PÄÄSOPIMUKSET 2022 - 2024

ULKOMAANLIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUS

PÄÄSOPIMUKSET 2022 - 2024

KONEPÄÄLLIKÖT

KONEMESTARIT

SÄHKÖMESTARIT

SISÄLLYSLUETTELO

1. RUNKOSOPIMUS… 3

2. KONEPAÄLLIKÖIDEN TÄYDENTÄVÄ SOPIMUS… 16

3. KONEMESTARIEN JA SÄHKÖMESTARIEN TÄYDENTÄVÄ SOPIMUS 21

4. MATKUSTAJA-ALUSSOPIMUS… 24

5. TAKUUPALKKASOPIMUS… 26

LIITTEET Kts. yleiset sopimukset

1. ULKOMAANLIIKENTEEN ALUKSISSA PALVELEVAN KONEPÄÄLLYSTÖN PALK- KAUS- JA TYÖEHTOJA KOSKEVA RUNKOSOPIMUS

SOVELTAMISALA

1. Suomen Varustamot ry toiselta puolen ja Suomen Konepäällystöliitto toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka koskee Suomen Konepäällystöliittoon kuuluvien konepäälliköi- den, konemestareiden ja sähkömestareiden palkkaus- ja työehtoja Suomen Varustamoiden jäsenva- rustamoiden ulkomaanliikenteessä olevissa aluksissa, jotka kuuluvat merityöaikalain (296/1979) so- veltamispiiriin.

2. Ao. liittojen välillä sovitut merityöaikasäännökset ja lomasäännökset ovat osana tätä sopimusta ja löytyvät liitesopimuksista.

3. Aluksissa, jotka on katsastettu ulkomaanliikenteeseen, noudatetaan näitä ehtoja silloinkin, kun alus tekee matkoja Suomen satamien välillä.

4. Sopimusta ei sovelleta työhön, jota tehdään työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain (248/1982) soveltamispiiriin kuuluvilla aluksilla.

YLEISTÄ

1. MIEHITYS

1. Uudisrakennuksiin ja ulkomailta hankittaviin aluksiin otettavan päällystön ja miehistön lukumää- rästä ja pätevyydestä varustamon tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvotella Suomen Konepäällystöliiton kanssa.

2. TYÖSOPIMUS

1. Merityösopimuslain mukaan työsopimus on tehtävä kirjallisesti, mistä huolehtiminen kuuluu työn- antajalle.

2. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä merityösopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä, tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen. Osapuolet toteavat, että tämän työehtoso- pimuskohdan tarkoituksena on estää työntekijän irtisanomissuojan ja työntekijälle työsuhteen kes- tosta johtuvien etujen kiertäminen.

3. PALKAT

1. Konepäällystön peruspalkat ilmenevät tämän sopimuksen palkkaliitteestä.

2. Palkkaliitteessä olevat palkat ovat kuukausipalkkoja, joiden perustana on aluksen kuollut paino (DWT) tai indikoitu koneteho (kW) riippuen siitä kumpi on suurempi. Jos aluksessa on kaksi

kantoisuutta osoittavaa mittakirjaa, määräytyvät palkat suurimman kuollut paino kantoisuuden mu- kaan riippumatta siitä käytetäänkö alusta suljettuna tai ei.

3. DWT:llä tarkoitetaan aluksen lastikapasiteettia metritonneissa, siihen mukaan luettuna polttoaine Lloyd´s Summer Free-Boardilla tai jos sellaista ei ole, sitä vastaava lastimerkki.

3.1 PALKANLASKENTA

1. Työsuhteen kestäessä lasketaan ja maksetaan työntekijän palkka kuukausipalkkana kalenterikuu- kausittain. Palkka lasketaan ja maksetaan kuukausipalkkana kalenterikuukausittain myös niiltä kuu- kausilta, jolloin työntekijä on ollut kokonaan tai osaksi palkallisella vapaalla maissa. Kun merityöso- pimuslain mukainen työsuhde alkaa tai päättyy kalenterikuukauden aikana, lasketaan palkka tällaisen kuukauden osalta jakamalla kuukausipalkka 30:llä ja kertomalla tulos kuukauden työsuhdepäivien lukumäärällä.

2. Työnantaja on velvollinen antamaan kuukausittain työntekijälle laskelman, josta ilmenevät palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet.

3. Xxxxxxx lähtiessään konepäällystöllä on oikeus pyynnöstä saada loma-aikaa vastaavan palkkansa ennakkona etukäteen ottaen kuitenkin huomioon ennakonpidätystä ja muut verotusta koskevat sää- dökset.

4. Muutoin palkan maksamiseen noudatetaan mitä merityösopimuslain 2 luvussa sekä merimiesten vuosilomalain 13 §:ssä sekä 15 §:n 1 momentissa on säädetty.

5. Työsuhteen päättyessä maksettavan viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nos- tettavissa viimeistään kuudentena (6) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä. Sellaisissa poikkeusta- pauksissa, joissa palkkaa ei pidetä selvänä esimerkiksi siksi, että kaikki palkan osan suuruuden las- kemista varten tarvittavat tiedot eivät ole vielä tiedossa työsuhteen päättyessä, viimeisen palkan on oltavaa työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viimeistään kymmenentenä (10) arkipäivänä työ- suhteen päättymisestä.

6. Työntekijälle annettavasta kuukausittaisesta palkkalaskelmasta on ilmettävä, kuinka paljon työn- tekijällä on pitämättömiä vuosiloma- ja vapaapäiviä

3.2 PAREMPI TYÖSOPIMUS

1. Mikäli päällystö nauttii parempia palkkaus- tai muita etuja kuin tässä sopimuksessa mainitut, ei niitä tähän sopimukseen nojautuen saa huonontaa.

3.3 PUUTTUVAN MIEHEN PALKKA

Jos matkan alkaessa tai matkan kestäessä konepäällystön määrä vähenee alle minimimiehitystodis- tuksessa säädetyn määrän, on syntynyt todellinen säästö jaettava jäljellä olevien kesken sen mukaan kuin työ on lisääntynyt. Puuttuvan miehen palkka maksetaan vain, mikäli ylityökorvausta ei ole tästä työstä suoritettu.

3.4 TÄYDEN PALKAN MÄÄRITELMÄ

Merityösopimuslain tai muun vastaavan lain mukaisella täydellä palkalla tarkoitetaan työehtosopi- muksessa määriteltyä kuukausiansiota tai työehtosopimuksen tarkoittama takuupalkkaa ja muita lisiä sekä korvauksia. Täyttä palkkaa laskettaessa ei oteta huomioon takuupalkkaan sisältyviä ylityötunteja lukuun ottamatta, sellaisia ylityötunteja, jotka työntekijä työssä ollessaan todennäköisesti tekisi, mutta jotka jäävät tekemättä työstä poissa olon vuoksi.

4. PALKANLISÄT

1. Näiden peruspalkkojen lisäksi päällystö on oikeutettu saamaan seuraavat palkanlisät;

a) KOULUTUS- JA TUTKINTOLISÄ Koulutuslisä

1. Niille insinööriopiskelijoille, jotka opiskelevat tai ovat valmistuneet ammattikorkeakoulussa (tai vastaava tasoissa korkeakoulussa muussa EU-maassa) ja jotka ovat saaneet vahtikonemestarin päte- vyyskirjan maksetaan erillinen koulutuslisä, jonka suuruus ilmenee palkkataulukosta.

2. Tämä lisä ei poistu, kun vahtikonemestari saa ylemmän pätevyyskirjan.

3. Lisä maksetaan sekä työ- että vapaajaksoilta.

Pöytäkirjamerkintä

Vahtikonemestarin pätevyyskirjasta maksettavan erillisen lisän, saa myös insinööritutkinnon suorit- taneet, mikäli he ovat saaneet lisän edellyttämän pätevyyskirjan vuonna 2004 tai sen jälkeen. Tämä lisä ei poistu, kun konemestari saa ylikonemestarin pätevyyskirjan.

Tutkintolisä

1. Konemestarille, joka on suorittanut insinöörintutkinnon ammattikorkeakoulussa, maksetaan yksi erillinen tutkintolisä kuukausittain, jonka suuruus ilmenee palkkataulukosta.

2. Lisää ei makseta konemestarille, mikäli nämä saavat palkkataulukon mukaisen YKK-pätevyysko- rotuksen. Lisää ei myöskään makseta konepäällikölle.

3. Lisä maksetaan sekä työ- että vapaajaksoilla.

4. Tutkintolisä myönnetään kaikille EU-kansalaisille, joilla on osoittaa vastaavan tasoinen tutkinto kuin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä (AMK).

Koulutus- ja tutkintolisien säännökset koskevat myös sähkömestareita.

b) KOKEMUSLISÄ

1. Päällystölle (konepäällikölle, konemestarille sekä sähkömestarille) maksetaan peruspalkasta las- kettuna 5 % suuruinen kokemuslisä 2, 4, 6, 8, 11 ja 14 vuoden meripalvelun jälkeen

päällystöasemassa. Kokemuslisiin oikeuttavaa palveluaikaa laskettaessa saadaan siihen lukea myös päällystöasemassa lipusta riippumatta, Suomen merivoimissa ja merivartiossa päällystössä palveltu aika sekä uusien työntekijöiden osalta kotimaanliikenteen yli 750 kW aluksissa konepäällystössä pal- veltu aika. Samassa varustamossa miehistöasemassa palveltu aika otetaan täysmääräisesti huomioon kokemuslisiä laskettaessa.

