. Siinä on otettu huomioon, että keskeytys- tarve voi syntyä myös ennalta arvaamatta ja ilman keskeyttäneen sopijapuolen myötä- vaikutusta. Sopijapuolet olisivat kuitenkin velvollisia ilmoittamaan toisilleen mm. toimin- nan mahdollisista poikkeuksista ja keskeytyksistä olosuhteet huomioon ottaen. Kun jä- teveden vastaanottaminen on ilmeisen mahdotonta ja kyseessä ei ole lyhytaikainen tai ennalta sovittu keskeytys, sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sellaisista toimenpi- teistä, joilla voidaan vähentää keskeytyksestä aiheutuvia vahinkoja.

31. Vahingon torjuminen ja rajoittaminen

Sopijapuolten tulee vahingon uhatessa tai sattuessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin, joita sopijapuolelta voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi. Kustannukset, jotka aiheutuvat sopijapuolelle vahingon torjumisesta ja rajoittamisesta toisen sopijapuolen vastuualueella, on korvattava.

Sopijapuolten on henkilöstön kanssa laadittavissa sopimuksissa huolehdittava, että ve- sihuoltolaitoksen palvelut turvataan häiriötilanteissa molempien sopijapuolten edut huo- mioon ottaen. Ehto on yhdenmukainen vesihuollon häiriötilanteisiin varautumisen kanssa.

Sopimukset edellyttävät vastuuhenkilöiden nimeämistä erilaisiin häiriö- ja poikkeustilan- teisiin, työnantajan työnjohto-oikeuden ja vastuuhenkilön johto-oikeuden tarkentamista poikkeus- ja häiriötilanteissa sekä poikkeus- ja häiriötilanteiden työturvallisuusjärjeste- lyjen ohjeistusta.

32. Ylivoimainen este

Sopimusmallin 32-kohdassa määritellään, millaista tapahtumaa tarkoitetaan ylivoimai- sella esteellä, johon edellä viitataan. Ylivoimainen este voidaan määritellä myös toisin, mutta ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista yrittää luetella tyhjentävästi kaikkia niitä tilanteita, jotka katsotaan ylivoimaiseksi esteeksi. Sopimusehtoon voidaan silti lisätä tarkentava maininta esim. siitä, että lakkoa ja muuta työtaistelutoimenpidettä pidetään ylivoimaisena esteenä silloinkin, kun toimenpide kohdistuu suoritusvelvolliseen sopija- puoleen tai kun tämä on siihen osallisena.

ERIMIELISYYDET

33. Erimielisyydet

Kohdassa sovitaan sopimusta koskevien erimielisyyksien ratkaisemisesta käräjäoikeu- dessa. Kohdassa on otettu huomioon toiminnan läpinäkyvyysvaatimukset sekä tarpeen mukaan salassa pidettävät tiedot. Välimiesmenettelyä ei suositella sen ollessa lähtö- kohtaisesti kokonaisuudessaan salainen, koska vesihuoltolaitoksen toiminnan on ol- tava läpinäkyvää. Välimiesmenettelyn kustannukset voivat muodostua varsin korkeiksi.

Vesihuoltoon liittyy myös salassa pidettäviä tietoja. Sopijapuolet voivat sopia, että ne hakevat mahdollisille liikesalaisuuksille tai muulle luottamukselliselle tiedolle oikeuden- käynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaista salassapito- määräystä.

SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN

34. Sopimuksen tarkentaminen tai muuttaminen

Malliehdon tarkoitus on helpottaa sopimuksen tarkentamista tai muuttamista niin, että koko sopimusta ei tarvitsisi purkaa. Jätevesihuollon toiminnalle sekä laajoja hankkeita koskeville sopimuksille on luonteenomaista, että ne lähtökohdat ja oletukset, joiden va- raan sopimus on rakennettu, saattavat olennaisesti muuttua ajan myötä. Muutoksia ei voida ennustaa tarkasti. Niinpä monia vastaisuudessa eteen tulevia kysymyksiä on jä- tettävä avoimeksi.

Sopijapuolet voivat ainoastaan sitoutua tasavertaiseen yhteistyöhön myös muuttu- neissa olosuhteissa. Tätä nk. lojaliteettiperiaatetta on korostettu sopimusmallin 33-koh- dassa, jossa sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan keskenään sopimuksen muuttami- sesta, kun olosuhteiden muutos sitä edellyttää. Sopimusta on voitava muuttaa silloin, kun sopimuksen voimassapitäminen olemassa olevin ehdoin olisi kohtuutonta toiselle sopijapuolelle tai molemmille. Tällainen tilanne voi syntyä mm. silloin, kun pakottava lainsäädäntö tai viranomaismääräys muuttuu tai tekninen kehitys, sopijapuolen olosuh- teiden olennainen muuttuminen tai muu vastaava syy niin vaatii.

Myös hinnoitteluperusteita voidaan tarkistaa tämän kohdan nojalla, jos edellä sanotut muutosperusteet ovat olemassa. Sen sijaan jäteveden hinta tulee tarkistettua vuosittain tasauslaskutuksen yhteydessä, koska 25-kohdan mukaan tasauslaskutus perustuu edellisen tilikauden tilinpäätökseen.

35. Sopimuksen voimaantulo, siirtäminen, irtisanominen ja purkaminen

Kohtaan 35 sisältyvät tavanmukaiset sopimuksen voimaantuloa ja irtisanomista koske- vat lausekkeet. Lisäksi kohtaan on otettu määräys sopimuksen irtisanomisen yhtey- dessä tai purkautumistilanteessa toimitettavasta taloudellisesta välienselvittelystä.

On kohtuullista, että Liittyjälle sopimuksen purkauduttua tai päätyttyä irtisanomisen ta- kia maksetaan takaisin tämän suorittamaa rakennuskustannusosuutta vastaava osuus jätevedenpuhdistamon ja muiden yhteisessä käytössä olleiden laitteiden nykyarvosta siltä osin kuin Vastaanottaja voi käyttää vapautuvaa kapasiteettia hyväkseen.

Sopimuksen voimassapysyminen ja pitkä kestoaika on sopijapuolten kannalta olen- naista.

Ensisijaisesti tulisi turvautua sopimuksen tarkistamiseen olosuhteiden muuttuessa. Toi- saalta olisi kohtuutonta, että sopimusta ei voitaisi koskaan sanoa irti. Sopimuksen irti- sanomiseen tulisi päätyä olosuhteiden muuttuessa vain silloin, kun sopimuksen voi- massapitäminen on ilmeisen kohtuutonta sopijapuolen kannalta.

Sopimuksen irtisanominen on eri asia kuin sen purkaminen. Purkaminen on luonteel- taan toisenlainen ja erittäin poikkeuksellinen toimenpide. Purkaminen liittyy esimerkiksi siihen, että sopimussuhteessa tapahtuu jotain odottamatonta, jota ei ole mahdollista korjata. Sopimusta ei saa purkaa ilman perusteltua aihetta, sillä seurauksena voi olla vahingonkorvausvelvollisuus. Perusteltu aihe voi olla esimerkiksi se, että sopimuksen mukainen suoritus käy mahdottomaksi.

