LÄÄKÄRISOPIMUS 2000

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 9

1 § Sopimuksen voimassaoloaika, sopimusmuutosten voimaantuloajankohta ja sopimuksen kustannusvaikutus 9

2 § Henkilökohtaisten peruspalkkojen korottaminen 9

3 § Henkilökohtaisen lisän/palkanlisän korottaminen 10

4 § Sopimusmuutokset 10

5 § Työryhmät 11

6 § Eräät erilliset työehtosopimukset 12

YLEINEN OSA 13

I SOVELTAMISALA 13

1 § Soveltamisala 13

2 § Sopimuksen soveltaminen 13

3 § Amanuenssien palvelussuhteen ehdot 16

II PALKKAUS 16

4 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset 16

5 § Kasvatus- tai perheneuvolan lääkärien palkkahinnoittelu 1.2.2000 lukien 18

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET 19

6 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset 19

7 § Säännöllinen työaika 20

8 § Kliininen lisätyö 22

9 § Päivystys 22

10 § Muu lisä- ja ylityö 27

11 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle 27

12 § Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso 28

13 § Työaika-asiakirjat 28

IV LEPOAJAT 28

14 § Viikoittainen vapaa-aika 28

15 § Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän

suunnitteleminen vapaaksi 29

16 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko) 29

V MUUT MÄÄRÄYKSET 30

17 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset 30

18 § Lomarahavapaa 30

19 § Luottamusmiehenä toimivan väestövastuulääkärin palkkio 30

20 § Terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien

eläkeryhmän mukaiset palkkiot 31

21 § Sopimusraami 31

22 § Paikallinen sopiminen 31

23 § Sopimuksen voimassaolo 32

24 § Työrauha 32

YLEISEN OSAN LIITE 1 33

TYÖVUOROLUETTELOA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE 33

1 Työvuoroluettelon laatiminen 33

2 Tasoittumisjärjestelmä 34

3 Työvuoroluettelon muuttaminen 34

4 Kuulemis- ja neuvottelumenettely työaikajärjestelymuutoksissa 34

5 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista

ajoista työvuoroluettelossa 35

YLEISEN OSAN LIITE 2 38

LÄÄKÄRISOPIMUKSEN SOVELTAMISPIIRIÄ KOSKEVIEN MÄÄRITELMIEN SOVELTAMISOHJE 38

Yleislääkärin oikeuden omaava laillistettu lääkäri 38

Erikoislääkärin pätevyyden omaava lääkäri 38

Laillistettu lääkäri, jolta puuttuu yleislääkärin oikeus tai

erikoislääkärin pätevyys 39

Lääketieteen opiskelija 39

Lääkäri 39

Amanuenssi 39

Laillistettu hammaslääkäri 39

Erikoishammaslääkärin pätevyyden omaava hammaslääkäri 40

Osalaillistettu hammaslääkäri 40

Hammaslääketieteen opiskelija 40

Hammaslääkäri 39

Laillistettu eläinlääkäri 40

Eläinlääketieteen opiskelija 40

LIITE 1 TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRIT 41

1 § Palkkahinnoittelu 41

2 § Syrjäisyyskorotus 47

3 § Toimenpidepalkkiot 47

4 § Käyntipalkkiot 48

5 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot 49

6 § Puhelinkonsultaatiopalkkiot 49

7 § Toimenpide- ja käyntipalkkioiden korvaustaulukko 50

8 § Päivystyksen peruskorvaukset 52

LIITE 2 VÄESTÖVASTUULÄÄKÄRIT 54

I YLEISMÄÄRÄYKSET 54

1 § Soveltamista koskevat määräykset 54

2 § Lääkärin tavoitettavuusaika 56

II VÄESTÖVASTUUPALKKAUS 57

3 § Väestövastuupalkkauksen osat 57

4 § Perusosa 57

5 § Väestöosa 59

6 § Suoriteperusteiset korvaukset 60

7 § Harkinnanvaraiset palkanlisät 62

8 § Varsinainen palkka, päiväpalkka, tuntipalkka 63

III PÄIVYSTYSAJAN KORVAUKSET 64

9 § Päivystyskorvaukset 64

IV KOULUTUS 65

10 § Ammatillisen täydennyskoulutusajan palkkaus 65

SOVELTAMISOHJELIITE. 66

1 Siirtyminen väestövastuiseen perusterveydenhuoltoon 66

2 Lääkärien vastuuväestöjen muodostaminen 66

3 Väestövastuupalkkaus ja palkkakustannusten vertailu. 69

LIITE 3 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1.4.2000 LUKIEN 70

1 § Palkkahinnoittelu 70

2 § Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä 74

3 § Syrjäisyyskorotus 74

4 § Varsinainen palkka 75

5 § Toimenpidepalkkiot 75

6 § Käyntipalkkiot 75

7 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot 75

8 § Toimenpide- ja käyntipalkkioiden korvaustaulukko 76

9 § Päivystyksen peruskorvaukset ja takuupalkka 77

10 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä 77

LIITE 4 SAIRAALALÄÄKÄRIT 78

I PALKKAUS 78

1 § Palkkahinnoittelu 78

2 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot 81

3 § Erikoismaksuluokan palkkiot 83

II KLIININEN LISÄTYÖ 84

4 § Kliinisen lisätyön palkkiot 84

III PÄIVYSTYS 86

5 § Päivystyskorvaukset 86

IV SIVUVIRANHALTIJOIDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT 91

6 § Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden

palvelussuhteen ehdot 91

LIITE 5 SAIRAALAHAMMASLÄÄKÄRIT 93

1 § Palkkahinnoittelu 93

2 § Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön

toimenpidepalkkiot 94

3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot 94

4 § Liitteen 4 eräiden määräysten soveltaminen 95

LIITE 6 KUNNALLISELÄINLÄÄKÄRIT 96

I PALKKAUS 96

1 § Palkkahinnoittelu 96

2 § Hygieenikon tehtäviä hoitavan

praktikkoeläinlääkärin OTO-palkkio 99

3 § Lihantarkastuspalkkiot 99

4 § Kunnalliseläinlääkäritaksa 100

5 § Kokemuslisäpalkka 101

6 § Palkka vuosiloman, eräiden virkavapaiden

ja koulutuksen ajalta 101

II LEPOAJAT 102

7 § Vapaapäivien vähimmäismäärä 102

III PÄIVYSTYS 104

8 § Päivystyskorvaukset 104

LIITE 6 a LIITTEEN 6 3 §:SSÄ TARKOITETUT

LIHANTARKASTUSPALKKIOT 106

TYÖEHTOSOPIMUS TERVEYSKESKUKSEN ULKOPUOLISEN LÄÄKÄRIPÄIVYSTÄJÄN PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA

(ns. keikkasopimus) 1.3.2000 LUKIEN 108

TYÖEHTOSOPIMUS OSA-AIKAISEN SAIRAALAHENKILÖKUNTALÄÄKÄRIN PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA 111

LÄÄKÄRISOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TOIMENPIDELUETTELOT

Terveyskeskusten lääkärien toimenpideluettelo (tilausnumero 3-0618)

Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelo 1.4.2000 lukien (KT:n yleiskirje 7/2000)

Kunnalliseläinlääkäritaksa (KT:n yleiskirje 7/2000) Sairaalalääkärien toimenpideluettelo (tilausnumero 3-0619)

Sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelo (KT:n yleiskirje 7/2000)

LÄÄKÄRISOPIMUKSEN 2000 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 § Sopimuksen voimassaoloaika, sopimusmuutosten voimaantuloajankohta ja sopimuksen kustannusvaikutus

1 mom. Voimassaoloaika

Tämä virkaehtosopimus on voimassa 1.2.2000–31.1.2001.

2 mom. Sopimusmuutosten voimaantuloajankohta

Tähän sopimukseen perustuvat muutokset tulevat voimaan 1.2.2000 luki- en, terveyskeskuksen hammaslääkärien liitteen 3 muutokset kuitenkin 1.4.2000 lukien. Siihen asti sovelletaan 15.1.2000 voimassa olleen lääkäri- sopimuksen määräyksiä.

3 mom. Sopimuksen kustannusvaikutus

Sopimuksen kustannusvaikutus on 3,1 % sopimuksen piiriin kuuluvien vi- ranhaltijoiden palkkasummasta. Yleiskorotuksen osuus on 2,6 % ja järjeste- lyvaraerän 0,5 %, joka on käytetty keskitetysti pääasiassa peruspalkkojen tarkistuksiin. Myös markkamääräisten korvausten ja palkkioiden koro- tusosuudesta on osa kohdennettu peruspalkkojen tarkistuksiin.

4 mom. Tarkistettujen palkkojen ja palkkioiden maksuaikataulu

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeis- tään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeis- tään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suu- rissa kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkki- oiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, makse- taan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukau- den kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukau- den kuluessa voimaantulosta.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkis- tusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työ- aikajakson alusta lukien.

2 § Henkilökohtaisten peruspalkkojen korottaminen 1 mom. Yleismääräys

Sopimuksen piiriin kuuluvan muun viranhaltijan kuin jäljempänä 2–3 mo- mentissa tarkoitetun peruspalkkaa korotetaan 1.2.2000 lukien 2,6 %, kui-

tenkin vähintään viranhaltijaan sovellettavan palkkahinnoittelukohdan palk- ka-asteikon alarajaan, mikäli viranhaltijan peruspalkka on tätä pienempi.

2 mom. Väestövastuulääkärin perusosan peruspalkka ja väestöosa.

Liitteessä 2 tarkoitettujen väestövastuulääkärien perusosan peruspalkkaa ja väestöosaa korotetaan 1.2.2000 lukien 2,6 %, perusosan peruspalkkaa kuitenkin vähintään viranhaltijaan sovellettavan palkkahinnoittelun palkka- asteikon alarajaan ja väestöosaa liitteen 2 5 §:stä ilmenevään asteikon ala- rajaan.

3 mom. Sairaaloiden sivuviranhaltijat sekä kasvatus- ja perheneuvoloiden lääkärit

Liitteen 4 6 §:ssä ja liitteen 5 4 §:ssä tarkoitettujen yliopistollisten sairaaloi- den sivuviranhaltijoiden peruspalkkioita sekä henkilökohtaista ja tehtävä- lisää korotetaan 1.2.2000 lukien 3,1 % ja yleisen osan 5 §:ssä tarkoitettu- jen kasvatus- ja perheneuvoloiden lääkärien peruspalkkoja 3,1 %.

3 § Henkilökohtaisen lisän/palkanlisän korottaminen

Viranhaltijalle maksettua KVTES:n palkkausluvun 11 §:ssä tarkoitettua markkamääräistä henkilökohtaista lisää tai väestövastuulääkärille makset- tua liitteen 2 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua henkilökohtaista palkanlisää, korotetaan 1.2.2000 lukien 2,6 %.

4 § Sopimusmuutokset

1 mom. Palkkahinnoittelumuutokset

Sopimuksen palkkahinnoitteluista poistetaan 1.2.2000 lukien II kalleus- luokka sekä tehdään muut liitteistä ilmenevät rakenne- ja ryhmittelymuu- tokset ja tasokorotukset. Lisäksi sopimuksen palkkahinnoitteluja ja liitteen 2 väestöosaa tarkistetaan 1.2.2000 lukien edellä 2 §:ssä todettua vastaavas- ti.

2 mom. Omahammaslääkärijärjestelmän palkkarakenneuudistus

Terveyskeskushammaslääkärien peruspalkoissa toteutetaan 1.4.2000 luki- en omahammaslääkärijärjestelmään liittyvä palkkarakenneuudistus liitteen 3 1 §:n 5 kohdan pöytäkirjamerkinnästä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Em. rakenneuudistukseen liittyy terveyskeskuksen hammaslääkärien toimenpi- deluettelon muuttaminen.

3 mom. Muut sopimusmuutokset

Sopimusta ja liitteitä muutetaan ja tarkistetaan lisäksi seuraavasti:

– Terveyskeskuksen lääkärien toimenpide- ja käyntipalkkioita ja päivys- tyksen peruskorvauksia tarkistetaan 1.2.2000 lukien yleiskorotusta vastaavasti. Lisäksi tarkistetaan väestövastuulääkärien virkavapaus- ja vuosiloma-ajan palkkaa liitteestä ilmenevällä tavalla.

– Terveyskeskuksen hammaslääkärien toimenpidepalkkioita tarkiste- taan kohdennetusti ja toimenpideluetteloa uudistetaan omahammas- lääkärijärjestelmän edellyttämällä tavalla 1.4.2000 lukien.

– Sairaalalääkärien vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvauksia ko- rotetaan kohdennetusti ja erikoismaksuluokkapalkkioita tarkistetaan 6,32 % 1.2.2000 lukien.

– Sairaaloiden hammaslääkärien toimenpideluetteloa uudistetaan 1.2.2000 lukien.

– Sopimukseen tehdään muut sen yleisestä osasta ja liitteistä ilmene- vät teksti- yms. muutokset.

5 § Työryhmät

Sopimuskauden ajaksi asetetaan seuraavat työryhmät:

1 Toimenpide- ja todistuspalkkiojärjestelmien kehittämistyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on selvittää, voidaanko palkkiojärjestelmiä kehittää siten, että siirrytään palkitsemaan vaativammista toimenpiteistä tms. ja vä- hemmän vaativista toimenpiteistä muodostunut rahamäärä siirrettäisiin muihin palkanosiin tai vaativampien toimenpiteiden palkkioihin, sekä tehdä asiaa koskevat mahdolliset ehdotukset. Työryhmän tehtävänä on myös saattaa palkkioperusteina käytettävät luokitukset ajan tasalle. Työryhmän tulee lisäksi selvittää mahdollisten valtakunnallisten luokitusten soveltu- vuutta lääkärisopimuksen palkkioperusteina. Työryhmän työhön yhdiste- tään 29.9.1999 allekirjoitetussa pöytäkirjassa todettu, sairaalalääkärien kliinisen lisätyöluokituksen seuranta ja edelleen kehittäminen. Työryhmäs- sä on sopijaosapuolten lisäksi edustettuna Suomen Kuntaliitto. Työryhmän alaisuudessa toimivat tarpeelliset alakohtaiset työryhmät.

2 Päivystyskorvaus- ja vapaapäiväjärjestelmien kehittämistyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on selvittää nykyisiin järjestelmiin liittyvät ongelmat ja tehdä ehdotukset uusiksi sopimusmääräyksiksi kustannuslaskelmineen.

Työryhmän työn lähtökohtana on pyrkimys yksinkertaistaa ja yhdenmukais- taa nykyisiä järjestelmiä siten, että päivystysajalta johtuvien raha-/vapaa- ja vapaapäiväkertymien suhteellinen osuus verrattuna päivä- ajan ansioihin säilyy nykyisenä tai pienenee (päiväajan ansioi- den/peruspalkan painopisteperiaate).

3 Eläinlääkäripäivystystä selvittävä työryhmä

Työryhmän tehtävänä on selvittää eläinlääkäripäivystyksen sisältöä, re- sursseja ja kehittämissuuntia sekä eläinlääkärien työhönsidonnaisuutta ja tehdä selvitysten perusteella mahdollisia ehdotuksia työhönsidonnaisuu- den vähentämiseksi. Työryhmässä ovat sopijaosapuolten lisäksi edustet- tuina Suomen Kuntaliitto ja maa- ja metsätalousministeriö.

6 § Eräät erilliset työehtosopimukset

Tämän sopimuksen yhteydessä on samalla sovittu seuraavien erillisten työehtosopimusten jatkamisesta ja tarkistamisesta:

– Työehtosopimus terveyskeskuksen ulkopuolisen lääkäripäivystäjän palve- lussuhteen ehdoista määräajaksi 1.3.2000–31.1.2001 (korvausten ja palk- kioiden tarkistusprosentti 1.3.2000 lukien on 2,6 %).

– Työehtosopimus sairaalan osa-aikaisen henkilökuntalääkärin palvelussuh- teen ehdoista määräajaksi 1.2.2000–31.1.2001 (palkkioiden tarkistuspro- sentti 1.2.2000 lukien on 3,1 %).

Helsingissä 24. helmikuuta 2000 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

AKAVA-JS RY

YLEINEN OSA

I SOVELTAMISALA

1 § Soveltamisala

Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palve- luksessa terveyden- ja sosiaalihuollossa toimiviin lääkäreihin ja ham- maslääkäreihin sekä eläinlääkintä-, ympäristöterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa toimiviin eläinlääkäreihin, ellei tässä tai muussa virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin määrätty.

2 § Sopimuksen soveltaminen

1 mom. Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tä- män sopimuksen ja sen liitteiden 1–6 määräysten sekä kulloinkin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jäl- jempänä KVTES) viranhaltijoita koskevien määräysten mukaan siten kuin jäljempänä on tarkemmin määrätty.

2 mom. KVTES:n määräysten soveltaminen

KVTES:n ja tämän sopimuksen sekä sen liitteiden määräyksiä sovel- letaan siten, että tässä sopimuksessa tai sen liitteessä oleva erityis- määräys syrjäyttää KVTES:n vastaavan yleisen määräyksen.

3 mom. Sopimuksen liitteet ja niiden soveltamisalat

Liite n:o	Soveltamispiiri	Määräykset
1 Terveys- keskuksen lääkärit	Terveyskeskuksessa perinteisessä perusterveydenhuollon järjestelmässä työskentelevät lääkärit. Terveyskeskuksen lääkärin, jonka virkasuhde kestää enintään perjantaista seuraavan maanan- tain loppuun tai juhlapäivää, jouluaattoa tai ju- hannusaattoa edeltävästä arkipäivästä seuraa- van muun arkipäivän kuin lauantain loppuun, palvelussuhteen ehdot voidaan määrätä ns. keikkasopimuksen mukaan (ks. tämän sopimus- kirjan liite).	Palkkahinnoittelu Syrjäisyyskorotus Säännöllisen työajan toimenpi- depalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot Päivystyskorvaukset Liite sisältää erikseen painetun toimenpideluettelon.
2 Väestö- vastuulääkärit	Terveyskeskuksessa väestövastuisessa järjestelmässä työskentelevät lääkärit (ns. omalääkärit).	Soveltamisedellytykset Tavoitettavuusaika Perusosan peruspalkat Syrjäisyyskorotus
		Väestöosa
		Harkinnanvaraiset palkanlisät
		Vastaanottotoiminnan käynti- ja
		toimenpidepalkkiot
		Täydennyskoulutusajan
		palkkaus
3		Liitettä 1 vastaavat määräykset Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon.
Terveys-	Terveyskeskuksessa työskentelevät
keskuksen	hammaslääkärit.
hammas-
lääkärit
4 Sairaala- lääkärit	Erikoissairaanhoidossa työskentelevät lääkärit sekä terveyskeskuksen ylläpitä- mässä erikoissairaanhoidossa toimivat psykiatrit. Soveltamisohje Liitettä sovelletaan sairaanhoitopiireissä ja kansanterveyslain voimaanpanolain 4 §:n nojalla terveyskeskuksen toiminnassa käytettä- väksi siirretyissä erikoislääkärijohtoisissa sairaaloissa (ks. Kunnallisen sopimusvaltuus- kunnan yleiskirjeet C 4/1981 ja C 18/ 1981) työs-	Palkkahinnoittelu EML- ja todistuspalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot Päivystyskorvaukset Sivuviranhaltijat Liite sisältää erikseen painetun toimenpideluettelon.

Liite n:o	Soveltamispiiri	Määräykset
	kenteleviin. Liitettä sovelletaan viimeksi mainittu- ja sairaaloita vastaavassa laajuudessa myös erikoislääkärijohtoisissa Pieksämäen ja Raahen aluesairaaloissa, Jokilaakson ja Honkaharjun sairaaloissa sekä sairaala Lapponiassa työsken- televiin.
5 Sairaala- hammas- lääkärit	Erikoissairaanhoidossa työskentelevät rajoittamattoman laillistuksen omaavat hammaslääkärit.	Palkkahinnoittelu Säännöllisen työajan toimenpi- depalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot Liitettä 4 vastaavat muut mää- räykset Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon.
6 Kunnalliseläin- lääkärit	Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa työskentelevät laillistetut eläinlääkärit. Liitteen 1 §:n 3 momentin, 4 §:n ja 8 §:n määräyksiä sovelletaan myös väliaikaisi- na eläinlääkäreinä toimiviin laillistamatto- miin eläinlääkäreihin.	Palkkahinnoittelu Praktikkoeläinlääkärin OTO- palkkio Lihantarkastuspalkkiot Kunnalliseläinlääkäritaksa Kokemuslisän laskennan sekä vuosiloma- ja virkavapaa-ajan vähimmäispalkat Vapaapäiväjärjestelyt Päivystyskorvaukset Liite sisältää erillisen Kunnalliseläinlääkäritaksan.

Soveltamisohje Em. liitteissä käytettyä terminologiaa (esim. laillistettu lääkäri, yleislääkärin oi- keuden omaava lääkäri) on selostettu tarkemmin tämän osan liitteessä 2.

Sopimuskirjaan sisältyvät myös erilliset työehtosopimukset terveyskeskuksen ul- kopuolisen lääkäripäivystäjän sekä osa-aikaisen sairaalahenkilökuntalääkärin palvelussuhteen ehdoista.

3 § Amanuenssien palvelussuhteen ehdot

Lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittavan amanuenssin eli lääkäriharjoittelijan palkkaus määräytyy liitteen 4 1 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan. Xxxxxxxxxxxx ei sovelleta muilta osin tämän sopimuksen, sen liitteiden eikä KVTES:n määräyksiä, vaan hänen palvelussuhteensa ehdot määräytyvät työntekijöitä kos- kevien lain säännösten ja työsopimuksen määräysten mukaan siitä riippumatta, toimiiko hän työ- tai virkasuhteessa.

II PALKKAUS

4 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n palkkausluvun (II luku) ja siihen sisältyvien liitteiden seuraavia määräyksiä:

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 §	Viranhaltijan oikeus palkkaan
3 §	Peruspalkka	Sopimuksen piiriin kuuluvien tehtä- väkohtaiset peruspalkat (palkkahin- noittelu) on määrätty tämän sopi- muksen liitteissä 1–6 ja yleisen osan 5 §:ssä.
4 §:n 1 mom.	Peruspalkan alentaminen puuttuvan koulutuksen vuoksi
5 §	Työnantajan edustajan palkka
6 §	Osa-aikaisen palkka	Ei sovelleta väestövastuulääkärei- hin eikä eläinlääkäreihin, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopi- muksessa määrätty, ks. jäljempänä 7 § 1 mom. ja liitteen 2 1 §:n 3 mom:n soveltamisohje.
7 §	Sivuviranhaltijan palk-	Erikoissairaanhoitolain 28 §:ssä

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
	ka	tarkoitettujen yliopistollisten sairaa- loiden sivuviranhaltijoiden palvelus- suhteen ehdot määräytyvät liitteen 4 6 §:n mukaan vastaavasti kuin päävirkaisen sairaalalääkärin tai – hammaslääkärin.
8–10 §	Kokemuslisät ja määrävuosilisä
11 § ja Lii- te 8	Henkilökohtainen lisä Henkilökohtaista lisää koskeva ohje	Väestövastuulääkäreillä liitteen 2 7 § korvaa KVTES:n em. määräyk- sen.
12 § ja Liite 9	Tulospalkkio Tulospalkkiota koskeva ohje	Väestövastuulääkäreillä liitteen 2 7 § korvaa KVTES:n em. määräyk- sen
13 §	Kannustuslisä
14 §	Kielilisä
15 §	Syrjäseutulisä
16 §	Kokouspalkkio
17 §	Luentopalkkio
18 §	Sopimuspalkkainen viranhaltija
19 §	Varsinainen palkka	Väestövastuulääkäreillä liitteen 2 8 § korvaa KVTES:n em. määräyk- sen. Ks. terveyskeskuksen hammaslää- kärin varsinainen palkka vuosilo- man ja palkallisen virkavapauden ajalta liitteen 3 4 §.
20 §	Palkanmaksu

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
21 §	Palkan laskeminen ka- lenterikuukautta lyhyemmältä ajalta	Väestövastuulääkäreillä ja eläin- lääkäreillä, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty, osakuukauden palkka määräytyy päiväpalkkana, ks. liitteen 2 8 §:n 2 mom:n ja liitteen 6 1 §:n 3 mom:n soveltamisohjeet.
22 §	Työnantajan saatavan kuittausoikeus
23 §	Palkka virantoimituk- sen pidättämisen ajalta

Soveltamisohje

1 KVTES:n palkkausluvun määräysten suhde liitteiden erityismääräyksiin

Tämän sopimuksen piirissä oleville ei voida myöntää palkankorotusta tai tehdä palkkauksen alennusta samalla perusteella sekä liitteessä olevan erityismäärä- yksen että KVTES:n palkkausluvun yleismääräyksen perusteella, vaan erityis- määräys syrjäyttää ao. yleismääräyksen.

2 Peruspalkan määräytyminen

Ks. peruspalkan/tehtäväkohtaisen palkan määräytymisestä tarkemmin KVTES:n palkkausluvun 3 § ja sen soveltamisohjeet.