2. Laiva- / meripalvelulla tarkoitetaan tässä sopimuksessa eri henkilöryhmien kohdalla kotimaan-, rannikko- tai siitä kaukaisemmassa liikenteessä suoritettua palvelua tai vieraiden lippujen alla kan- sainvälisessä liikenteessä palveltua aikaa.

Työntekijä on velvollinen toimittamaan ennen työsuhteen alkua työnantajalle tiedot kokemuslisiin oikeuttavista palvelusajoista ja työntekijän on osoitettava tiedot oikeiksi 30 päivän kuluessa työsuh- teen alusta Traficom meripalveluotteella.

3. Työntekijän on annettava luotettava todistus ulkomailla tapahtuneesta palvelusta.

4. Jos päällystöön kuuluvan työsuhde päättyy hänestä riippumattomista syistä, joita ovat varustamon konkurssi, varustamon lopettaminen sekä liikkeen luovutus ja merityösopimuslain 12 luvun 4 §:ssä mainitut syyt, hän on seuraavassa toimessaan oikeutettu laskemaan hyväkseen ne kokemuslisät, jotka hänellä toimen päättyessä oli.

5. Kokemuslisiä laskettaessa kokemuslisiin oikeuttavaan aikaan luetaan aika, jona päällystöön kuu- luva on ollut vuosi- tai vastikelomalla sekä myös aika, jolloin päällystöön kuuluva työsuhteen kestä- essä on ollut estynyt työtä suorittamasta:

1) työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomien takia;

2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia, jos hän on palannut työhön välittömästi tällaisen esteen lakattua;

3) merimiesten vuosilomalain 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun keskeytyksen johdosta;

4) työterveyshuoltolain (1383/2001) tai laivaväen lääkärintarkastuksista annetussa laissa (1171/2010) tarkoitetun tai työnantajan määräämän tai sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan lää- kärintarkastuksen vuoksi;

5) merityösopimuslaissa säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainloman aikana;

6) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;

7) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia;

8) työnsä edellyttämän matkustamisen takia, mikäli tällaisia matkustuspäiviä ei muuten luettaisi hä- nen työpäivikseen;

9) muusta syystä, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle pois- saolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan;

10) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin si- ten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luettavaksi vain 30 päivää kerrallaan.

c) VALTAMERILISÄ

1. Valtameriliikenteessä kulkevilla aluksilla maksetaan päällystölle palkkaliitteen mukainen lisä kuu- kaudessa. Lisä maksetaan a) kaikilla aluksilla, jotka ovat säännöllisessä linjaliikenteessä valtameren- takaisiin satamiin, koko palvelusajalta, kuitenkin enintään 20 päivältä sellaiselta ajalta, jolloin alus on poissa liikenteestä tai muun syyn takia, b) muilla valtamerentakaisiin satamiin kulkevilla alusilla

siitä päivästä lukien, jolloin alus lähtee viimeisestä Euroopan liikenteeseen kuuluvasta lastaus- tai purkaussatamasta valtamerentakaisiin satamiin ja siihen päivään saakka, jolloin alus saapuu ensim- mäiseen Euroopan liikenteeseen kuuluvaan lastaus- tai purkaussatamaan ja enintään 20 päivältä tä- män jälkeen. Jos kuitenkin tällainen alus tekee kaksi tai useampaa jatkuvaa matkaa valtameriliiken- teessä, maksetaan lisä kuten yllä myös satama-ajalta ensimmäiseltä matkalta paluun jälkeen. Verrat- tavissa lastaus- tai purkaussatamaan on tässä suhteessa myös korjaus- ja riisumissatama.

Pöytäkirjamerkintä:

Riisuminen

1. Riisuminen selvennetään niin, että jos alus, jossa on pestattu miehistö, makaa toimettomana kau- emmin kuin 14 päivää, on katsottava aluksen saapuneen riisumissatamaan.

Liikennealueet

1. Euroopan liikenteellä tarkoitetaan liikennettä Itämeren liikennealueen ulkopuolella Vienanmeren satamiin pohjoisessa, 11° läntiseen pituuteen lännessä sekä Välimerelle ja siihen liittyville vesille, ei kuitenkaan Suezia kauemmaksi.

2. Edelleen on ko. lisä maksettava kohdassa b) mainituin perustein, jos alus liikenteessä Pohjoisella Jäämerellä on saapunut satamaan, joka sijaitsee 45 itäisen pituusasteen itäpuolella.

3. Valtamerilisä maksetaan korotettuna 125 % siltä ajalta, jonka alus yksinomaan on liikenteessä Pohjois- ja/tai Etelä-Amerikan satamien välillä sen alueen sisäpuolella, jonka rajana idässä on 30° läntistä pituutta, etelässä 60° eteläistä leveyttä ja lännessä 170° läntistä pituutta.

4. Korotettu lisä maksetaan siitä päivästä lukien, jolloin alus yllämainitun alueen sisäpuolella alkaa lastata toista sanotun alueen sisäpuolella olevaa satamaa varten siihen päivään saakka, jolloin alus lähtee viimeisestä alueen sisäpuolella olevasta satamasta.

d) SODANVAARALISÄ

1. Mikäli alus kulkee sodanvaara-alueella tai sodanvaaran kaltaiseksi määritetyllä alueella, noudate- taan mitä sodanvaarasopimuksessa on määrätty. (Kts. liitesop.)

e) TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖLISÄ

Työsuojelulain mukaisia aluksen työsuojelupäällikön tehtäviä hoitavalle konepäällystöön kuuluvalle maksetaan erillinen kiinteä lisä, jonka suuruus ilmenee palkkataulukosta.

5. LUONTOISEDUT

1. Niissä tapauksissa, jolloin päällystölle ei voida varata ravintoa ja asuntoa laivalta, on varustamon järjestettävä vastaavat edut maissa tai suoritettava hänelle näitä etuja vastaava kohtuullinen korvaus.

2. Kohtuulliseksi korvaukseksi katsotut summat Suomessa ja ulkomailla ilmenevät palkkaliitteestä. Asialliset kulut asunnosta korvataan laskun mukaan.

3. Kun päällystöllä merityösopimuslain nojalla sairauden aikana on oikeus elatukseen eikä häntä hoi- deta sairaalassa, maksetaan hänelle palkkaliitteen mukainen korvaus päivältä elatuksena.

4. Loman aikana suoritetaan korvaus ravinnosta ja asunnosta palkkaliitteen mukaisesti.

5. Kun työntekijä on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään työtään, hänellä on oikeus saada työnteon estymisen ajalta luontoisetukorvaus, kuitenkin enintään 42 päivältä, vaikka hän palaa kotiinsa. Korvausta ei kuitenkaan makseta siltä ajalta, kun työntekijää hoidetaan sairaalassa.

6. VUOSILOMA

1. Vuosiloma määräytyy merimiesten vuosilomalain (433/1984) mukaisesti.

2. Työnantajan on neuvoteltava vuosiloman antamisen ajankohdasta yhdessä työntekijän kanssa me- rimiesten vuosilomalain mukaisesti. Työvuorolistaan merkityn vuosiloman ajankohtaa ei ilman pe- rusteltua syytä saa muuttaa työntekijän suostumuksetta. Erääntynyttä vuosilomaa ei voida pilkkoa ilman työntekijän suostumusta vaan kertynyt vuosiloma on annettava yhdenjaksoisena.

3. Jos vuosiloman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, päivän osa on an- nettava täytenä lomapäivänä. Jos työntekijälle maksetaan työsuhteen päättyessä vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus ja jos lomapäivien lukumääräksi ei tule kokonaislukua, päivän osa on lasket- tava lomapäiväksi.

7. KÄYTÖN VALVOJA

Aluksissa, joiden höyryjärjestelmien painelaitelain mukaisesti nimetyiltä käytön valvojalta ja hänen varahenkilöltänsä vaaditaan asetuksien mukainen pätevyyskirja, maksetaan tästä korvauksena käytön valvojalle palkkaliitteen mukainen korvaus. Korvaus maksetaan yhdelle nimetylle käytön valvojalle per työvuoro kerrallaan. Kun nimetty käytön valvoja ei ole työvuorossa, maksetaan korvaus hänen varahenkilölleen samoin perustein.

MUUT YLEISET MÄÄRÄYKSET

8. MAKUU- JA LIINAVAATTEET

1. Palkkausehdot edellyttävät vapaan ravinnon sekä sen lisäksi täydelliset makuu- ja hyttiliinavaat- teet, joihin kuuluu 2 pyyheliinaa. Likaiset liinavaatteet vaihdetaan tarpeen mukaan, mutta kuitenkin 14 vrk kuluttua, pyyheliinat ja tyynynpäälliset kerran viikossa.