Sopijapuolen yhdistyessä kolmanteen vesihuoltolaitokseen voimassa olevien sopimus- ten velvoitteet tulee ottaa huomioon jo suunniteltaessa yhdistyvän laitoksen toimintaa. Lisäksi ne tulee kirjata yhdistymissopimukseen ja säilyttää. On hyvä muistaa, että sopi- muksen velvoitteet sitovat sopijapuolia irtisanomisajan, jos sopimus joudutaan sano- maan irti toisen sopijapuolen yhdistyessä kolmanteen. Yhdistymisessäkin voidaan usein selvitä sopimuksen tarkistamisella vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Sopi- musmallissa tarkoitetut hankkeet ovat pitkäaikaisia, joten sopimuksen irtisanomista tu- lisi välttää myös vesihuoltolaitosten yhdistymisissä.

36. Liitteet

Edellä sopimuksen ehdoissa on monessa kohtaa viitattu liitteisiin. Kohdassa 35 luetel- laan kootusti liitteinä olevat asiakirjat.

Lähdeteoksia ja muuta sopimuksiin liittyvää aineistoa:

Sopimusmalli perustuu Vesilaitosyhdistyksen hallinto- ja talousneuvostossa vuosina 2005–2007 laadittuun, vuonna 2007 hyväksyttyyn ja vuonna 2008 käyttöön otettuun kaksiosaiseen julkaisuun ”Sopimus vesijohdon rakentamisesta ja veden toimittamisesta sekä sopimus jätevesien johtamisesta ja käsittelystä”. Mallia on päivitetty vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä täydennetty kolmannella osuudella koskien häi- riötilanteita.

Teollisuuden jätevesisopimusten malleja on mm. Vesilaitosyhdistyksen julkaisussa nro 50 ”Teollisuusjätevesiopas. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen vie- märiin”.

Sopimusehtojen muotoilussa voidaan käyttää joltain osin apuna esimerkiksi vesihuolto- laitoksen yleisiä toimitusehtoja, jotka eivät yleensä sellaisenaan sovellu vesihuoltolai- tosten välisten tai vesihuoltolaitoksen ja teollisuusliittyjän sopimuksen liitteeksi.

4 OSA 2

4.1 C. SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ VESIHUOLLON HÄIRIÖTI- LANTEISSA

4.1.1 Sopimusmallin sisällysluettelo

SOPIMUKSEN OSAPUOLET 60

SOPIMUKSEN TARKOITUS JA LAAJUUS 60

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 60

VASTUUNJAKO OMAISUUDESTA JA TOIMINNASTA 61

PÄÄPERIAATE KUSTANNUSTEN JAOSTA JA KORVAUKSISTA 61

PÄÄPERIAATE RESURSSIEN PRIORISOINNISTA 61

SANKTIOINTI 62

SEURANTA JA YHTEISTOIMINTA 62

SOPIMUKSEN TARKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN 62

SOPIMUKSEN VOIMAANTULO, SIIRTÄMINEN, IRTISANOMINEN JA PURKAMINEN 62

MALLILIITTEET 63

LIITE 1. DESINFIOINTIKALUSTO 64

LIITE 2. VARAVEDENJAKELUKALUSTO 67

LIITE 3. VARAVOIMAKALUSTO 69

LIITE 4. VARAOSAVARASTO 72

LIITE 5. HENKILÖSTÖN KÄYTTÖ HÄIRIÖTILANTEISSA 74

4.1.2 Sopimusmalli

SOPIMUKSEN OSAPUOLET XX

YY

tarvittaessa useampi, jatkossa yhdessä myös: ”sopijapuolet”. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA LAAJUUS

Tässä sopimuksessa sovitaan yhteistyöstä vesihuollon häiriötilanteissa. Sopimuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä häiriötilanteita ja niiden haitallisia vaikutuksia sekä or- ganisoida sopijapuolten yhteistyö häiriötilanteissa, niiden haittojen minimoinnissa ja niistä palautumisessa.

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Sopijapuolet sopivat yhdessä, missä tilanteissa sopimusta sovelletaan. Soveltaminen voi olla sopimuksen osa-alueilla erilaista, kuten äkillisissä häiriötilanteissa tarvittavat toiminnot vs. yhteisesti pidettävät, ennalta sovitut harjoitukset.

Tämä sopimus kattaa seuraavat osa-alueet (valitaan): Talousvesi

☐ Talousveden desinfiointikalusto

☐ Varavedenjakelukalusto

☐ Varavoimakone

☐ Varaosavarasto

☐ Henkilöresurssien käyttö häiriötilanteissa

☐ Yhteinen tiedottaminen

☐ Yhteisharjoitukset ja -suunnittelu

☐ Yhteisen verkoston / muut yhteiset hankinnat

☐ rakentamisen urakat

☐ tavarat

☐ palvelut

☐ Muu, mikä ___________________________

Jätevesi

☐ Jäteveden puhdistuskalusto

☐ Ylivuodot, hulevedet, ohijuoksutukset

☐ Varaosavarasto

☐ Yhteistyö teollisuusjätevesisopimuksien ja esikäsittelyn hyväksymisessä

☐ Henkilöresurssien käyttö häiriötilanteissa

☐ Energiatehokkuus

☐ Jäteveden aineiden hyödyntäminen

☐ Yhteinen tiedottaminen

☐ Yhteisharjoitukset ja -suunnittelu

☐ Yhteisen verkoston / muut yhteiset hankinnat

☐ rakentamisen urakat

☐ tavarat

☐ palvelut

☐ Muu, mikä ___________________________

Jokaisesta osa-alueesta laaditaan erillinen sopimusliite, jossa kuvataan kyseisen osa- alueen yksityiskohtaiset sopimusehdot.

VASTUUNJAKO OMAISUUDESTA JA TOIMINNASTA

Sopijapuoli, jonka hallinnassa omaisuus tosiasiallisesti on, vastaa vesihuolto-omaisuu- teen kohdistuvista vahingoista, korvauksista ja vahinkovakuutuksista yleisen kontrolli- vastuun periaatteen mukaisesti (vahingonvaara). Sopijapuoli huolehtii omaisuuden asi- anmukaisesta ylläpidosta, korjaamisesta ja uusimisesta. Sopijapuoli huolehtii/ei huo- lehdi hallinnassaan olevan omaisuuden vahinkovakuuttamisesta täydestä arvosta.