5 § Kasvatus- tai perheneuvolan lääkärien palkkahinnoittelu 1.2.2000 lukien

Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyt- tä

L0KASVNL 15 474–17 508

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET

6 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n työaikaluvun (III luku) seuraavia määräyksiä:

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 §	Työajan tehokkaan käytön periaate
3 §:n 1, 2 ja 4 mom.	Työaikamääräyksistä poikkeaminen
4 §:n 2 mom.	Eräiden aikojen lukeminen työaikaan
13 §	Vuorokauden ym. alkaminen
19 § ja 20 § 1 ja 2 mom.	Epämukavan työajan korvaukset	Yötyökorvaus on KVTES:n 20 §:n 2 mom:n määräyksestä poiketen 30–40 %. KVTES:ssa määrättyjä korvauksia ei suoriteta päivystykseen määrä- tylle eikä liitteessä tarkoitettua klii- nistä lisätyötä tekevälle, ks. erikseen määräykset liitteissä.
21 ja 22 §	Työaikakorvausten yleiset suorittamis- edellytykset ja rajoitukset
23 §	Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien työaika- korvaukset	Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle suoritetaan päivystyksestä ja kliinisestä lisä- työstä liitteissä määrätyt korvauk- set, ks. jäljempänä 8–9 §
25 §:n 1 ja 3–5 mom.	Tuntipalkan laskemi- nen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta	Ks. päivystyskorvausten suoritta- misajankohtaa koskevat poikkeus- määräykset yleisen osan 15 § ja liitteen 1 8 §:n 2 mom. ja liitteen 4 5 §:n 6 mom. sekä väestövastuu- lääkärien tuntipalkan jakaja liitteen 2 8 §:n 3 mom.
29 §	Työajan tasoittumis-	Ks. lisäksi työaika-asiakirjoja

KVTES

pykälä

KVTES

asia

Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta

järjestelmä

koskeva 13 §:n määräys jäljempänä.

7 § Säännöllinen työaika

1 mom. Määräyksen soveltamisrajoitus

Tämän pykälän määräystä ei sovelleta väestövastuulääkäreihin eikä muihin eläinlääkäreihin kuin kokopäivätoimisiin hygieenikkoihin eikä sivuviranhaltijoihin.

2 mom. Säännöllinen työaika

Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 37 tuntia, sairaa- lalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 38 ¼ tuntia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoit- tuu em. viikkotuntimäärään. Tasoittumisjakson enimmäispituus on vuosi.

3 mom. Arkipyhän sisältävän työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika

Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaaton sisältävillä sekä niillä viikoilla tai työaikajaksoilla, joilla uudenvuoden- päivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi, työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on 6 ½ tuntia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 tuntia lyhyempi tai, mikäli samalle työaikajaksolle sattuu kaksi tai useampia edellä tarkoitettuja ylimääräisiä vapaapäiviä, kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäivää kohden em. tuntimäärää lyhyempi.

Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella viikolla/jaksolla kutakin työ- aikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella em. 6 ½ tai 7 tunnista kuin viranhaltijan osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.

Tätä momenttia ei sovelleta, jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä 2 momentissa tarkoitettua työviikkoa/työaikajaksoa.

Soveltamisohje Jokainen edellä 3 momentissa tarkoitettu arkipyhä lyhentää työaikaa 6 ½ tuntia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 tuntia. Myös esimerkiksi osittaista tai täydellistä kuusipäiväistä työviikkoa tekevien sairaalalääkärien työ- aika on arkipyhäviikoilla 7 tuntia lyhyempi kutakin ylimääräistä vapaapäivää kohti. Lauantaiksi sattuvat arkipyhät eivät heilläkään vaikuta työaikaan lyhentävästi.

4 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärien ja hammaslääkärien sään- nöllinen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla

Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin työviikko tai työaikajakso keskey- tyy virkasuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, virkavapaan, kursseihin osallistumisen (virkavapaa tai virkamatkamääräys) tai päi- vystysvapaan johdosta, määräytyy säännöllinen työaika seuraavasti.

1 Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, ly- henee säännöllinen työaika sillä tuntimäärällä, mikä oli merkitty työ- vuoroluetteloon keskeytyspäivien ajaksi.

2 Kun keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhe- nee säännöllinen työaika viikon ensimmäiseltä keskeytyspäivältä 7 tuntia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 ¼ tuntia ja seuraavilta keskeytyspäiviltä 7 ½ tuntia, sairaalalääkäreillä ja

-hammaslääkäreillä kuitenkin 7 ¾ tuntia edellyttäen, että keskeytys- päivä olisi muutoin ollut viikossa työpäivä.

Soveltamisohje Mikäli lääkärin säännöllinen työaika jakaantuu pääsääntöisesti kuudelle työpäi- välle viikossa, lyhenee perustyöaika edellä 2 kohdan tapauksessa 6 ½ tuntia (lauantaina 4 ½ tunnilla) keskeytyspäivää kohti.

Osa-aikaisella ei ole osa-aikatyöaikaan suhteutettuja keskeytyneen työviikon tai - jakson määräyksiä, vaan häneen sovelletaan täyttä työaikaa tekevien määräyk- siä sellaisenaan. Osa-aikaisen työaika voi keskeytyneellä jaksolla olla enintään sama kuin hänen osa-aikatyöaikansa ja enintään sama kuin täyttä työaikaa teke- vän työaika em. keskeytyneen jakson määräysten mukaan. Käytännössä osa- aikaisen työaikaa keskeytyneellä jaksolla alennetaan keskeytystä vastaavasti, vaikka sopimukseen perustuvaa ehdotonta velvollisuutta työajan alentamiseen ei ole.

Esimerkki – Osa-aikainen (työaika 90 t/3 vk) on kolmen viikon työaikajaksossa yhden viikon virkavapaalla. Jakson työaikaa alennetaan käytännössä virkava- paata vastaavasti eli 60 tuntiin.

– Osa-aikainen on vuosilomalla osan viikkoa. Jakson työaikaa alennetaan yleensä suunnilleen vuosiloma-aikaa vastaavasti. Jos osa-aikatyötä te- kevä työskentelee esimerkiksi vain 2–3 päivänä viikossa, pyritään vuosi- loma antamaan mahdollisuuksien mukaan täysinä viikkoina.

– Osa-aikainen sairastuu yllättäen. Jakson työaika alenee sairastumispäi- ville merkittyjä tunteja vastaavasti.

8 § Kliininen lisätyö

1 mom. Kliinisen lisätyön määritelmä

Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkärin/hammas- lääkärin kliinistä vastaanottotyötä ja päävirassa toimivan, täyttä työ- aikaa tekevän sairaalalääkärin sekä päävirassa toimivan, täyttä työ- aikaa tekevän, erikoishammaslääkärin pätevyyden omaavan sairaa- lahammaslääkärin kliinistä työtä, jota tehdään säännöllisen työajan li- säksi ja joka ei tapahdu ao. lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluette- loon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana.

2 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille suorite- taan työnantajan määräämästä säännöllisen työajan lisäksi tehdystä kliinisestä lisätyöstä liitteissä erikseen määrätyt lisätyökorvaukset. Em. lisätyöstä ei makseta muita työaikakorvauksia.

9 § Päivystys

1 mom. Päivystyksen määritelmä

Päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lää- kärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla (aktiivipäivystys tai muu työpaikkapäivystys) tai muualla (vapaamuotoinen päivystys) valmiina tarvittaessa ryhtymään työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

2 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille suorite- taan työnantajan määräämästä säännöllisen työajan lisäksi tehdystä päivystyksestä liitteissä erikseen määrätyt päivystyskorvaukset. Em. päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia.

Soveltamisohje

1 Päivystyksen tarkoitus

Päivystyksen tarkoituksena on antaa väestölle lääkärin/hammaslääkärin sään- nöllisen työajan ulkopuolella sellaisia hoidon kannalta kiireellisiä lääketieteellisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä, joita ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa.

2 Päivystysmuodot, päivystysvakanssi, päivystysvuorokausi, päivystysvuoro

Päivystysmuodot sekä päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää toimivaltainen kunnallinen viranomainen. Päivystys voi olla

– terveyskeskuksessa/sairaalassa eli työpaikalla suoritettavaa työpaikka- päivystystä, mikä puolestaan voi olla joko aktiivipäivystystä tai muuta työ- paikkapäivystystä (terveyskeskuspäivystys/sairaalapäivystys) tai

– vapaamuotoista päivystystä, esimerkiksi puhelinpäivystystä.

Päivystysvakanssilla tarkoitetaan päivystysaikana yhdellä lääkärillä miehitettyä päivystystehtävää. Päivystystarpeesta riippuen vakanssi voi olla osavuorokauti- nen (päivystys illasta yöhön) tai ympärivuorokautinen (päivystys illasta aamuun).

Päivystysvuorokaudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei muuta ole todettu lääkärin päivystyksen alkamisesta lukien vähintään 10 ja enintään 24 tunnin pi- tuista päivystysrupeamaa. Päivystysvuorokausien pituudet voivat vaihdella tar- peen mukaan. Päivystysvuorokauden katsotaan vaihtuvan kello 8.00.

Lääkärille määrättyjen päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella muutamasta tunnista aina täyteen vuorokauteen tai olla poikkeuksellisesti tätä pidempiäkin. Lähtökohtana on kuitenkin se, että sama lääkäri päivystää yhtäjaksoisesti kul- loinkin enintään yhden vuorokauden (ks. esim. yleisen osan 14 §:n sovelta- misohje).

3 Päivystysvelvollisuus

Säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jokaisen lääkä- rin/hammaslääkärin virkavelvollisuuksiin.

Työnantaja määrää päivystysvelvollisuuden eli päivystysmuodon ja siihen liitty- vän sidonnaisuuden ja valmiusasteen terveyskeskuksen/sairaalan toimintojen vaatimusten mukaisesti potilasturvallisuus, tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat ja päivystykseen osallistuvien lääkärien/hammaslääkärien lukumäärä huomioon ot- taen. Sen sijaan esimerkiksi lääkärin/hammaslääkärin asuinpaikka ei vaikuta päivystysmuodon valintaan (poikkeus: lääkärien kotipäivystys).

Päivystysmuodon ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on vält- tämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysy- mysten takia. Palvelutarpeen kysynnän vaihteluista riippuen päivystysmuoto voi myös lääkärin päivystysvuoron kuluessa muuttua siten, että lääkäri määrätään esim. illalla työpaikkapäivystykseen ja yöllä vapaamuotoiseen päivystykseen.

4 Päivystyssidonnaisuuden rajoitus

Lääkäriä ei tulisi ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään yli kuutta tai, jos päivystys on yksinomaan aktiivipäivystystä, yli viittä päivystysvuorokautta kuu- kaudessa, mikäli tarvittavan pätevyyden ja ammattitaidon omaavaa lääkärityö- voimaa on alueella kohtuullisesti saatavissa eikä menettelyyn ole muutoin toimin- tojen edellyttämää välttämätöntä syytä. Rajaa laskettaessa lääkärille kalenteri- kuukauden aikana suunnitellut/lääkärin suorittamat päivystystunnit lasketaan yh- teen ja jaetaan terveyskeskuksessa luvulla 18/sairaalassa luvulla 19 (em. luvut ovat päivystysvuorokausien keskimääräisiä laskennallisia pituuksia). Lääkärien päivystyssidonnaisuuden rajoittamisesta voidaan sopia paikallisesti toisinkin lää-

käreitä edustavan luottamusmiehen kanssa.

Lääkärin niin halutessa otetaan tarvittaessa raskaudesta mahdollisesti aiheutuva työnteon vaikeutuminen kolmen viimeisen raskauskuukauden aikana huomioon päivystysvuoroja järjestettäessä siten, että lääkäri vapautetaan päivystysvelvolli- suudesta, mikäli päivystysjärjestelyt voidaan toteuttaa edellä sanottua päivystyk- sen enimmäismäärää muilla lääkäreillä ylittämättä.

5 Päivystäjän matkakulujen korvaaminen

Työpaikkapäivystäjälle ei korvata asunnosta päivystyspaikalle saapumisesta eikä paluumatkasta asunnolle aiheutuvia matkakuluja (kyseessä työmatka). Jos em. työmatka ylittää lääkärin tavanomaisen työmatkan hänen pysyväisluonteiseen toimipaikkaansa, tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvataan lääkärille (KVTES:n liite 17 2 §:n 2 momentti). Työpaikkapäivystäjän koti- ym. käynnit ovat virantoimitusmatkoja, jotka korvataan KVTES:n liitteen 17 mukaisesti.

Mikäli vapaamuotoista päivystystä suorittava joutuu päivystysaikana virkatehtä- viensä vuoksi saapumaan terveyskeskukseen/sairaalaan, korvataan tarkoituk- senmukaiset matkakulut (yleensä oma auto tai mahdollisesti taksi) varsinaisesta asunnosta ja kodista työpaikalle ja takaisin. Päivystysaikana vapaa-ajan asun- nosta tapahtuvasta matkasta työpaikalle ja takaisin maksetaan korvaus enintään kuten varsinaisesta asunnosta ja kodista.

KVTES:n liitteen 17 6 §:n 2 momentin perusteella terveyskeskuksen päivystävil- le lääkäreille maksetaan päivystykseen liittyvältä virantoimitusmatkalta päivära- ha, mikäli

– lääkäri joutuu viranomaisen määräämän päivystysvuoron aikana yöpy- mään muualla kuin asunnossaan

– ko. virantoimitusmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle lääkärin asun- nosta ja virkapaikasta

– päivärahan maksamisedellytykset muutoin täyttyvät.

Mikäli päivystyspaikka on samalla terveyskeskuksen lääkärin pääasiallinen vi- ranhoitopaikka (virkapaikka), päivärahaa ei makseta. Päivystyspaikka katsotaan lääkärin tässä tarkoitetuksi pääasialliseksi virkapaikaksi myös silloin, kun lääkäri ao. päivystyspaikassa suorittaa keskimäärin yli 15 % (noin työpäivän verran) säännöllisestä työajastaan.

3 mom. Aktiivipäivystys

1 Aktiivipäivystyksellä terveyskeskuksessa tarkoitetaan ympärivuoro- kautista päivystystä (päivystys järjestetty illasta aamuun) tai osavuo- rokautista päivystystä (päivystys järjestetty illasta yöhön), jota lääkäri kummassakin tapauksessa on määrätty suorittamaan työpaikalla ja jossa päivystyksenaikaisen aktiivityön määrä on keskimäärin vähin- tään 60 % päivystystunneista. Lisäksi edellytetään, että osavuoro-

kautinen päivystys kestää vähintään kello 22.00 saakka.

2 Aktiivipäivystyksellä sairaalassa tarkoitetaan päivystystä, mitä lääkäri on määrätty suorittamaan työpaikalla ja missä päivystyksenaikaisen aktiivityön määrä on keskimäärin vähintään 60 % päivystystunneista.

Soveltamisohje Aktiivipäivystysvakanssit määritellään paikallisesti vuosittain. Aktiivipäivystysva- kansseja määrättäessä keskimääräinen päivystyksen aktiivityöaika on tarkoituk- senmukaista laskea mahdollisimman tavanomaiselta kalenterikuukaudelta kuten esimerkiksi marraskuulta (ei sisällä arkipyhiä eikä sanottavassa määrin lomia tms.).

Päivystys voi muuttua aktiivipäivystykseksi tai aktiivipäivystys tavalliseksi päivys- tykseksi kesken kalenterivuottakin, mikäli toiminnoissa tapahtuu olennaisia muu- toksia.

Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi, ks. 15 §.

4 mom. Muu työpaikkapäivystys (terveyskeskuspäivystys tai sairaalapäivys- tys)

Muulla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan työpaikalla (päivystyspis- teessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä ja mikä ei ole edellä 3 momentissa tarkoitettua aktiivipäivystystä.

Soveltamisohje Sairaaloissa muu työpaikkapäivystys tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun työ- paikan ulkopuolella tapahtuvaa vapaamuotoista päivystystä ei potilasturvallisuu- den vuoksi katsota riittäväksi.

Terveyskeskuksissa muu työpaikkapäivystys ja aktiivipäivystys tulee yleensä ky- symykseen vain suurissa ja keskisuurissa terveyskeskuksissa tai useamman terveyskeskuksen yhteisenä päivystyksenä, joissa päivystyksenaikaisen aktiivi- työn määrä sitä edellyttää.

Hammaslääkäreille voi päivystys olla terveyskeskuksessa ts. työpaikalla tapah- tuvaa tai vapaamuotoista eli puhelinpäivystystä. Terveyskeskuspäivystys tulee yleensä kysymykseen viikonloppuna tai arkipyhänä ja kestää noin 1–4 tuntia (ns. särkypäivystys). Päivystys voi kestää pidempäänkin kuin etukäteen on määrätty, jos osa potilaista jäisi muuten hoitamatta. Vapaamuotoinen päivystys on ham- maslääkäreillä käytännössä harvinainen.

5 mom. Vapaamuotoinen päivystys (puhelinpäivystys)

Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan muualla kuin työpaikalla (päivystyspisteessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä.

Soveltamisohje Vapaamuotoiseen päivystykseen määrätty on velvollinen olemaan tavoitettavis- sa puhelimitse tai hälytyslaitteella tms. ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittö-

mästi lähtemään päivystyspisteeseen (työpaikalle).

Työnantaja määrittelee vapaamuotoiseen päivystykseen liittyvän valmiusasteen mm. sidonnaisuuden laadun, yhteydensaantitavan ja työpaikalle saapumisen enimmäisajat. Vapaamuotoisen päivystyksen sidonnaisuutta vuosittain paikalli- sesti määriteltäessä on syytä seurata viestintälaitteiden ja teknologian kulloista- kin kehitystä.

Pöytäkirjamerkintä

Terveyskeskuksen lääkäriin, johon sovelletaan vanhan kunnanlääkärin mallioh- jesäännön mukaisia päivystysmääräyksiä, tai jonka päivystyksenaikainen sidon- naisuus- ja valmiusaste on määrätty ns. kotipäivystyksen mukaiseksi, noudate- taan edelleen 15.1.2000 voimassa olleen lääkärisopimuksen liitteen 1 6 §:n 3 momentin pöytäkirjamerkinnän määräyksiä.

6 mom. Eläinlääkäriliitteessä erikseen määrätty päivystys

Päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksestä liitteessä määrätyt korvaukset eikä suoriteta muita työaikakorvauksia.

10 § Muu lisä- ja ylityö

1 mom. Muun lisätyön määritelmä ja korvaus

Korvattavaa muuta lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä eikä edellä 8 ja 9 pykälässä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai päivystystä. Lisätyö- korvauksena maksetaan kultakin lisätyötunnilta korottamaton tunti- palkka tai annetaan tätä vastaava vapaa-aika.

2 mom. Muun ylityön määritelmä ja korvaus

Korvattavaa muuta ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän eikä ole edellä 8 ja 9 pykälässä tarkoi- tettua kliinistä lisätyötä tai päivystystä: 38 ¼ tuntia kerrottuna viranhal- tijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä. Ylityökorva- uksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.

Soveltamisohje Kun kyseessä on liitteissä erikseen määrätty kliininen lisätyö, määräytyvät lisä- ja ylityöajalta maksettavat korvaukset yksinomaan liitteiden erityismääräysten mu- kaan. Merkitystä ei ole sillä, että tehty työaika tällöin mahdollisesti ylittää edellä 2 momentissa määrätyn ylityökynnyksen. Vastaavasti suoritetaan päivystykseen määrätylle yksinomaan liitteissä määrätyt päivystyskorvaukset siitä riippumatta, että päivystyksen aktiivityö muodostuisi tässä pykälässä tarkoitetuksi lisä- tai yli- työksi. Työaikakorvauksia suoritettaessa tarkastellaan siis liitteissä määrättyä li-

sätyötä, päivystystä ja tässä pykälässä tarkoitettua ns. muuta lisä-/ylityötä erik- seen.

11 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle

Vapaa-aikanaan työhön kutsutulle lääkärille/hammaslääkärille suorite- taan ao. työstä korvaukset tämän sopimuksen yleisen osan 6 §:n ja 10

§:n 1 ja 2 momentin mukaan tai noudattaen soveltuvin osin ao. liittei- den määräyksiä siten kuin paikallisesti tarkemmin päätetään.

12 § Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso

Työaikalain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuna ylityön enimmäismää- rän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Muilta osin sovelle- taan työaikalain 19 §:n säännöstä.

Soveltamisohje Työaikalain 19 §:ssä säädettyyn ylityön enimmäismäärään lasketaan työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän:

40 tuntia x viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärä. Ylityön enimmäismäärään luettavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon työhön tosi- asiassa käytetty aika. Esimerkiksi lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaika- korvauksia (esim. päivystysvapaa) ei lueta tässä tarkoitetuksi työajaksi, ei liioin esimerkiksi koulutukseen tai luottamusmiestehtäviin kulunutta aikaa, vaikka ne hoidettaisiinkin säännöllisenä työaikana. Päivystysajasta luetaan tässä tarkoite- tuksi työajaksi aktiivityöhön käytetty aika.

13 § Työaika-asiakirjat

Työnantajan velvollisuutena on laatia etukäteen työvuoroluettelo työ- aikajakson työajan käyttämistä varten. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijan tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa en- nen työaikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuoroluetteloa voi- daan muuttaa viranhaltijan suostumuksin tai perustellusta syystä.

Työajan tasoittumisjärjestelmästä noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n työaikaluvun 29 §:n määräyksiä.

Soveltamisohje Ks. yleisen osan työvuoroluetteloa koskeva soveltamisohje (liite 1).

IV LEPOAJAT

14 § Viikoittainen vapaa-aika

Noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 1 ja 5 momentin määräyk- siä, mikäli se on mahdollista perusterveydenhuollon, erikoissairaan-

hoidon tai eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmukaisen jär- jestämisen kannalta.

KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 3 momentissa määrätyn lisäksi voidaan sopimuksen piiriin kuuluva määrätä päivystämään tai kutsua työhön viikoittaisen vapaansa tai muun vapaapäivänsä aikana, mikäli se on perusteltua toimintojen tehokkaan toteuttamisen ja potilasturvallisuu- den kannalta. Viranhaltijalla on kuitenkin oikeus saada mahdollisesti saamatta jääneestä viikoittaisesta vapaasta KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 4 momentissa määrätty korvaus, joka voidaan suorittaa ilman viranhaltijan suostumusta myös rahana, jos tähän on toimintojen edel- lyttämä välttämätön syy.

Soveltamisohje Sopimusmääräysten lähtökohtana on viisipäiväisen työviikon periaate. Jotta va- paapäivät tulevat asianmukaisesti annetuiksi, otetaan vapaapäiväjärjestelyt huomioon jo työvuoroluetteloa laadittaessa. Vapaapäiviä ovat myös esim. arki- pyhät ja päivystyskorvauksena annetut vapaat. Esim. viikoittainen vapaa pyri- tään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikon- loppua. Muutoinkin työaikajakson työ- ja päivystysjärjestelyjä suunniteltaessa tu- lisi huolehtia siitä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia vapaapäiviä, jona viranhal- tija on vapaa virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuudestaan. Viikoittaisesta va- paasta on lisäohjeita yhteisessä soveltamisohjekirjeessä 16/98.

15 § Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi

Aktiivipäivystystä (päivystys illasta aamuun) seuraava työpäivä suun- nitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvausta yms. hyväksi käyttäen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään työtehtävien vaihtoon mahdollisesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia), ellei perusterveydenhuollon/erikoissairaanhoidon toi- minnot välttämättä muuta edellytä.

Vastaavasti voidaan terveyskeskuksen osavuorokautisen aktiivi- päivystyksen jälkeisen työpäivän työaika suunnitella tarvittaessa nor- maalia lyhyemmäksi (esim. 4 tuntia), jotta lääkärille jää riittävä lepo- aika päivystysvuoron päättymisen ja seuraavan päivän työajan alka- misen väliin.

16 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko)

1 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärit ja hammaslääkärit

Lääkärille tai hammaslääkärille annetaan vähintään puolen tunnin pi- tuinen työaikaan kuulumaton ruokailutauko tai hänen niin halutessaan

tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokasalissa tms. siten, ettei järjestelystä ai- heudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruo- kailusta aiheutuva työstä poissaolo kestää enintään 15–20 minuuttia.

Soveltamisohje Työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana viranhaltija saa esteettömästi poistua työpaikalta esim. terveyskeskuksesta tai sairaalasta. Sitä vastoin hän ei voi poistua terveyskeskuksesta tai sairaalasta työaikana – ei siis myöskään työ- aikaan kuuluvan ruokailutauon aikana – muutoin kuin viranhoitoon liittyvissä asi- oissa tai poikkeuksellisesti esimiehen luvalla.

2 mom. Muut sopimuksen piiriin kuuluvat

Muiden kuin edellä 1 momentissa mainittujen viranhaltijoiden, joiden säännöllinen työaika on sopimuksessa määrätty, päivittäinen lepoaika määräytyy KVTES:n työaikaluvun 27 §:n 1 momentin mukaan.

V MUUT MÄÄRÄYKSET

17 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset

Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja niihin sisältyviä liittei- tä:

Luku I Yleiset määräykset, 2 §:n 1 ja 3 momentit, sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin.

Luku IV Vuosiloma, ks. lisäksi jäljempänä oleva 18 §:n määräys.

Luku V Virkavapaa

Luku VI Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset

Luku VII Luottamusmiehet, ks. lisäksi jäljempänä oleva 19 §:n määräys.