9. HYTTIEN SIIVOUS

1. Aluksella, jossa taloushenkilökuntaa on kaksi tai useampia henkilöitä, huolehtii tämä henkilökunta päällystön asunto- ja muitten suojien päivittäisestä siivoamisesta. Sellaisissa aluksissa, jossa ei ole tarpeeksi taloushenkilökuntaa nämä työt tehdään takuupalkkaan sisältyvällä työajalla. Ellei edellä tarkoitettuja töitä voida suorittaa takuupalkkaan sisältyvällä työajalla, ne on tehtävä ylityönä. Mikäli

päälliköillä ja konepäälliköllä takuupalkkajärjestelmässä on kokonaispalkka, vastaavasta korvauk- sesta on sovittava varustamokohtaisesti. Tämä ei muuta jo olemassa olevaa käytäntöä.

10. PÄÄLLYSTÖN HYTIT

1. Suomalaiselle varustamolle tilatun uuden aluksen päällystön hytit on suunniteltava siten, että ne tasoltaan vastaavat vähintään laki laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella (395/2012) määräyksiä. Varustamon tulee esittää po. aluksia koskevat asuntopiirustukset päällystö- liitoille.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Mikäli jokin varustamo jättää huomioimatta päälliköiden anomuksen päällystön asuntojen korjaa- misesta, kun sellainen korjaus on katsottava välttämättömäksi ja käytännössä mahdolliseksi toteuttaa ilman kohtuuttomia kustannuksia, on kysymys käsiteltävä järjestöjen kesken. Työnantajaliitto sitou- tuvat ko. varustamoilta vaatimaan kirjallisen selityksen, ellei sellaista korjausta ole kohtuullisen ajan kuluessa toimeenpantu.

11. VAKUUTUKSET JA OMAISUUS

11.1 VAPAA-AJAN TAPATURMAVAKUUTUS

1. Laivanisäntä on velvollinen vakuuttamaan merimiehen vapaa-aikana ja laivaurheilutoiminnan puit- teissa sattuvan tapaturman varalta samoin ehdoin kuin työtapaturman varalta laissa on säädetty. Va- paa-ajaksi katsotaan tällöin myös vastikevapaa sekä merimiesten vuosilomalain mukainen loma. Lai- vanisäntä on myös velvollinen järjestämään laivaväen vapaa-ajan lisävakuutuksen, jolla korvataan sivullisen merimiehelle tahallisesti aiheuttama vamma, edellyttäen, ettei vahingoittunut ole omalla menettelyllään ratkaisevasti myötävaikuttanut vamman aiheuttaneeseen tapahtumaan. Jos laivan- isäntä on laiminlyönyt nämä velvollisuudet, vastaa hän kuitenkin siitä, että merimies tai hänen oikeu- denomistajansa saa hyväkseen tässä sovitut tapaturmakorvaukset.

11.2 HENKIVAKUUTUKSET

1. Varustamo vastaa siitä, että konepäällystölle on otettu lakien ja sopimusten mukaiset henkivakuu- tukset.

11.3 HENKILÖKOHTAISEN OMAISUUDEN KORVAUS

1. Työministeriön asetusta (721/2009) muutoksineen, koskien työntekijälle maksettavaa korvausta merionnettomuudessa menetetystä henkilökohtaisesta omaisuudesta, on noudatettava myös silloin, kun tällainen omaisuus on menetetty laivan palon tai merirosvouden yhteydessä sekä myös silloin, kun menetys on haaksirikon yhteydessä sattuneen vahingon aiheuttama.

12. 50- JA 60-VUOTISPÄIVÄT

1. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kolme (3) vuotta, on oikeutettu yhteen (1) ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään 50- ja 60-vuotispäivänsä johdosta. Sama etuus voidaan myöntää työntekijälle, jolla on meripalvelusta Suomen kauppalaivastossa vähintään viisi (5) vuotta edellyttäen, että hänen työsuhteensa on jatkunut keskeytymättä merkkipäivää välittömästi edeltäneet kuusi (6) kuukautta.

12a. TODISTAJANA ESIINTYMINEN

1. Jos työntekijä joutuu osallistumaan työnantajan nimeämänä todistajana oikeudenkäyntiin tai polii- sikuulusteluun, tähän käytetty aika luetaan työajaksi.

2. Työaikaan luetaan oikeudenkäynnin tai kuulustelun valmisteluun sekä matkustamiseen käytetty aika. Mikäli todistajan, tarvitsee matkustaa oikeudenkäynti tai kuulustelu paikkakunnalle, maksetaan työntekijälle kaikki tästä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset kohtuullisine aterioineen. Korvaukset työntekijälle korvataan tositteita vastaan.

13. ÄKILLINEN SAIRAUSTAPAUS, HAUTAUSPÄIVÄ JA OMA VIHKIPÄIVÄ

1. Työntekijälle myönnetään hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen johdosta lyhyt tilapäinen palkallinen vapautus työstä, kuitenkin enintään kolme päivää Työntekijälle myönne- tään niin ikään vastaava palkallinen vapautus työstä hänen läheisen omaisensa hautauspäivänä sekä hänen omana hääpäivänään, kuitenkin enintään kahdeksi päiväksi.

2. Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa, että se asi- anomaisen työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista.

3. Läheisellä omaisella tarkoitetaan työntekijän avio- ja avopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen puo- lisoa, lapsia, avio- ja avopuolison lapsia, rekisteröidyn xxxxxxxxxxx puolison lapsia, työntekijän van- hempia ja isovanhempia hänen avio- ja avopuolisonsa ja rekisteröidyn parisuhteen puolison xxxxxx- xxx sekä työntekijän sisarukset.

13a. VAIKEASTI SAIRAAN LAPSEN HOITO

1. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua vaikeaa sairautta tai vammaa (Valtioneuvoston päätös 1335/2004), on oikeus olla poissa työstä osal- listuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

14. SAIRAUSLOMA, ÄITIYSLOMA JA ISYYSLOMA

1. Työntekijällä, joka on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus saada työnteon estymisen ajalta sairausajan palkkaa enintään 60 päivältä, päällikölle makse- taan enintään 90 päivältä. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän

kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa, maksetaan sairausajan palk- kaa, mikäli MTSL:n mukainen 60 tai 90 sairausajanpalkkajakso ei ole tullut tämän sairauden osalta täyteen.

2. Äitiysrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada palkka 78 arkipäivältä äitiyspäivärahakau- den alkamisesta lukien (äitiysloma).

3. Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkan ja sairasvakuutuslain mukaisen isyysrahan erotus 12 päivän ajalta.

15. VAINAJAN KOTIINKULJETUS

1. Ulkomaanliikenteessä kuolleen työntekijän ruumiin kotiinkuljetuksen hoitaa ja kustantaa varus- tamo merityösopimuslain mukaisesti.

16. MATKAKORVAUS (työnantajan laskuun tehtävät matkat)

1. Ennen matkalle lähtöä olisi selvitettävä työnantajan kanssa matkajärjestelyt.

2. Työnantajan laskuun tehtävillä matkoilla konepäällystö on oikeutettu matkustamaan rautateillä extra-luokassa tai laivassa A-luokassa tai sitä vastaavassa luokassa ja lentokoneessa economy tai sitä vastaavassa luokassa sekä linja-autolla pikavuoroilla.

3. Asialliset matkakulut korvataan laskun mukaan. Taksikulut korvataan linja-auto-, rautatie tai len- toaseman ja sataman välillä, jos käytettävissä ei ole julkista liikennevälinettä tai matka joudutaan tekemään sellaisena vuorokauden aikana, jolloin tällainen kulkuneuvo ei ole liikenteessä.

4. Lentomatkalla työnantaja maksaa matkatavaramaksun 30 kg:n asti. Maksun 30 kg ylittävältä osalta suorittaa työntekijä itse.

5. Työntekijä voi käyttää työmatkaan omaa autoaan. Oman auton käyttö korvataan verohallinnon voimassa olevaan ohjeen mukaisesti kuitenkin siten, että korvaus kilometriltä on 2/3 verohallinnon määräämästä enimmäismäärästä.

17. LOMAMATKAT

1. Työntekijä, joka palaa vuosi-, vastikelomalta taikka sairaslomalta työhön on oikeutettu saamaan työnantajalta Suomessa olevan kodin tai, jos työntekijä asuu ulkomailla, Suomessa olevan rajanyli- tyspaikan ja aluksen välisestä paluumatkasta juna-, linja-auto, laiva- tai alennetun lentolipun hinnan. Milloin alennusta lentolipusta ei myönnetä, työntekijälle korvataan economy-luokan lentolipun hinta. Mikäli matka joudutaan keskeyttämään siksi, että sitä ei voida suorittaa yhdenjaksoisesti, ja mikäli työntekijä joutuu tämän johdosta yöpymään matkan aikana, työnantaja maksaa yöpymisestä johtuvat kustannukset.