Sopijapuoli vastaa omassa vesihuoltotoiminnassaan aiheuttamistaan vahingoista. So- pijapuoli vastaa/ei vastaa omassa vesihuoltotoiminnassaan aiheutuvien vahinkojen vastuuvakuuttamisesta, mikä on ehto tämän sopimuksen voimassaololle. Vakuutuksen on katettava myös

☐ Vesihuollon keskeytyminen

☐ Ylläpidon ja oman rakentamisen vahingot

Sopijapuoli sitoutuu vaatimaan urakoitsijoilta vähintään vastaavia vahinkovastuuvakuu- tuksia.

Vahinkovastuuvakuutuksen omavastuu saa olla enintään euroa.

PÄÄPERIAATE KUSTANNUSTEN JAOSTA JA KORVAUKSISTA

Kustannusjaossa noudatetaan seuraavaan periaatejakoa:

1) Varautuminen häiriötilanteeseen

Häiriötilanteeseen varautumista koskevassa (esim. henkilöresurssi, varavoimakoneen hankinta ja ylläpito) toiminnassa kustannukset katetaan vuosimaksulla, jossa palvelun tuottaja sitoutuu toimittamaan palvelun ja palvelun ostaja maksaa saamastaan vakuu- desta vuosimaksua. Vuosimaksu määritetään talousvesimäärien suhteessa todellisista resurssien ylläpitokuluista. Lisäksi sovitaan resurssien erillisestä käyttömaksusta.

2) Häiriötilanteessa toimimisen kustannukset

Häiriötilanteessa sovelletaan kustannusjakoa, jossa palvelun tuottaja veloittaa vain to- teutuneet kustannukset (esim. kaluston vuokra).

Sopimusliitteissä määritetään tarkemmin kunkin osa-alueen kustannustenjako ja kor- vaukset.

PÄÄPERIAATE RESURSSIEN PRIORISOINNISTA

Sopijapuolet sopivat resurssien jaosta kussakin liitekohdassa siten, että mikäli resurs- sin tarve on useammalla sopijapuolella yhtä aikaa eikä resursseja riitä kaikille, on täl- laista tilannetta varten etukäteen selvitetty ja sopimukseen kirjattu ostopalvelu tai muu

kolmannen tahon tarjoama vastaava resurssi, jonka kustannusten jaosta sovitaan sopi- musliitteissä. Resurssin käyttöoikeus on ensisijaisesti sillä sopijapuolella, joka ensim- mäisenä ilmoittaa muille sopijapuolille resurssin käyttötarpeesta. Resurssien jako äkilli- sessä häiriötilanteessa neuvotellaan aina sopijapuolten sekä tarvittaessa terveyden- suojeluviranomaisen ja/tai ympäristönsuojeluviranomaisen kesken tapauskohtaisesti.

SANKTIOINTI

Mikäli tässä sopimuksessa sovitun vastaisesti sopijapuoli laiminlyö resurssin ylläpitämi- sen/hankkimisen, tulee kyseisen sopijapuolen korvata vuosimaksua maksaneelle sopi- japuolelle vuosimaksu enintään vuodelta ja mikäli resurssille on ollut tarvetta,

vastaavan resurssin hankintamenot toteutuneen mukaisesti. SEURANTA JA YHTEISTOIMINTA

Sopijapuolet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa sopimuskatselmukseen, jossa käydään läpi ainakin seuraavat asiat:

- Sopimuksen sisällön läpikäynti

- Sopijapuolten yhteyshenkilöt

- Sopimuksen soveltamistilanteiden läpikäynti

- Sopimusehdoissa havaitut haasteet tai kehitysideat

- Sopimuksen tarkentamistarpeet

- Sopimuksen laajentamistarpeet (uudet osa-alueet)

- Sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesta yhteistoiminnasta sopiminen (tutustu- miskäynnit, koulutukset, harjoitukset)

- Sopijapuolten varautumissuunnittelussa ja/tai riskienarvioinnissa tapahtuneet muutokset ja päivitykset

- Seuraavan sopimuskatselmuksen ajankohdasta päättäminen

Tarvittavasta yhteistoiminnasta (tutustuminen, koulutus, harjoitukset ym.) sovitaan osa- alueittain sopimusliitteissä.

SOPIMUKSEN TARKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN

Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkentaa yksityiskohtaisemmaksi, jos sopijapuolet niin sopivat. Lisäksi sopijapuolet voivat laajentaa sopimusta ottamalla sopimuksen piiriin uusia varautumisyhteistyön osa-alueita.

Sopijapuolet neuvottelevat sopimuksen muuttamisesta, mikäli siihen muuten ennen so- pimuksen voimassaolon päättymistä ilmenee riittävä syy. Riittävä syy voi olla esimer- kiksi pakottavan lainsäädännön tai viranomaismääräyksen muutos, tekninen kehitys, sopijapuolen olosuhteiden olennainen muuttuminen tai muu vastaava syy. Sopimusta on muutettava, jos vesihuolto- tai muu lainsäädäntö sitä edellyttää.

SOPIMUKSEN VOIMAANTULO, SIIRTÄMINEN, IRTISANOMINEN JA PURKAMINEN

Tämä sopimus tulee voimaan, kun sopijapuolten toimivaltaiset edustajat ovat sen alle- kirjoittaneet ja päätökset sopimuksen hyväksymisestä ovat tulleet lainvoimaisiksi tai ne on pantu täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Sopi-

mus voidaan irtisanoa sopimusrikkomuksen takia kuukauden irtisanomisajalla,

jos sopimusrikkomus vaarantaa sopijapuolen vesihuoltovelvollisuuksien noudattamista, sopimusrikkomusta ei ole korjattu kuukauden sisällä kirjallisista reklamaatioista

huolimatta eikä sopijapuolten vesihuoltovelvollisuuksien noudattaminen irtisanomisen takia vaarannu.

Sopimuksen tultua irtisanotuksi tai puretuksi toimitetaan sopijapuolten kesken taloudel- linen välienselvittely niiden osa-alueiden osalta, joissa sopijapuolet ovat panostaneet yhteistyöhön taloudellisesti ja joissa taloudellinen panos on yksiselitteisesti määritettä- vissä.

MALLILIITTEET

Liite 1 Talousveden desinfiointikalusto Liite 2 Varavedenjakelukalusto

Liite 3 Varavoimakone

Liite 4 Varaosavarasto

Liite 5 Henkilöresurssien käyttö häiriötilanteissa

Tätä sopimusta on laadittu x (n) samasanaista kappaletta, yksi jokaiselle sopijapuolelle. Päiväys

Allekirjoitukset

LIITE 1. DESINFIOINTIKALUSTO

1. SOPIJAPUOLET X

Y

tarvittaessa useampi

2. SOPIMUKSEN KOHDE JA TARKOITUS

Sopimuksen kohteena on yhteisen desinfiointikaluston hankinta, varastointi, ylläpito ja siihen liittyvät harjoitukset ja koulutukset.

Desinfiointikalusto hankitaan talousveden laatuhäiriöiden varalle ja vastaamaan velvoit- teeseen talousveden desinfiointivalmiudesta 6 tunnin kuluttua saastumisepäilystä.