Luku VIII Lomauttaminen

Xxxx XX Osa-aikaistamisen selvittelymenettely ja palvelussuh- teen päättyminen

Liite 17 Matkakustannusten korvaukset.

18 § Lomarahavapaa

KVTES:n vuosilomaluvun 14 §:ssä tarkoitettu lomaraha tai osa siitä voidaan viranhaltijan suostumuksin antaa myös vastaavana vapaana.

Soveltamisohje Vastaavan vapaa-ajan pituus on 50 % taulukon B mukaisista ansaittujen vuosi- lomapäivien lukumäärästä ja vapaata annettaessa merkitään vapaapäiviksi vas- taavat päivät (eli vuosilomapäivät) kuin vuosilomaa annettaessa.

19 § Luottamusmiehenä toimivan väestövastuulääkärin palkkio

Mikäli väestövastuulääkäri toimii luottamusmiehenä eikä ao. tehtävää ole otettu huomioon hänen työjärjestelyissään KVTES:n luottamus- miesluvun 8 §:ssä määrätyllä tavalla tai siinä määrättyä vastaavasti, lääkärille maksetaan luottamusmieskorvauksena joko yksilöityä las- kua vastaan tuntikorvaus (tuntipalkka saadaan jakamalla lääkärin palkkauksen perusosan ja väestöosan yhteismäärä luvulla 160) tai kiinteä kuukausikorvaus. Korvaus sovitaan paikallisesti ottaen huomi- oon luottamusmiehen edustama viranhaltijoiden ja työntekijöiden määrä sekä muut luottamusmiesmääräyksissä tarkoitetut paikalliset olosuhteet.

Soveltamisohje Väestövastuulääkärillä ei ole säännöllistä työaikaa eikä häntä yleensä voida tai ole perusteltua vapauttaa virkatehtävästään osittain tms. KVTES:n luottamus- miesluvun 8 §:ssä sanotulla tavalla, vaan hän hoitaa luottamusmiestehtävänsä työtehtäviensä ohella. Jos luottamusmiehenä toimiva lääkäri on vapautettu virka- tehtävistään luottamusmiestehtävien hoitamista varten, ei em. palkkiota makse- ta, vaan hänen palkkauksensa määräytyy KVTES:n luottamusmiesluvun 9 §:n mukaan.

20 § Terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien eläkeryhmän mukaiset palkkiot

Ns. eläkeryhmän mukaisten palkkioiden maksamisessa noudatetaan 15.1.2000 voimassa olleen lääkärisopimuksen liitteen 1 10 §:n, liitteen

2 1 §:n 3 momentin tai liitteen 3 6 §:n määräyksiä.

21 § Sopimusraami

Kunta-alan kulloistenkin työmarkkinaratkaisujen kustannusvaikutus määrittää tämän sopimusalan kustannusraamin, jonka puitteissa osa- puolet neuvottelevat ja sopivat tämän sopimuksen tarkistuksista.

Mikäli tarkistuksista ei päästä yksimielisyyteen, tarkistukset toteute- taan eri palkkauselementteihin mahdollisimman tarkoituksenmukai- sesti yleistarkistuksen tavoin. Vastaavasti tarkistetaan kustannusraa- miin sisältyvänä sopimuksen piiriin kuuluvien henkilökohtaisia perus- palkkoja.

22 § Paikallinen sopiminen

Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin kuin sen määräyksistä on poi- kettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikallisella sopimuksella.

Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poi- keta tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairausloma- ja äitiysvapaaetuuksia koske- vista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirre- tään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön yllä- pitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pi- tuudesta voidaan sopia KVTES:n vuosilomamääräyksistä poikkeavas- ti.

Soveltamisohje Noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n yleisen osan 4 §:n 1 momentin alla olevaa soveltamisohjetta.

23 § Sopimuksen voimassaolo

Sopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjassa todetun ajan.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu allekirjoituspöytäkirjassa sanotun päivän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta jommalta kummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimus- kauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai jompikumpi osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

24 § Työrauha

1 mom. Sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työ- taistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muut- tamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Liite 1

TYÖVUOROLUETTELOA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE

1 Työvuoroluettelon laatiminen

Viranhaltijoiden työvuoroluetteloiden asianmukainen laatiminen on työnantajan velvollisuus. Työnantajan (hallitus tms. ja/tai johtava lääkäri/hammaslääkäri) teh- tävänä on myös antaa yleisohjeet työvuoroluettelon keskeisistä laatimisperiaat- teista sekä hyväksymis- ja muuttamismenettelyistä. Tarvittaessa laaditaan tar- kemmat yksikkö- yms. kohtaiset ohjeet. Johtavat viranhaltijat (esim. johtava lää- käri/hammaslääkäri) ja ao. esimiehet (esim. ylilääkärit) ovat ensisijaisesti vas- tuussa alaistensa viranhaltijoiden työvuoroluetteloista ja muista työajan järjeste- lyistä sekä niiden valvonnasta.

Työvuoroluettelon laatii ohjeiden mukaan ao. yksikön esimies viranhaltijakohtai- sesti. Työvuoroluetteloa laadittaessa varataan viranhaltijoille itselleen tai heitä edustavalle luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä, mikäli viranhaltija tai luottamusmies sitä pyytää.

Työvuoroluettelosta ilmenevät päivittäiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijalle määrättyjen tehtävien osalta. Työvuoroluettelo on siis samalla viranhaltijan työsuunnitelma työviikon ja -jakson ajaksi. Päivittäistä säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty. Eri yksi- köiden toiminnan luonteesta (mm. potilaiden määrä, laatu ja hoidolliset näkökoh- dat) riippuen voivat lääkärien työpäivien pituudet ja tekemisajankohdat vaihdella. Säännöllinen työaika pyritään yleensä sijoittamaan mahdollisimman tasaisesti työviikon ja -jakson eri työpäiville.

Säännöllisen työajan ohella työvuoroluetteloon merkitään myös viranhaltijalle määrätyt päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajat ja muoto) ja kliini- nen lisätyö, jotta voidaan seurata mm. kokonaistyöaikaa (ylityökatto) ja työhönsi- donnaisuutta (mm. rasittavuustekijät, töiden tasapuolinen ja tarkoituksenmukai- nen jakautuminen), sekä vapaapäivien antamista ja toteutumista. Tarpeen mu- kaan voidaan säännöllistä työaikaa, lisätyötä ja päivystystä teettää eri lääkäreillä samanaikaisestikin päivän lopussa. Viranhaltijan työ- ja päivystysvuorot pyritään suunnittelemaan siten, etteivät työrupeamat muodostu liian pitkiksi ja rasittaviksi.

Työvuoroluetteloon merkitty toiminta tulee tapahtua terveyskeskuksessa, sairaa- lassa tai asianomaisessa toimintayksikössä (esim. neuvola, koulu, poliklinikka), jollei ao. esimies erityisestä syystä xxxx lupaa nimetyn tehtävän suorittamiseen muualla tai kysymyksessä ole kotikäynti tai muu virkatehtävä. Tämä koskee myös hallinnollisia toimistotehtäviä. Kotona tehtyä työtä ei hyväksytä työajaksi kuin poikkeuksellisessa tapauksessa.

2 Tasoittumisjärjestelmä

Mikäli käytössä on niin pitkä työaikajakso, että työvuoroluettelon laatiminen etu- käteen koko ajaksi on vaikeaa, voidaan laatia erikseen KVTES:n työaikaluvun 29

§:ssä tarkoitettu työajan tasoittumisjärjestelmä ja vahvistaa kulloinkin lyhyem- mäksi ajanjaksoksi erikseen työvuoroluettelo. Ennen kuin työnantaja muuttaa työaikajakson pituutta, kuullaan viranhaltijoita edustavaa luottamusmiestä tai vi- ranhaltijoita itseään.

3 Työvuoroluettelon muuttaminen

Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa noudate- taan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, mahdolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon (mahdollista käyttää lisäksi erillistä selvitystä).

Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista, tai henkilöstön yllät- tävästä poissaolosta. Perusteltu syy on myös se, jos viranhaltija ei esim. sairau- den takia tee hänelle merkittyä työ- tai päivystysvuoroa, josta on työvuoroluette- loon suunniteltu vapaa-aikakorvaus, tai kun työvuoroluettelo on laadittu virheelli- sesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudu- taan jonakin päivänä tekemään suunniteltua enemmän, vähennetään työaikajak- son muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työaika pysyy keskimäärin edellä 7 §:n 2 momentissa todettuna 37 tai 38 ¼ viikkotuntina.

Muutoksiin on saatava työvuoroluettelon vahvistajan lupa, joka kiireellisissä ta- pauksissa voidaan hankkia jälkikäteen. Jos työvuoroluetteloa on välttämätöntä muuttaa siten, että säännöllistä työaikaa muutetaan kliiniseksi lisätyöksi tai muuksi lisä-/ylityöksi, tähän on saatava etukäteen työvuoroluettelon vahvistajan lupa.

4 Kuulemis- ja neuvottelumenettely työaikajärjestelymuutoksissa

Xxxxxx toiminnallisesta syystä on tarvetta olennaisesti ja pysyvästi muuttaa työ- vuoroluettelojen perusteella tavanomaisesti noudatettuja työaikajärjestelyjä, asi- asta neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa tai, jos uudet järjestelyt koskevat vä- hintään viittä viranhaltijaa, viranhaltijoita edustavan luottamusmiehen kanssa. Em. neuvotteluissa pyritään yhteisymmärrykseen.

5 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista ajoista työvuoroluettelossa

5.1 Terveyskeskuksen lääkärit

5.1.1 Vastaanottotyö

Vastaanottotyöhön sisällytetään työvuoroluetteloon sellainen määrä tunteja vii- kossa kuin vastaanottotoiminnan oletetaan edellyttävän ja joka muut lääkärin tehtävät huomioon ottaen on mahdollista. Vastaanottotyö on terveyskeskuksen keskeinen tehtävä.

5.1.2 Neuvola- yms. tehtävät

Vastaanottotyön lisäksi varataan työvuoroluettelossa riittävästi aikaa muita lää- kärille kuuluvia tehtäviä varten (koulut, neuvolat, vuodeosasto, huoltolaitokset jne.). Terveysneuvontaan ja kouluterveydenhoitoon yms. varattaviin aikoihin si- sällytetään myös työpisteestä toiseen siirtymiseen tarvittava aika.

5.1.3 Todistusten ja lausuntojen laatiminen

Todistusten laatimista varten ei erikseen varata aikaa työvuoroluettelossa silloin, kun todistukset kirjoitetaan potilaan käynnin aikana. Tarvittaessa voidaan työ- vuoroluettelossa varata 1–3 tuntia viikossa laajojen ja aikaa vievien lausuntojen ja todistusten laatimista varten (koskee myös säännöllisen työajan ulkopuolella tutkittuja potilaita koskevia todistuksia ja lausuntoja).

5.1.4 Neuvottelut ja kokoukset

Työpaikkakoulutus ja neuvottelut merkitään työvuoroluetteloon.

Ennen kello 16 tapahtuneet viranomaisen määräämät kokoukset tai neuvottelut luetaan säännölliseen työaikaan, mutta kello 16:n jälkeen tapahtuvia kokouksia ei, sillä viranhaltija saa näistä kokouksista KVTES:n mukaiset kokouspalkkiot. Luottamustehtävien ja ulkopuolisten asiantuntijatehtävien hoitamisesta johtuvat kokoukset eivät kuulu säännölliseen työaikaan.

5.2 Terveyskeskuksen hammaslääkärit

5.2.1 Kliininen vastaanottotyö

Kliinisellä vastaanottotyöllä tarkoitetaan sekä hammashoitolassa että neuvolassa suoritettavaksi määrättyä vastaanottotyötä, mikä käsittää potilaalle suoritettavia hampaiden, suun ja koko purentaelimen terveydentilan säilyttämiseksi ja paran- tamiseksi tarpeellisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä.

5.2.2 Muu kuin kliininen työ

Työvuoroluetteloon tulee varata riittävästi aikaa viikoittaiseen potilastyön suunnit- teluun, potilashallintoon, väestön suusairauksien ehkäisyyn, valistustyöhön ja muuhun kliiniseen potilastyöhön sisältymättömään tehtävään, esimerkiksi oppilai- tokset, työn ohjaus ja vastaanoton toiminnan suunnittelu yms.

5.3 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien hallinnolliset tehtävät

Jäljempänä sanottu koskee soveltuvin osin myös ylilääkäriä ja apulaisylilääkä- riä/ylihammaslääkäriä ja apulaisylihammaslääkäriä. Suurissa yksiköissä ylilääkä- rille/ylihammaslääkärille saattaa kuitenkin kuulua pelkästään hallinnollisia tehtä- viä.

Hallinnolliset tehtävät keskitetään vastaavalle ja osatoiminnasta vastaavalle lää- kärille/hammaslääkärille ja näitä tehtäviä varten varataan ao. lääkäril- le/hammaslääkärille tarpeellinen tuntimäärä viikossa huomioon ottaen mm. ter- veyskeskuksen koko, osatoiminnan laatu ja alaisten lukumäärä. Myös hallinnol- listen tehtävien osalta tulisi pyrkiä ajankäyttö yksilöimään silloin, kun kyse on säännöllisesti toistuvista tai muutoin etukäteen tiedossa olevista tehtävistä.

Työnantaja antaa ohjeet siitä, kuinka monta tuntia hallinnollisiin tehtäviin vastaa- van tai osatoiminnasta vastaavan lääkärin/hammaslääkärin edellytetään enin- tään käyttävän viikossa. Mikäli hallinnollisiin tehtäviin käytetään aikaa enemmän kuin edellytetään, tulee ylityksen olla perusteltavissa.

Kun vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille annetaan tilapäisen erityistehtävän suorittaminen (esim. vuodeosaston tai uuden hammashoitolan suunnittelun tai hankintaohjelman tekeminen), tulisi työnantajan samalla päättää, paljonko työ- vuoroluettelossa tähän tehtävään varataan aikaa.

5.4 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien kliininen lisätyö

Lisätyönä suoritettava vastaanottotyö merkitään työvuoroluetteloon yleensä etu- käteen. Potilastilanteesta riippuen työvuoroluetteloon etukäteen suunnitellun lisä- työn määrä voi jonkin verran alittua tai ylittyä. Muutos merkitään työvuoroluette- loon.

Lähtökohtana on, että päivittäinen työaika aloitetaan säännöllisellä työajalla ja li- sätyötä tehdään tarvittaessa päivittäisen säännöllisen työajan jälkeen. Poikkeus- tapauksissa voidaan toiminnallisista syistä lisätyötä tehdä ennen säännöllisen työajan alkamista (esim. neuvolavastaanotto klo 16 jälkeen).

Terveyskeskuksen tuloksellisen toiminnan takaamiseksi on tarkoituksenmukaista seurata mm. säännöllisen työajan ja lisätyöajan vastaanottotoiminnan tehokkuut- ta. Yleensä säännöllisenä työaikana ja lisätyöaikana pidettävällä vastaanotolla potilasta kohti varattava aika on suunnilleen sama.

5.5 Sairaalalääkärit

5.5.1 Yleistä

Työvuoroluetteloon merkitään kellonaikoina ainakin ne lääkärin työskentelyajat, jotka vaikuttavat muun henkilökunnan toimintaan. Mahdollisesti kellonaikoihin si- tomatonkin työ on mahdollisimman tarkasti määriteltävä ja sellaisena tulee kysy- mykseen vain toiminnan kannalta tarpeellinen sairaala- ja poliklinikkatyö. Kel- lonaikoihin sitomattoman säännöllisen työajan suoritusajat merkitään työvuoro- luetteloon. Myös mahdolliset ns. iltakierrot merkitään työvuoroluetteloon.

5.5.2 Yksityisvastaanoton merkitseminen

Säännöllisen työajan lisäksi merkitään työvuoroluetteloon mahdollisesti sairaa- lassa pidettäväksi myönnetyn yksityisvastaanoton vastaanottoajat. Yksityisvas- taanoton tulee kokonaisuudessaan tapahtua lääkärin säännöllisen työajan ja päivystysajan ulkopuolella.

Milloin lääketieteelliset tai muut välttämättömät syyt vaativat ja milloin se sairaa- lan omaa toimintaa häiritsemättä on mahdollista, voidaan kuitenkin röntgen-, laboratorio-, anestesia- ja patologian alan lääkärien tutkimukset aikai- semmin mahdollisesti noudatetun käytännön mukaisesti suorittaa asianomaisen lääkärin varsinaisena työaikana edellyttäen, että tutkimuksiin kuluva työaika kor- vataan säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettavalla työllä. Tällöin työvuoro- luetteloon merkitään yksityisvastaanottoon käytetty työaika ja se ylimääräinen vastaava työskentelyaika sairaalassa, jolla yksityisvastaanottoon käytetty työaika korvataan.

5.5.3 Kliininen lisätyö

Kliininen lisätyö merkitään etukäteen lääkärin työvuoroluetteloon (ks. liitteen 4 4

§:n 1 momentin soveltamisohje).

Liite 2

LÄÄKÄRISOPIMUKSEN SOVELTAMISPIIRIÄ KOSKEVIEN MÄÄRITELMIEN SOVELTAMISOHJE

Sopimuksen liitteissä on käytetty seuraavaa käsitteistöä:1 Yleislääkärin oikeuden omaava laillistettu lääkäri

– Lääkäri, joka on lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suorittanut terveyden- huollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n 2 momentissa säädetyn lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja jolla on em. lain säännökseen perustuen oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna lääkä- rinä.

– Lääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt em. lain 9 §:n 2 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa yleislääkärin ammattia itse- näisesti laillistettuna lääkärinä tai 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuoliset alueet) sää- detyn vastaavan ammatinharjoittamisluvan.

– Em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja lääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, so. joilla oli tuolloin oi- keus harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia Suomessa.

– Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä sanottu erikoislääkärin päte- vyyden omaava lääkäri yleislääkärin oikeuden omaavaan laillistettuun lääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoislääkärin pätevyyden omaava lääkäri

– Lääkäri, jolla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 6 §:ssä tarkoi- tettu erikoislääkärin pätevyys tai jolle oli em. lain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoislääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsään- nös).

– Lääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt em. lain 9 §:n 3 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa erikoislääkärin ammattia lail- listettuna lääkärinä tai 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuoliset alueet) säädetyn vas- taavan ammatinharjoittamisluvan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskevan, 1.7.1994 voimaan tulleen lain seurauksena muuttunutta käsitteistöä on selostettu myös KT:n yleiskirjeissä A 8 ja A 50/1995 (ks. myös 31.1.1998 voimassa olleen lääkärisopimuksen yleisen osan II luku).

Laillistettu lääkäri, jolta puuttuu yleislääkärin oikeus tai erikoislääkärin pätevyys

– Lääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt terveydenhuol- lon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 1 momentissa tai 9 §:n 1 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia toisen johdon ja val- vonnan alaisena laillistettuna lääkärinä taikka ao. lain 13 §:ssä (ETA-alueen ul- kopuoliset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoittamisluvan eikä em. lääkä- reillä myöskään ole edellä tarkoitettua erikoislääkärin pätevyyttä.

Em. laillistuksen tai ammatinharjoittamisluvan saaneet lääkärit ryhtyvät yleensä luvan jälkeen suorittamaan lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta (ks. em. lain 4 §:n 2 momentti ja asetus 1435/93 lääkärin perusterveydenhuollon lisä- koulutuksesta) ja/tai erikoislääkärin tutkintoa.

Lääketieteen opiskelija

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 3 §:n 1 momentissa (muutettu 824/99) säädetyt opinnäytteet suorittanut, joka ao. sään- nöksen perusteella saa tilapäisesti toimia lääkärin tehtävissä lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Lääkäri Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja lääkäreitä.

Amanuenssi Amanuenssilla eli lääkäriharjoittelijalla tarkoitetaan lääketieteen opiskelijaa, joka suorittaa lääkärikoulutukseen vaadittavaa palvelua amanuenssina työ- tai vir- kasuhteessa (amanuenssit ovat yleensä työsuhteessa).

Laillistettu hammaslääkäri

– Hammaslääkäri, joka on hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suo- rittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n 3 momentissa säädetyn, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymän käytännön palvelun ja jolla on em. lain säännöksen perusteella oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna hammaslääkärinä.

– Hammaslääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt em. lain 9 §:n 2 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna hammaslääkärinä tai 13 §:ssä (ETA-alueen ul- kopuoliset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoittamisluvan.

– Em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja hammaslääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, so. joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia Suomessa.

– Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä erikoishammaslääkärin xxxx- xxxxxx omaava hammaslääkäri laillistettuun hammaslääkäriin, mutta ei päinvas- toin.

Erikoishammaslääkärin pätevyyden omaava hammaslääkäri

– Hammaslääkäri, jolla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 6 §:ssä tarkoitettu erikoishammaslääkärin pätevyys tai jolle oli em. lain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoishammaslääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).

– Hammaslääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt em. lain 9 §:n 3 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa erikoishammaslää- kärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuo- liset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoittamisluvan.

Osalaillistettu hammaslääkäri

Hammaslääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt tervey- denhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 1 momentissa tai 9 §:n 1 mo- mentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa hammaslääkärin ammattia toi- sen johdon ja valvonnan alaisena laillistettuna hammaslääkärinä taikka ao. lain 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuoliset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoit- tamisluvan.

Em. osalaillistuksen tai ammatinharjoittamisluvan saaneet hammaslääkärit ryhty- vät yleensä luvan jälkeen suorittamaan em. lain 4 §:n 3 momentissa ja asetuk- sen 6 §:ssä säädettyä käytännön palvelua.

Hammaslääketieteen opiskelija

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 3 §:n 2 momentissa säädetyt opinnäytteet suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävissä hammaslääkärin ammattia it- senäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun hammaslääkärin johdon ja val- vonnan alaisena.

Hammaslääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja hammaslääkäreitä.

Laillistettu eläinlääkäri

Eläinlääkäri, jonka maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosasto on eläin- lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain (409/1985) nojalla julistanut lailliste- tuksi eläinlääkäriksi.

Eläinlääketieteen opiskelija

Viranhaltija, jonka eläinlääkintäosasto on oikeuttanut väliaikaisesti hoitamaan eläinlääkärin virkaa, tointa tai tehtävää.

LIITE 1

TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRIT

1 § Palkkahinnoittelu

Virkanimike/tehtävä Peruspalkka mk/kk

1 Kansanterveystyön johtava lääkäri

1.1 Ylilääkäri tai johtavan lääkärin virka

Viranhaltijalta edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin päte- vyyttä.

	Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kuntayhtymän väestöpohja
L1TK1175	75 000–	22 918–26 890
L1TK1128	28 000–74 999	21 151–24 974
L1TK1115	15 000–27 999	19 697–23 833
L1TK1114	–14 999	18 378–23 493

Soveltamisohje Ylilääkärin peruspalkkaa määrättäessä tulee työn vaativuuteen ja määrään vai- kuttavina tekijöinä ottaa väestöpohjan lisäksi huomioon mm. organisaati- on/vastuualueen laajuus (palvelutarjonnan sisällön laajuus, sosiaali- ja terveys- toimen yhteistyö, ympäristöterveydenhuolto, sopimusohjaus) ja palvelutuotannon peittävyys sekä ylilääkärillä erikoislääkärin pätevyyden lisäksi oleva hallinnollinen tai muu erityispätevyys, jota voidaan hyödyntää virkatehtävissä. Huomioon otet- tavia tekijöitä voivat olla myös esim. ylilääkärin osallistuminen johtamistehtävän- sä ohella säännöllisesti päiväajan potilastyöhön tai erikoissairaanhoidon palvelu- jen tuottaminen silloin, kun tällaisia seikkoja pidetään perusteltuina toiminnan ko- konaisuuden kannalta.

1.2 Vastaava terveyskeskuslääkäri

Määräystä sovelletaan terveyskeskuksen vastaavaksi lääkäriksi mää- rättyyn terveyskeskuslääkäriin, kun kunnassa/kuntayhtymässä ei ole ylilääkärin tai johtavan lääkärin virkaa.

Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kuntayhtymän väestöpohja

L1TK1215	15 000–	Noudatetaan kohdassa 1.1 määrättyä palkka- hinnoittelua.
L1TK1214	–14 999	Noudatetaan kohdassa 2 määrättyä palkkahin- noittelua.

Soveltamisohje Vastaavaksi lääkäriksi määrätyn terveyskeskuslääkärin peruspalkka määräytyy tämän kohdan mukaan määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saak- ka, jonka jälkeen lääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi. Samoin menetellään jäljempänä kohdassa 4 tarkoitetun osatoimin- nasta vastaavan terveyskeskuslääkärin palkkauksen määräämisessä.