2. Muussa kuin matkustaja-aluksessa työskentelevän merimiehen palatessa vuosi-, vastike- tai sairas- lomaltaan alukselle, maksetaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken ennakolta ole toisin sovittu, taksikulut työhön paluu paikkakunnan linja-auto tai rautatieaseman tai lentoyhtiön

kaupunkiterminaalin (tai lentoaseman, jos matka sieltä on lyhyempi) ja sataman/kotipaikkakunnalla kodin välillä, kun:

- yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai

- työntekijän on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.

3. Taksikulut korvataan vain esitetyn tositteen perusteella korkeintaan palkkaliitteen mukaan / taksi- matka.

4. Työntekijä voi käyttää omaa autoaan. Oman auton käyttö korvataan verohallinnon voimassa olevan ohjeen mukaisesti kuitenkin siten, että korvaus kilometriltä on 2/3 verohallinnon määräämästä asun- non ja työpaikan välisiltä matkoilta.

5. Xxxxxxxx matkakulut kodista alukselle ja takaisin työsuhteen päättyessä maksaa työnantaja (koti- alus-koti) (alle 6 kk sijaisuudet). Kun määräaikaisuuteen sisältyy vuorottelua, maksetaan kuitenkin vain viimeinen kotimatka. Sijaisella on matka-aikana oikeus yhteen (1) työnantajan kohtuullisen hin- taiseen kustantamaan ateriaan jokaista matkaan käytettyä kuuden (6) tunnin jaksoa kohden. Korvauk- set korvataan sijaiselle tositteita vastaan.

6. Työntekijällä on matka-aikana oikeus yhteen (1) kohtuullisen hintaiseen työnantajan kustantamaan ateriaan jokaista matkaan käytettyä kuuden (6) tunnin jaksoa kohden. Työntekijälle korvataan aterian hinta tositteita vastaan.

18. VAIHTOPÄIVÄN SIIRTYMINEN

1. Mikäli vaihtopäivää joudutaan siirtämään mahdollisen vajaamiehityksen estämiseksi ja mikäli tä- hän on olemassa erittäin painava syy kuten esimerkiksi aluksen matkan keskeyttämisestä aiheutuvat kohtuuttomat kustannukset tai meriturvallisuuden vaarantuminen, varustamon ja työntekijän, jota siirto koskee, tulisi pyrkiä sopimaan vaihtopäivän siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä sekä mahdol- lisesta kompensaatiosta. Mikäli vaihtopäivää joudutaan siirtämään, korvaava vaihto on suoritettava seuraavassa satamassa Euroopan liikenteessä kuitenkin viimeistään 7 päivän kuluttua ja Euroopan ulkopuolisessa kaukoliikenteessä kuitenkin viimeistään 14 päivän kuluttua ottaen kuitenkin huomi- oon miehityssopimuksen määräykset.

19. MATKUSTUSASIAKIRJAT

Matkustusasiakirjat, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle matkustusasiakirjojen, ku- ten, passin, merimiespassin ja viisumin hankintakulut tositteita vastaan.

20. ALUKSEN LUOVUTTAMINEN JA LIPUN VAIHTO

Mikäli varustamo luovuttaa aluksen tai vaihtaa sen lippuvaltiota ja mikäli toimenpide johtaa tilantee- seen, jossa työnantajalle on merityösopimuslain 8 luvun 3 §:n mukainen peruste työsopimuksen irti- sanominen, varustamon ja sen työntekijöiden välisissä yt-neuvotteluissa on pyrittävä sopimaan riit- tävän pitkästä, työntekijöiden uudelleen työllistymisen mahdollistavasta siirtymäajasta.

Jos näissä neuvotteluissa ei päästä varustamoa ja työntekijöitä tyydyttävän lopputulokseen, asia siir- retään ratkaistavaksi työehtosopimusosapuolten kesken.

Työnehtosopimusosapuolet voivat myös neuvotella varustamon kannattavuutta parantavista toimen- piteistä, joilla aluksen luovuttaminen tai sen lippuvaltion vaihtaminen voidaan välttää, jos jompi- kumpi yt-neuvottelujen osapuolista edellä kuvatussa tilanteessa sitä pyytää.

Jos alus jatkaa luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen liikennöintiä samassa liikenteessä ja jos työnte- kijä jatkaa työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen, luovuttaja vastaa siitä, että työntekijälle maksetaan vähintään osapuolten välisen työehtosopimuksen suuruista palkkaa irtisano- misajalta.

Jos, työntekijä ei jatka työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen ja jos luovutta- jalla ei ole tarjota työntekijälle hänen ammattiaan vastaavaa työtä irtisanomisajaksi sekä jos työntekijä siirtyy irtisanomisaikana kolmannen työnantajan palvelukseen, eikä hän enää tämän johdosta ole työnantajan/luovuttajan käytettävissä, hän on kuitenkin oikeutettu saamaan hyväkseen palkan koko irtisanomisajalta edellyttäen, että hän on ilmoittanut siirtymisestä ennen kuin luovuttaja on ilmoitta- nut mahdollisesta korvaavasta työstä.

21. ODOTUSAIKA

1. Siirron yhteydessä mahdollisesti syntyneestä odotusajasta on päällystöön kuuluva oikeutettu saa- maan korvauksen ravinnosta ja asunnosta runkosopimuksen 4 §:n mukaan sekä sen peruspalkan ko- kemuslisineen, jonka hän on saanut sillä aluksella, josta hänet siirretään. Jos on kysymys väliaikai- sesta siirrosta, on odotusajalta tulevaan palkkaan nähden noudatettava mitä tämän §:n 3 momentissa sanotaan.

2. Sinä aikana, jolloin päällystöön kuuluva nauttii palkkaa tämän pykälän mukaisesti, on hän kutsusta velvollinen suorittamaan toimeensa rinnastettavia tehtäviä.

22. ALUKSIEN TELAKOINNIT

1. Alusten vuositelakoinnista poikkeavat telakoinnit ja näissä tilanteissa sovellettavista työ- ja palk- kaehdoista tulisi neuvotella aluksen konepäällystön kanssa ennen telakoinnin aloittamista. Erityisesti neuvotteluissa tulisi ottaa huomioon niiden henkilöiden, jotka eivät ole muutoin oikeutettuja palk- kauksensa puolesta ylityökorvauksiin.

23. JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

1. Jos Suomen Konepäällystöliiton jäsen valitaan Suomen Konepäällystöliiton tai STTK:n hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, tulee työnantajan, milloin se haitatta käy päinsä, myöntää valituksi tul- leelle, ellei alla olevasta muuta johdu, palkatonta vapautusta työstä tarpeellisten kokousmatkojen suo- rittamiseksi.

2. Myönnetty vapaa voidaan tapaus tapaukselta sopia ao. henkilön kanssa vähennettäväksi aikaisem- min hankituista vastikkeista tai muista vapaa-ajoista. Myös vuosilomapäivien käyttö on mahdollista.

3. Liitto maksavat kukin edellä ensimmäisessä momentissa tarkoitetun henkilön mahdolliset matka- kulut.

24. NEUVOTTELUMENETTELY

24.1 OSAPUOLTEN VÄLISET NEUVOTTELUT

1. Mikäli erimielisyyksiä tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ei ole voitu paikallisesti selvittää, esim. luottamusmiessopimuksen tarkoittamassa järjestyksessä on, milloin jommaltakummalta puo- lelta sitä pyydetään, tämän sopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen on pyrittävä neuvotteluteitse selvittämään erimielisyydet. Sen puolen järjestö, joka katsoo selvittelyn tarpeelliseksi, tehköön siitä toiselle perustellun kirjallisen esityksen, johon on samalla tavoin viipymättä vastattava.

2. Jos jompikumpi sopimuspuoli katsoo toisen ilmeisesti rikkoneen tätä sopimusta tai merimiestä koskevia säännöksiä, ei sen vuoksi saa ryhtyä mihinkään muuhun toimenpiteeseen ennen kuin asia- omaiset sopimusjärjestöt ovat yrittäneet neuvotteluin päästä yhteisymmärrykseen.

3. Jos riitaisuutta, joka on syntynyt tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta, ei ole saatu neuvotteluteitse selvitetyksi, jätettäköön se työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Mikäli tällainen kysymys ei kuuluisi työtuomioistuimen ratkaistavaksi, jätettäköön asia viisimie- hisen alempana mainitulla tavalla kokoonpannun välimiesoikeuden käsiteltäväksi ja lopullisesti rat- kaistavaksi.

24.2 JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

1. Mikäli toinen tämän työehtosopimuksen osapuolista haluaa tehdä aloitteen sopimuksen muuttami- sesta taikka täydentämisestä, on tämän tehtävä siitä toiselle osapuolelle perusteltu kirjallinen esitys, johon tämän on viipymättä vastattava samalla tavalla kirjallisesti.

2. Mikäli osapuolet pääsevät sopimukseen sopimuksen muuttamisesta taikka täydentämisestä, muu- tos voidaan saattaa voimaan osapuolten sopimalla tavalla siitä riippumatta, että työehtosopimuksen voimassaolokausi ei ole päättynyt.

3. Muutoin osapuolten väliseen neuvottelumenettelyyn sovelletaan, mitä tässä sopimuksessa on mää- rätty neuvottelujärjestyksestä.