3. KALUSTON HANKINTA, HANKINTAKUSTANNUSTEN JA OMISTUKSEN JAKO

A) Sopijapuolet hankkivat kaluston kpl yhteisesti ja

osallistuvat sen hankintakustannuksiin tässä sovitussa suhteessa _.

Xxxxxxxx omistus jakautuu seuraavasti _.

TAI

B) Sopijapuoli X hankkii ja omistaa kaluston kpl.

4. KALUSTON JA KEMIKAALIN VARASTOINTI JA YLLÄPITO

Sopijapuoli X vastaa desinfiointikaluston varastoimisesta paikassa _.

Sopijapuoli X vastaa kaluston säännöllisestä huoltamisesta ja käyttökunnon testaami- sesta. Sopimuksen liitteenä on esitetty huolto- ja testausohjelma.

TAI

A) Sopijapuoli X vastaa siitä, että paikassa          on aina käyttökelpoista (enintään 3 kk vanhaa) kloorikemikaalia asianmukaisesti varastoituna (kyl- mässä, pimeässä). Sopijapuolella Y on jatkuva pääsy kemikaalin ja kaluston va- rastointipaikkaan. Kemikaalin hankkimis- ja avaamispäivä merkitään säilytysas- tioihin selkeästi.

B) Sopijapuolet hankkivat kloorikemikaalin tarvittaessa paikasta _.

5. KALUSTON KÄYTTÖ

Kaluston käyttötarpeesta ilmoitetaan toiselle sopijapuolelle / muille sopijapuolille heti tarpeen ilmettyä. Kalustoa käyttävä sopijapuoli huolehtii kaluston käytön jälkeisestä puhdistamisesta ja palauttamisesta sovittuun varastointipaikkaan sekä tilanteen päätty- misen tiedottamisesta muille sopijapuolille.

Se sopijapuoli, joka ilmoittaa kaluston käyttötarpeesta ensimmäisenä toiselle sopija- puolelle, on oikeutettu käyttämään kalustoa niin kauan, kuin tilanne vaatii. Mikäli käyttö- tarve ilmenee sopijapuolella silloin, kun kalusto on jo toisen sopijapuolen käytössä,

hankitaan vastaava kalusto ostopalveluna paikasta , joka on yh-

dessä ennakkoon sovittu/selvitetty.

Mikäli käyttötarve ilmenee usealla sopijapuolella samanaikaisesti, neuvotellaan kalus- ton käytön priorisoinnista ja ostopalvelun käytöstä tilannekohtaisesti sopijapuolten ja terveydensuojeluviranomaisen välillä.

Kukin sopijapuoli vastaa omissa verkostoissaan desinfiointikemikaalin syöttöyhteiden asentamisesta ennakkoon sekä tässä sopimuksessa mainitun kaluston soveltuvuu- desta syöttöpisteisiin.

6. KUSTANNUSTENJAKO JA KORVAUKSET

Sopijapuoli Y maksaa sopijapuolelle X seuraavassa esitetyn mukaisen vuosikorvauk- sen desinfiointikaluston varastoinnista ja säännöllisestä huoltamisesta sekä kloorikemi- kaalivaraston ylläpidosta.

______ €/vuodessa TAI

eriteltyjen toteutuneiden kustannusten mukaisesti laskun mukaisesti vuosittain, sisäl- täen kemikaalin ja varaosien hankintakulut, huoltokulut, varastoinnin kulut, henkilöstö- ja hallintokulut sekä kohtuullinen tuotto.

JA

Sopijapuoli Y maksaa sopijapuolelle X seuraavassa esitetyn hinnaston perusteella vuokraa kaluston käytöstä toteutuneen käytön mukaisesti.

_____ €/alkava vrk Kustannukset sidotaan indeksiin.

Kemikaalia käyttävä sopijapuoli maksaa käyttämänsä kemikaalin kustannukset täysi- määräisesti.

Mikäli sopijapuolten samanaikaisessa kaluston käyttötarpeessa joudutaan käyttämään ostopalveluna hankittua kalustoa, sen kustannukset jaetaan sopijapuolten välille tässä määritetyssä suhteessa _.

Kaluston kuluessa tai rikkoutuessa normaalikäytössä uuden hankkimisessa sovelletaan vastaavaa vastuun-, omistuksen- ja kustannustenjakoperustetta kuin tämän sopimusliit- teen kohdassa 3.

Jos kalusto rikkoutuu sopijapuolen huolimattomuuden vuoksi, kyseinen sopijapuoli vas- taa huolto- tai uuden kaluston hankintakustannuksista täysimääräisesti.

7. HARJOITTELU JA TESTAAMINEN

Sopijapuolet velvoitetaan tällä sopimusliitteellä harjoittelemaan kaluston käyttöä yh- dessä vähintään kerran vuodessa. Harjoituksista sovitaan sopimuskatselmuksessa (pääsopimus). Harjoittelun tarkoitus on varmistaa, että sopijapuolet osaavat käyttää ka- lustoa omissa verkostoissaan ja osaavat tarvittaessa auttaa kaluston käytössä myös

toisten sopijapuolten alueilla. Harjoittelulla täytetään talousvesiasetuksen 13 § momen- tin 1 kohdan 5 mukainen velvoite häiriötilanteissa toteutettavien toimenpiteiden sään- nöllisestä harjoittelusta.

8. KOULUTUS JA OSAAMINEN

Sopijapuolet velvoitetaan tuomaan tässä sopimusliitteessä sovitut asiat tiedoksi kaikille asianosaisille sopijapuolten organisaatioissa. Riittävästä koulutuksesta ja osaamisen ylläpidosta sovitaan vuosittain sopimuskatselmuksessa (pääsopimus).

LIITE 2. VARAVEDENJAKELUKALUSTO

1. SOPIJAPUOLET X

Y

tarvittaessa useampi

2. SOPIMUKSEN KOHDE JA TARKOITUS

Sopimuksen kohteena on yhteisen varavedenjakelukaluston hankinta, varastointi, yllä- pito ja varavedenjakeluun liittyvät harjoitukset ja koulutukset.

Varavedenjakelukalusto hankitaan talousveden laatuhäiriöiden tai toimitushäiriöiden varalle.

3. KALUSTON HANKINTA, HANKINTAKUSTANNUSTEN JA OMISTUKSEN JAKO

A) Sopijapuolet hankkivat kaluston kpl yhteisesti ja

osallistuvat sen hankintakustannuksiin tässä sovitussa suhteessa _.

Xxxxxxxx omistus jakautuu seuraavasti _.

TAI

B) Sopijapuoli X hankkii kaluston ja omistaa kaluston kpl.

4. KALUSTON VARASTOINTI JA YLLÄPITO

Sopijapuoli X vastaa varavedenjakelukaluston säilyttämisestä paikassa _.