Hinnoittelukohtaa 1.2 noudatetaan myös silloin, jos alle 15 000 väestöpohjan ter- veyskeskukseen on perustettu johtavan/vastaavan lääkärin virka eikä viran pal- kaksi ole määrätty ylilääkärin palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä

Vastaavan terveyskeskuslääkärin (väestöpohja alle 15 000) peruspalkka on määräytynyt 15.1.2000 voimassa olleen sopimuksen 1 §:n 1.2 kohdan perusteel- la hinnoittelukohdan 5 Muut terveyskeskuslääkärit mukaan korotettuna 6–20 %:lla. Uuden sopimuksen mukaan peruspalkka määräytyy hinnoittelukoh- dan 2 Muut ylilääkärit mukaan. Allekirjoituspöytäkirjassa todetusta palkantarkis- tusajankohdasta lukien tarkistetaan vastaavan terveyskeskuslääkärin peruspalk- kaa (vastaavan lääkärin korotus, mahdolliset 5- ja 8-vuotiskorotukset ja tieto- taitolisä) seuraavasti:

1) Jos peruspalkka jo on uuden palkkahinnoittelun rajoissa, peruspalkkaa korote- taan allekirjoituspöytäkirjassa todetulla yleiskorotus-%:lla

2) Jos peruspalkka on uuden hinnoittelukohdan alarajan alapuolella, peruspalk- kaa korotetaan uuden hinnoittelukohdan alarajaan, kuitenkin vähintään allekirjoi- tuspöytäkirjassa todetulla yleiskorotus-%:lla.

Mikäli vastaavalla terveyskeskuslääkärillä ei ole uudessa hinnoittelukohdassa edellytettyä erikoislääkärin pätevyyttä, tulee sovellettavaksi KVTES:n 4 §:n mää- räys. Vastaavalla terveyskeskuslääkärillä on kuitenkin kaikissa tapauksissa oi- keus saada 15.1.2000 voimassa olleeseen peruspalkkaansa vähintään yleisko- rotuksen suuruinen korotus.

2 Muut ylilääkärit

Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyt- tä.

L1TK2000 18 201–23 493

Soveltamisohje Ks. kohdan 1.1 soveltamisohje.

3 Apulaisylilääkäri

Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyt- tä.

L1TK3000 17 061–19 416

4 Osatoiminnasta vastaava terveyskeskuslääkäri

Määräystä sovelletaan terveyskeskuslääkäriin, joka johtosäännön määräysten perusteella toimii terveyskeskuksen osatoiminnasta vas- taavana lääkärinä. Määräystä voidaan soveltaa myös terveyskeskus- lääkäriin, jonka asianomainen viranomainen on määrännyt osatoimin- nasta vastaavaksi edellyttäen, että hänellä on yleensä alaisena yksi tai useampia lääkäreitä.

L1TK4000 Noudatetaan kohdassa 5 määrättyä palkkahinnoittelua korotettuna 6,5 %:lla.

Soveltamisohje Sopimuksessa tarkoitetun määräyksen antaminen osatoiminnasta vastaavaksi lääkäriksi edellyttää esimiesasemaa ja sitä, että lääkärillä pääsääntöisesti on alaisena yksi tai useampi lääkäri. Määräys voidaan antaa vain poikkeustapauk- sessa sellaiselle lääkärille, jolla ei ole alaisena muita lääkäreitä. Eräissä tapauk- sissa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi asettaa esimerkiksi työterveydenhuol- toon osatoiminnasta vastaava lääkäri, vaikka hänellä ei olekaan alaisina muita lääkäreitä. Luonnollisesti tällaisella lääkärillä on alaisena muuta henkilökuntaa. Osatoiminnasta vastaavalla lääkärillä ei tarkoiteta lääkäreiden välisen työnjaon toteuttamista, vaan tietyn suurehkon toimintakokonaisuuden antamista jonkun lääkärin johdettavaksi.

5 Muut terveyskeskuslääkärit

5.1 Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin päte- vyys.

L1TK5100 14 247–15 079

5.2 Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkärin oikeutta, perus- palkka on vähintään

L1TK5200 13 507

5.3 Terveyskeskuslääkärin peruspalkka on kuitenkin vähintään

L1TK5305 – 5,5 % hinnoittelukohdissa 5.1 tai 5.2 määrättyä alarajaa korke- ampi, mikäli hän on toiminut viisi vuotta, ja

L1TK5308 – 11,5 % hinnoittelukohdissa 5.1 tai 5.2 määrättyä alarajaa korke- ampi, mikäli hän on toiminut kahdeksan vuotta

päätoimisena terveyskeskuslääkärinä tai aikaisempaa vastaavassa virassa Suomessa.

Em. määrävuotiseen palveluun luetaan myös

1 terveyskeskuksen väliaikaisena ylilääkärinä tai apulaisylilääkärinä palveltu aika, mikäli lääkäri on ollut virkavapaana saman kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskuslääkärin virasta, sekä

2 sairaalalääkärin virassa toimittu aika lukuun ottamatta

– orientoivan vaiheen apulaislääkärin virassa toimittua aikaa, ja

– perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheeseen kuuluvaa palvelua sai- raalalääkärinä siltä osin kuin po. palvelu ei ole ylittänyt yhtä vuotta.

Soveltamisohje Lääkäri on voinut em. määräyksessä sanotuissa viroissa toimiessaan olla laillis- tettu tai laillistamaton, kunhan hänellä on ollut määräys ao. virkaan.

Terveyskeskuslääkärin virkaa aikaisemmalla vastaavalla viralla tarkoitetaan pää- toimisena kunnanlääkärinä, kaupunginlääkärinä tai kauppalanlääkärinä toimittua aikaa.

Väliaikainen terveyskeskuslääkäri on oikeutettu määrävuotisen palvelun perus- teella korotettuun palkkaan samoin edellytyksin kuin vakinainen lääkäri.

Määrävuotiseen palveluun oikeuttava palvelusaika lasketaan seuraavasti:

Määrävuotiseen palveluun oikeuttavaksi ajaksi luetaan palvelu, jossa säännölli- nen työaika on ollut keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa.

Alle 30 päivää kestänyttä palvelusaikaa ei lueta määrävuotiseen palveluun oike- uttavaksi. Jos lääkärin palvelussuhde on kestänyt esimerkiksi vain helmikuun, tä- tä ei oteta määrävuotiseen palveluun oikeuttavaksi ajaksi. Mikäli palvelusaika ylittää 30 päivää, otetaan palvelusaika huomioon kokonaisuudessaan. Jos palve- lusjakso on esimerkiksi 1 kk 14 pv, tämä luetaan kokonaisuudessaan määrävuo- tiseen palveluun oikeuttavaksi (ei siis pyöristetä täysiksi kuukausiksi).

Seuraavat virantoimituksen keskeytykset luetaan määrävuotiseen palveluun oi- keuttavaksi ajaksi:

– vuosiloma-aika kokonaisuudessaan

– palkalliset virka-/työvapaat kokonaisuudessaan, esimerkiksi palkallinen äi- tiysvapaa tai palkallinen sairausloma

– palkattomista virka-/työvapaista 30 päivää kalenterivuosittain (loppuosa vähennetään). Esimerkiksi palkallisen äitiysvapaan jälkeisestä palkatto- masta äitiysvapaasta luetaan 30 päivää tai asevelvollisuus- ja siviilipalve- lusajasta 30 päivää kalenterivuosittain (loppuosa vähennetään).

5.4 Terveyskeskuslääkärin tieto-taitolisä

Terveyskeskuslääkärille maksetaan peruspalkka 6,5 %:lla korotettu- na, mikäli toimivaltainen viranomainen harkitsee korotuksen viranhalti- jan keskimääräistä paremman ammattitaidon tai vaativampien tehtä- vien vuoksi perustelluksi. Lisä on varsinaista palkkaa.

Tämän pykälän perusteella korotettua palkkausta maksetaan 25–40 prosentille terveyskeskuksen terveyskeskuslääkäreistä, jos terveys- keskuksessa on vähintään kolme terveyskeskuslääkäriä, ja muissa terveyskeskuksissa enintään yhdelle terveyskeskuslääkärille. Vähim- mäis- ja enimmäismääriä laskettaessa otetaan huomioon avoinna olevat virat, ei kuitenkaan virkaa, mitä ei vielä ole julistettu haettavak- si. Erityisen painavasta syystä toimivaltainen viranomainen voi poike- ta mainituista vähimmäis- ja enimmäismääristä.

Soveltamisohje Tarkoitus

Sopimusmääräyksen tarkoituksena on hyvän ammattitiedon ja -taidon sekä teh- tävien vaativuuden huomioon ottaminen terveyskeskuslääkärin palkkauksessa siten, että lääkäri voi ammatillisilla taidoillaan ja kyvyillään vaikuttaa palkkauk- seensa. Samoin jos hänelle annetaan tavanomaista vaativampia tehtäviä, tämä- kin seikka voidaan huomioida palkkauksessa.

Tieto-taitolisä on varsinaista palkkaa ja maksetaan mm. vuosiloman sekä palkal- lisen sairausloman ja äitiysvapaan ajalta.

Myöntämisperusteet

Lisän myöntämisperusteena on

– keskimääräistä parempi ammattitaito tai

– keskimääräistä vaativammat tehtävät.

Vertailuperusteena on terveyskeskuslääkärin tavanomainen ammattitaito ja teh- tävien tavanomainen vaativuustaso.

Määrälliset rajoitukset

Mikäli kunnallinen viranomainen poikkeaa vähimmäis- ja enimmäisrajoista erityi- sen painavasta syystä, poikkeaminen on perusteltava.

Lisän myöntäminen ja myönnetyn lisän poistaminen

Lisä myönnetään lääkärille pääsääntöisesti toistaiseksi ja se säilyy mahdollisista myöhemmistä palkantarkistuksista huolimatta. Lisä voidaan myöntää määräajak- si, jos lisän perusteena on määräajan kestävä erityistehtävä, poikkeuksellinen olosuhde tms. Tällöin määräaika voi olla tietty kalenteriaika tai tarkemmin mää- räämätön tehtävän tms. kestoaika.

Myönnetty lisä voidaan poistaa, mikäli toimivaltainen viranomainen toteaa, että lisän myöntämisedellytyksiä ei enää ole olemassa.

6 Muut lääkärit

6.1 Laillistettu lääkäri, ei yleislääkärin oikeutta

Lääkärin, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta eikä erikoislääkärin päte- vyyttä, peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riip- pumatta vähintään

L1TK6100 12 584

6.2 Lääketieteen opiskelija

Lääketieteen opiskelijan peruspalkka on hoidettavasta lääkärin viras- ta/tehtävästä riippumatta vähintään

L1TK6200 10 159

Edellä 6.1 ja 6.2 kohdassa tarkoitetuille lääkäreille ei makseta KVTES:n palkkausluvussa määrättyjä kokemuslisiä.

Soveltamisohje Vaikka em. lääkäreille ei makseta mahdollisesti aiemmin ansaittuja kokemuslisiä, luetaan määräyksessä tarkoitetuissa lääkärin tehtävissä toimittu aika kokemus- lisään oikeuttavaksi palvelusajaksi KVTES:ssa määrätyin edellytyksin.

2 § Syrjäisyyskorotus

Yleislääkärin oikeuden tai erikoislääkärin pätevyyden omaavalle lää- kärille, jonka pääasiallinen viranhoitopaikka on kunnassa/- kaupungissa, jossa maksetaan KVTES:n palkkausluvun 15 §:ssä tar- koitettua syrjäseutulisää, voidaan maksaa syrjäisyyskorotuksena enin- tään 2 500 mk kuukaudessa toistaiseksi tai määräajan. Asianomaista lisää ei lueta peruspalkkaan, mutta se on varsinaista palkkaa.

Soveltamisohje Harkinnanvaraisen syrjäisyyskorotuksen maksaminen voi olla perusteltua har- vaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla, mikäli po. olosuhteita ei ole otettu muutoin huomioon palkkauksessa. Määräystä ei sovelleta laillistettuihin lääkäreihin, joilta puuttuu yleislääkärin oikeus tai erikoislääkärin pätevyys, eikä lääketieteen opis- kelijoihin.

Syrjäisyyskorotus ei korota lääkärin peruspalkkaa. Näin ollen sitä ei oteta huomi- oon esimerkiksi kokemuslisiä laskettaessa. Ao. lisä on kuitenkin varsinaista palk- kaa ja maksetaan esimerkiksi lääkärin vuosiloman tai sairausloman ajalta. Syrjäi- syyskorotuksen lisäksi lääkärille maksetaan/voidaan maksaa syrjäseutulisää KVTES:n palkkausluvun 15 §:n mukaisesti.

Noudatetaan 15.1.2000 voimassa olleen lääkärisopimuksen liitteen 1 2 §:n pöy- täkirjamerkinnän määräystä.

3 § Toimenpidepalkkiot

1 mom. Yleislääkärin oikeuden tai erikoislääkärin pätevyyden omaavalle lää- kärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivystysaikana suorite- tuista sekä täyttä työaikaa tekevälle laillistetulle lääkärille kliinisenä li- sätyönä suoritetuista terveyskeskuksen lääkärin toimenpideluettelos- sa sanotuista toimenpiteistä jäljempänä 7 §:n korvaustaulukosta ilme- nevät toimenpidepalkkiot. Laillistetulle lääkärille, jolla ei ole yleislää- kärin oikeutta, maksetaan vähintään 90 % ja lääketieteen opiskelijalle 80 % po. palkkioista.

2 mom. Röntgenlääkärin eräät toimenpiteet

Röntgenlääkärille (radiologi), jolta edellytetään lääketieteen asian- omaisen erikoisalan erikoislääkärin pätevyyttä, maksetaan edellä sa- nottujen toimenpidepalkkioiden lisäksi hänen oman alansa kliinisestä lisätyöstä palkkiot jäljempänä tässä kohdassa sanotuista toimenpiteis- tä. Palkkiot voidaan maksaa myös väliaikaiselle lääkärille, jolla on asianomaisen erikoisalan varsinaista koulutusta vähintään kaksi vuot- ta.

1 Muu kuin toimenpideluettelossa tarkoitettu

röntgenlääkärin tutkimus 46,10 mk

2 Murtumakontrolli- tai laadun ja ajankäytön suhteen muu siihen rinnastettava röntgenlääkärin

tutkimus 23,80 mk

Soveltamisohje Edellä mainittujen palkkioiden maksaminen ei edellytä röntgenlääkärin läsnäoloa kuvausta suoritettaessa, vaan röntgenlääkärin antama kirjallinen lausunto rönt- genkuvien perusteella riittää.

Röntgenlääkärille, joka suorittaa lisätyönä tavanomaista, yleislääkärin pätevyyttä edellyttävää vastaanottotyötä, maksetaan edellä 1 momentissa sanotut toimen- pidepalkkiot.

4 § Käyntipalkkiot

Yleislääkärin oikeuden tai erikoislääkärin pätevyyden omaavalle lää- kärille maksetaan päivystysaikana ja täyttä työaikaa tekevälle lailliste- tulle lääkärille kliinisenä lisätyöaikana jokaisesta potilaasta jäljempä- nä 7 §:n korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio. Laillistetulle lääkä- rille, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta, maksetaan vähintään 90 % ja lääketieteen opiskelijalle 80 % po. palkkioista.

Soveltamisohje Mikäli päivystysaikana otetaan vastaan potilas, jonka lääkäri on määrännyt uu- sintatarkastukseen aikaisemmin suoritetun käynnin perusteella, ei tällainen käynti oikeuta potilaskäyntipalkkioon.

5 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot

Osa-aikatyötä tekevälle laillistetulle lääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisä- työstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 7 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön potilaskäyntipalkkiois- ta. Jos osa-aikaisen lääkärin yhteenlaskettu säännöllinen ja lisätyöai- ka ylittää täyttä työaikaa tekevän lääkärin säännöllisen työajan, mak- setaan tämän ylittävästä lisätyöstä 7 §:n korvaustaulukosta ilmenevät kliinisen lisätyön käynti- ja toimenpidepalkkiot täysimääräisinä. Laillis- tetulle lääkärille, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta, maksetaan vähin- tään 90 % ja lääketieteen opiskelijalle 80 % po. palkkioista.

6 § Puhelinkonsultaatiopalkkiot

Yleislääkärin oikeuden tai erikoislääkärin pätevyyden omaavalle lää- kärille maksetaan kliinisenä lisätyöaikana, muun työpaikkapäivystyk- sen sekä vapaamuotoisen päivystyksen aikana taikka lääkärin vapaa-

aikana suoritetusta puhelinkonsultaatiosta jäljempänä 7 §:n korvaus- taulukosta ilmenevä palkkio. Laillistetulle lääkärille, jolla ei ole yleis- lääkärin oikeutta, maksetaan vähintään 90 % ja lääketieteen opiskeli- jalle 80 % po. palkkioista.

7 § Toimenpide- ja käyntipalkkioiden korvaustaulukko

Palkkiot ja korvaukset	Sään- nöllinen työ- aika/mk	Kliininen lisätyö/mk	Aktiivi- päivystys/ mk	Muun työpaikka- päivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön korvaukset/mk
Toimenpidepalkkiot
Toimenpideryhmät
R I, RU I, RR I	40,70	46,10	40,70	46,10
R II, RR II	61,40	76,10	61,40	76,10
R III, RR III	150,20	172,50	150,20	172,50
Käyntipalkkiot
Potilaan käynti lääkärin luona a) lääkärin peruspalkka vähintään 16 036 mk b) lääkärin peruspalkka edellä sanottua pienempi c) yöaikana ja viikonloppuna d) muuna aikana		a) 59,00 b) 50,80	c) 44,90 d) 39,70	c) 50,80 d) 42,90
Lääkärin erillinen käynti xxxxxxxx		00,00
luona (kotikäynti)
a) yöaikana ja viikonloppuna			a) 85,70	a) 94,20
b) muuna aikana			b) 64,50	b) 72,40
Vuodeosastokäynti terveyskeskuk-
sen vuodeosastolle tai huoltolaitok-
seen, jotka sijaitsevat yli yhden ki-
lometrin etäisyydellä työpaikka-
päivystäjän päivystyspaikasta tai
vapaamuotoisen päivystäjän asun-
nosta
a) yöaikana ja viikonloppuna				a) 94,20
a1) seuraavat potilaat / sama käynti				a1) 50,80
b) muuna päivystysaikana
b1) seuraavat potilaat/sama käynti				b) 72,40
				b1) 42,90
Vapaamuotoisen päivystäjän erilli-
nen käynti terveyskeskukseen, sen
vuodeosastolle tai huoltolaitokseen
klo 22.00–8.00 välisenä aikana
a) ensimmäinen potilas/käynti				a) 94,20
b) seuraavat potilaat/sama käynti				b) 50,80
Puhelinkonsultaatio

Potilaalle tai omaiselle puhelimitse annettu hoito-ohje, josta tehdään merkintä potilaan terveyskertomuk- seen tai vastaavaan asiakirjaan a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	14,30	a) 18,00 b) 14,30
Yli 45 minuuttia kestänyt potilas-	24,80
käynti tai puhelinkonsultaatio, lisäys
alkavalta neljännestunnilta, koti-
käynnissä käyntiaikaan luetaan
matkoihin kulunut aika
a) yöaikana ja viikonloppuna		a) 29,10
b) muuna aikana		b) 24,80

Soveltamisohje 1 Yöaika/viikonloppu

Yöajalla/viikonlopulla tarkoitetaan aikaa maanantaista perjantaihin klo 22.00–

8.00 tai perjantaista klo 18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäi- vään klo 8.00.

2 Vapaamuotoisen päivystäjän kotikäyntipalkkio

Vapaamuotoiselle päivystäjälle maksettavan kotikäyntipalkkion (vapaamuotoisen päivystäjän erillinen käynti terveyskeskukseen, sen vuodeosastolle tai huoltolai- tokseen kello 22.00–8.00) maksamisen edellytyksenä on, että lääkäri ei ole teh- nyt käyntiä edeltävän tunnin aikana aktiivista työtä ja että hänelle ei makseta po. käynnistä kotikäyntipalkkiota vuodeosastokäynnin perusteella määriteltävän käynnin mukaisesti.

3 Puhelinkonsultaatiopalkkio

Terveyskertomus tulee kysymykseen potilaasta, joka on tai on ollut jonkun terve- yskeskuksen lääkärin hoidettavana. Muissa tapauksissa merkintä tehdään poti- laspäiväkirjaan tai muuhun asiakirjaan, josta ilmenee mm. soittaja, soiton syy, mahdolliset toimenpiteet (hoito-ohje tms. lyhyesti) ja puhelun kesto.

Puhelinkonsultaatioon kulunut aika merkitään työvuoroluetteloon tai muuhun asiakirjaan viiden minuutin tarkkuudella. Jollei puheluaikaa ole merkitty, puhelin- konsultaatioon katsotaan kuluneen 10 minuuttia.

Puhelinkonsultaatiopalkkiota ei makseta, mikäli lääkäri annettuaan mahdollisesti väliaikaiset hoito-ohjeet lähtee puhelinsoiton johdosta potilaan luokse terveys- keskukseen, sen vuodeosastolle tai kotikäynnille taikka pyytää potilasta saapu- maan välittömästi vastaanotolle.

8 § Päivystyksen peruskorvaukset

1 mom. Peruskorvausten rahakorvaukset

Kultakin päivystystunnilta maksetaan päivystyksen peruskorvauksena seuraavan korvaustaulukon mukaiset rahakorvaukset.

Peruskorvausten rahakorvaukset	Aktiivipäivystys	Muu työpaik- kapäivystys mk/tunti	Vapaamuo- toinen päi- vystys mk/tunti
Maanantaista perjantaihin klo 18.00 saakka	Korottamaton tunti- palkka tai vastaava vapaa-aika	41,80	20,60
Maanantaista perjantaihin klo 18.00–22.00	Korottamaton tunti- palkka tai vastaava vapaa-aika	48,10	27,00
Maanantaista perjantaihin klo 22.00–8.00	Korottamaton tunti- palkka tai vastaava vapaa-aika	54,00	32,30
Perjantaista klo 18.00 maanan- taihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltä- västä arkipäivästä klo 18.00 en- siksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00	Korottamaton tunti- palkka tai vastaava vapaa-aika	54,00	32,30

Soveltamisohje Päivystyksen peruskorvaukset maksetaan etukäteen määrätyltä päivystysajalta ts. siitä ajankohdasta lukien, milloin päivystys tosiasiallisesti on määrätty alka- vaksi ja siihen saakka, kun päivystys on määrätty loppuvaksi.

Em. peruskorvaukset maksetaan myös osa-aikatyötä tekeville sekä laillistetuille lääkäreille, joilta puuttuu yleislääkärin oikeus, ja lääketieteen opiskelijoille.

Mikäli lääkäri hänestä johtuvasta syystä saa valintansa mukaan suorittaa päivys- tyksen joko työpaikkapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päivystyksenä, päivys- tyskorvaukset maksetaan vapaamuotoista päivystystä koskevien määräysten mukaan. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun päivystys on määrätty vapaamuotoiseksi, mutta lääkäri asuu niin kaukana päivystyspis- teestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosiasiassa hänen kohdallaan ole mah- dollista.

2 mom. Peruskorvausten vapaa-aikakorvaukset

Edellä 1 momentissa tarkoitettu päivystyksen peruskorvaus voidaan antaa vapaa-ajan muodossa säännöllisenä työaikana viimeistään päi- vystystä seuraavan kalenterivuosipuoliskon aikana seuraavasti:

1 vapaamuotoisesta päivystyksestä yksi tunti vapaata säännöllisenä työaikana kutakin kuutta vapaamuotoisen päivystyksen päivystystun-

xxx xxxxxx

2 muusta työpaikkapäivystyksestä yksi tunti vapaata säännöllisenä työ- aikana kutakin kahta työpaikkapäivystystuntia kohden.

3 aktiivipäivystyksestä edellä mainitun korvaustaulukon mukaisesti.

Soveltamisohje Päivystyskorvauksena annettu vapaa-aika tulisi yleensä antaa täyden työviikon pituisena. Mikäli vapaa-aika kuitenkin annetaan vajaan työviikon pituisena, mutta täysinä työpäivinä, sijoitetaan kutakin vapaapäivää kohden yleensä seitsemän tai kuusi tuntia säännöllistä työaikaa. Muunkinlainen työajan jaksotus on perustellus- ta syystä mahdollinen. Selvää on, että kyseisen työviikon säännöllinen työaika on 37 tuntia (eräillä arkipyhäviikoilla lyhyempi) vähennettynä vapaa-aikahyvityksen määrällä, jaettiinpa työaika eri työpäiville miten tahansa.

Mikäli vapaa-aikakorvausta ei ole määräajassa pystytty antamaan, rahakorvaus maksetaan maksuajankohtana voimassa olevan virkaehtosopimuksen eikä päi- vystyksen suorittamisajankohtana voimassa olleen virkaehtosopimuksen mu- kaan.

Sillä viikolla tai niinä päivinä, jotka on annettu päivystysvapaana, lääkäri ei voi tehdä lisätyötä.

Väestövastuulääkärit

LIITE 2 VÄESTÖVASTUULÄÄKÄRIT

I YLEISMÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamista koskevat määräykset 1 mom. Soveltamisala

Tämän liitteen määräyksiä sovelletaan väestövastuiseen perustervey- denhuoltoon osallistuvien, yleislääkärin oikeuden/erikoislääkärin päte- vyyden omaavien laillistettujen lääkärien palvelussuhteen ehtoihin, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät:

1 Lääkärille on määrätty henkilökohtainen vastuuväestö, jonka perus- terveydenhuollon palveluista hän kunnallisen viranomaisen määrää- mällä tavalla vastaa. Ennen kuin päätetään lääkärikohtaisista vastuu- väestöistä tai niitä koskevista merkittävistä muutoksista, neuvotellaan asiasta asianomaisten lääkärien kanssa.