4. Edellä olevalla ei ole muutettu osapuolten välillä työsopimuslain perusteella voimassa olevaa työ- rauhavelvoitetta. Näin ollen, mikäli jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käydyissä neuvotte- luissa ei saavuteta tulosta, tämä ei tarkoita sen työehtosopimus määräyksen, johon muutosehdotus on kohdistunut voimassa olon lakkaamista, saati tähän liittyvän työrauhavelvoitteen kumoutumista.

25.3 VÄLIMIESOIKEUS

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolet valitsevat erikseen jokaista riita-asiaa varten kaksi jäsentä kumpikin välimiesoikeuteen. Puheenjohtajana toimii välimiesoikeuden valitsema henkilö tai mikäli valinnasta ei päästä yksimielisyyteen, valtakunnansovittelijan määräämä henkilö. Välimiehet mää- räävät kussakin asiassa erikseen, onko jommankumman riitapuolen kokonaan tai yhdessä toisen

kanssa maksettava välimiesten kokoontumisesta ja asian käsittelystä aiheutuneet kustannukset sekä onko riitapuoli velvoitettava ja kuinka suurella määrällä korvaamaan toisen puolen oikeudenkäynti- kulut.

2. Välimiesten on tätä sopimusta ja työehtosopimuslakia soveltaen käsiteltävä ja ratkaistava asia nou- dattaen mitä kulloinkin voimassa oleva laki välimiesmenettelystä säätää.

26. VOIMASSAOLOAIKA

1. Tämä työehtosopimus on voimassa, kuten osapuolten välisessä uusimmassa työehtosopimuspöy- täkirjassa on työehtosopimuksen voimassaolosta sovittu.

Suomen Varustamot ry

Suomen Konepäällystöliitto – Finlands Maskinbefälsförbund ry

2. ULKOMAANLIIKENTEEN ALUKSISSA PALVELEVIEN KONEPÄÄLLIKÖIDEN PALKKAUS- JA TYÖEHTOJA KOSKEVAA RUNKOSOPIMUSTA TÄYDENTÄVÄ SOPI- MUS

SOVELTAMISALA

1. Runkosopimuksen ohella seuraavia täydentäviä säännöksiä sovelletaan Suomen Konepäällystöliit- toon kuuluvien konepäälliköiden palkkaus- ja työehtoihin Suomen Varustamot ry:n ulkomaanliiken- teessä olevissa aluksissa.

1. PALKKA

1. Konepäälliköiden peruspalkat ilmenevät tämän sopimuksen palkkaliitteestä.

2. PALKANLISÄT

a) ÖLJYNKULJETUSLISÄ

1. 10 % peruspalkasta säiliöaluksissa, jotka kuljettavat poltto-, raaka- tai voiteluöljyä ja/tai niihin rinnastettavia aineita. Lisä maksetaan myös säiliöaluksissa, jotka kuljettavat puristettuja, nesteytettyjä tai paineen alla liuotettuja kaasuja, tulenarkoja nesteitä, tulenarkoja itsesytytykselle alttiita aineita, jotka veden kanssa synnyttävät syttyviä kaasuja, orgaanisia peroksideja, hapettavia, myrkyllisiä, saas- tuttavia tai muita vaarallisia aineita. Aluksen ollessa satamassa lisä maksetaan enintään 20 päivältä tulopäivän jälkeen, kuitenkin aina siltä ajalta, minkä lastissa tai osalastissa oleva alus joutuu olemaan satamassa ja/tai redillä.

b) JÄÄHDYTYSALUSLISÄ

1. Erityisessä jäähdytysaluksessa maksetaan konepäällikölle jäähdytysaluslisä, jonka suuruus on 10

% peruspalkasta. Aluksessa, jossa on jäähdytyslastitilaa yli 20.000 j3, maksetaan konepäällikölle lisä, joka vastaa 5 % peruspalkasta.

2. Tätä määräystä ei sovelleta milloin alukseen on otettu toimeen erityinen jäähdytysmestari, joka ei käy vahtia.

Pöytäkirjamerkintä: Muissa kuin erityisissä jäähdytysaluksissa lisän maksamiseen vaikuttaa ainoas- taan jäähdytettävän lastitilan suuruus.

c) NESTEKAASULISÄ

1. Erityisessä nestekaasualuksessa maksetaan konepäällikölle nestekaasulisä, jonka suuruus on 5 % peruspalkasta. Tätä määräystä ei sovelleta silloin, kun alukseen on otettu toimeen erityinen jäähdy- tyskonemestari, joka ei käy vahtia.

d) ULKOEUROOPANLISÄ

1. Konepäällikölle aluksella, joka liikennöi Euroopan ulkopuolella olevien satamien välillä, makse- taan siltä ajalta, jonka alus on tällaisessa liikenteessä ja konepäällikkö palvelee aluksessa, 10 % suu- ruinen lisä peruspalkasta.

2. Kysymyksessä oleva lisä maksetaan siitä päivästä lähtien, viimeksi mainittu päivä mukaan luet- tuna, jolloin alus ensimmäisessä ulkoeurooppalaisessa satamassa aloittaa lastauksen tai sieltä lähtee painolastissa toiseen ulkoeurooppalaiseen satamaan ja siihen päivään saakka, jolloin alus on purettu viimeisessä tällaisessa satamassa. Arktisessa liikenteessä itäisen 40 pituusasteen itäpuolella sekä koil- lisväylällä sovelletaan tätä TES-kohtaa, mikäli varustamokohtaisesti ei muuta sovita.

e) PALOPÄÄLLIKKÖLISÄ

1. Konepäällikölle, joka toimii aluksen palopäällikkönä ja huolehtii aluksen paloturvallisuuslaitteista, maksetaan palkkaliitteen mukainen palkanlisä kuukautta kohden. Tämä on nk. kiinteä lisä.

f) LUOKITUSLISÄ

1. Niille konepäälliköille, joille luokituslaitos on myöntänyt oikeuden suorittaa erikseen määrättyjä koneistojen luokituksia, maksetaan heidän suorittamistaan luokituksista erillinen palkkaliitteen mu- kainen korvaus koneelta / laitteelta hyväksytyn selvityksen perusteella.

g) KÄSISAMMUTTIMIEN TARKISTUSLISÄ

1. Niille konepäälliköille, joille Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, on myöntänyt oikeuden suorit- taa käsisammuttimien tarkastuksia, maksetaan heidän suorittamistaan tarkastuksista erillinen palkka- liitteen mukainen korvaus sammuttimelta hyväksytyn selvityksen perusteella.

3. VUOSILOMA

1. Sen lisäksi, mitä runkosopimuksessa vuosilomasta, on määrätty konepäällikön vuosilomasta, on voimassa seuraavaa:

2. Konepäällikkö on oikeutettu 36 työpäivän vuosilomaan sekä 3 päivän lomakorvaukseen kuukau- delta.

4. SIIRTO

1. Jos vakinaisessa palveluksessa oleva konepäällikkö siirretään samassa varustamossa vakinaiseen palvelukseen sellaiselle alukselle, joka on alempaa palkkausluokkaa kuin se, joka hänellä on aikai- semmin, maksetaan hänelle palkka sen aluksen mukaan, jolle hänet on siirretty.

2. Mikäli vakinaisessa palveluksessa olevan konepäällikön siirto tulee kysymykseen, on kummankin osapuolen oltava siitä yksimielisiä.

3. Jos konepäällikkö tilapäisesti siirretään samassa varustamossa toisiin aluksiin, ei hänen viransijai- sena saamansa palkka saa alittaa hänen vakinaisessa toimessa saamaansa palkkaa ikälisineen ensim- mäisen kolmen kuukauden aikana.

5. VAHTIVAPAA KONEPÄÄLLIKKÖ

1. Vahtivapaa konepäällikkö ei saa käydä säännöllistä vahtia aluksessa, jonka koneteho on yli 3000 kW tai jossa on kaksi konemestaria. Mikäli konepäällikkö velvoitetaan suorittamaan aluksella vah- dinpitoa, on tästä lisääntyneestä työstä suoritettava korvaus työntekijälle varustamon ja työntekijän keskenään sopimalla tavalla. Mikäli osapuolet eivät pääse sopuun korvauksesta, tuodaan asia ratkais- tavaksi varustamon ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n kesken. Säännöllisenä vahdinpitona on aina- kin pidettävä työtä, joka on jaettu vahtivuoroihin vähintään 24 tunniksi.

6. VARALLAOLO

1. Mikäli työntekijä määrätään vapaa-aikanaan jäämään alukselle varallaoloa varten merityösopimus- lain 4 luvun 6 §:n perusteella tai muun siihen liittyvän tärkeän syyn vuoksi korvataan hänelle sama euromääräinen korvaus kuin konemestareille. Ilmoitus varallaolosta on työntekijälle pyrittävä anta- maan hyvissä ajoin ennen säännöllisen työajan päättymistä.

