Yleisiä näkökohtia. 1. Ottaen huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 138 ja 139 artiklan(*)8, Tässä näkökohdassa viitataan tekstin oikeudelliseen perustaan. Tulisi huomioida, että kun puitesopimusta allekirjoitettiin kesäkuussa 2009, Lissabonin sopimus ei ollut vielä voimassa. Se oli kuitenkin voimassa sopimuksen sisältävän direktiivin vahvistamisen aikaan maaliskuussa 2010. Kuultuaan Euroopan tason työmarkkinaosapuolia ja saatuaan niiden suostumuksen Euroopan komission laillinen palvelu lisäsi sekaannuksen välttämiseksi joitakin alaviitteitä puitesopimuksen lopulliseen tekstiin, kun se vahvistettiin ja julkaistiin Virallisessa lehdessä.
Yleisiä näkökohtia. (1) Otettava huomioon että miljoona työntekijää 400 000 kampaamossa ottaa vastaan 350 miljoonaa mahdollista asiakasta.
Yleisiä näkökohtia. Lapset ovat kolmenlaisten, toisiaan täydentävien perus- ja ihmisoikeuksien suojajärjestelmien piirissä Euroopassa. Suomen näkökulmasta katsottuna lapsen oikeuksia turvaavat kansallinen perusoikeusjärjestelmä, Suomen solmimat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, sekä EU- oikeuden piiriin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeudet, jotka on koottu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan (EUVL C 303).15 Ensimmäinen askel kohti Lapsen oikeuksien yleissopimusta oli vuonna 1959 annettu Yhdis- tyneiden kansakuntien (YK:n) lapsen oikeuksien julistus.16 YK:n lapsen oikeuksien julistus tarkensi lapselle kuuluvia oikeuksia ja määritteli ne ihmisarvoiset olosuhteet, joita lapsi tarvit- see kehittyessään ja kasvaessaan. Julistuksen johdantoon sisällytetty periaate vaatii lapselle edellytyksiä ruumiillisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvoisissa olosuhteissa.17 Julistus jäi kuitenkin hyvin yleiseksi ja filosofisek- si, eikä sillä ollut varsinaista velvoittavaa vaikutusta, eivätkä sitä loukkaavat valtiot joutuneet vastuuseen toimistaan. Kesti 30 vuotta ennen kuin sitova sopimus saatiin aikaan ja YK:n lap- sen oikeuksien yleissopimus vuonna 1989 hyväksyttiin. Julistuksen arvoa ei voi kuitenkaan väheksyä, sillä sen asema asenteiden muokkaajana on ollut merkittävä.18 Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin siis YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se astui kansainvälisesti voimaan seuraavana vuonna. Sopimukseen kuuluu kolme myöhemmin lisät- tyä valinnaista pöytäkirjaa: lasten osallistuminen aseellisiin konflikteihin, lapsikauppa ja las- ten hyväksikäyttö prostituutiossa ja pornografiassa sekä valitusoikeus. Suomi on allekirjoitta- nut kaikki kolme lisäpöytäkirjaa, mutta ratifioinut vasta kaksi ensimmäistä.19 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen liitetty valinnainen pöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin hyväksyttiin vuonna 2000 ja se tuli Suomen osalta voimaan vuonna 2002. Suomi allekirjoitti toisen lisäpöytäkirjan 7.9.2000, jonka Eduskunta hyväksyi vuoden 2012 alussa ja
Yleisiä näkökohtia. Liikenteenharjoittajan on aloitettava liikenne kyseisen luvan myöntäneen lupaviranomaisen päätöksessä ilmoitetun ajan kuluessa. Muutoin kuin ylivoimaisen esteen sattuessa säännöllistä kansainvälistä liikennettä tai säännöllistä kansainvälistä erityisliikennettä harjoittavan liikenteenharjoittajan on toteutettava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että liikenne on kuljetusluvassa vahvistettujen ehtojen mukainen. Liikenteenharjoittajan on laitettava matkareittiä, pysähdyspaikkoja, aikataulua, kuljetusmaksuja ja -ehtoja koskevat tiedot julkisesti saataville. Asianomaisten sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisellä sopimuksella ja luvanhaltijan suostumuksella muuttaa säännöllisen kansainvälisen liikenteen ja säännöllisen kansainvälisen erityisliikenteen harjoittamisedellytyksiä. Vaikuttamatta ajoneuvoa ja kuljettajaa koskeviin asiakirjavaatimuksiin (kuten ajoneuvon rekisteröintitodistus ja ajokortti) seuraavat asiakirjat ovat tämän pöytäkirjan nojalla valvonta-asiakirjoja, jotka on pidettävä ajoneuvossa ja esitettävä minkä tahansa valtuutetun tarkastusviranomaisen pyynnöstä: säännöllisen kansainvälisen liikenteen tai säännöllisen kansainvälisen erityisliikenteen harjoittamista koskeva lupa tai sen oikeaksi todistettu jäljennös, maanteiden kansainvälisen henkilöliikenteen harjoittamista kansallisen tai Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti koskeva liikenteenharjoittajan lupa tai sen oikeaksi todistettu jäljennös, säännöllisen kansainvälisen erityisliikenteen ollessa kyseessä kuljetuksen järjestäjän ja liikenteenharjoittajan välinen sopimus tai sen oikeaksi todistettu jäljennös sekä asiakirja, joka on todisteena siitä, että kyseessä olevat matkustajat muodostavat muut matkustajat poissulkevan erityisen ryhmän säännöllisen erityisliikenteen harjoittamista varten, kun säännöllisen liikenteen tai säännöllisen erityisliikenteen liikenteenharjoittaja käyttää lisäajoneuvoja väliaikaisten ja poikkeuksellisten tilanteiden hoitamiseen, edellä mainittujen asianmukaisten asiakirjojen ohella vaaditaan säännöllisen kansainvälisen liikenteen tai säännöllisen kansainvälisen erityisliikenteen liikenteenharjoittajan ja lisäajoneuvot käyttöön antavan yrityksen välisen sopimuksen jäljennös tai vastaava asiakirja.