Soveltamisohje Lääkärikohtaisia vastuuväestöjä muodostettaessa samoin kuin lääkärille aiem- min määrättyä vastuuväestöä muutettaessa tulee ottaa huomioon se, että erilai- set vastuuväestöt työllistävät lääkäreitä eri lailla (ks. 5 §:n soveltamisohje ja so- veltamisohjeliite). Samalla on syytä kiinnittää huomiota lääkärille määrättyjen muiden laajojen ja vaativien tehtäväkokonaisuuksien työllistävään vaikutukseen ja tarkastella sitä yhdessä vastuuväestön työllistävän vaikutuksen kanssa sekä seurata lääkärin työmäärän kehitystä myös väestövastuisen järjestelmän aikana.

2 Lääkärin henkilökohtaisesta vastuuväestöstä on selvitettävissä perus- vastuuväestö. Lääkärin perusvastuuväestöllä tarkoitetaan niitä vas- tuuväestöön kuuluvia potilaita, jotka käyvät terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla vähintään kolme kertaa kalenterivuodessa.

3 Lääkärille määrätyn velvoitteen mukaan vastuuväestöön kuuluva hen- kilö pääsee hänelle osoitetun väestövastuulääkärin hoitoon, so. saa yhteyden lääkäriin ja tämän ohjeet hoidon asianmukaisesta järjestä- misestä, pääsääntöisesti lääkärin seuraavana työpäivänä, kuitenkin viimeistään kolmen päivän kuluessa siitä, kun hän lääkärin tavoittami- seksi otti yhteyttä terveyskeskukseen.

Huomautus Kiireellistä apua tarvitsevan potilaan tulee saada asianmukainen hoito välittö- mästi.

Soveltamisohje Perusterveydenhuollon järjestämisestä väestövastuuperiaatteella ja väestövas- tuiseen toimintaan osallistuvista lääkäreistä (ns. väestövastuulääkärit) päättää toimivaltainen kunnallinen viranomainen. Tämän liitteen (ns. väestövastuuliite)

Väestövastuulääkärit

määräyksiä sovelletaan kunnan kaikkiin yleislääkärin oikeuden/erikoislääkärin pätevyyden omaaviin terveyskeskuksen lääkäreihin, mikäli edellä 1 momentissa sanotut edellytykset täyttyvät. Liitteen soveltamisen kannalta ei ole merkitystä lääkärin virkanimikkeellä.

Väestövastuisen toiminnan luonne huomioon ottaen liitettä on tarkoitettu sovel- lettavaksi pääasiassa vakinaisiin lääkäreihin ja pidempiaikaisiin sijaisiin. Väestö- vastuujärjestelmä vähentääkin yleensä lyhytaikaisten sijaisten tarvetta, koska vastuuväestö oman lääkärin lyhytaikaisissa poissaolotilanteissa hakeutuu sijais- tai muiden lääkärien hoitoon lähinnä välttämättömissä akuuteissa tilanteissa. Toisaalta mikäli oman lääkärin palvelujen saatavuutta ei lääkärin pidempiaikai- sissa poissaolotilanteissa turvata sijaisjärjestelyin, hakeutuu väestö muiden vä- estövastuulääkärien hoitoon tai päivystykseen, mikä voi johtaa jonojen muodos- tumiseen muilla lääkäreillä ja em. kolmen päivän säännön romuttumiseen käy- tännössä.

Viikonloppupäivystäjien yms. lyhytaikaisessa palvelussuhteessa olevien lääkäri- en palvelussuhteen ehdot määräytyvät terveyskeskuksen ulkopuolisen lääkäri- päivystäjän palvelussuhteen ehtoja koskevan työehtosopimuksen mukaan.

Siirtymävaiheeseen liittyviä kysymyksiä (mm. vastuuväestöjen muodostaminen ja muuttaminen) on selostettu jäljempänä soveltamisohjeliitteessä.

2 mom. Laillistetut lääkärit, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta

L2VV4000 Liitettä voidaan soveltaa myös laillistettuihin lääkäreihin, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta eikä erikoislääkärin pätevyyttä, seuraavasti:

1 Lääkärin perusosa on vähintään 95 % jäljempänä 4 §:n 2 momentissa sanotusta terveyskeskuslääkärin perusosan peruspalkan alarajasta. Ao. lääkärille ei makseta KVTES:n palkkausluvussa määrättyjä koke- muslisiä.

2 Lääkärin väestöosa on vähintään 90 % jäljempänä 5 §:ssä sanotusta väestöosan alarajasta sekä käynti- ja toimenpidepalkkiot vähintään 90 % 6 §:ssä sanottujen käynti- ja toimenpidepalkkioiden alarajoista tai kiinteästä palkkiosta.

Soveltamisohje Po. lääkärien palvelussuhteen ehdot voidaan määritellä joko tämän liitteen tai liitteen 1 (terveyskeskusten lääkärien palvelussuhteen ehdot) mukaan. Kumpaa liitettä sovelletaan, riippuu lääkärin palvelussuhteen pituudesta ja tavasta osallis- tua väestövastuiseen toimintaan.

Lääketieteen opiskelijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän sopimuk- sen liitteen 1 mukaan, ellei paikallisesti toisin sovita.

3 mom. Muut sovellettavat määräykset

Väestövastuulääkärit

Tässä liitteessä määrätyn lisäksi sovelletaan yleisen osan 20 §:n (eläkeryhmän mukaiset palkkiot) määräystä.

Soveltamisohje Osittaisen virkavapaan vaikutus liitteen soveltamiseen:

Väestövastuisen toiminnan luonne huomioon ottaen liitettä on tarkoitettu sovel- lettavaksi pääasiassa täyttä työaikaa tekeviin lääkäreihin (vertailukohtana tämän sopimuksen liite 1), mutta sitä voidaan soveltaa myös osa-aikaisesti työskentele- viin (esim. osittainen hoitovapaa). Vaikka väestövastuulääkärille ei voida myön- tää virkavapaata osasta työaikaa (työaikaa ei määrätty sopimuksessa), hänet voidaan vapauttaa joistakin virkatehtävistä/osasta virkatehtäviä työaikaa tar- kemmin määrittelemättä. Väestövastuulääkärin palkkaus määrätään tällöin har- kinnalla suhteutettuna jäljelle jääviin tehtäviin ja työmäärään. Jos osa- aikajärjestely toteutetaan esim. puolittamalla vastuuväestö, maksetaan perus- osasta 50 % ja väestöosa määräytyy uuden pienemmän vastuuväestön perus- teella. Palkan tarkempi määrittelytapa riippuu kuitenkin aina osa-aikatyön kul- loisistakin toteuttamistavoista. Jos lääkärille ei määrätä henkilökohtaista vastuu- väestöä olleenkaan, palkkaus määräytyy liitteen 1 mukaan.

2 § Lääkärin tavoitettavuusaika

Lääkärin tulee olla hänelle määrätyn vastuuväestön tavoitettavissa päivittäin lukuun ottamatta lauantai- ja sunnuntaipäiviä sekä tämän sopimuksen yleisen osan 7 §:n 3 momentissa mainittuja arkipyhiä ja aattopäiviä.

Soveltamisohje Työsuunnitelma

Lääkärin tavoitettavuudella tarkoitetaan asianmukaisesti järjestettyä päiväajan vastaanottoa.

Lääkärin vastaanottoajasta, -paikasta ja tavoitettavuudesta samoin kuin muihin- kin tehtäviin käytettävästä ajasta ja päivystyksestä laaditaan etukäteen työsuun- nitelma. Työsuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon terveyskeskuksen muun henkilökunnan töiden ja työvuorojen tarkoituksenmukainen järjestäminen väestövastuisen perusterveydenhuollon toiminnan toteuttamiseksi. Työsuunni- telmaa koskevat tarkemmat ohjeet antaa toimivaltainen kunnallinen viranomai- nen.

Lääkärin työsuunnitelmaan merkitään päivittäin vastaanottotunteja vastaanotto- toimintaa varten riittävästi, jotta lääkärin vastuuväestöön kuuluvat henkilöt pää- sevät heille osoitetun väestövastuulääkärin hoitoon yleensä lääkärin seuraavana työpäivänä ja ainakin kolmen päivän kuluessa. Lisäksi varataan riittävästi aikaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten.

Vastaanottotoiminnan ja päivystyksen lisäksi lääkärille kuuluvia tehtäviä ovat mm. äitiys- ja lastenneuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto-, vuodeosasto- ja laitoshoito- sekä työterveydenhuoltotyöt, puhelinkonsultaatiot, kotikäyntitoimin- ta ja erikseen määrätyt hallinnolliset tehtävät. Lääkärille kuuluvan avosairaanhoi-

Väestövastuulääkärit

don vastaanottotyön, ehkäisevän työn ja muut tehtävät vahvistaa toimivaltainen kunnallinen viranomainen.

II VÄESTÖVASTUUPALKKAUS

3 § Väestövastuupalkkauksen osat

Väestövastuupalkkaus muodostuu perusosasta (4 §), sitä täydentä- västä väestöosasta (5 §) sekä suoriteperusteisista korvauksista (6 §), joita ovat käynti- ja toimenpidepalkkiot. Väestövastuupalkkausta voi- daan korottaa 7 §:ssä sanotuilla harkinnanvaraisilla palkanlisillä (ns. bonusraha), joita ovat henkilökohtainen palkanlisä ja ryhmäpalkkio. Päivystyskorvaukset on määrätty 9 §:ssä ja määräytyvät pääosin tä- män sopimuksen liitteen 1 mukaisesti.

4 § Perusosa

1 mom. Määritelmä Perusosa muodostuu

– jäljempänä 2 momentin mukaan määräytyvästä peruspalkasta

– KVTES:n palkkausluvun 8–9 §:n mukaan määräytyvistä mahdollisista kokemuslisistä, jotka lasketaan lääkärille jäljempänä 2 momentin pe- rusteella määrätystä peruspalkasta sekä KVTES:n palkkausluvun 10 §:ssä tarkoitetusta mahdollisesta määrävuosilisästä

– jäljempänä 3 momentissa tarkoitetusta mahdollisesta syrjäisyyskoro- tuksesta.

2 mom. Palkkahinnoittelu

Virkanimike/tehtävä Peruspalkka mk/kk

1 Kansanterveystyön johtava lääkäri

1.1 Ylilääkäri tai johtavan lääkärin virka

Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyt- tä.

Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan/ kuntayhtymän väestöpohja

L2VV1175 vähintään 75 000 20 155–26 916

Väestövastuulääkärit

L2VV1128 28 000–74 999 18 595–25 603

L2VV1115 15 000–27 999 17 344–23 879

L2VV1114 –14 999 16 228–23 494

1.2 Vastaava terveyskeskuslääkäri

Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan/ kuntayhtymän väestöpohja

L2VV1215 15 000– Noudatetaan kohdassa 1.1 määrättyä palkkahinnoittelua.

L2VV1214 –14 999 Noudatetaan kohdassa 2 määrättyä palkkahinnoittelua.

Soveltamisohje Vastaavaksi lääkäriksi määrätyn terveyskeskuslääkärin palkkaus määräytyy tä- män kohdan mukaan asianomaisen määräyksen antamisesta lukien sen päätty- miseen saakka, jonka jälkeen lääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaisesti.

2 Muut ylilääkärit

Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä.

L2VV2001 16 072–23 494

L2VV2002 Apulaisylilääkärin peruspalkka on vähintään 94 % em. hinnoittelukohdassa määrätystä peruspalkasta.

3 Terveyskeskuslääkäri

Lääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys.

L2VV3001 12 627–17 061

Lääkäriltä edellytetään yleislääkärin oikeutta.

L2VV3002 11 958–15 079

Soveltamisohje Perusosa on korvausta mm. ennaltaehkäisevästä työstä tai muista vastaavista vastuuväestön tarvitsemista palveluista, hallinnollisista tehtävistä yms.

Väestövastuuliitteeseen siirryttäessä määritellään lääkärien perusosa (so. pe- ruspalkat) uudelleen tämän liitteen puitteissa KVTES:n palkkausluvun määräyk- set palkka-asteikkoon sijoittelusta yms. huomioon ottaen.

Kunkin lääkärin perusosaa määriteltäessä ja tarkistettaessa otetaan erityisesti huomioon hänen ammattitaitonsa ja työkokemuksensa sekä työn vaativuus ja

Väestövastuulääkärit

määrä, josta perusosa on korvausta. Po. perusteilla noudatetaan palkka- asteikkoon sijoittelussa tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta.

3 mom. Syrjäisyyskorotus

Lääkärille voidaan maksaa liitteen 1 2 §:ssä tarkoitettua syrjäisyysko- rotusta.

5 § Väestöosa

Väestöosan suuruus määräytyy edellä 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lääkärin perusvastuuväestön määrän ja laadun mukaan si- ten, että väestöosa on 8,00–9,40 mk kuukaudessa jokaista lääkärin perusvastuuväestöön kuuluvaa henkilöä kohti.

Lääkärille määrätyn vastuuväestön ja perusvastuuväestön määrä tar- kistetaan vuosittain.

Soveltamisohje Väestöosa maksetaan lääkärin perusvastuuväestön avosairaanhoidosta. Perus- vastuuväestöön kuuluvaksi katsotaan jokainen sellainen lääkärin vastuuväes- töön kuuluva henkilö, joka käy terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla vähin- tään kolme kertaa kalenterivuodessa. Sopimusmääräyksessä tarkoitettuihin pe- rusvastuuväestön käynteihin lasketaan mukaan potilaan kaikki terveyskeskuksen lääkärissä käynnit ts. varsinaiset päiväajan vastaanottokäynnit, päivystyskäynnit ja esim. neuvolassa suoritetut sairauskäynnit, so. lääkärin avosairaanhoidon käynnit. Jos työterveydenhuolto on liitetty väestövastuujärjestelmään, lasketaan käynneistä työterveyslääkärin luona mukaan varsinaiset sairaskäynnit.

Kunkin lääkärin perusvastuuväestön suuruus (lukumäärä) tulee otetuksi väestö- osassa huomioon automaattisesti (mk x perusvastuuväestöön kuuluvat henki- löt). On kuitenkin perusteltua, että myös väestöosan mk/henkilö vaihtelee lääkä- rikohtaisesti, koska näin tulee otetuksi huomioon erilaisten vastuuväestöjen luon- teesta johtuva eri lailla työllistävä vaikutus (väestön ikärakenne, palvelujen käyt- tötottumukset tms., ks. lisäksi jäljempänä 6 §:n sov.ohjeen 4 kohdan viimeinen kpl ja sov.ohjeliitteen 2.1 kohta). Em. voidaan ottaa huomioon väestöosan mark- kamäärää asteikon puitteissa harkittaessa tai esim. laskemalla kullekin lääkärille painotettu markkamäärä vastuuväestöön sisältyvien eri väestöryhmien yms. pe- rusteella.

6 § Suoriteperusteiset korvaukset

1 mom. Vastaanottotoiminnan käyntipalkkiot

1 Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynniltä lääkärin luona maksetaan lääkärille käyntipalkkiona 28,00–33,30 markkaa.

Väestövastuulääkärit

2 Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynnistä muun kuin oman lääkärin luona maksetaan edellä 1 kohdassa tarkoitettu käyntipalkkio toiselle lääkärille potilaan oman lääkärin ollessa vuosilomalla tai vir- kavapaalla taikka koulutukseen määrättynä.

3 Lääkärin erillisestä käynnistä potilaan luona maksetaan lääkärille ko- tikäyntipalkkiona 77,30 markkaa, jos matka lääkärin vastaanottopai- kasta potilaan kotiin on enintään viisi kilometriä, ja 111,10 markkaa matkan ollessa tätä pidempi. Kotikäyntipalkkio maksetaan riippumatta siitä, onko kyseessä lääkärin perusvastuuväestöön kuuluva tai muu potilas.

Soveltamisohje

1 Yleistä

Käyntipalkkiot ovat korvausta muun kuin perusvastuuväestön avosairaanhoidon käynneistä ja ne maksetaan vain vastaanottotoiminnasta, ei potilaan neuvola- yms. käynnistä.

Palkkion suuruus määritellään asteikon puitteissa paikallisiin olosuhteisiin sovel- tuvasti.

2 Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan käynti

Muiden kuin perusvastuuväestöön kuuluvien henkilöiden käynneistä maksetaan palkkio riippumatta siitä, kenen lääkärin vastuuväestöön henkilö kuuluu tai kuu- luuko hän kenenkään vastuuväestöön (esim. terveyskeskuksen alueella lomaile- vat kesäasukkaat).

3 Perusvastuuväestöön kuuluvan käynti

Perusvastuuväestöön kuuluvien henkilöiden käynnistä lääkärin luona ei pää- sääntöisesti makseta käyntipalkkiota. Merkitystä ei ole sillä, kenen lääkärin pe- rusvastuuväestöön henkilö kuuluu ja käykö hän oman vai jonkun muun väestö- vastuulääkärin luona. Poikkeus tästä pääsäännöstä on tilanne, jolloin henkilön oma väestövastuulääkäri on vuosilomalla tai virkavapaalla taikka koulutukseen määrättynä. Jos taas lääkäri on virantoimituksessa vaikkakin esim. virkamatkalla tai päivystysvapaalla, ei hänen perusvastuuväestöönsä kuuluvan potilaan käyn- nistä toisen lääkärin luona makseta käyntipalkkiota.

4 Siirtymäajan ohjeita

Kun siirrytään väestövastuujärjestelmään, saattaa lääkärin todellisen perusvas- tuuväestön erottuminen vastuuväestöstä viedä aikaa. Siirtymävaiheessa ovat myös päiväajan potilasmäärät saattaneet nousta huomattavasti aikaisemmasta erityisesti paikkakunnilla, joissa on ollut merkittävää tyydyttämätöntä palvelutar- vetta tai joissa väestövastuujärjestelmään on siirrytty vain osittain.

Väestövastuulääkärit

Siirtymävaiheessa saattaakin olla harkittua määritellä po. muusta kuin perusvas- tuuväestöstä maksettava käyntipalkkio asteikon alarajalta/alarajan tuntumasta ja tarkistaa palkkiota tarvittaessa järjestelmän vakiintumisen myötä.

Väestöosaa ja päiväajan käyntipalkkioita on yleensä aina perusteltua tarkastella palkkauksellisena kokonaisuutena siten, että niiden markkamääriä voidaan tarvit- taessa tarkistaa liitteessä sanotun asteikkojen puitteissa puoleen ja toiseen mm. järjestelmän vakiintumisen myötä tai kun lääkärikohtaisia vastuuväestöjä muute- taan taikka kun lääkärin vastuuväestössä esim. ikärakenteen muutosten seura- uksena potilaskäyttäytyminen muuttuu. Erityisen tärkeää po. harkinnanvaraisten palkkauselementtien tarkastelu yhdessä on väestövastuisen toiminnan alkuvai- heessa.

2 mom. Päiväajan toimenpidepalkkiot

Potilaalle suoritetuista toimenpiteistä maksetaan lääkärille liitteen 1 3 §:ssä sanotut säännöllisen työajan toimenpidepalkkiot.

Soveltamisohje Toimenpidepalkkio maksetaan siitä riippumatta, missä toimenpide on tehty esim. vastaanotolla, vuodeosastolla tai neuvolassa, ja kuuluuko potilas lääkärin vas- tuuväestöön tai ei. Korvattavat toimenpiteet on lueteltu terveyskeskuksen lääkä- rien toimenpideluettelossa.

7 § Harkinnanvaraiset palkanlisät

1 mom. Henkilökohtainen palkanlisä

Lääkärin palkkausta voidaan korottaa esimiehen perustellusta esityk- sestä lääkärin

1 hyvän henkilökohtaisen työsuorituksen tai ammattitaidon taikka mui- den vastaavien henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella tai

2 tavanomaista vaativampien tehtävien tai suuremman työmäärän pe- rusteella, kun lääkärien välillä on toteutettu tarkoituksenmukaiseksi katsottua työnjakoa muiden lääkärien tehtävien kuin avosairaanhoidon vastaanottotyön osalta eikä tästä johtuvaa lääkärin työn vaativuutta tai suurempaa työmäärää voida ottaa riittävästi huomioon lääkärien pe- rusosien porrastuksella tai työnjako on määräaikaisluotoinen tms.

Soveltamisohje Lääkärin henkilökohtaisia työsuorituksia ja ominaisuuksia arvioitaessa voidaan työtulosten ja oman työn hallinnan eli ammattitaidon ohella ottaa huomioon mm. lääkärin monitaitoisuus kuten esim. mahdollisuus hyödyntää hänen erityisosaa- mistaan laajemmin työyhteisössä, yhteistyökyky, kyky tehdä itsenäisiä ratkaisuja (oma-aloitteisuus yms.), kehityshalukkuus ja työetiikka (luotettavuus, vastuuntun- to yms.).

Väestövastuulääkärit

Paikalliset olosuhteet ja lääkärin ammatillinen suuntautuminen huomioon ottaen voi olla perusteltua, että esim. yksi lääkäri vastaa koko neuvolatoiminnasta ja et- tä tämän lisäksi hänellä on vastuuväestö. Henkilökohtaista palkanlisää voidaan tällöin käyttää korvauksena lääkärin suuremmasta työmäärästä.

Lisä myönnetään markkamääräisenä, sen myöntämisperusteesta ja luonteesta riippuen toistaiseksi tai määräajaksi, kuukausittain tai muutoin toistuvasti makset- tavana erillislisänä. Lisä voidaan myöntää myös kertakorvauksena.

2 mom. Ryhmäpalkkio

Väestövastuulliseen toimintaan osallistuvan lääkäriryhmän jäsenille voidaan esimiehen perustellusta esityksestä maksaa vuotuinen erillis- palkkio lääkäriryhmän toteuttamasta väestövastuullisen perustervey- denhuollon ja tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen tavanomais- ta tuloksekkaammasta kehittämisestä. Palkkion suuruus voi ryhmän jäsenten kesken vaihdella riippuen ryhmän jäsenen työpanoksesta.

Soveltamisohje Ryhmäpalkkion myöntäminen harkitaan vuosittain. Lääkäriryhmän saavuttamia tuloksia tulee arvioida kokonaisuutena. Tuloksellisuus, ts. palvelutuotannon ta- loudellisuus, tuottavuus, palvelukyky ja vaikuttavuus voivat ilmetä mm. siten, että

– väestövastuullinen toiminta kattaa laajassa mitassa myös alueen avosai- raanhoidon palvelutarpeen (terveyskeskuksen tarjoamat palvelut kysynnän kanssa tasapainossa)

– palvelujen saatavuus kokonaisuudessaan on erinomainen ja odotusajat vähäiset

– päivystyspotilaiden määrä on olennaisesti alentunut siitä, mitä se oli ennen väestövastuullisen toiminnan aloittamista

– hoitokustannukset ovat hallitut.

3 mom. Harkinnanvaraisten palkanlisien suuruus

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin lisiin ja palkkioihin voidaan käyttää enintään 10 % laskettuna väestövastuulliseen toimintaan osal- listuvien lääkärien palkkauksen perusosien yhteismäärästä.

Soveltamisohje Harkinnanvaraisiin lisiin käytettävissä oleva em. enimmäismäärä voidaan laskea edellisen vuoden toteutuneesta tilinpäätöksestä. Liitteen käyttöönottovaiheessa voi alustavana laskentapohjana olla esim. tuolloin laskettavissa olevien perus- osien summa kerrottuna jäljellä olevien kuukausien lukumäärällä.

Kun edellä 1 momentissa tarkoitettuja henkilökohtaisia palkanlisiä myönnetään, on syytä ottaa huomioon, että myös 2 momentissa tarkoitettujen ryhmäpalkkioi- den myöntämiseen esim. vuoden lopussa jää käytettäväksi rahaa.

8 § Varsinainen palkka, päiväpalkka, tuntipalkka

Väestövastuulääkärit

1 mom. Varsinainen palkka

Perusosa on varsinaista palkkaa.

Lääkärin varsinainen palkka vuosiloman ja palkallisen virkavapaan ai- kana on perusosa (ks. 4 §:n 1 mom.) korotettuna 20 %:lla, kuitenkin aina enintään perus- ja väestöosien yhteismäärä. Lääkärin lomaraha ja lomakorvaus lasketaan em. tavalla korotetusta varsinaisesta pal- kasta.

2 mom. Päiväpalkka

Päiväpalkka saadaan jakamalla lääkärin perusosa (4 §), väestöosa (5 §) ja mahdollinen henkilökohtainen palkanlisä (7 §:n 1 mom.) ao. kalenterikuukauden kalenteripäivien lukumäärällä.

Soveltamisohje Määräys tulee sovellettavaksi silloin, kun palkka maksetaan vain kalenterikuu- kauden osalta esimerkiksi sen vuoksi, että virkasuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta taikka lääkäri on palkattomalla virkavapaalla osan kuukautta.

Koska sopimuksessa ei ole määrätty lääkärin säännöllistä työaikaa, sijaisen palkkaus määrätään vajaalta kalenterikuukaudelta aina päiväpalkkana eikä tunti- palkkana riippumatta sijaisen palvelussuhteen pituudesta.