2. Ilmoitus varallaolosta on annettava työntekijälle todisteellisesti ennen säännöllisen työajan päätty- mistä.

7. VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välillä voimassa oleva runkosopimus.

3. ULKOMAANLIIKENTEEN ALUKSISSA PALVELEVIEN KONEMESTARIEN JA SÄH- KÖMESTARIEN PALKKAUS JA TYÖEHTOJA KOSKEVAA RUNKOSOPIMUSTA TÄY- DENTÄVÄ SOPIMUS

SOVELTAMISALA

1. Runkosopimuksen ohella seuraavia täydentäviä säännöksiä sovelletaan Suomen Konepäällystöliit- toon kuuluvien konemestarien ja sähkömestarien palkkaus- ja työehtoihin Suomen Varustamot ry:n ulkomaanliikenteessä olevissa aluksissa.

1. PALKKA

1. Konemestarien ja sähkömestarien taulukkopalkat ilmenevät tämän sopimuksen palkkaliitteestä.

2. Ylikonemestarin kirjan omaavan konemestarin peruspalkka on 5 % palkkaliitteessä olevan taulu- kon mukaista peruspalkka korkeampi.

3. Sähkömestarin palkka vastaa vahtivapaan 1-konemestarin palkkataulukkoa.

2. PALKANLISÄT

a) ÖLJYNKULJETUSLISÄ

1. 10 % peruspalkasta säiliöaluksissa, jotka kuljettavat poltto-, raaka- tai voiteluöljyä ja/tai niihin rinnastettavia aineita. Lisä maksetaan myös säiliöaluksissa, jotka kuljettavat puristettuja, nesteytettyjä tai paineen alla liuotettuja kaasuja, tulenarkoja nesteitä, tulenarkoja itsesytytykselle alttiita aineita, jotka veden kanssa synnyttävät syttyviä kaasuja, orgaanisia peroksideja, hapettavia, myrkyllisiä, saas- tuttavia tai muita vaarallisia aineita. Aluksen ollessa satamassa lisä maksetaan enintään 20 päivältä tulopäivän jälkeen, kuitenkin aina siltä ajalta, minkä lastissa tai osalastissa oleva alus joutuu olemaan satamassa ja/tai redillä.

b) VIRKAPUKULISÄ

1. Palkkaliitteen mukaista palkanlisää maksetaan kuukaudessa aluksen konepäällystölle, johon lue- taan myös sähkömestari, säännöllisessä liikenteessä kulkevassa aluksessa, jossa virkapukua käyte- tään. Ns. patrullipuvun tai vastaavan vaateparren käyttäminen ei oikeuta virkapukulisään.

2. Xxxxxxx työnantaja edellyttää konepäällystön käyttävän tietynmallista tai yhdenmukaista virkapu- kua, tällöin puku huolletaan työnantajan toimesta. Virkapuvulla tarkoitetaan: takki, housut ja paita.

c) VAHTIVUOROLISÄ

1. Merityöaikalain 3 §:n 1 momentissa mainitussa vahtivuorossa maksetaan vuorotyöntekijälle meri- vahdissa suoritetusta ilta- ja yövahtivuorotyötunneilta erityistä vahtivuorotyölisää seuraavasti:

1) lastialuksissa konemestari saa jokaiselta vahtivuorotyötunnilta klo. 18.00 – 06.00 välisenä ai- kana 13 minuuttia vastiketta ja

2) matkustaja-aluksilla konemestari saa iltavuorotyötunnilta (klo 18.00 – 24.00) ja yövahtivuo- rotyötunnilta (klo 00.00–06.00) palkkaliitteen mukaisen lisän.

d) NESTEKAASULISÄ

1. Erityisessä kemikaali- ja nestekaasualuksessa maksetaan I-konemestarille nestekaasulisä, jonka suuruus on 5 % peruspalkasta. Tätä määräystä ei sovelleta silloin, kun alukseen on otettu toimeen erityinen jäähdytyskonemestari, joka ei käy vahtia.

e) JÄÄHDYTYSALUSLISÄ (konemestarit)

1. Erityisissä jäähdytysaluksissa maksetaan konemestarille 10 %:n jäähdytysaluslisä. Tätä määräystä ei sovelleta silloin kun alukseen on otettu erityinen jäähdytyskonemestari.

f) KUNNOSSAPITOLISÄ (konemestarit ja sähkömestarit)

1. Kunnossapitotoiminnasta maksetaan konemestarille ja sähkömestarille palkkaliitteen mukainen palkan lisä kuukautta kohden. Tämä lisä on nk. kiinteä lisä.

g) ENNAKKOHUOLTOLISÄ (konemestarit ja sähkömestarit)

1. Aluksissa, joissa konehuone voi koneiston ja hälytysjärjestelmän ansiosta olla miehittämätön, mak- setaan vahtivapaalle konemestarille sekä sähkömestarille palkkaliitteen mukainen palkanlisä kuu- kautta kohden. Lisää ei makseta niiltä vuorokausilta, joilta konemestari saa vahtivuorotyölisän.

h) ROPAX-LISÄ

1. Matkustaja-alukseksi rekisteröidyissä roro-aluksessa, jossa kuljetetaan alle 70 matkustajaa, nouda- tetaan edelleen lastialusten palkkataulukkoja. Mikäli tämän tyyppisessä aluksessa kuljetetaan 70 mat- kustajaa mutta alle 300 matkustajaa, noudatetaan yksinomaan matkustaja-alusten alinta (0-3 v) palk- kataulukkoa ja mikäli tämäntyyppisessä aluksessa kuljetetaan 300 mutta alle 500 matkustajaa, nou- datetaan matkustaja-alusten kahta alinta (0-3v ja 3-5v) palkkataulukkoa ja mikäli tämäntyyppisessä aluksessa kuljetetaan 500 matkustajaa tai yli sovelletaan matkustaja-alusten kaikkia palkkataulukoita.

i) ISPS –lisä

ISPS –koodin mukaisia aluksen turvapäällikön tehtäviä hoitavalle maksetaan palkkataulukon mukai- nen erillinen lisä. Lisää ei makseta aluksella, jossa on tehtävä erikseen palkattu perämies tai kone- mestari, joka ei osallistu vahdinpitoon.

j) LIKAISEN TYÖN LISÄ

Työntekijällä on oikeus saada korvaus likaisesta työstä, joka kerralta, kun hän joutuu työssään käsit- telemään tavanomaista poikkeavissa määrin oksennusta, ulosteita tai muita vastaavia eritteitä taikka verta. Työstä, joka tehdään jätevesisäiliöiden, pumppujen sekä putkistojen puhdistamiseksi, avaa- miseksi ja korjaamiseksi ja jossa joudutaan käsittelemään poikkeavissa määrin edellä mainittuja erit- teitä tai verta, maksetaan palkkaliitteen mukaisen korvaus jokaiselta alkavalta tunnilta. Ennen töiden aloittamista on selvitettävä esimiehen kanssa, onko kyseessä erikseen korvattava työ.

k) LASTINKÄSITTELYLISÄ

Mikäli aluksen konepäällystön jäsen osallistuu poikkeustapauksessa lastinkäsittelyyn, kiinnitykseen ja/tai irrotukseen aluksessa, hänelle maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokaiselta lastinkäsitte- lyyn käytetyltä tunnilta korvaus, jonka suuruus on 1/164 taulukkopalkasta.

3. JÄÄMISVUORO (stopptörn)

1. Kun konemestari määrätään aluksen ollessa satamassa varsinaisen työajan jälkeen jäämään aluk- selle (stopptörn), maksetaan tästä palkkaliitteen mukainen korvaus jäämisvuoroa kohti.

2. Lauantai-iltapäivän ja maanantaiaamun välinen aika käsittää kaksi jäämisvuoroa ja kaksi perät- täistä pyhäpäivää käsittää neljä jäämisvuoroa. Aluksen olleessa satamassa nk. pitkän viikonlopun kä- sittää perjantai-illan ja maanantaiaamun välinen aika neljä jäämisvuoroa, joista kaksi on arki- ja kaksi pyhäjäämisvuoroa.

3. Jos konemestari koko jäämisvuoron ajan suorittaa ylitöitä, ei jäämisvuorokorvausta makseta. Jää- misvuorokorvausta ei myöskään makseta, jos konemestari on määrätty jäämään alukselle merityöai- kalain 10 §:ssä mainittujen määräysten nojalla.

4. Liikenteessä olevalla aluksella on aina yhden konemestarin oltava saapuvilla. Erityisistä syistä voi päällikkö konemestarin pyynnöstä poiketa tästä.

4. VARALLAOLOKORVAUS

1. Mikäli työntekijä määrätään vapaa-aikanaan jäämään alukselle varallaoloa varten merityösopimus- lain 4 luvun 6 §:n perusteella tai muun siihen liittyvän tärkeän syyn vuoksi korvataan hänelle jokai- selta alkaneelta tunnilta arkipäivinä 1/320 ja pyhäpäivinä 1/160 kuukausittaisesta rahapalkasta. Va- rallaoloaikana tehdystä työstä maksetaan varallaolokorvauksen asemasta ylityökorvaus. Ilmoitus va- rallaolosta on työntekijälle pyrittävä antamaan hyvissä ajoin ennen säännöllisen työajan päättymistä.

