Viitekorko Mallilausekkeet

Viitekorko. Talletuskorko muuttuu viitekoron muutosta vastaavasti. Viitekoron muut- tuessa tilin korko voi laskea alhaisimmillaan nollaan (0) prosenttiin. Pankki ei ilmoita ennakolta koron muutoksesta. Kulloinkin voimassa oleva viitekoron arvo on saatavilla pankin toimipaikoissa ja OP-verkkopalvelussa osoitteessa xx.xx.
Sample 1Sample 2See All (10)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Viitekorko. Luotonottaja on velvollinen maksamaan luottolimiitistä vuotuista korkoa. Luoton koronlaskennassa käytettävä viitekorko on yhden (1) kuukauden eu- ribor -korkonoteerausten aritmeettinen keskiarvo. Viitekorko lasketaan erik- seen kultakin kalenterikuukaudelta jälkikäteen siten, että kalenterinkuukau- den laskentaan otetaan huomioon myös edellisen kuukauden viimeisen pankkipäivän noteeraus ja pois lukien kuluvan kalenterinkuukauden viimei- sen pankkipäivän noteeraus. Viitekorko on kuitenkin vähintään 0,00 %. Euriborkorko on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, jota hallinnoi luot- tosopimuksen allekirjoitushetkellä Euroopan Unionin pankkiyhdistysten liitto (FBE) ja Rahoitusmarkkinayhdistys (ACI). Arvon määräytyminen perustuu kulloinkin voimassa olevaan kansainväliseen käytäntöön. Euriborkoron noteerauspäivä on päivä, jona sen arvo määräytyy kulloinkin voimassa olevan kansainvälisen käytännön mukaisesti. Luottosopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan käytännön mukaan euriborkorko no- teerataan viikonpäivinä maanantaista perjantaihin lukuun ottamatta päiviä, jotka eivät ole Target- järjestelmässä pankkipäiviä.
Sample 1Sample 2
Viitekorko. Mikäli säästämistilillä oleville varoille maksettava talletuskorko on sidottu viitekorkoon, talletuskorko muodostuu viitekorosta ja marginaalista ja siihen sovelletaan seuraavia ehtoja:
Sample 1
Viitekorko. Viitekoron määräytyminen Euriborkorko‌ Euriborkorko on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, jonka arvon määräytyminen ja noteeraus perustuvat kulloinkin voimassa olevaan kansainväliseen käytäntöön. Tilin korko pysyy samana koronmääräytymisjakson ajan, ellei toisin ole sovittu. Tilin korko muuttuu yhtä paljon kuin viitekoron arvo on muuttunut. Pankki ei toimita koron muutoksesta ennakkoilmoitusta. Kulloinkin voimassa oleva viitekoron arvo on saatavilla pankin toimipaikoissa tai pankin verkkosivuilla. Hypo Prime -korko on pankkikohtainen viitekorko, jonka muutoksesta pankki päättää. Tilin korko muuttuu yhtä paljon kuin viitekoron arvo muuttuu sinä päivänä, jona viitekoron muutos tulee voimaan. Pankki ei toimita koron muutoksesta ennakkoilmoitusta. Kulloinkin voimassa oleva viitekoron arvo on saatavilla pankin toimipaikoissa tai pankin verkkosivuilla.
Sample 1
Viitekorko. 7.1.Viitekoron määräytyminen Euriborkorko‌ Euriborkorko on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, jonka arvon määräytyminen ja noteeraus perustuvat kulloinkin voimassa olevaan kansainväliseen käytäntöön. Tilin korko pysyy samana koronmääräytymisjakson ajan, ellei toisin ole sovittu. Tilin korko muuttuu yhtä paljon kuin viitekoron arvo on muuttunut. Pankki ei toimita koron muutoksesta ennakkoilmoitusta. Kulloinkin voimassa oleva viitekoron arvo on saatavilla pankin toimipaikoissa tai pankin verkkosivuilla.
Sample 1
Viitekorko. Tilisopimuksellasi sovimme talletuksellesi maksettavasta korosta. Koron määrä sovitaan yleensä suhteessa johonkin viitekorkoon, jolloin sinulle maksettava korko muuttuu viitekoron muutoksien mukaisesti. Talletuskorko muuttuu viitekoron muutosta vastaavasti. Viitekoron muut- tuessa tilin korko voi laskea alhaisimmillaan nollaan (0) prosenttiin. Pankki ei ilmoita ennakolta koron muutoksesta. Kulloinkin voimassa oleva viitekoron arvo on saatavilla pankin toimipaikoissa ja osoitteessa xx.xx. Euribor-korko Euribor-korko (Euro interbank offered rate) on korko, jolla parhaiksi luoki- tellut suuret euroalueella toimivat pankit antavat toisilleen euromääräisiä luottoja. Tilin korko pysyy samana koronmääräytymisjakson ajan. Koronmääräyty- misjakson pituus ilmenee viitekoron nimestä, ellei tilisopimuksessa ole toi- sin sovittu. Viitekoron arvo muuttuu kunkin koronmääräytymisjakson al- kamispäivänä kyseessä olevan päivän arvon mukaiseksi. Kun koronmääräytymisjakson alkamispäivä ei ole euribor-koron notee- rauspäivä, viitekoron arvona käytetään edellisen noteerauspäivän viiteko- ron arvoa. Jos euribor-koron koronmääräytymisjakso on päivittäin, (euribor 1 vko tai euribor 1 kk), niin tilin avauksen yhteydessä ensimmäisen korkojakson korko määräytyy avauspäivän viitekoron arvon mukaan. Jos euribor-koron koronmääräytymisjakso on joku muu, (euribor 1 kk, 3 kk, 6 kk tai 12 kk), niin tilin avauksen yhteydessä ensimmäisen korkojak- son korko määräytyy avauspäivää edeltävän noteerauspäivän viitekoron arvon mukaan.
Sample 1
Viitekorko. 24.1. Viitekorko julkaistaan muun muassa osoitteessa xxx.xxxxxxxxxxxx.xx. Luoton kokonaiskorko muodostuu sopimuksessa sovitusta viitekorosta ja marginaalista. Marginaalia voidaan muuttaa lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja Sopimusehtojen kohdan 11. perusteella.
Sample 1

Related to Viitekorko

  • Viivästyskorko Mikäli vuokran tai muun tähän sopimukseen perustuvan maksun suorittaminen viivästyy, erääntyneille saataville maksetaan korkolain (633/82) 4 §:n mukainen viivästyskorko eräpäivästä lukien.

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot 7 § Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.