3 mom. Tuntipalkka

Lääkärin varsinaisen palkan tuntipalkka saadaan jakamalla perusosa (4 §) luvulla 160.

III PÄIVYSTYSAJAN KORVAUKSET

9 § Päivystyskorvaukset

1 mom. Päivystyksen peruskorvaukset ja aktiivityöajan palkkiot

Päivystysajalta lääkärille suoritetaan korvaukset tämän sopimuksen liitteen 1 mukaan, ellei jäljempänä 2 momentin määräyksestä muuta johdu.

Soveltamisohje Lääkäri on velvollinen osallistumaan päivystykseen siten kuin toimivaltainen kunnallinen viranomainen paikallisesti määrää.

Päivystysvapaata ansaitaan ja annetaan vastaavasti kuin liitteessä 1 ja sen so- veltamisohjeissa on sanottu. Esim. koko kalenteriviikon päivystysvapaa vastaa 37 päivystysvapaatuntia. Päivystysvapaalta maksetaan palkka kuten virantoimi- tusajalta muutoinkin eli perusosa (4 §), väestöosa (5 §) ja mahdollinen henkilö- kohtainen palkanlisä (7 §:n 1 momentti).

Väestövastuulääkärit

2 mom. Käyntipalkkion rajoitus

Mikäli päivystysvuorossa olevan lääkärin luona käy hänen omaan vastuuväestöönsä kuuluva henkilö päivystysaikana ennen kello 18.00, ao. lääkärille

1 ei makseta mitään käyntipalkkiota hänen perusvastuuväestönsä käynnistä, mutta

2 maksetaan edellä 6 §:ssä sanottu vastaanottotoiminnan käyntipalkkio hänen muun vastuuväestönsä kuin perusvastuuväestön käynnistä.

Soveltamisohje Päivystävän lääkärin omaan vastuuväestöön kuuluvan henkilön käynnistä ennen kello 18.00 ei makseta liitteen 1 4 §:ssä määrättyä päivystysajan käyntipalkkiota. Sitä vastoin muiden lääkärien vastuuväestöihin (perusvastuuväestö tai muu vas- tuuväestö) kuuluvien henkilöiden käynnistä maksetaan päivystyksen käyntipalk- kiot normaalisti. Kello 18.00 jälkeen myös päivystävän lääkärin omaan vastuuvä- estöön kuuluvien käynneistä maksetaan päivystyspalkkiot normaalisti tämän so- pimuksen liitteen 1 määräysten mukaisesti.

IV KOULUTUS

10 § Ammatillisen täydennyskoulutusajan palkkaus

Väestövastuulliseen toimintaan osallistuvalle lääkärille, jolle on myön- netty virkavapaata alueellisesti tarkoituksenmukaisen hoidon porras- tuksen edellyttämään suunnitelmalliseen ammatilliseen täydennyskou- lutukseen, maksetaan tältä ajalta edellä 8 §:ssä tarkoitettu varsinainen palkka ja suoritetaan matkakustannusten korvaukset KVTES:n liitteen 17 mukaisesti.

Soveltamisohje Sopijaosapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tarkoituksenmukaisen hoidon porras- tuksen ja tehokkaan väestövastuullisen toiminnan kannalta on tarpeen, että lää- kärit velvoitetaan säännöllisesti vuosittain osallistumaan ennalta suunniteltuun, noin viikon kestävään ammatilliseen täydennyskoulutukseen (koulutus voi olla yhtäjaksoinen tai muodostua useammasta erästä). Po. täydennyskoulutus sisäl- tää lähinnä hoidon porrastukseen liittyviin toimenpiteisiin tai hoitokäytäntöihin pe- rehtymistä sekä niiden käytännön opettelua (käytännön ammattitaidon ts. käden taitojen kehittäminen). Tässä tarkoitettua koulutusta järjestävät lähinnä sairaan- hoitopiirit.

Kun koulutukseen osallistumista varten myönnetään virkavapaa, virkavapaapää- töksessä on samalla todettava, onko kyseessä väestövastuusopimuksessa tar- koitettu ammatillinen täydennyskoulutus, ja todettava koulutusajan palkallisuus sekä matka-, koulutus- yms. kustannusten korvaukset.

Väestövastuulääkärit

Jos lääkärille annetaan koulutukseen osallistumista varten virkamatkamääräys, virkamatkan ajalta maksetaan palkka, matkakustannukset ja muut virkamatkasta johtuvat kustannukset KVTES:n periaatteiden mukaisesti (palkkana virantoimi- tusajalta maksettava palkka ts. perusosa, väestöosa ja mahdollinen henkilökoh- tainen palkanlisä).

Väestövastuulääkärit

SOVELTAMISOHJELIITE

Väestövastuista palkkausjärjestelmää on selostettu laajemmin KT:n julkaisussa 7/93 Väestövastuisen toiminnan tuloksia ja arviointia. Julkaisu on yksimielinen Suomen lääkäriliitto ry:n kanssa. Lisätietoja väestövastuujärjestelmästä saa esim. tutkimuksesta Väestövastuulääkärijärjestelmä Suomessa, Xxxxx Xxxxxx/ Kunnallinen työmarkkinalaitos 1997.

1 Siirtyminen väestövastuiseen perusterveydenhuoltoon

Väestövastuuliitteen soveltamista edeltää seuraava päätöksentekoprosessi:

1 Kunta päättää järjestää perusterveydenhuollon lääkärin työn lääkärisopimukses- sa tarkoitetulla tavalla väestövastuuperiaatteelle joko koko kunnan alueella tai erikseen määritellyillä alueilla. Tarkemmat toimintamallit ja tehtävien jako riippu- vat paikallisista olosuhteista ja tarpeista.

2 Kunta laatii suunnitelman väestövastuuperiaatteen toteuttamiseksi määräämil- lään alueilla ja tekee asiaa koskevat muut käytännön päätökset.

3 Kunta määrää kullekin väestövastuiseen toimintaan osallistuvalle lääkärille hen- kilökohtaisen vastuuväestön, jonka perusterveydenhuollon palveluista hän huo- lehtii toimivaltaisen kunnallisen viranomaisen tarkemmin määräämällä tavalla. Tämän lisäksi määritellään lääkärin vastuuväestöstä väestövastuusopimuksessa tarkoitettu perusvastuuväestö.

4 Kunta luo tarvittavan seurantajärjestelmän, kouluttaa henkilökunnan ja informoi asukkaat.

5 Xxxxx päättää väestövastuuliitteen soveltamisen aloittamisesta, mikäli sen sovel- tamisedellytykset täyttyvät. Mikäli liitteessä asetetut soveltamisedellytykset eivät ole selvillä, esim. lääkärin henkilökohtainen vastuuväestö on määrittelemättä, voidaan väestövastuinen toiminta aloittaa liitettä 1 noudattaen ja siirtyä väestö- vastuuliitteen soveltamiseen myöhemmin.

2 Lääkärien vastuuväestöjen muodostaminen

2.1 Vastuuväestö

Ennen kuin väestövastuuliite voidaan ottaa käyttöön, lääkärille määrätään henki- lökohtainen vastuuväestö. Vastuuväestöstä tulee tietää väestön lukumäärä ja siihen kuuluvat henkilöt yksilöidysti.

Lääkärille määrätty vastuuväestö määritellään paikallisesti paikallisiin olosuhtei- siin soveltuvasti. Vastuuväestö voi muodostua

– tietyn alueen väestöstä, joka on ollut yleisin menettely

– lääkärin aikaisemmista potilassuhteista tai

Väestövastuulääkärit

– esim. edellä mainittujen yhdistelmistä.

Erilaiset vastuuväestöt työllistävät lääkäreitä eri lailla. Esim. alueilla, joissa on paljon työikäistä väestöä, voi työterveydenhuolto hoitaa huomattavan osan pal- velutarpeesta. Tämä tulee ottaa huomioon lääkärikohtaisia vastuuväestöjä muo- dostettaessa. Sen sijaan alueet, joissa on runsaasti vanhusväestöä, työllistävät lääkäriä yleensä keskimääräistä enemmän. Varsinkin kaupungeissa käytetään korvaavia lääkäripalveluja enemmän ja vastaavasti vähemmän julkisen tervey- denhuollon palveluja. Vastaava voi tilanne olla kunnan ns. hyvinvointialueilla.

Kun vastuuväestöt määritellään tietyn alueen perusteella, on ennen vastuuväes- töjen lääkärikohtaista jakamista perusteltua selvittää alueiden väestörakenteet, terveyspalvelujen aikaisempi käyttö ja odotettu palvelutarve yms. sekä myös seurata näiden kehitystä väestövastuisen toiminnan aikana. Näin vältetään se, ettei erilaisten vastuuväestöjen aiheuttama työmäärä vaihtele lääkärikohtaisesti kohtuuttomasti, sekä turvataan, että kukin lääkäri myös pystyy asianmukaisesti huolehtimaan vastuuväestöstään.

2.2 Perusvastuuväestö

2.2.1 Määritelmä

Perusvastuuväestöllä tarkoitetaan lääkärin vastuuväestöön kuuluvia niitä potilai- ta, jotka käyvät terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla vähintään kolme kertaa kalenterivuodessa.

Palkkatutkimusten mukaan on perusvastuuväestön suuruus ollut keskimäärin noin 23 % vastuuväestöstä. Perusvastuuväestön käyntien osuus kaikista lääkä- rin avosairaanhoidon käynneistä on ollut keskimäärin noin 60 %.

Vertailuna voidaan todeta, että myös nykyisessä valtakunnallisessa peruster- veydenhuollon järjestelmässä väestövastuuliitteessä tarkoitettua perusvastuu- väestöä vastaavan väestön osuus on noin 20 %. Tämä väestö käyttää noin 80 % palveluista ja käy lääkärillä yleensä ainakin kolme kertaa vuodessa keski- määräisten käyntien ollessa 4–5 vuodessa.

Väestövastuisessa järjestelmässä on perusvastuuväestön osuus pysynyt suun- nilleen samana kuin valtakunnallisessa perusterveydenhuollon järjestelmässä. Perusvastuuväestön käyntimäärät näyttävät kuitenkin väestövastuisessa järjes- telmässä vähenevän aikaisempaan verrattuna hoidon jatkuvuuden paranemisen seurauksena. Muun vastuuväestön käynnit taas lisääntyvät, kun palvelujen saa- tavuus paranee.

Väestövastuulääkärit

2.2.2 Perusvastuuväestön selvittäminen

Perusvastuuväestö voidaan selvittää joko ennen sopimuksen soveltamisen aloit- tamista esim. potilasasiakirjoista tai sopimuksen soveltamisen kuluessa siten, et- tä lääkärin vastuuväestöön kuuluva henkilö ensimmäistä kertaa lääkärissä käy- dessään määritellään perusvastuuväestöön tai muuhun vastuuväestöön kuulu- vaksi.

1 Perusvastuuväestön selvittäminen potilasasiakirjoista ennen väestövastuuliitteen soveltamisen aloittamista.

Perusvastuuväestö selvitetään käymällä asiakirjoista läpi potilaskäynnit vuotta edeltävältä ajalta. Lääkärille määrätystä vastuuväestöstä poimitaan asiakirjojen perusteella ne, jotka ovat käyneet lääkärillä vähintään kolme kertaa.

Em. tavalla saadun perusvastuuväestön perusteella lasketaan lääkärin palkka- uksen väestöosan suuruus.

2 Perusvastuuväestön selvittäminen väestövastuuliitteen soveltamisen kuluessa.

Kun väestövastuuliitettä lähdetään soveltamaan, lääkärille määritellään ns. las- kennallinen perusvastuuväestö, mikä on 20 % lääkärin vastuuväestöstä. Perus- vastuuväestöön kuuluvia henkilöitä ei siis tässä vaiheessa tiedetä.

Mikäli lääkärille on määrätty esimerkiksi 2 356 henkilön vastuuväestö, laskennal- linen perusvastuuväestö on 471. Tämän väestömäärän mukaan lasketaan tä- män liitteen 5 §:ssä tarkoitettu palkan väestöosa kuukaudessa.

Lääkärin ryhtyessä ottamaan vastaan vastuuväestöönsä kuuluvia potilaita, selvi- tetään kunkin potilaan ensikäynnin yhteydessä, onko kysymyksessä lääkärin omaan perusvastuuväestöön vai muuhun lääkärin vastuuväestöön kuuluva hen- kilö. Tämä selvitetään potilaan aikaisemman historian ja nähtävissä olevan ter- veydentilan ennusteen mukaan. Tarkkailujakson tulisi olla vähintään 12 kuukaut- ta.

Mikäli jo ensimmäisen vuoden kuluessa ilmenee, että lääkärin perusvastuuväes- tön määrä nousee korkeammaksi tai jää selvästi pienemmäksi kuin laskennalli- nen perusvastuuväestö, väestöosa korjataan toteamista seuraavan kalenteri- kuukauden alusta lukien uuden perusvastuuväestön mukaiseksi.

Esimerkki

1 Liitteen käyttöönotto on aloitettu vuoden 1997 alusta. Ao. kalenterivuoden lop- puun mennessä jokaiselle toiminnassa mukana olevalle lääkärille on muodostu- nut perusvastuuväestön nimiluettelo eli todellinen perusvastuuväestö.

Vuoden 1997 nimiluettelon perusteella korjataan palkan väestöosa ao. vuodelta jälkikäteen vastaamaan todellista perusvastuuväestön määrää, ts. maksetaan li- sää tai peritään takaisin perusvastuuväestön toteamista seuraavan palkanmak- sun yhteydessä.

Väestövastuulääkärit

2 Vuoden 1997 todellinen perusvastuuväestö muodostaa lääkärin seuraavan vuo- den 1998 ns. todellisen perusvastuuväestön ja palkan väestöosan laskentape- rusteen.

3 Vuoden 1998 alusta lukien palkan väestöosa lasketaan lääkärin ns. todellisesta perusvastuuväestöstä. Tämän jälkeen lääkärille määrätty vastuuväestö päivite- tään ajan tasalle riittävällä tarkkuudella vähintään kerran vuodessa.

Em. tavalla päivitetty ja tarkistettu vastuuväestö muodostaa aina lääkärin seu- raavan vuoden/tarkistusvälien aikaisen todellisen vastuuväestön.

Todellisen vastuuväestön muodostuttua ei taannehtivia palkantarkistuksia yleen- sä tehdä, ellei jälkikäteen ole todettavissa perusvastuuväestön määrässä tapah- tuneen olennaisia muutoksia. Jos taannehtiviin palkantarkistuksiin joudutaan, tu- lee tarkasteltavaksi niin väestöosa kuin käyntipalkkiot (so. keistä vastuuväestön potilaista maksetaan väestöosaa, keistä taas käyntipalkkioita).

3 Väestövastuupalkkaus ja palkkakustannusten vertailu

Siirtyminen väestövastuuliitteen soveltamiseen lääkärien palkkakustannuksia li- säämättä on yleensä mahdollista toimintoja rationalisoimalla, jättämällä täyttä- mättä lääkärien virkoja ja soveltamalla väestövastuusopimuksen harkinnanvarai- sia palkkausmääräyksiä (palkka-asteikko, väestöosa ja käyntipalkkiot, ns. bonus- raha) tarkoituksenmukaisesti.

Verrattaessa väestövastuuliitteen ja liitteen 1 mukaisia palkkakustannuksia väes- tövastuujärjestelmään siirryttäessä otetaan huomioon kaikki lääkäreille maksetut tai maksettavat palkat ja palkanluonteiset korvaukset mm. vakinaisille ja sijaisille maksetut tai maksettavat palkat, viikonloppupäivystäjien korvaukset sekä virko- jen täyttämättä jättämisestä tai sijaisten vähenemisestä tms. johtuvat mahdolliset säästöt.

Palkkakustannuksia koskeva vertailu po. liitteiden välillä tehdään siten, että kummankin liitteen perusteella aiheutuvat lääkärien palkkakustannukset laske- taan väestövastuisen järjestelmän arvioiduilla potilaskäyntien määrillä. Vertailua varten arvioidaan mm. avosairaanhoidon potilaskäyntien määrä päiväaikana ja päivystysaikana, erikseen perusvastuuväestön ja muun vastuuväestön käyntien määrät sekä tarvittaessa muut palkkakustannukseen vaikuttavat tekijät kuten toimenpiteiden määrät.

Terveyskeskusten hammaslääkärit

LIITE 3

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1.4.2000 LUKIEN

1 § Palkkahinnoittelu

Virkanimike/tehtävä Peruspalkka mk/kk

1 Hammashuollon johtava/vastaava hammaslääkäri

1.1 Ylihammaslääkäri tai johtavan hammaslääkärin virka

Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammas- lääkärin pätevyyttä.

	Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kuntayhtymän väestöpohja
L3TH1175	75 000–	21 603–24 681
L3TH1128	28 000–74 999	19 828–23 074
L3TH1115	15 000–27 999	18 465–22 334
L3TH1114	–14 999	17 226–22 016

Soveltamisohje Ylihammaslääkärin peruspalkkaa määrättäessä tulee ottaa huomioon työn vaati- vuus ja sen määrä. Väestöpohjan lisäksi huomioidaan mm. organisaation/ oman vastuualueen laajuus, palvelutarjonnan sisällön laajuus, erikoishoidon palvelujen tuottaminen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö sekä mahdollinen hallinnon pätevyys tai muu erityispätevyys, jota voidaan hyödyntää virkatehtävissä. Huo- mioon otettavana tekijänä voi myös olla esim. ylihammaslääkärin osallistuminen johtamistehtävänsä ohella säännöllisesti päiväajan potilastyöhön, jos sitä pide- tään perusteltuna toiminnan kokonaisuuden kannalta.

1.2 Vastaava terveyskeskushammaslääkäri

Määräystä sovelletaan terveyskeskuksen vastaavaksi hammaslääkä- riksi määrättyyn terveyskeskushammaslääkäriin, kun kunnassa/ kun- tayhtymässä ei ole ylihammaslääkärin tai johtavan hammaslääkärin virkaa.

Terveyskeskusten hammaslääkärit

Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kuntayhtymän väestöpohja

L3TH1215	15 000–	Noudatetaan kohdassa 1.1 määrättyä palkka- hinnoittelua.
L3TH1214	–14 999	Noudatetaan kohdassa 2 määrättyä palkkahin- noittelua.

Pöytäkirjamerkintä

Vastaavan terveyskeskushammaslääkärin (väestöpohja alle 15 000) peruspalk- ka on määräytynyt 15.1.2000 voimassa olleen sopimuksen 1 §:n 1.2 kohdan pe- rusteella hinnoittelukohdan 5 Muut terveyskeskushammaslääkärit mukaan koro- tettuna 6–20 %:lla. Uuden sopimuksen mukaan peruspalkka määräytyy hinnoitte- lukohdan 2 Muut ylihammaslääkärit mukaan. Allekirjoituspöytäkirjassa todetusta palkantarkistusajankohdasta lukien tarkistetaan vastaavan terveyskeskusham- maslääkärin peruspalkkaa (vastaavan hammaslääkärin korotus, mahdolliset 5- ja 8-vuotiskorotukset sekä tieto-taitolisä) seuraavasti:

1 Jos peruspalkka jo on uuden palkkahinnoittelun rajoissa, peruspalkkaa ko- rotetaan allekirjoituspöytäkirjassa todetulla yleiskorotus-%:lla

2 Jos peruspalkka on uuden hinnoittelukohdan alarajan alapuolella, perus- palkkaa korotetaan uuden hinnoittelukohdan alarajaan, kuitenkin vähintään allekirjoituspöytäkirjassa todetulla yleiskorotus-%:lla.

Mikäli vastaavalla terveyskeskushammaslääkärillä ei ole uudessa hinnoittelu- kohdassa edellytettyä erikoishammaslääkärin pätevyyttä, tulee sovellettavaksi KVTES:n palkkausluvun 4 §:n määräys. Vastaavalla terveyskeskushammaslää- kärillä on kuitenkin kaikissa tapauksissa oikeus saada 15.1.2000 voimassa ol- leeseen peruspalkkaansa vähintään yleiskorotuksen suuruinen korotus.

2 Muut ylihammaslääkärit

Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammas- lääkärin pätevyyttä.

L3TH2000 17 061–22 016

Soveltamisohje Ks. kohdan 1.1 soveltamisohje.

3 Apulaisylihammaslääkäri

Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammas- lääkärin pätevyyttä.

L3TH3000 16 036–18 201

Terveyskeskusten hammaslääkärit

4 Osatoiminnasta vastaava terveyskeskushammaslääkäri

Määräystä sovelletaan terveyskeskushammaslääkäriin, joka johto- säännön tai asianomaisen viranomaisen määräyksen perusteella toi- mii terveyskeskuksen osatoiminnasta vastaavana hammaslääkärinä vastaten

– suurehkossa kunnassa tai kuntayhtymässä alueellisen hammashoito- lan tai osa-alueen hallinnollisesta ja hammaslääketieteellisestä toi- minnasta (alaisena yksi tai useampi päätoiminen hammaslääkäri) tai

– ehkäisevän hammashuollon, oikomishoidon tai kliinisen erikoishoidon osatoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä koko kunnan/kunta- yhtymän alueella.

L3TH4000 Noudatetaan kohdassa 5 määrättyä palkkahinnoittelua korotettuna 6 %:lla.

Soveltamisohje Osatoiminnasta vastaavalla hammaslääkärillä tarkoitetaan tietyn suurehkon toi- mintakokonaisuuden antamista jonkun terveyskeskushammaslääkärin johdetta- vaksi eikä terveyskeskushammaslääkärien välisen työnjaon toteuttamista. Mää- räys osatoiminnasta vastaavaksi hammaslääkäriksi annetaan toiminnallisten syi- den niin vaatiessa.

5 Muut terveyskeskushammaslääkärit

5.1 Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoisham- maslääkärin pätevyys, peruspalkka on vähintään

L3TH5100 15 273

5.2 Oikojahammaslääkärin sekä hammas ja suu-/hammaskirurgin virassa tai yli puolet työajastaan po. tehtäviä suorittavan terveyskeskusham- maslääkärin, jolta puuttuu ao. alan erikoishammaslääkärin pätevyys, peruspalkka on vähintään

L3TH5101 14 533

5.3 Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun hammaslää- kärin pätevyyttä, peruspalkka on vähintään

L3TH5200 13 808

Terveyskeskusten hammaslääkärit

Pöytäkirjamerkintä

Terveyskeskushammaslääkärin peruspalkka saatetaan 1.4.2000 lukien vastaa- maan edellä kohdissa 5.1–5.3 todettua palkkahinnoittelua seuraavasti:

1 Hammaslääkärille mahdollisesti 15.1.2000 voimassa olleen liitteen 3 1 §:n

5.4 kohdan perusteella maksettu tieto-taitolisä (6 %) irrotetaan peruspal- kasta ja muutetaan jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi li- säksi.

2 Mikäli terveyskeskushammaslääkärin peruspalkka on 15.1.2000, poisluki- en em. mahdollinen tieto-taitolisä,

2.1 määräytynyt tuolloin voimassa olleen liitteen 3 1 §:n 5.1–5.3 kohtien mu- kaan (ei maksettu hinnoittelun ylittävää tasokorotusta), hänen peruspalk- kansa on 1.4.2000 lukien edellä mainitusta kohdasta 5 ilmenevä perus- palkka.

2.2. ylittänyt tuolloin voimassa olleen liitteen 3 1 §:n 5.1–5.3 kohdissa määrätyn peruspalkan, vähennetään hänen peruspalkastaan mahdolliset 5- ja 8- vuotiskorotukset (5,5 %/11,5 % tai palkkakirjanpidosta tms. ilmenevä markkamäärä) ja näin saatua peruspalkkaa korotetaan ensin 1 000 markal- la ja sitten 2,6 prosentilla.

6 Muut hammaslääkärit

6.1 Osalaillistuksen omaava hammaslääkäri, peruspalkka on hoidetta- vasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta vähintään

L3TH6100 10 879

6.2 Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta ham- maslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta vähintään

L3TH6200 9 392

Edellä 6.1 ja 6.2 kohdassa tarkoitetuille hammaslääkäreille ei makse- ta KVTES:n palkkausluvussa määrättyjä kokemuslisiä.

Soveltamisohje Ks. liitteen 1 1 §:n 6.2 kohdan soveltamisohje.

Terveyskeskusten hammaslääkärit

2 § Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä

Terveyskeskuksen hammaslääkäreillä käytetään KVTES:n palkkaus- luvun 11 §:ssä tarkoitettuihin henkilökohtaisiin lisiin paikallisesti vähin- tään 2,2 % laskettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevien, tämän liitteen piiriin kuuluvien hammaslääkärien vuotuisesta perus- palkkojen yhteismäärästä.

Siirtymämääräys

Em. määräyksen voimaan tullessa muuttuvat 15.1.2000 voimassa olleen lääkäri- sopimuksen liitteen 3 1 §:n 5.4 kohdan perusteella myönnetyt terveyskes- kushammaslääkärien tieto-taitolisät edellä tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi lisäksi sisältyen määräyksessä sanottuihin vähimmäismääriin. Aiemmin myönnetty tieto- taitolisä säilyy henkilökohtaisena lisänä niin kauan kuin lisän myöntämisedelly- tyksissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Koska em. määräys tulee voi- maan kesken kalenterivuotta, lasketaan määräyksessä sanottu lisien vähim- mäismäärä voimaantulosta lukien jäljellä olevien kuukausien peruspalkkasum- masta.