2. Jos työntekijä vapaa-aikanaan määrätään saapumaan alukselle työhön jonkin tehtävän suorittamista varten, maksetaan siitä kahden arkiylityötunnin korvaus siinä tapauksessa, ettei hän edellä ensimmäi- sessä kappaleessa määrätyn perusteella ole oikeutettu varallaolokorvaukseen.

3. Ilmoitus varallaolosta on annettava työntekijälle todisteellisesti ennen säännöllisen työajan päätty- mistä.

5. VAHTIVAPAA KONEMESTARI

1. Vahtivapaalla konemestarilla tarkoitetaan päivämestaria, jonka työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin.

2. Mikäli päivämestari ajaa vahtia, niin korvaus ensimmäiseltä vuorokaudelta on sama mitä päivä- mestarin osalta on sovittu säännöllisestä työajasta.

3. Aluksen lähtiessä tai tullessa satamaan lauantaina tai pyhäpäivänä on korvaus merellä oloajasta vastiketta ja satama-ajalta ylityötä.

VAHTIVAPAAN KONEMESTARIN JA SÄHKÖMESTARIN TYÖAIKA

1. Meri-, lähtö- ja tulovuorokausina on säännöllinen työaika 8 tuntia vuorokaudessa, sekä arki- että pyhäpäivisin. Konemestari ja sähkömestari ovat oikeutettu tekemään edellä mainittuina päivinä 8 tuntia töitä, ellei lepoaikasääntelystä muuta johdu.

2. Päivämestarin ja sähkömestarin työaika noudattaa aluksella yleisesti päivätyöntekijöiden työaikaa esim. 07.00 – 16.00 tai 08.00 – 17.00.

3. Aluksella, jossa konemestarin työaika ei ole jaettu vahtivuoroihin saa merellä valmiusvuorossa oleva konemestari 20 minuuttia vastiketta jokaisesta alkavaa valmiusvuorotuntia kohden.

4. Valmiuskorvaus maksetaan myös ruoka- ja kahvitauoilta. Yksi tai kaksi yhteenlaskettua puolen tunnin mittaista kahvitaukoa luetaan yhdeksi alkavaksi tunniksi.

5. Valmiusvuorot pidetään seuraavasti:

a) kahden konemestarin laivoissa konepäällikkö ja I konemestari xxxxxxxx pitää valmiusvuo- roja.

b) useamman kuin kahden konemestarin laivoissa konepäällikkö ei pidä valmiusvuoroja.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Valmiusvuoro pidetään meri-, lähtö- ja tulovuorokausina.

2. Alukseen voidaan I konemestarin lisäksi ottaa toimeen vahtivapaa I konemestari, jolla on vähintään saman aluksen konepäällikön pätevyys.

3. Alukselle voidaan ottaa mahdollisuuksien mukaan ylimääräisinä palvelukseen henkilöitä, joilla on vähintään vahtikonemestarinkirjan saamiseksi vaadittava tutkinto, konemestarioppilaaksi.

4. Aluksessa, jossa lukumääräisesti on enemmän I konemestareita kuin miehitysasetus edellyttää tu- lee I konemestarin peruspalkan olla palkkaryhmää korkeampi kuin vahtia käyvän I konemestarin pe- ruspalkka vastaavanlaisessa aluksessa (ei koske sähkömestaria).

6. SIIRTO

1. Jos vakinaisessa palveluksessa oleva konemestari tai sähkömestari ylennetään virassa tai siirretään virka-asemassa ylempään ryhmään kuuluvaan alukseen samassa varustamossa, on uudesta toimesta maksettavan palkan, riippumatta siitä, otetaanko toimi vastaan vakinaisesti tai viransijaisena, oltava vähintään yhtä suuri kuin vanhasta toimesta maksettu palkka siihen kuuluvine kokemuslisineen.

2. Jos konemestari tai sähkömestari vakinaisesti siirretään alempaan virka-asemaan tai samaan virka- asemaan alemman luokan aluksessa, maksetaan palkka uudesta toimesta siten kuin on vahvistettu palkkaliitteessä olevassa taulukossa kokemuslisineen.

3. Vakinaisessa palveluksessa oleva konemestari tai sähkömestari, joka ilman omaa pyyntöään va- pautetaan aluksen palveluksesta ja siirretään toiseen saman laivanvarustamon alukseen, on

mahdollisesti syntyneen odotusajan aikana oikeutettu saamaan korvauksen ravinnosta ja asunnosta luontoisetu korvauksen mukaan sekä sen palkan kokemuslisineen, jonka hän on saanut siinä toimessa, josta hänet siirretään.

4. Mikäli vakinaisessa palveluksessa olevan konemestarin tai sähkömestarin siirto tulee kysymyk- seen, on kummankin osapuolen oltava siitä yksimielisiä.

5. Siltä vuosiloma-ajalta ja niiden vapaapäivien ajalta, jotka konemestari on ansainnut toimiessaan sijaiskonepäällikkönä, hänelle kertyy vuosilomaa kuten varsinaiselle konepäällikölle kertyisi. KTS konepäällikön täydentävät ehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

1. konemestari tai sähkömestari, jonka toimi aluksessa päättyy aluksen myynnin tai riisumisen takia, on velvollinen ryhtymään vastaavanlaiseen toimeen samassa varustamossa, jos tällainen toimi hänelle tarjotaan (vastaavalla toimella tarkoitetaan samaa virka-asemaa, josta 2 kuukauden ajalta on makset- tava vähintään sama peruspalkka kuin siinä aluksessa, mistä siirto tapahtui). Tämä merkitsee, että konemestari tai sähkömestari siirron tapahtuessa luopuu siitä korvauksesta, johon hänellä mahdolli- sesti merityösopimuslain nojalla olisi ollut oikeus.

2. Odotusaikana konemestarille tai sähkömestarille voidaan vapaa-ajan muodossa antaa aikaisemmin kertynyttä vastikeaikaa.

3. Jos konemestarille tai sähkömestarille, joka varustamon esityksestä on jäänyt odottamaan siirtoa, ei osoiteta tässä tarkoitettua tointa, on hän oikeutettu merityösopimuslain mukaiseen korvaukseen.

4. Sinä aikana, jolloin konemestari tai sähkömestari nauttii palkkaa tämän pykälän tai matkustaja- alus- sekä matkustaja- ja autolauttasopimuksen mukaisesti, on hän kutsusta velvollinen suorittamaan toimeensa rinnastettavia tehtäviä.

7. UUDISRAKENNUSTEN VASTAANOTTO

1. Uudisrakennusten vastaanottovalvojiin nähden noudatetaan vähintään tämän sopimuksen vastaan- otettavaan alukseen määräämiä palkka- ja luontoisetuja sekä soveltuvin osin tämän sopimuksen muita ehtoja.

8. VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välillä voimassa oleva runkosopimus.

4. MATKUSTAJA-ALUSSOPIMUS SOVELTAMISALA

1. Suomen Varustamo ry:n toiselta puolen ja Suomen Konepäällystöliitto toiselta puolen sopivat tä- ten, että matkustaja-aluksissa sekä matkustaja ja autolautta-aluksissa, joissa noudatetaan mainittujen liittojen välisiä sopimuksia, jotka koskevat ulkomaanliikenteessä olevissa suomalaisissa aluksissa palvelevien konepäälliköiden ja konemestareiden sekä sähkömestareiden palkkaus ja työehtoja nou- datetaan lisäksi mitä tässä sopimuksessa määrätään.

2. Matkustaja-aluksella sekä matkustaja-autolautalla tarkoitetaan alusta, joka voimassa olevien mää- räyksien mukaan on sellaiseksi katsastettu.

1. MATKUSTAJA-ALUSLISÄ

a) Säännöllisessä liikenteessä kulkevassa matkustaja aluksessa maksetaan palkkaliitteen mukai- nen lisä kuukaudessa matkustaja-aluslisää.

b) Lisäksi matkustaja-aluksissa, joita ei voida, hyväksyä rinnakkaisrekisteriin maksetaan erilli- nen palkkaliitteen mukainen lisä.

2. VUOROTTELU

1. Konepäällikkö on oikeutettu yhteen vapaapäivään kustakin pyhä- tai lauantaivuorokaudesta, jona alus on ollut merellä. Tämä koskee myös juhannus- ja jouluaattoa sen ollessa arkipäivä.

2. Vapaapäivältä vähennetään 1 päivä jokaisesta muusta arkipäivästä paitsi lauantaista, juhannus- ja jouluaatolta, uudenvuodenaatolta sekä itsenäisyys- ja vapunpäivältä.

3. Matkustaja- ja matkustaja-autolautta-aluksissa on yleisesti sovittu tämän pykälän 1 ja 2 momen- tissa määrätystä vapaan ansaitsemisesta ja käytöstä toisin. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti konepäällikön ja varustamon kanssa.

4. Sopimusta laadittaessa on otettava huomioon aluksen liikennealue, liikenteelliset olosuhteet, reit- tiaikataulun kireys ja muut tekijät, jotka vaikuttavat konepäällikön tehtäviin ja mahdollisuuksiin saada riittävää lepoa matkan aikana.