Sopijapuoli X vastaa kaluston puhtaudesta/puhdistusvalmiudesta ja siten, että se on tarvittaessa nopeasti käyttöönotettavissa varavedenjakelutilanteisiin. Xxxxxxxx ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen ilman sopijapuolten suostumusta.

Sopijapuolella Y on jatkuva pääsy kaluston varastointipaikkaan.

5. KALUSTON KÄYTTÖ

Kaluston käyttötarpeesta ilmoitetaan toiselle sopijapuolelle / muille sopijapuolille heti tarpeen ilmettyä. Kalustoa käyttävä sopijapuoli huolehtii kaluston käytön jälkeisestä puhdistamisesta ja palauttamisesta sovittuun varastointipaikkaan sekä tilanteen päätty- misen tiedottamisesta muille sopijapuolille.

Se sopijapuoli, joka ilmoittaa kaluston käyttötarpeesta ensimmäisenä toiselle sopija- puolelle, on oikeutettu käyttämään kalustoa niin kauan, kuin tilanne vaatii. Mikäli käyttö- tarve ilmenee sopijapuolella silloin, kun kalusto on jo toisen sopijapuolen käytössä, hankitaan vastaava kalusto ostopalveluna paikasta , joka on yh-

dessä ennakkoon sovittu/selvitetty.

Mikäli käyttötarve ilmenee usealla sopijapuolella samanaikaisesti, neuvotellaan kalus- ton käytön priorisoinnista ja ostopalvelun käytöstä tilannekohtaisesti sopijapuolten ja tarvittaessa terveydensuojeluviranomaisen välillä.

Kukin sopijapuoli vastaa kaluston käytöstä omilla jakelualueillaan.

6. KUSTANNUSTENJAKO JA KORVAUKSET

Sopijapuoli Y maksaa sopijapuolelle X seuraavassa esitetyn mukaisen vuosikorvauk- sen varavedenjakelukaluston varastoinnista.

______ €/vuodessa TAI

eriteltyjen toteutuneiden kustannusten mukaisesti laskun mukaisesti vuosittain, sisäl- täen mahdolliset desinfiointikemikaalikulut, huoltokulut, varastoinnin kulut, henkilöstö- ja hallintokulut sekä kohtuullinen tuotto.

JA

Sopijapuoli Y maksaa sopijapuolelle X seuraavassa esitetyn hinnaston perusteella vuokraa kaluston käytöstä toteutuneen käytön mukaisesti.

_____ €/alkava vrk Kustannukset sidotaan indeksiin.

Kalustoa käyttävä sopijapuoli vastaa täysimääräisesti kaluston käytön aikaisista ku- luista, kuten kuljetus-, puhdistus- ja desinfiointikuluista.

Mikäli sopijapuolten samanaikaisessa kaluston käyttötarpeessa joudutaan käyttämään ostopalveluna hankittua kalustoa, sen kustannukset jaetaan sopijapuolten välille tässä määritetyssä suhteessa _.

Kaluston kuluessa tai rikkoutuessa normaalikäytössä uuden hankkimisessa sovelletaan vastaavaa vastuun-, omistuksen- ja kustannustenjakoperustetta kuin tämän sopimusliit- teen kohdassa 3.

Jos kalusto rikkoutuu sopijapuolen huolimattomuuden vuoksi, kyseinen sopijapuoli vas- taa huolto- tai uuden kaluston hankintakustannuksista täysimääräisesti.

7. HARJOITTELU JA TESTAAMINEN

Sopijapuolet velvoitetaan tällä sopimusliitteellä harjoittelemaan kaluston käyttöä yh- dessä vähintään kerran vuodessa. Harjoituksista sovitaan sopimuskatselmuksessa (pääsopimus). Harjoittelun tarkoitus on varmistaa, että sopijapuolet osaavat käyttää ka- lustoa omilla alueillaan ja osaavat tarvittaessa auttaa kaluston käytössä myös toisten sopijapuolten alueilla. Harjoittelulla täytetään talousvesiasetuksen 13 § momentin 1 kohdan 5 mukainen velvoite häiriötilanteissa toteutettavien toimenpiteiden säännölli- sestä harjoittelusta.

8. KOULUTUS JA OSAAMINEN

Sopijapuolet velvoitetaan tuomaan tässä sopimusliitteessä sovitut asiat tiedoksi kaikille asianosaisille sopijapuolten organisaatioissa. Riittävästä koulutuksesta ja osaamisen ylläpidosta sovitaan vuosittain sopimuskatselmuksessa (pääsopimus).

LIITE 3. VARAVOIMAKALUSTO

1. SOPIJAPUOLET X

Y

tarvittaessa useampi

2. SOPIMUKSEN KOHDE JA TARKOITUS

Sopimuksen kohteena on yhteisen varavoimakaluston hankinta, varastointi, ylläpito ja siihen liittyvät harjoitukset ja koulutukset.

Varavoimakalusto hankitaan sähkökatkojen varalle varmistamaan talousvedenottamoi- den ja paineenkorottamoiden toiminta talousveden jakelua varten sekä jäteveden- pumppaamoiden toiminta jätevesien ylivuotojen ja kiinteistötulvien estämiseksi.

3. KALUSTON HANKINTA, HANKINTAKUSTANNUSTEN JA OMISTUKSEN JAKO

A) Sopijapuolet hankkivat kaluston kpl yhteisesti ja

osallistuvat sen hankintakustannuksiin tässä sovitussa suhteessa _.

Xxxxxxxx omistus jakautuu seuraavasti _.

TAI

B) Sopijapuoli X hankkii kaluston ja omistaa kaluston kpl.

4. KALUSTON VARASTOINTI JA YLLÄPITO

Sopijapuoli X vastaa varavoimakaluston säilyttämisestä asianmukaisissa olosuhteissa paikassa _.

Sopijapuoli X vastaa kaluston säännöllisestä huoltamisesta ja käyttökunnon testaami- sesta _______ kertaa vuodessa, täydellä kuormalla kalustoa käytetään kertaa

vuodessa. Sopimuksen liitteenä on esitetty varavoimakoneen huolto- ja testausoh- jelma.

TAI

A) Sopijapuoli X vastaa siitä, että paikassa ____________ on jatkuvasti ______

litraa käyttökuntoista polttoainetta ja     litraa voiteluöljyä varastoituna. So- pijapuolella Y on jatkuva pääsy polttoaineen, voiteluöljyn ja varavoimakoneen varastointipaikkaan.

B) Sopijapuolet hankkivat polttoaineen ja voiteluöljyn tarvittaessa toimittajalta

____________, jonka kanssa on tehty asiasta kirjallinen sopimus ja sopimuk- sen ehdot ja vasteajat ovat tämän sopimuksen sopijapuolten tiedossa.