Soveltamisohje KVTES:n liitteessä 8 on henkilökohtaista lisää koskevia yleisiä menettelytapaoh- jeita ja myöntämisperusteita. Lisää myönnettäessä voidaan henkilökohtaisen työ- tuloksen ja ammatinhallinnan ohella ottaa huomioon mm. viranhaltijan monitaitoi- suus /erityistiedot ja –taidot (esim. ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus), joi- ta hyödynnetään laajemmin työyhteisössä, yhteistyökyky, kehityshakuisuus ja työetiikka (luotettavuus, vastuuntunto yms.). Suun terveydenhuollossa henkilö- kohtaisen lisän myöntämisperusteeksi voidaan esim. esimiehille asettaa se, että terveyskeskuksen 18 vuotiaiden DMF-indeksin muutos on tarkkailujaksona (esim. kalenterivuosi) suurempi kuin vastaava valtakunnallinen muutos terveem- pään suuntaan. Lisän kulloisetkin tarkemmat myöntämisperusteet päätetään pai- kallisesti. Lisiä myönnettäessä tulee eri hammaslääkäriryhmiä kohdella tasapuo- lisesti: Hyvää työsuoritusta esiintyy yleensä kaikissa ryhmissä ja organisaa- tiotasoilla eikä vain joissakin.

3 § Syrjäisyyskorotus

Terveyskeskuksen laillistetuille hammaslääkäreille voidaan maksaa syrjäisyyskorotusta vastaavasti kuin terveyskeskuksen lääkäreille tä- män sopimuksen liitteen 1 2 §:n mukaan.

Terveyskeskusten hammaslääkärit

4 § Varsinainen palkka

Laillistetun hammaslääkärin varsinainen palkka vuosiloman ja palkal- lisen virkavapaan ajalta sekä lomarahaa ja lomakorvausta laskettaes- sa on KVTES:n palkkausluvun 19 §:ssä tarkoitettu varsinainen palkka korotettuna sillä %-luvulla, joka saadaan laskemalla kuinka monta

%:a ovat edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta toimenpiteistä THL 218, 301, 303, 411, 416, 516 ja 519 maksetut palkkiot olleet edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta maksetusta KVTES:n 19 §:ssä tarkoitetusta varsinaisesta palkasta.

Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyt- täen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja palkkioita ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy.

5 § Toimenpidepalkkiot

Laillistetulle hammaslääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle laillistetul- le hammaslääkärille kliinisenä lisätyönä suoritetuista, terveyskeskuk- sen hammaslääkärin toimenpideluettelossa sanotuista toimenpiteistä jäljempänä 8 §:n korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot. Osalaillistuksen omaavalle maksetaan vähintään 90 % ja hammas- lääketieteen opiskelijalle 80 % po. palkkioista.

6 § Käyntipalkkiot

Laillistetulle hammaslääkärille maksetaan päivystysaikana ja täyttä työaikaa tekevälle laillistetulle hammaslääkärille kliinisenä lisätyöai- kana jokaisesta potilaasta jäljempänä 8 §:n korvaustaulukosta ilme- nevä käyntipalkkio. Osalaillistuksen omaavalle hammaslääkärille maksetaan vähintään 90 % ja hammaslääketieteen opiskelijalle vähin- tään 80 % po. palkkioista.

7 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot

Osa-aikatyötä tekevälle laillistetulle hammaslääkärille maksetaan hä- nen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliini- sestä lisätyöstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 8 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön käyntipalk- kioista. Jos osa-aikaisen hammaslääkärin yhteenlaskettu säännöllinen työaika ja lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan, maksetaan tämän ylittävästä lisätyöstä 8 §:n korvaustaulukosta ilmenevät kliinisen lisätyön käynti- ja toimenpide-

Terveyskeskusten hammaslääkärit

palkkiot täysimääräisinä. Osalaillistuksen omaavalle maksetaan vä- hintään 90 % ja hammaslääketieteen opiskelijalle vähintään 80 % po. palkkioista.

8 § Toimenpide- ja käyntipalkkioiden korvaustaulukko

Palkkiot ja korvaukset	Säännöllinen työaika/mk	Kliininen lisätyö/mk	Päivystys/ mk	Ensiapu- käynti/mk
Toimenpidepalkkiot
Toimenpideryhmät THL 1 THL 2 THL 3 THL 4 THL 5 THL 6	4 10 22 26 64 93	7 16 35 35 80 108	7 16 35 35 80 108	7 16 35 35 80 108
Käyntipalkkiot
Potilaan käynti hammaslääkärin luona a) viikonloppuna b) muuna aikana		a) 55 b) 55	a) 55 b) 25
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona a) viikonloppuna b) muuna aikana		a) 70 b) 70	a) 120 b) 90
Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suorittama käynti terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan a) viikonloppuna a1) seuraavat potilaat/sama käynti b) muuna päivystysaikana b1) seuraavat potilaat/sama käynti				a) 120 a1) 55 b) 90 b1) 25
Hammaslääkärin erillinen yli 45 minuuttia kestänyt käynti potilaan luona, lisäys alkavalta neljännestunnilta (käyntiaikaan luetaan myös matkoihin nopeinta reittiä käytettäessä kuluva aika) a) viikonloppuna b) muuna aikana		a) 23 b) 23	a) 29 b) 23	a) 29 b) 23

Soveltamisohje Kunkin potilaan osalta maksetaan yksi korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio, vaikka saman käynnin yhteydessä tehdään useampia palkkioon vaikuttavia tut- kimus- ja hoitotoimenpiteitä.

Edellä taulukossa mainitulla viikonlopulla tarkoitetaan aikaa perjantaista klo

18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltä- västä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00 (ns. viikon- loppu).

Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona on harvinainen ja koskee yleensä

Terveyskeskusten hammaslääkärit

vain huoltolaitoksessa tai vuodeosastolla hoidettavia potilaita.

Säännöllisenä työaikana 30 tuntia viikossa ylittävältä sekä klo 18.00 jälkeen arki- iltoina sekä viikonloppuna tai arkipyhinä suoritettavalta kliiniseltä vastaanottotyöl- tä maksetaan toimenpidepalkkiot lisätyöstä maksettavien toimenpidepalkkioiden mukaisesti.

9 § Päivystyksen peruskorvaukset ja takuupalkka 1 mom. Päivystyksen peruskorvaukset

Päivystyksen peruskorvaukset (raha- ja vapaa-aikakorvaukset) mää- räytyvät tämän sopimuksen liitteen 1 8 §:n 1 ja 2 momentin mukaan.

2 mom. Päivystyksen takuupalkka

Terveyskeskuksen hammaslääkärille, joka määrätään terveyskeskuk- sessa tapahtuvaan 1–4 tunnin päivystykseen, maksetaan

1 etukäteen määrätyltä päivystysajalta edellä 1 momentissa mai- nittu päivystyksen peruskorvaus ja sen lisäksi

2 ns. takuupalkkana kultakin tehdyltä työtunnilta 2 tunnin korotta- maton tuntipalkka. Tätä takuupalkkaa vähentävät vastaavalta ajalta edellä 5 ja 6 §:n perusteella maksetut päivystyksen aktiivi- työpalkkiot.

10 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä

Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suorittamasta käynnistä terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan maksetaan edellä 8 §:n korvaustaulukosta ilmenevät käynti- ja toimenpidepalkki- ot. Osalaillistuksen omaavalle maksetaan vähintään 90 % ja hammas- lääketieteen opiskelijalle vähintään 80 % po. palkkioista. Myös käyn- nistä aiheutuneet suoranaiset matkakustannukset korvataan.

Sairaalalääkärit

LIITE 4 SAIRAALALÄÄKÄRIT

I PALKKAUS

1 § Palkkahinnoittelu

1 mom.	Palkkaryhmät
	Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka mk/kk
1	Ylilääkärit ja vastaavat

Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyt- tä.

1.1 Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri yliopistollisessa sairaalassa

L4SL1100 21 364–25 300

1.2 Ylilääkäri ja osastonylilääkäri muussa sairaalassa, avohoidon ylilää- käri, erityishuoltopiirin johtava ylilääkäri, hallinnollinen apulaisylilääkä- ri, apulaisylilääkäri

L4SL1200 18 790–22 831

1.3 Ylilääkäri sivutoimisena johtavana lääkärinä tai tulosvastaavana lääkärinä

Määräystä sovelletaan ylilääkäriin, joka oman virkansa lisäksi on määrätty sairaalan johtavaksi lääkäriksi taikka saman toimintayksikön useamman eri erikoisalan tai useamman toimintayksikön saman eri- koisalan tulosvastaavaksi lääkäriksi.

Noudatetaan kohdissa 1.1 tai 1.2 määrättyä pääviran/-tehtävän palkkahinnoittelua korotettuna

L4SL1301 – 13–26 %:lla, kun lääkäri toimii keskussairaalan tai muun toiminto- xxxxx xxxxxxxxx, vaativuuden ja vastuun puolesta tähän rinnastet- tavan yleissairaalan johtavana lääkärinä, ja

L4SL1302 – 6–20 %:lla, kun lääkäri toimii muun sairaalan johtavana lääkärinä taikka em. tulosvastaavana lääkärinä.

Sairaalalääkärit

Soveltamisohje Em. tulosvastaavia koskevan hinnoittelukohdan tavoitteena on ottaa palkkauk- sessa huomioon muita ylilääkärin tehtävissä toimivia selvästi vaativammat tehtä- vät ja työmäärä. Tulosvastaavan tehtävällä tarkoitetaan em. määräyksen edelly- tykset täyttävän suurehkon toimintakokonaisuuden antamista jonkun lääkärin johdettavaksi. Tehtävä sisältää sekä toiminnallisen että taloudellisen kokonais- vastuun lääkärille määrätystä vastuualueesta. Tulosvastaavan tehtävä on siis selvästi erillinen ja merkittävä lisätehtävä, jonka ei voida katsoa kuuluvan jo au- tomaattisesti ylilääkärinviran tehtäviin.

Mikäli muu kuin ylilääkäri (esim. apulaisylilääkäri) on määrätty oman virkansa li- säksi em. tulosvastaavaksi lääkäriksi, noudatetaan ao. viranhaltijaan sovelletta- vaa palkkahinnoittelua vastaavasti 6–20 %:lla korotettuna.

Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin virka ja sairaalan johtavan lääkärin pää- toiminen virka ovat hinnoittelemattomia virkoja, joiden palkkauksesta päättää työnantaja.

2 Erikoislääkäri, osastonlääkäri

Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyt- tä.

L4SL3000 15 781–19 200

L4SL3001 Oman erikoisalansa jatkokoulutuksessa olevan erikoislääkärin perus- palkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta vähin- tään 95 % em. palkka-asteikon alarajan peruspalkasta.

3 Erikoistuvat lääkärit (apulaislääkärit, sairaalalääkärit) Laillistettu lääkäri, peruspalkka on vähintään

L4SL4100 12 961

4 Lääketieteen opiskelijat

Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta vähintään

L4SL5000 10 026

Lääkärille ei makseta KVTES:n palkkausluvussa määrättyjä kokemus- lisiä.

5 Amanuenssit eli lääkäriharjoittelijat

Määräystä sovelletaan lääketieteen opiskelijaan, joka on suorittamas- sa lääkärikoulutuksessa vaadittavaa sairaalapalvelua amanuenssina.

Sairaalalääkärit

5.1 Lääketieteen kandidaatin tutkinnon/vastaavat opinnäytteet ja kaikki kliiniset kurssit suorittanut (ns. vanhempi amanuenssi), palkka on vä- hintään

L4SL6100 6 259

5.2 Lääketieteen kandidaatin tutkinnon/vastaavat opinnäytteet suorittanut (ns. nuorempi amanuenssi), palkka on vähintään

L4SL6200 3 425

Soveltamisohje Ks. amanuenssien palvelussuhteen ehdoista tarkemmin tämän sopimuksen ylei- sen osan 3 §.

2 mom. Pätevyyslisä

Tätä palkkausmääräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdas- sa sanottuihin erikoistuviin lääkäreihin eikä 4 kohdassa sanottuihin lääketieteen opiskelijoihin.

Lääkärin, jolla on virassa vaadittavan kelpoisuuden lisäksi tehtävään soveltuva dosentin tai muu erityispätevyys, peruspalkkaa voidaan ko- rottaa 6–20 %:lla.

Soveltamisohje Pätevyyslisä

Pätevyyslisä voidaan myöntää tieteellisen jatkokoulutuksen kuten dosentin päte- vyyden tai tohtorin arvon perusteella tai ammatillisen jatko- tai täydennyskoulu- tuksen kuten erikoislääkärin pätevyyden (6 vuotta) jollain muulla yleisen lääketie- teen erikoisalalla tai erikoislääkärin pätevyyden (8 vuotta) taikka erikoislääkärin hallinnon pätevyyden perusteella. Edellytyksenä on, että ao. pätevyys on muu kuin virkaan vaadittava ja että tästä erityispätevyydestä on varsinaista hyötyä vi- ran hoidossa.

Palkkahinnoittelun ylittäminen

Edellä 1 §:n 1 mom:ssa olevaa palkkahinnoittelua voidaan paikallisesti ylittää perustellusta syystä. Ylitysperusteita voivat olla esim. virassa tavanomaisesta olennaisesti poikkeavat tehtävät/viranhaltijan lisätehtävät tai ettei viran palkka- asteikko ole riittävän laaja viranhaltijoiden peruspalkkojen määrittämiseksi mah- dollisimman oikein kunkin työn vaativuuden mukaan taikka työvoiman saatavuus. Ks. lisäksi 15.1.2000 voimassa olleen lääkärisopimuksen liitteen 4 1 §:n 2 mom. soveltamisohje tehtävälisästä.

2 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot

Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettui- hin lääketieteen opiskelijoihin.

Sairaalalääkärit

Lääkärille maksetaan lääkärintodistuksista ja -lausunnoista, jotka ei- vät liity potilaan hoitoon, jäljempänä sanotut palkkiot. Alan erikoislää- kärille maksetaan palkkio 50 %:lla korotettuna, kuitenkin enintään so- siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksessa säädetty enimmäismäärä.

1 Lääkärintodistukset Palkkio mk

1.1 Suppea sairautta tai vammaa koskeva todistus esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden kuten päivärahan tai työnantajalle maksettavan vastaavan korvauksen hankkimiseksi tarpeellinen todistus A taikka vero- tai muulle viranomaiselle annettava työkyvyttömyysaikaa yms.

koskeva todistus 23,00

1.2 Perusteellinen sairautta, vammaa tai invaliditeettia koskeva todistus, jossa kuvataan kysymyksessä oleva tila ja ilmoitetaan siitä johtuva työkyvyttö-

myysaika ja vastaavia seikkoja 57,00

1.3 Polttohautauslupaa varten tarvittava todistus 15,00

2 Lääkärinlausunnot

2.1 Suppea lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai

haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutus- lain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka eläke- tai invalidi-

huoltohakemukseen liitettävä suppea lausunto) 62,00

Sairaalalääkärit

2.2 Perusteellinen lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta, korvattavuudesta, hengenvaarallisuusasteesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka poliisi-, huolto-

tai muille viranomaisille annettava perusteellinen

lausunto) 73,00

2.3 Perusteellinen ja aikaa vievä eläkehakemukseen

liitettävä lausunto 83,00

2.4 Oikeustoimikelpoisuutta koskeva lausunto (esim. testamentin tekoa, avioliittolupaa tai holhouksen

alaiseksi asettamista varten) 100,00

3 Tapaturmavakuutuslain 29 §:ssä tarkoitetulle vakuutuslaitokselle vakuutetun potilaan tutkimuksen tai hoidon perusteella annettavat lääkärintodistukset ja -lausunnot niiden laadusta riippuen

3.1 Tavallinen lääkärintodistus 23,00–40,00

3.2 Perusteellinen lääkärintodistus

xxx -xxxxxxxx 57,00–84,00

3.3 Laaja ja aikaa vievä lääkärintodistus

tai -lausunto 75,00–100,00

Soveltamisohje Potilaan hoitoon liittyvistä lääkärintodistuksista ja -lausunnoista ei suoriteta palk- kiota.

Lääkärintodistuksella tarkoitetaan lääkärin laatimaa asiakirjaa, jossa lähinnä vain todetaan tosiasiat tekemättä niiden perusteella johtopäätöksiä.

Lääkärinlausunto taas sisältää edellä tarkoitettujen tietojen lisäksi myös lääkärin perustellun käsityksen sairauden tai vamman korvattavuudesta tai muusta tällai- sesta näkökohdasta. Jos johtopäätökset kuitenkin koskevat vain työkyvyttö- myysasteen määrittämiseksi tarpeellisia seikkoja, on kysymyksessä lääkärinto- distus eikä -lausunto.

Lääkärintodistus tai -lausunto on potilaan hoitoon liittyvä (ei siis palkkioon oikeut- tava), kun se annetaan sairaalassa tai poliklinikalla hoidettavana tai tutkittavana olevalle potilaalle

Sairaalalääkärit

1 työnantajalta haettavaa sairauslomaa varten

Po. lääkärintodistus sisältää potilaan henkilötiedot, sairausloman pituuden ja diagnoosin tms.

Mikäli po. lääkärintodistus pyydetään edellä sanottua laajempana tai laadittavak- si lomakkeelle, josta käy selville, että todistusta käytetään myös muuhun tarkoi- tukseen kuin sairausloman hakemiseksi, todistus oikeuttaa edellä 1 kohdassa sanottuun palkkioon.

2 toiseen sairaanhoitolaitokseen pääsemistä varten

3 sairauden hoidon vuoksi tarpeellisen lääkinnällisen toimenpiteen suorittamista varten (esim. raskauden keskeyttäminen tai steriloiminen).

Todistus- ja lausuntopalkkion maksaminen lääkärille edellyttää yleensä, että poti- laalta on saatu vastaava suoritus. Mikäli muu sairaalan henkilökuntaan kuuluva kuin asianomainen lääkäri on antanut todistuksen tai lausunnon potilaalle varmis- tautumatta siitä, että tämä suorittaa maksun, palkkio maksetaan lääkärille, vaikka potilaalta ei myöhemmin saataisikaan perityksi maksua. Maksamismenettelystä päättää kunnallinen viranomainen. Taloustoimisto voi huolehtia palkkioiden mak- satuksesta esim. ilman eri laskua palkanmaksun yhteydessä tai siten, että lääkä- rit laativat todistus- ja lausuntopalkkioista eri laskutuksen.

3 § Erikoismaksuluokan palkkiot

Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoi- tettuihin lääkäreihin (erikoistuvat lääkärit ja lääketieteen opiskelijat).

Lääkärille, jolle on myönnetty oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluo- kassa, maksetaan palkkiona erikoismaksuluokassa hoidettavilta poti- lailta perittäviä lisämaksuja vastaava määrä sen suuruisena kuin mai- nitut lisämaksut ovat erikoissairaanhoidosta perittävistä maksuista ja korvauksista annetun asetuksen 4 §:ssä (1248/1990) korotettuna 1.2.2000 lukien 6,32 %:lla. Palkkioiden suorittamisessa noudatetaan lisäksi lääkintöhallituksen yleiskirjeissä numerot 1246/1961 ja 1475/1969 annettuja ohjeita.

Soveltamisohje Ks. KT:n kirje 11.12.1992 nro 90/20/11/92 erikoissairaanhoidon maksuasetuksen noudattamisesta edelleen toistaiseksi lääkärien erikoismaksuluokkapalkkioihin asiakasmaksulain ja -asetuksen 1.1.1993 voimaantulosta huolimatta.

Erikoismaksuluokkaoikeuden myöntäminen lääkärille ei ole sopimuksenvarainen asia, vaan siitä päätetään hallinnollisella päätöksellä. Oikeuden myöntää läänin- hallitus. Erikoismaksuluokkaoikeus voidaan myöntää muissa kuin psykiatrisissa sairaaloissa (ks. erikoissairaanhoitolain 38 §). Jos lääkärille on myönnetty oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa, hänellä on oikeus saada em. asetuksessa mainitut palkkiot erikoismaksuluokassa hoidettavista potilaista. Erikoismaksu-

Sairaalalääkärit

luokkapalkkioiden suorittaminen lääkäreille edellyttää, että potilas suorittaa vas- taavan maksun sairaalalle. Erikoismaksuluokkajärjestelmää on selostettu tar- kemmin KT:n kirjeessä 25.10.1996 nro 14/21/96.

Asetuksen mukaiset maksut ja korvaukset selviävät erikoismaksuluokkajärjes- telmän ja siihen liittyvän lääkärien erillispalkkiojärjestelmän uudistamista koske- vasta työryhmäraportista (KT:n kirje 5/21/98).

II KLIININEN LISÄTYÖ

4 § Kliinisen lisätyön palkkiot 1 mom. Lisätyöpalkkiot

Päävirassa toimivalle, täyttä työaikaa tekevälle lääkärille maksetaan kliinisestä lisätyöstä tämän pykälän mukaiset palkkiot.

Soveltamisohje Kliinisen lisätyön tekemisen tarpeellisuuden harkitsee ja lisätyöjärjestelmän käyt- töönotosta päättää paikallinen työnantaja. Lisätyönä tehtävästä työstä laaditaan etukäteen suunnitelma, josta mm. ilmenee, mitä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä li- sätyöaikana tehdään, paljonko niitä tehdään sekä kustannusarvio. Kukin lisätyön tekemiseen osallistuva lääkäri hyväksyy osaltaan suunnitelman ja sitoutuu sen toteuttamiseen.

Sopimusmääräyksissä tarkoitettu lisätyöpalkkio maksetaan vain em. suunnitel- man mukaisesti etukäteen työvuoroluetteloon merkitystä lisätyöstä. Lisätyö suori- tetaan työpaikalla ts. sairaalassa tai työnantajan määräämässä muussa paikas- sa. Suorittamispaikkana voi olla esim. terveyskeskus, kun on sovittu sairaalalää- kärin erikoisasiantuntemuksen käyttämisestä terveyskeskuksessa.

Kliinisen lisätyöjärjestelmän tavoitteena on osaltaan lisätä erikoissairaanhoidon palvelujen tarjontaa ja saatavuutta, tehostaa sairaaloiden toimintojen tarkoituk- senmukaista järjestämistä sekä edesauttaa sairaaloiden ja terveyskeskusten vä- listä yhteistoimintaa. Palkkioperusteisen lisätyön tekemismahdollisuus ei saa joh- taa sairaalan toimintojen vääristymiseen, kuten esim. tarjottavien palvelujen vali- koitumiseen terveyspoliittisten päämäärien vastaisesti tai lääkärien säännöllisen työajan toimintojen siirtymiseen lisätyö- tai päivystysajalle. Em. syystä on perus- teltua seurata lisätyöjärjestelmän taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia eri- koissairaanhoidossa sekä mm. leikkaussalityöskentelyn tehokkuutta säännöllise- nä- ja lisätyöaikana.

2 mom. Erikoislääkärin lisätyöpalkkio

Lisätyönä tehdystä tutkimuksesta, hoidosta tai toimenpiteestä makse- taan ao. alan erikoislääkärille palkkio, joka määräytyy seuraavasti:

Ao. tutkimukselle, hoidolle tai toimenpiteelle tämän sopimuksen liit- teenä olevissa sairaalalääkärien toimenpideluetteloissa 1–4 määrätty

Sairaalalääkärit

pistearvo x 2,00 markkaa. Näin määrättyä palkkiota voidaan paikalli- sen harkinnan perusteella korottaa tai alentaa 25 %:lla. Paikallisesti voidaan palkkiosta sopia toisinkin.

Soveltamisohje Yksityiskohtaiset palkkiot määritellään paikallisesti lääkärikohtaisesti paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasti. Palkkion suuruuteen vaikuttavat mm. toimenpiteiden laatu ja luonne, määrä tiettynä ajanjaksona (mm. mahdollinen urakkatyön luon- ne), toimenpiteiden suorittaminen lyhythoitoisena kirurgiana, lääkärin osallistumi- nen toimenpiteeseen sen eri vaiheissa ja lääkärin ajankäyttö (esim. toimenpitee- seen osallistuu useampia lääkäreitä eri vaiheissa) yms. Tarvittaessa voidaan sopia esim. tietyn toimenpidemäärän suorittamisesta tiettyyn kokonaishintaan.

3 mom. Muun kuin erikoislääkärin lisätyöpalkkio

Mikäli tutkimuksen, hoidon tai toimenpiteen suorittaneella laillistetulla lääkärillä ei ole ao. alan erikoislääkärin pätevyyttä, palkkio on enin- tään 80 % edellä 2 momentin mukaan määräytyvästä korvauksesta. Erityisestä syystä alennus voidaan jättää tekemättä.

4 mom. Avustavien lääkärien lisätyöpalkkiot

Mikäli operatiivisen tai siihen rinnastettavan taikka anestesia-alan toimenpiteen suorittamiseen vaaditaan useampia lääkäreitä, makse- taan avustavalle lääkärille, jolta edellytetään ao. alan erikoislääkärin pätevyyttä, enintään 70 % ja muulle laillistetulle avustavalle lääkärille enintään 50 % edellä 2 momentin mukaan määräytyvästä palkkiosta.