5. Siinä tapauksessa, että vuosiloma sisältyy vuorottelujärjestelmän mukaiseen vapaa-aikaan, vuorot- telujärjestelmää laadittaessa on otettava huomioon, että yhden vapaajaksoista tulee olla vähintään merimiesten vuosilomalain edellyttämän yhtäjaksoisen loma ajan pituinen, ellei konepäällikkö toisin halua.

6. Jos vuorottelu järjestelmää laadittaessa tai käytännössä toteutettaessa ei päästä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, tulee varustamon neuvotella asiasta Suomen Konepäällystöliitto kanssa.

3. PALKKATAULUKKO

1. Matkustaja-alukseksi rekisteröidyissä Ro-Ro-aluksessa, jossa kuljetetaan alle 70 matkustajaa, nou- datetaan edelleen lastialusten palkkataulukkoja. Mikäli tämäntyyppisessä aluksessa kuljetetaan 70 matkustajaa mutta alle 300 matkustajaa, noudatetaan yksinomaan matkustaja-alusten alinta (0-3v) palkkataulukkoa ja mikäli tämäntyyppisessä aluksessa kuljetetaan 300 matkustajaa mutta alle 500 matkustajaa, noudatetaan matkustaja-alusten kahta alinta (0-3v ja 3-5v) palkkataulukkoa ja mikäli tämäntyyppisessä aluksessa kuljetetaan 500 matkustajaa tai yli sovelletaan matkustaja-alusten kaik- kia palkkataulukoita.

2. Matkustaja-aluksella noudatettavaa palkkataulukkoa määriteltäessä työntekijälle, on huomioitava kaikki matkustaja-aluksissa päällystössä palveltu aika varustamosta riippumatta.

6. VOIMASSAOLOAIKA

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välillä voimassa oleva runkosopimus.

5. TAKUUPALKKASOPIMUS SOVELTAMISALA

1. Takuupalkkasopimus koskien meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) merkityissä aluksissa työskentelevien konepäälliköiden, konemestareiden ja sähkömestareiden työ- ja palkkaehtoja, ellei siitä ole erikseen sovittu toisin Suomen Konepäällys- töliiton kanssa.

2. Sopimus noudattaa ulkomaanliikenteen työehtosopimusta (jäljempänä runkosopimusta ja sitä täy- dentäviä sopimuksia) sekä edellä mainittuja työehtosopimuspöytäkirjoja alla olevin poikkeuksin ja lisäyksin.

3. Sopimuksen tarkoituksena on, että aluksen konepäällystö suorittaa tavanomaiset työ- ja turvalli- suustehtävät siten, että työtehtävät ja työajat voidaan suunnitella ja sovittaa mahdollisimman tarkoi- tuksen mukaisesti ja joustavasti laivan omien tarpeiden mukaisesti.

4. Työvoiman käytöstä tulee aluksen ylimmän työnjohdon sopia keskenään periaatteella, että yksikön kokonaisvaltainen turvallisuus ja kokonaistehokkuus on aina etusijalla.

1. TYÖAIKA

1. Työaika määräytyy aluksen tehtävien mukaan. Aluksen päällikkö/konepäällikkö suunnittelee yh- dessä muun päällystön kanssa työ- ja turvallisuuspalvelutehtävät samalla ottaen huomioon lepoajoista annetut säännökset siten, että alus on toimintavalmiina tarvittaessa.

2. Normaalista liikennöinnistä poikkeavia tilanteita varten laaditaan erillinen suunnitelma.

3. Palkkausjärjestelmässä on huomioitu, että työaikaa ei ole yksityiskohtaisesti määritelty. Lepoajat määräytyvät Merityöaikalain mukaisesti.

4. Sopimusosapuolet sopivat mitä työaika- ja palkkausvaihtoehtoa aluksella noudatetaan.

2. VUOROTTELU

1. Aluksessa noudatetaan keskimäärin 1:1 (yksi jakso työtä, yksi jakso vapaata) vuorottelujärjestel- mää pro rata periaatteella niin, että yksi työjaksopäivä aluksella oikeuttaa yhteen vapaapäivään sisäl- täen vuosilomalain mukaiset vuosilomapäivät. Pääsopimuksen mukaiset lisävuosilomapäivät on huo- mioitu palkkataulukossa. Vaihtopäivät puolitetaan toimen kesken. Konepäälliköllä vaihtopäivä on täysi työpäivä.

2. Mikäli työsuhteen aikana syntyy enemmän ansaittuja vapaapäiviä kuin vuorottelu vaatii, ylimää- räiset vapaapäivät korvataan ensisijaisesti rahana tai molemminpuolisella sopimuksella pidettävällä vapaalla.

3. Ylimääräisen vapaan järjestäminen ei saa aiheuttaa työnantajalle kohtuutonta haittaa, eli ensisijai- sesti noudatetaan sovittua vuorottelua.

4. Maksettaessa ansaittuja vapaapäiviä rahana, työsuhteen päättyessä tai poikkeuksellisesti työsuh- teen kestäessä, käytetään jakajana 1/30 taulukkopalkasta kokemuslisineen. Maksettaessa ansaittuja vapaapäiviä rahana määräaikaisen työsuhteen päättyessä, vapaapäivien lukumäärä kerrotaan luvulla 0,9.

3. PALKKA

1. Päällystön kuukausipalkat ovat tämän sopimuksen mukaan niin työ- kuin vapaajaksoilta takuu- palkkoja, jotka sisältävät kaikki runkosopimuksen ja sitä täydentävien sopimusten mukaiset lisät ja korvaukset, lukuun ottamatta seuraavia:

1) kokemuslisäjärjestelmä noudattaa pääsopimusta,

2) vuosiloma-ajalta maksetaan 18 % korotus ja lomaraha seuraavasti:

a) 13 pvä:n lomasta 15 pvä:ltä

b) 15 pvä:n lomasta 17 pvä:ltä

c) 18 pvä:n lomasta 21 pvä:ltä,

3) jäämisvuoro (stopptörn) maksetaan pääsopimuksen mukaan,

4) pääsopimuksen 3 §:ää noudatetaan sellaisenaan ruoka- ja asuntokorvauksen osalta,

5) valtamerilisä,

6) ulko-euroopanlisä,

7) nestekaasulisä,

8) E0-lisä,

9) virkapukulisä,

10) työsuojelupäällikkölisä

11) ISPS-lisä

12) koulutus- ja tutkintolisä

13) likaisen työn lisä

14) luokituslisä

15) varustamon mahdollisesti maksamat muut lisät ja korvaukset.

2. Takuupalkkaluokat jaetaan palkkaan sisältyvien ylityötuntien mukaan viiteen eri luokkaan. Lisäksi takuupalkat eroavat suuruudeltaan tankkialusten sekä Ro-Ro ja muiden alusten välillä. Takuupalkka- luokkien sisältämät työtuntimäärät ovat seuraavat:

a) 25 tuntia ylityötä/kk 12 tuntia/päivä

b) 50 tuntia ylityötä/kk 12 tuntia/päivä

c) 60 tuntia ylityötä/kk 12,5 tuntia/päivä

d) 70 tuntia ylityötä/kk 13 tuntia/päivä

e) 80 tuntia ylityötä/kk 13 tuntia/päivä

TAKUUPALKKATAULUKOT (Katso palkkaliite)

1. Takuupalkkaluokkien sisältämien työtuntimäärien ylittäviltä tunneilta maksetaan ylityökorvaus. Rahana suoritettava ylityökorvaus on tunnilta arkipäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/102 ja py- häpäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/63 työntekijän runkosopimuksen ja sitä täydentävien sopi- musten määrittämästä peruspalkasta mahdollisine lisineen.

4. KORVAAVA LEPO

1. Jos työntekijä korvaavan levon vuoksi tekee työjaksolla alle 8 tunnin työpäivän, korvataan hänelle kuitenkin normaalin työpäivän 8 tunnin palkka ja vastike kertyy täyden työpäivän mukaisesti. Työn- tekijälle annettavan korvaavan levon merkitys takuupalkkauksessa ei saa johtaa siihen, että työnteki- jän jo tekemistään ylityötunneista kuitataan normaalia säännöllistä työaikaa seuraavana päivänä.

5. SAIRAUS-, KOULUTUS- JA MUU TÄHÄN RINNASTETTAVA AIKA

1. Kun työnantaja lakien tai sopimusten perusteella on velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa (esim. sairaus, tapaturma, koulutus ym.) ei näiltä ajanjaksoilta tämän sopimuksen työaika- ja vuorot- telusäännön tarkoittamaa vapaata synny eikä kulu.

6. TÄYDENTÄVÄT EHDOT

1. Poikkeavasti siitä mitä on säädetty 1.6.1976 voimaan astuneessa merityöaikalaissa (296/76) on kyseisen lain 16 §:n (251/87) mukaan sovittu, että lain § 4, 5, 6, 7, 12 ja 14 sekä pääsopimuksen työaikasäännösten kohdat 2.1 satamavuorokausi, 2.2, 2.3, 2.4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4, 6.1.3, 6.2 ja 6.3 kor- vataan tämän työehtosopimuksen määräyksillä.

7. VOIMASSAOLOAIKA

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välillä voimassa oleva runkosopimus.