5. KALUSTON KÄYTTÖ

Kaluston käyttötarpeesta ilmoitetaan toiselle sopijapuolelle / muille sopijapuolille heti tarpeen ilmettyä. Kalustoa käyttävä sopijapuoli huolehtii kaluston käytön jälkeisestä puhdistamisesta ja palauttamisesta sovittuun varastointipaikkaan sekä tilanteen päätty- misen tiedottamisesta muille sopijapuolille.

Se sopijapuoli, joka ilmoittaa kaluston käyttötarpeesta ensimmäisenä toiselle sopija- puolelle, on oikeutettu käyttämään kalustoa niin kauan, kuin tilanne vaatii. Mikäli käyttö- tarve ilmenee sopijapuolella silloin, kun kalusto on jo toisen sopijapuolen käytössä, hankitaan vastaava kalusto ostopalveluna paikasta , joka on yh-

dessä ennakkoon sovittu/selvitetty.

Mikäli käyttötarve ilmenee usealla sopijapuolella samanaikaisesti, neuvotellaan kalus- ton käytön priorisoinnista ja ostopalvelun käytöstä tilannekohtaisesti sopijapuolten ja tarvittaessa terveydensuojeluviranomaisen tai ympäristönsuojeluviranomaisen välillä. Liitteenä on sopijapuolten yhdessä laatima suunnitelma varavoimakaluston käytöstä laajassa sähkökatkostilanteessa. Prioriteettijärjestyksessä ensimmäisenä on pohjavesi- alueilla sijaitsevien jätevedenpumppaamoiden ylivuotojen estäminen.

Kukin sopijapuoli vastaa omissa verkostoissaan varavoiman syöttöyhteiden asentami- sesta ennakkoon sekä tässä sopimuksessa mainitun kaluston soveltuvuudesta yhtei- siin kohteisiin.

6. KUSTANNUSTENJAKO JA KORVAUKSET

Sopijapuoli Y maksaa sopijapuolelle X seuraavassa esitetyn mukaisen vuosikorvauk- sen varavoimakaluston varastoinnista, koekäytöstä, huollosta ja polttoainevaraston yl- läpidosta.

______ €/vuodessa

TAI eriteltyjen toteutuneiden kustannusten mukaisesti laskun mukaisesti vuo- sittain, sisältäen mahdolliset polttoaine- ja voiteluainekulut, huoltokulut, varastoinnin ku- lut, henkilöstö- ja hallintokulut sekä kohtuullinen tuotto.

JA

Sopijapuoli Y maksaa sopijapuolelle X seuraavassa esitetyn hinnaston perusteella vuokraa kaluston käytöstä toteutuneen käytön mukaisesti.

  €/h

_____ €/alkava vuorokausi Kustannukset sidotaan indeksiin.

Kalustoa käyttävä sopijapuoli vastaa täysimääräisesti kaluston käytön aikaisista ku- luista, kuten kuljetus- ja polttoainekuluista.

Mikäli sopijapuolten samanaikaisessa kaluston käyttötarpeessa joudutaan käyttämään ostopalveluna hankittua kalustoa, sen kustannukset jaetaan sopijapuolten välille tässä määritetyssä suhteessa _.

Kaluston kuluessa tai rikkoutuessa normaalikäytössä uuden hankkimisessa sovelletaan vastaavaa vastuun-, omistuksen- ja kustannustenjakoperustetta kuin tämän sopimusliit- teen kohdassa 3.

Jos kalusto rikkoutuu sopijapuolen huolimattomuuden vuoksi, kyseinen sopijapuoli vas- taa huolto- tai uuden kaluston hankintakustannuksista täysimääräisesti.

7. HARJOITTELU JA TESTAAMINEN

Sopijapuolet velvoitetaan tällä sopimusliitteellä harjoittelemaan kaluston käyttöä yh- dessä vähintään kerran vuodessa. Harjoituksista sovitaan sopimuskatselmuksessa (pääsopimus). Harjoittelun tarkoitus on varmistaa, että sopijapuolet osaavat käyttää ka- lustoa omilla alueillaan ja osaavat tarvittaessa auttaa kaluston käytössä myös toisten sopijapuolten alueilla. Harjoittelulla täytetään talousvesiasetuksen 13 § momentin 1 kohdan 5 mukainen velvoite häiriötilanteissa toteutettavien toimenpiteiden säännölli- sestä harjoittelusta sekä ympäristönsuojelulain 15 § mukainen velvoite harjoitella toimia onnettomuuksia ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten.

8. KOULUTUS JA OSAAMINEN

Sopijapuolet velvoitetaan tuomaan tässä sopimusliitteessä sovitut asiat tiedoksi kaikille asianosaisille sopijapuolten organisaatioissa. Riittävästä koulutuksesta ja osaamisen ylläpidosta sovitaan vuosittain sopimuskatselmuksessa (pääsopimus).

LIITE 4. VARAOSAVARASTO

1. SOPIJAPUOLET X

Y

tarvittaessa useampi

2. SOPIMUKSEN KOHDE JA TARKOITUS

Sopimuksen kohteena on yhteisen varaosavaraston hankinta ja ylläpito.

Varaosavarasto hankitaan laite- ja putkirikkojen varalle varmistamaan talousveden ja- kelu ja jäteveden viemäröinti.

3. VARAOSIEN HANKINTA, HANKINTAKUSTANNUSTEN JA OMISTUKSEN JAKO

A) Sopijapuolet hankkivat yhteisesti varaosavarastoon seuraavia sopijapuolille kriittisiä osia:

______________________

______________________

______________________

_____ kpl

_____ kpl

_____ kpl

ja osallistuvat niiden hankintakustannuksiin tässä sovitussa suhteessa

_______________.

Varaosavaraston omistus jakautuu seuraavasti _.

TAI

B) Sopijapuoli X hankkii ja omistaa varaosavaraston:

______________________

______________________

______________________

_____ kpl

_____ kpl

_____ kpl

4. VARAOSIEN VARASTOINTI JA YLLÄPITO

Sopijapuoli X vastaa varaosavaraston säilyttämisestä asianmukaisissa olosuhteissa paikassa _.

Sopijapuoli X vastaa varaosavaraston säännöllisestä läpikäymisestä, täydentämisestä, varastokirjanpidosta ja tarpeellisilta osin huoltamisesta ja käyttökunnon testaamisesta

_______ kertaa vuodessa. Sopimuksen liitteenä on esitetty varaosavarastossa olevien laitteiden (mm. taajuusmuuntajat) huolto- ja testausohjelma.

Sopijapuolella Y on jatkuva pääsy varaosavarastoon.

5. VARAOSIEN KÄYTTÖ

Varaosien käyttötarpeesta ilmoitetaan toiselle sopijapuolelle / muille sopijapuolille heti tarpeen ilmettyä. Varaosan käyttävä sopijapuoli huolehtii siitä, että varaosavarastoon hankitaan korvaava osa/laite mahdollisimman pian.

Se sopijapuoli, joka ilmoittaa varaosan käyttötarpeesta ensimmäisenä toiselle sopija- puolelle, on oikeutettu käyttämään varaosan. Mikäli käyttötarve ilmenee sopijapuolella

silloin, kun varaosa on jo käytetty eikä uutta ole vielä ehditty hankkia, hankitaan vas- taava osa ostopalveluna paikasta , joka on yhdessä ennakkoon

sovittu/selvitetty.

Mikäli varaosan käyttötarve ilmenee usealla sopijapuolella samanaikaisesti, neuvotel- laan varaosan käytön priorisoinnista ja ostopalvelun käytöstä tilannekohtaisesti sopija- puolten ja tarvittaessa terveydensuojeluviranomaisen tai ympäristönsuojeluviranomai- sen välillä.

Kukin sopijapuoli vastaa omien uusien kriittisten varaosien tunnistamisesta ja lisäämi- sestä kohdan 3 listaan viimeistään vuosittaisessa sopimuskatselmuksessa.

6. KUSTANNUSTENJAKO JA KORVAUKSET

Sopijapuoli Y maksaa sopijapuolelle X seuraavassa esitetyn mukaisen vuosikorvauk- sen varaosavaraston ylläpidosta ja mahdollisista huollosta.

______ €/vuodessa TAI

eriteltyjen toteutuneiden kustannusten mukaisesti laskun mukaisesti vuosittain, sisäl- täen mahdolliset huoltokulut, varastoinnin kulut, henkilöstö- ja hallintokulut sekä koh- tuullinen tuotto.

JA

Sopijapuoli Y maksaa sopijapuolelle X käyttämistään varaosista niiden hankintahinnan täysimääräisesti sopijapuolen Y laskun mukaisesti.

Kustannukset sidotaan indeksiin.

Mikäli sopijapuolten samanaikaisessa varaosan käyttötarpeessa joudutaan käyttämään muualta hankittuja osia, niiden kustannukset jaetaan sopijapuolten välille tässä määri- tetyssä suhteessa _.

Varaosien kuluessa tai rikkoutuessa varastoinnin aikana uuden hankkimisessa sovelle- taan vastaavaa vastuun-, omistuksen- ja kustannustenjakoperustetta kuin tämän sopi- musliitteen kohdassa 3.

Jos varaosa rikkoutuu sopijapuolen huolimattomuuden vuoksi, kyseinen sopijapuoli vastaa huolto- tai uuden kaluston hankintakustannuksista täysimääräisesti.

7. TIEDOTUS

Sopijapuolet velvoitetaan tuomaan tässä sopimusliitteessä sovitut asiat tiedoksi kaikille asianosaisille sopijapuolten organisaatioissa.

LIITE 5. HENKILÖSTÖN KÄYTTÖ HÄIRIÖTILANTEISSA

1. SOPIJAPUOLET X

Y

tarvittaessa useampi

2. SOPIMUKSEN KOHDE JA TARKOITUS

Sopimuksen kohteena on mahdollisuus tarjota sopimuspuolen henkilöresurssien käyt- töä toisen sopimuspuolen avuksi vesihuollon häiriötilanteissa. Tämä sopimus tehdään yleisellä tasolla, ja jokaisen häiriötilanteen yhteistyöstä solmitaan aina erillinen kirjalli- nen sopimus. Sopijapuolet sitoutuvat selvittämään mahdolliset yhteistyön esteet enna- kolta mutta eivät sitoudu olemaan toisen sopijapuolen käytettävissä kaikissa tilanteissa.

3. SOPIMINEN HENKILÖSTÖN KANSSA ENNAKKOON

Osana vesihuoltolain 15 a §:n mukaista lakisääteistä vesihuoltolaitoksen palvelujen tur- vaamista häiriötilanteissa sopijapuolet varmistavat työsopimuslain (55/2001) mukai- sissa työsopimuksissaan sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) virkasuhteita koskevissa sopimuksissaan, että niiden henkilöstön velvolli- suutena on kaikilta osin noudattaa myös tätä sopimusta tehdessään työtä toisen sopija- puolen alueella tai lukuun vesihuollon häiriötilanteessa.

Sama velvoite on ulotettava koskemaan myös terveydensuojelulain (763/1994) 8 ja 44

§:ssä, ympäristönsuojelulain 52 ja 120 §:ssä tarkoitettuja yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) vastaisia tai pelastuslain (379/2011) tarkoitettuja häiriö- ja poikkeustilanteita viranomaisen sitä edellyttäessä sopijapuolten verkkoon liittyvässä toiminnassa, vaikka siitä ei erikseen olisi sovittu.

Henkilöstön kanssa tehtäviin sopimuksiin sisällytetään poikkeus- ja häiriötilanteiden yh- teistoiminnan työnantajan ja vastuuhenkilöiden johtosuhteet sekä työturvallisuusmää- räysten ja -ohjeiden noudattaminen poikkeus- ja häiriötilanteissa.

4. SOVELTUVAT TILANTEET

Sopijapuolet määrittelevät tähän tilanteet, joissa toisen sopijapuolen henkilöresursseja voidaan tarvita:

Sopijapuoli, joka tarvitsee toisen sopijapuolen henkilöresurssia, ilmoittaa asiasta toi- selle sopijapuolelle mahdollisimman pian. Apua tarjoava sopijapuoli sitoutuu vastaa- maan pyyntöön kuluessa avunpyynnöstä. Sopijapuolella on oikeus kieltäy-

tyä tarjoamasta apua esimerkiksi henkilöresurssien niukkuuden perusteella. Muutoin sopijapuolet solmivat kirjallisen sopimuksen henkilöresurssin käytöstä.

5. HENKILÖRESURSSIN KÄYTTÖ

Erillisessä kirjallisessa sopimuksessa sovitaan henkilöresurssin määrästä, tehtävistä sekä ajasta. Vastuu talousveden laadusta, toimitusvarmuudesta ja jäteveden asianmu- kaisesta viemäröinnistä ja käsittelystä on sen sopijapuolen, jonka verkostoalueella toi- mitaan.

6. KUSTANNUSTENJAKO JA KORVAUKSET

Apua saanut sopijapuoli maksaa henkilöresurssia tarjonneelle sopijapuolelle seuraa- vassa esitetyn ammattinimikkeittäin jaotellun hinnaston mukaisen korvauksen toteutu- neen työn mukaisesti:

___________________________ (nimike) _____ €/h €/vrk

___________________________ (nimike) _____ €/h €/vrk

___________________________ (nimike) _____ €/h €/vrk

___________________________ (nimike) _____ €/h €/vrk

___________________________ (nimike) _____ €/h €/vrk

(tarvittava määrä nimekkeitä) Kustannukset sidotaan indeksiin.

Vuorokausimaksua sovelletaan yli 8 tunnin mittaisesta työstä.

8. HARJOITTELU JA TESTAAMINEN

Sopijapuolet velvoitetaan tällä sopimusliitteellä harjoittelemaan kohdassa 4 mainittuja tilanteita yhdessä vähintään kerran vuodessa. Harjoituksista sovitaan sopimuskatsel- muksessa (pääsopimus).

9. KOULUTUS JA OSAAMINEN

Sopijapuolet velvoitetaan tuomaan tässä sopimusliitteessä sovitut asiat tiedoksi kaikille asianosaisille sopijapuolten organisaatioissa. Riittävästä koulutuksesta ja osaamisen ylläpidosta sovitaan vuosittain sopimuskatselmuksessa (pääsopimus).

4.1.3 Sopimusehtojen selitykset

C. SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ VESIHUOLLON HÄIRIÖTILANTEISSA SOPIMUKSEN OSAPUOLET

Sopimuksen alussa kuvataan yksiselitteisesti sopimuksen osapuolet eli sopijapuolet. Tämän sopimuksen piirissä voi olla useita vesihuollon toimijoita.

SOPIMUKSEN TARKOITUS JA LAAJUUS

Sopimuksen tarkoitus kuvataan selkeästi. Sopimuksessa sovittavista aiheista käyte- tään nimitystä osa-alue. Osa-alueet painottuvat häiriötilanteissa toimimiseen, niiden haittojen minimoimiseen ja niistä palautumiseen, mutta sopimukseen voi sisältyä myös häiriötilanteita ennaltaehkäiseviä osa-alueita, kuten yhteissuunnittelu.

Sopimuksessa avainasemassa ovat jokaisesta osa-alueesta laadittavat erilliset sopi- musliitteet, jossa kuvataan kyseisen osa-alueen yksityiskohtaiset sopimusehdot. Liittei- siin on päädytty osa-alueiden monimuotoisuuden vuoksi.

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Sopijapuolet sopivat yhdessä, missä tilanteissa sopimusta sovelletaan. Soveltaminen voi olla sopimuksen eri osa-alueilla (kuvattu liitteissä) erilaista.

Erityisesti tulee määritellä häiriötilanne, jossa jonkun sopijapuolen henkilöresursseja sopimuksen nojalla velvoitetaan auttamaan toista sopijapuolta. Esimerkiksi normaalit sairauspoissaolot ja niistä johtuva hetkellinen tai pidempi henkilöstövaje eivät täytä häi- riötilanteen kriteerejä.

VASTUUNJAKO OMAISUUDESTA JA TOIMINNASTA

Vastuu omaisuudesta jaetaan yleisen kontrollisvastuun periaatteen mukaisesti sekä vastuu toiminnasta yleisen aiheuttamisperiaatteen ja huolellisuusvelvoitteiden mukai- sesti. Vastuuvakuuttaminen tulee mainita sopimusehtona.

PÄÄPERIAATE KUSTANNUSTEN JAOSTA JA KORVAUKSISTA

Kustannusjako jakautuu häiriötilanteisiin varautumisesta aiheutuvien kustannusten kor- vaamiseen toiselle, asiasta vastaavalle osapuolelle sekä häiriötilanteissa toimimisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Kustannusjako kuvataan kaikissa liitteissä erikseen.

PÄÄPERIAATE RESURSSIEN PRIORISOINNISTA

Resurssien priorisoinnin pääperiaatteet kuvataan pääsopimuksessa ja kunkin osa-alu- een osalta kyseisessä liitteessä.

Mikäli resurssia pystytään jakamaan sopijapuolten kesken (esim. useampi varavoima- kone, desinfiointilaite tai varavedenjakelusäiliö), mutta sitä ei ole tarpeeseen nähden riittävästi, jaetaan yhteinen sopimuksen mukainen resurssi ensin mahdollisuuksien mu- kaan sopijapuolten välille tilannekohtaisesti (esimerkiksi vesimäärien suhteessa tai ris- kinarvioperusteisesti) ja hankitaan sen lisäksi ostopalveluna tai muun kolmannen tahon tarjoamana resurssia niin paljon, että sitä on riittävästi kaikille sopijapuolille.

SANKTIOINTI

Sovittaessa yhteistyöstä häiriötilanteissa lähtökohtaisesti oletetaan, että molemmat so- pijapuolet noudattavat laadittua sopimusta ja suorittavat sopimuksessa sovitut tehtävät. Jos laiminlyöntejä kuitenkin tapahtuu, on niitä koskeva sanktiointi hyvä kirjata sopimuk- seen, sillä niistä aiheutuu taloudellisen vahingon lisäksi turhaa haittaa ja vaivaa häiriöti- lanteessa, jossa sovittua resurssia ei voidakaan oletetun mukaisesti hyödyntää.

SEURANTA JA YHTEISTOIMINTA

Sopimukseen kirjattavan sopimuskatselmuksen tavoitteena on sopimuksen sisällön tie- doksi saattaminen kaikille asianosaisille henkilöille sopijapuolten organisaatioissa.

Tämä korostuu erityisesti silloin, kun tapahtuu henkilövaihdoksia.

Katselmuksessa käydään läpi myös sopimuksen soveltamiskohteet kuluneen katsel- musvälin aikana sekä mahdolliset kustannuksiin ja resursseihin liittyvät kysymykset. Katselmuksessa tuodaan esiin sopimukseen ja sen ehtoihin liittyvät haasteet sekä ke- hitysideat ja tarvittaessa päätetään sopimuksen tarkentamisesta tai muuttamisesta.

Sopimuksessa ja erityisesti sen liitteissä on esitetty ehtoja yhteistoiminnalle, jolla on merkittävä rooli häiriötilanteisiin varautumisessa. Toisen sopijapuolen verkostoon, lai- toksiin, laitteisiin ja varastoihin tai yhteishankittuun kalustoon (varavoima, desinfiointi, varavedenjakelu) tutustuminen ja tarvittava koulutus on ensiarvoisen tärkeää, jotta toi- minta ja toisten auttaminen häiriötilanteessa on mahdollista.

SOPIMUKSEN TARKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN

Sopimuksen osalta pyritään siihen, että sen tarkentaminen ja muuttaminen erinäisistä sopijapuolten olosuhteissa tapahtuneitten muutosten takia on joustavaa ja helppoa.

SOPIMUKSEN VOIMAANTULO, SIIRTÄMINEN, IRTISANOMINEN JA PURKAMINEN

Sopimuksen voimaantulon hyväksyntään riittää sopijapuolten allekirjoitukset. Sopimus ei koske vesihuoltotoiminnan kannalta kriittisiä toimintoja (vedenhankinta ja toimittami- nen, jätevesien johtaminen ja käsittely), joiden osalta solmittavat sopimukset pitävät si- sällään taloudellisesti mittavia ja ajallisesti vuosikymmeniksi tarkoitettuja investointeja.

Sopimuksesta irtautuminen pyritään pitämään riittävän helppona, jolloin se ei lisää kyn- nystä ylipäätään solmia sopimusta yhteistyöstä.