Soveltamisohje Toimenpideluettelossa on ao. toimenpiteen kohdalla maininta myös siitä, edellyt- tääkö toimenpiteen suorittaminen yleensä avustavaa ao. alan erikoislääkäriä (esim. sepelvaltimokirurgia). Avustavalle lääkärille maksettavan palkkion suuruu- teen vaikuttavat mm. hänen osallistumisensa toimenpiteeseen sen eri vaiheissa ja ajankäyttönsä. Esim. sydänleikkauksessa saattaa perfuusiolääkäri olla läsnä vain osan aikaa.

5 mom. Päiväkirurgia

Päiväkirurgiassa voidaan edellä 2 momentin mukaan määräytyvää palkkiota korottaa enintään 25 %:lla silloin, kun ao. lisätyöpalkkioon sisältyy kaikki potilaalle annettu lääkärinhoito sairaalassa.

Soveltamisohje Päiväkirurgiassa lääkärin lisätyöpalkkioon sisältyy potilaan tulotarkastus, operaa- tio ja kotiuttaminen mahdollisine todistuksineen eikä näitä siis korvata ao. lääkä- rille/muille lääkäreille erikseen.

6 mom. Lisätyöpalkkion suhde muihin tämän liitteen ja sopimuksen perusteella suoritettaviin korvauksiin

Sairaalalääkärit

Tutkimuksesta, hoidosta tai toimenpiteestä, josta lääkärille maksetaan tässä pykälässä määrätty lisätyöpalkkio, ei makseta muuta korvausta tai palkkiota tämän liitteen eikä sopimuksen yleisen osan määräysten perusteella.

III PÄIVYSTYS

5 § Päivystyskorvaukset

1 mom. Muun työpaikkapäivystyksen (sairaalapäivystys) ja vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvaukset

Kultakin muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyk- sen päivystystunnilta maksetaan peruskorvauksena jäljempänä mää- rätyt rahakorvaukset. Viikonloppupäivystyskorvaus maksetaan perjan- taista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Lääkärin peruspalkka	Muu työpaikkapäivystys		Vapaamuotoinen päivystys
Lääkärin peruspalkka	Arkipäivä mk/tunti	Viikonloppu mk/tunti	Arkipäivä mk/tunti	Viikonloppu mk/tunti
Enintään 12 960	27,30	38,20	14,00	20,00
Lääkärille määrätty
valmiusaste enintään
½ tuntia			16,10	23,00
12 961–15 780	32,50	45,90	16,30	22,90
Lääkärille määrätty
valmiusaste enintään
½ tuntia			18,70	26,30
15 781–20 098	38,20	53,50	20,00	27,90
Lääkärille määrätty
valmiusaste enintään
½ tuntia			23,00	32,10
Vähintään 20 099	44,00	62,00	23,00	31,90
Lääkärille määrätty
valmiusaste enintään
½ tuntia			26,50	36,70

Soveltamisohje Peruskorvaus maksetaan jokaiselta päivystystunnilta, jonka lääkäri vahvistetun päivystyssuunnitelman mukaisesti on päivystänyt. Korotettuun korvaukseen oi- keuttavalla valmiusasteella tarkoitetaan sitä, että lääkärin tulee olla työpaikalla valmiina työhön puolen tunnin sisällä työhön kutsumisesta.

Sairaalalääkärit

Mikäli lääkäri hänestä johtuvasta syystä saa valintansa mukaan suorittaa päivys- tyksen joko muuna työpaikkapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päivystyksenä, päivystyskorvaukset suoritetaan vapaamuotoista päivystystä koskevien määrä- ysten mukaan. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esim. silloin, kun päivystys on määrätty vapaamuotoiseksi, mutta lääkäri asuu niin kaukana päivystyspis- teestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosiasiassa hänen kohdallaan ole mah- dollista.

2 mom. Aktiivipäivystyksen korvaukset sekä muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön korvaukset

Kultakin aktiivipäivystyksen päivystystunnilta sekä muun työpaikka- päivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunnilta mak- setaan 55 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotet- tu vapaa-aika.

Mikäli vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö kestää alle tunnin, suo- ritetaan aktiivityöstä em. korvaus kuitenkin yhdeltä tunnilta. Mikäli sa- maan tuntiin sisältyy useampia alle tunnin mittaisia aktiivityörupeamia tai aktiivityön ohella jäljempänä 5 momentissa tarkoitettuja puhelin- konsultaatioita, suoritetaan näistä yhteensä enintään em. yhden tunnin korvaus.

Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivi- työn katsotaan alkavan siitä, kun työpaikkapäivystäjä kutsun saatuaan lähtee välittömästi työhön tai kun vapaamuotoisessa päivystyksessä oleva kutsun saatuaan on saapunut päivystyspisteeseen ryhtyäkseen välittömästi työhön. Aktiivityö päättyy siihen, kun ao. työ on suoritettu ja lääkäri jättää ao. työskentelypisteen tms.

3 mom. Epämukavan työajan korvaukset aktiivipäivystyksessä sekä muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityöstä

Aktiivipäivystyksen päivystystunnilta sekä muun työpaikkapäivystyk- sen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunnilta suoritetaan KVTES:n työaikaluvun 19 §:ssä määrätty sunnuntai-, lauantai- ja aat- tokorvaus sekä 20 §:n 1 momentissa määrätty iltatyökorvaus. Korva- ukset suoritetaan KVTES:n työaikaluvun 19 ja 20 §:ssä todetuilta ajoilta. KVTES:n 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun yötyön raha- tai va- paa-aikakorvaus on seuraava:

1 aktiivipäivystyksessä 30–100 % kuitenkin siten, että yötyökorvaus on

Sairaalalääkärit

– vähintään 60 %, kun ao. aktiivipäivystysvakanssin aktiivityömää- rä on keskimäärin vähintään 75 %, ja

– 100 %, kun ao. aktiivipäivystysvakanssin aktiivityömäärä on vä- hintään 85 %, sekä

2 muussa työpaikkapäivystyksessä ja vapaamuotoisessa päi- vystyksessä 100 %.

4 mom. Aktiivipäivystyksen erillinen rahakorvaus

Aktiivipäivystyksessä, jossa päivystysvakanssin aktiivityömäärä on vähintään 85 %, maksetaan erikoislääkärin pätevyyden omaavalle lääkärille säännönmukaisena työpäivänä päättyvältä ympärivuoro- kautiselta päivystysvuorolta (päivystys järjestetty illasta aamuun) eril- lisenä rahakorvauksena 250 markkaa ja muulle lääkärille 200 mark- kaa.

5 mom. Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen puhelinkonsultaatiokorvaus

Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aikana tapahtuneesta puhelinkonsultaatiosta maksetaan rahakorvauksena 25 % korottamattomasta tuntipalkasta, yöajalta (klo 22.00–7.00) kui- tenkin 50 % korottamattomasta tuntipalkasta, tai annetaan em. vas- taava vapaa-aika. Samaan tuntiin sisältyvistä puhelinkonsultaatioista suoritetaan yhteensä enintään yhden tunnin korottamatonta palkkaa vastaava korvaus.

Puhelinkonsultaatiokorvausta ei suoriteta, mikäli lääkärillä on saman tunnin aikana aktiivityötä tai hänet pelkästään kutsutaan sairaalaan tms. taikka hän mahdolliset väliaikaiset hoito-ohjeet annettuaan lähtee soiton johdosta sairaalaan tms.

Puhelinkonsultaatiolla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa puhelin- neuvottelua päivystävän lääkärin ja saman sairaalan toisen päivystä- vän lääkärin (yleensä ns. etu- tai takapäivystäjien) tai potilaan hoidos- ta lääkärin poissa ollessa lähinnä vastuussa olevan hoitohenkilökun- taan kuuluvan kanssa taikka toisen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystävän lääkärin kanssa.

Soveltamisohje Puhelinkonsultaatiosta tulee olla luotettava selvitys (päiväys, kellonaika, konsul- toinnin pyytäjä ja syy sekä kesto).

6 mom. Vapaa-aikakorvausten antaminen

Sairaalalääkärit

Päivystyksen vapaa-aikakorvaus annetaan viimeistään korvaukseen oikeuttavan työviikon tai -jakson päättymistä seuraavan kolmen kuu- kauden aikana. Aktiivipäivystyksen korvaus pyritään kuitenkin anta- maan vapaa-ajan muodossa välittömästi ao. päivystystä seuraavana lääkärin työpäivänä (ks. edellä yleisen osan 15 §:n määräys).

Jos suunniteltua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu em. määräajassa antaa, rahakorvaus maksetaan viimeistään vapaa-aikakorvauksen an- tamiseen määrätyn em. ajan päätyttyä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Soveltamisohje Päivystyskorvauksen antaminen vapaana

Lääkärien päivystyssidonnaisuuden määrä huomioon ottaen on perusteltua, että ainakin osa päivystyskorvauksista annetaan vapaa-ajan muodossa, jolla tasa- taan päivystyksestä johtuvaa rasittavuutta ja työhön sidonnaisuuden määrää.

Päivystyksen vapaa-aikakorvausta annettaessa vastaa 38 ¼ tuntia päivystysva- paata viikon vapaata säännöllisessä työajassa, arkipyhäviikolla alennettua sään- nöllistä työaikaa vastaavasti vähemmän. Jos päivystysvapaa annetaan alle ka- lenteriviikon mittaisena, noudatetaan soveltuvin osin yleisen osan 7 §:n 4 mo- mentin keskeytyneen työviikon määräyksiä. Tällaisen viikon säännöllinen työaika on 38 ¼ tuntia, arkipyhäviikoilla vastaavasti lyhyempi, vähennettynä päivystys- vapaan määrällä riippumatta siitä, miten ao. viikon työaika on jaettu eri työpäivil- le. Vastaavasti menetellään työjakson kyseessä ollessa.

Vapaa-aikakorvaus annetaan siinä virassa, missä vapaa on ansaittu tai ao. sai- raalan muussa saman palkkatason virassa.

Päivystysvapaalla olevaa lääkäriä ei yleensä määrätä päivystämään päivystys- vapaansa aikana, joskaan päivystysvapaa ei ole esteenä päivystyksen suoritta- miselle päivystysvapaaksi annettuna viikkona tai päivänä.

Sairaalalääkärit

IV SIVUVIRANHALTIJOIDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT

6 § Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot

Erikoissairaanhoitolain (1062/89) 28 §:ssä tarkoitettujen sivuviranhal- tijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän pykälän mukaan.

Pöytäkirjamerkintä

Yliopistollisissa sairaaloissa sovelletaan edelleen 30.11.1994 voimassa olleen lääkärisopimuksen 6 §:n 7 momentin (KVTES 1992–1993 liite 35 6 § 7 momentti) siirtymämääräyksiä.

Soveltamisohje Tässä tarkoitetut sivuviranhaltijat ovat ao. yliopiston pääviroissa, minkä lisäksi he toimivat yliopistollisen sairaalan sivuvirassa.

1 mom. Peruspalkkiot

Sivuviranhaltijoille maksetaan sairaalatyöstä seuraavat palkkiot (ns. peruspalkkiot):

mk/kk

L4SL9001	Ylilääkäri (professori)	6 386–8 878
L4SL9002	Apulaisylilääkäri (professori)	5 334–6 739
4SL9003	Erikoislääkäri (apulaisopettaja/yliassistentti)	4 565–6 268
L4SL9004	Erikoistuva lääkäri (assistentti)	2 945–3 522

Em. palkkion ylärajaa voidaan ylittää KVTES:n palkkausluvun 3 §:ssä määrätyllä tavalla.

2 mom. Henkilökohtainen lisä ja tehtävälisä

Sivuviranhaltijalle voidaan maksaa KVTES:n palkkausluvun 11 §:ssä tarkoitettua henkilökohtaista lisää ja tavanomaisten tehtävien lisäksi määrätyistä lisätehtävistä erillistä tehtävälisää yhteensä enintään 5 000 mk, ellei paikallisesti erityisestä syystä toisin päätetä. Lisät ovat varsinaista palkkaa.

3 mom. Kokemuslisät

Sairaalalääkärit

Sivuviranhaltijalle maksetaan KVTES:n palkkausluvun 8–9 §:ssä mää- rätyt kokemuslisät. Kokemuslisään oikeuttavana palveluna pidetään myös toimimista tässä tarkoitetuissa sivuviroissa.

Kokemuslisät lasketaan sivuviranhaltijalle edellä 1 momentissa mää- rätystä sivuviranhaltijan peruspalkkiosta. Peruspalkkioon luetaan täs- sä myös mahdolliset 2 momentissa tarkoitetut lisät.

4 mom. Päivystyskorvaukset

Sivuviranhaltijan päivystyskorvaukset määräytyvät tämän liitteen mu- kaan kuitenkin siten, että ao. korvausmääräyksissä tarkoitettuna kuu- kausi- ja varsinaisena palkkana pidetään vastaavan sairaalalääkärin kuukausi- ja varsinaista palkkaa. Päivystyksen aikaista aktiivityötä korvattaessa otetaan huomioon vain sairaalalääkärin tehtäviin käytetty aika. Korvattaessa päivystyksenaikainen aktiivityö vapaa-aikana se annetaan viikon pituisina vapaina, jolloin lääkärin palkkiosta vähenne- tään vastaava osuus, joka on viikkoa kohden palkkion markkamäärä jaettuna luvulla 4,3.

Soveltamisohje Sivuviranhaltijoiden työaikaa ei ole sopimuksessa määritelty, vaan sen suhteen noudatetaan aiemmin yleisesti omaksuttua käytäntöä. Yliopistoviranhaltijoiden työaikaa ei ole tarkoituksenmukaista erotella toisaalta sairaalatyöhön ja toisaalta yliopiston viran hoidosta aiheutuviin tehtäviin.

Sivuviranhaltijoiden päivystyskorvaukset määräytyvät pääsääntöisesti samalla tavoin kuin muiden sairaalalääkärien. Päivystyksenaikaisena aktiivityönä otetaan huomioon vain sairaalalääkärin tehtävissä toimittu aika. Mikäli lääkäri päivystys- aikanaan suorittaa yliopiston päävirkaan kuuluvia tehtäviä, näihin kulunutta aikaa ei oteta huomioon päivystyksenaikaista aktiivityötä korvattaessa.

5 mom. Vuosi- ja sairausloma sekä äitiysvapaa

Sivuviranhaltijan vuosiloma, lomaraha sekä sairausloma ja äitiysva- paa määräytyvät kuten päävirassa toimivan sairaalalääkärin. KVTES:n ao. määräyksissä tarkoitettuna varsinaisena palkkana pide- tään edellä 1 ja 2 momentissa mainittuja markkamääräisiä palkkioita mahdollisine kokemus- ja määrävuosilisineen.

Sairaalahammaslääkärit

LIITE 5 SAIRAALAHAMMASLÄÄKÄRIT

1 § Palkkahinnoittelu

1 mom. Palkkaryhmät

Virkanimike/tehtävä Peruspalkka mk/kk

Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammas- lääkärin/erikoislääkärin pätevyyttä, erikoistuvalta hammaslääkäriltä kuitenkin laillistetun hammaslääkärin pätevyyttä. Jäljempänä todettuja hinnoittelukohtia sovelletaan em. pätevyyden omaaviin sairaalaham- maslääkäreihin nimikkeestä riippumatta.

1 Ylihammaslääkäri yliopistollisessa sairaalassa

L5SH1000 21 364–25 300

2 Ylihammaslääkäri muussa sairaalassa tai toimintayksikössä, apulaisylihammaslääkäri

L5SH2000 18 790–22 831

3 Erikoishammaslääkäri

L5SH5000 15 781–19 200

4 Erikoistuva hammaslääkäri/lääkärihammaslääkäri

L5SH7000 12 496–13 238

2 mom. Pätevyyslisä

Tätä palkkausmääräystä ei sovelleta erikoistuviin hammaslääkäreihin/ lääkärihammaslääkäreihin. Hammaslääkärin, jolla on virassa vaadit- tavan kelpoisuuden lisäksi tehtävään soveltuva dosentin tai muu eri- tyispätevyys, peruspalkkaa voidaan korottaa 6–20 %:lla.

Sairaalahammaslääkärit

2 § Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot

Päävirassa toimivalle sairaalahammaslääkärille maksetaan sairaala- hammaslääkärien toimenpideluettelossa sanotulta kultakin toimenpi- teeltä toimenpidepalkkiot seuraavasti:

Toimenpide- ryhmä	Säännöllinen työaika		Kliininen lisätyö
	Palkkio, mk	Palkkio,mk	Palkkio, mk
	Laillistettu hammaslääkäri	Erikoishammaslääkärin pätevyyden omaava	Täyttä työaikaa tekevä erikoisham- maslääkärin pätevyyden omaava
SHL 1	–	–	18,00
SHL 2	–	–	47,00
SHL 3	–	–	55,00
SHL 4	5,00	10,00	81,00
SHL 5	6,00	12,00	106,00
SHL 6	7,50	15,00	161,00
SHL 7	10,00	20,00	161,00
SHL 8	12,50	25,00	252,00
SHL 9	12,50	25,00	252,00
SHL 10	12,50	25,00	266,00
SHL 11	27,50	55,00	360,00
SHL 12	37,50	75,00	491,00
SHL 13	50,00	100,00	–
SHL 14	65,00	130,00	–
SHL 15	75,00	150,00	–
SHL 16	150,00	300,00	–

Soveltamisohje Kirurgisissa toimenpiteissä, joihin osallistuu useampi hammaslääkäri, maksetaan päävastuulliselle toimenpidepalkkiot kuten erikoishammaslääkärin pätevyyden omaavalle ja avustajille kuten laillistetulle hammaslääkärille.

3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

Päävirassa toimivalle, täyttä työaikaa tekevälle, erikoishammaslääkä- rin pätevyyden omaavalle sairaalahammaslääkärille maksetaan kliini- sestä lisätyöstä jokaiselta potilaalta käyntipalkkio seuraavasti:

Sairaalahammaslääkärit

Potilaskäynti

Palkkio/mk

Potilaan käynti hammaslääkärin luona

Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona (kutsutaan työhön vapaa-aikana työpaikalta poistuttua)

Yli 45 minuuttia kestävä käynti, lisäys kultakin alkavalta neljännestunnilta (erillisessä käynnissä potilaan luona käyntiaika luetaan matka-aikaan)

4 § Liitteen 4 eräiden määräysten soveltaminen

Edellä sanotun lisäksi noudatetaan liitteen 4 (sairaalalääkärit) seuraa- via määräyksiä:

– Päivystyskorvaukset

– Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot.

Tässä tarkoitettuja sivuviranhaltijoita ovat

L5SH9001 Ylihammaslääkäri (professori)

L5SH9002 Apulaisylihammaslääkäri (professori)

L5SH9003 Erikoishammaslääkäri(apulaisopettaja/yliassistentti/lehtori/ osastohammaslääkäri)

L5SH9004 Erikoistuva hammaslääkäri (assistentti)

Eläinlääkärit

LIITE 6 KUNNALLISELÄINLÄÄKÄRIT

I PALKKAUS

1 § Palkkahinnoittelu

1 mom. Kokopäivätoimiset hygieenikot

a) Eläinlääkäriltä edellytetään elintarvike- ja ympäristöhygienian eri- koiseläinlääkärin tutkintoon sisältyvää elintarvikehygieenikkokuuluste- lua täydennyskoulutuksineen.

b) Mikäli eläinlääkärillä on erikoiseläinlääkärin tutkinto, noudatetaan kohdissa 1–3 määrättyjä pääviran palkkahinnoitteluja 6 %:lla korotet- tuina.

1 I kaupungineläinlääkäri, johtava hygieenikko, terveysvalvonnan johta- ja

Kaupungin/kuntayhtymän Peruspalkka mk/kk väestöpohja tai kuntien

väliseen sopimukseen perustuen eläinlääkärille määrätyn tätä laajemman vastuualueen väestöpohja

L6EL1014 –14 999 14 327–16 128

L6EL1015 15 000–27 999 15 237–19 619

L6EL1028 28 000–74 999 16 362–21 325

L6EL1075 75 000– 17 707–22 247

2 Laboratorion johtajana tai laboratorion toiminnasta vastaavana toimi- va kokopäivätoiminen hygieenikko

Määräystä sovelletaan, kun hygieenikon vastattavana oleva laborato- rio hoitaa kuntien väliseen sopimukseen perustuen myös toisen kun- nan/kuntayhtymän tarvitsemat elintarvikkeiden, maidon ja talousveden laboratoriotutkimukset.

L6EL2000 Noudatetaan kohdassa 1 tai 3 määrättyä (pääviran) palkkahinnoittelua korotettuna 6 %:lla.

Eläinlääkärit

3 Muut kokopäivätoimiset hygieenikot ja valvontaa suorittavat eläinlääkärit

L6EL3000 14 191–18 130

Soveltamisohje Kokopäivätoimisella hygieenikolla tarkoitetaan nimikkeestä riippumatta niitä eläin- lääkäreitä, joiden säännöllinen työaika on eläinlääkintähuoltolain 8 §:n 1 momen- tin 2) ja 3) kohdissa tarkoitetuissa hygieenikon tai laboratorioeläinlääkärin tehtä- vissä 37 tuntia viikossa. Eläinlääkärin katsotaan olevan kokopäivätoiminen hygi- eenikko myös silloin, kun em. tehtäviin käytettävä viikkotyöaika on keskimäärin 35 tuntia ja muu osa 37 viikkotunnista käytetään työnantajan määräämiin muihin virkatehtäviin (ks. tältä osin myös 31.1.1998 voimassa olleen lääkärisopimuksen liitteen 7 3 §:n 1 momentin soveltamisohje).

Hygieenikon palkkausta määriteltäessä otetaan väestöpohjan ohella työn vaati- vuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä huomioon mm. alueen elinkeinoraken- ne (kuten valvottavien teollisuus- ja muiden laitosten määrä, koko ja luonne), ra- jaan tai satamaan liittyvät erityistehtävät, ympäristönsuojelun tehtävien ja ympä- ristölupa-asioiden määrä ja laatu, ulkopuolelle myytävien palvelujen luonne ja määrä, alaisen henkilökunnan määrä sekä eläinlääkärillä mahdollisesti oleva muu kuin edellä todettu erityispätevyys, jota voidaan hyödyntää virkatehtävissä.

2 mom. Praktikkoeläinlääkärit

Eläinlääkäriltä edellytetään laillistetun eläinlääkärin pätevyyttä.

1 Terveysvalvonnan johtajana tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikkoeläinlääkäri

Praktikkoeläinlääkäri vastaa johtosäännön tai viranomaisen määräyk- sen perusteella ympäristöterveydenhuollon tehtävistä ja hoitaa lisäksi praktiikkaa. Mikäli kunnassa/kuntayhtymässä ei ole koko- tai osapäi- vätoimista hygieenikkoa eikä eläinlääkärille säädösten perusteella kuuluvia ympäristöterveydenhuollon ym. tehtäviä ole annettu toisen kunnan/kuntayhtymän hoidettavaksi, katsotaan yhden eläinlääkärin toimivan tässä kohdassa tarkoitetussa tehtävässä.

L6EL4000 Eläinlääkärin peruspalkka määräytyy ympäristöterveydenhuollon teh- täviin (valvonta- ja tarkastus- yms. tehtävät) ja johtajan / vastaavan eläinlääkärin hallinnollisiin yms. tehtäviin määrätyn sekä toisaalta praktiikkaan keskimäärin käytettävän työajan perusteella seuraavasti: Ympäristöterveydenhuollon ym. tehtäviin käytetyn ajan osalta määrä- tään peruspalkka edellä 1 momentin 3 kohdasta ja praktiikan osalta peruspalkkana käytetään jäljempänä 2 kohdassa määrättyä perus- palkkaa. Peruspalkkaa laskettaessa käytetään täytenä työaikana 37 viikkotuntia.

Eläinlääkärit

Määräystä sovelletaan, mikäli ympäristöterveydenhuollon ym. tehtä- viin määrätty työaika on keskimäärin 2–33 tuntia viikossa. Peruspalk- kaa tarkistetaan tehtävämuutoksia vastaavasti tarvittaessa vuosittain. Määräyksessä tarkoitetun eläinlääkärin palkkauksesta voidaan sopia toisinkin kunnan/kuntayhtymän ja eläinlääkärin välillä.

Soveltamisohje Tässä kohdassa tarkoitetulla eläinlääkärillä ei ole oikeutta periä ympäristötervey- denhuollon tarkastus- tai valvontatehtävistä erikseen palkkioita asiakkailta eikä hänelle makseta jäljempänä 3 §:ssä ja liitteessä 6 a määrättyjä lihantarkastus- palkkioita, koska ne on otettu huomioon viranhaltijan palkkauksessa.

Esimerkki Terveysvalvonnan johtajan/vastaavan eläinlääkärin ympäristöterveydenhuollon ym. tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 15 tuntia viikossa, mikä on 40,5 % 37 tunnin työajasta. Hänen peruspalkkansa määräytyy seuraavasti:

40,5/100 x (1 momentin 3 kohdan perusteella määrätty peruspalkka alennettuna mahdollisella pätevyyden puuttumisella) + 59,5/100 x (2 momentin 2 kohdassa määrätty peruspalkka). Ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävien osalta perus- palkkaa määrättäessä otetaan tehtävien vaativuuteen vaikuttavina tekijöinä huomioon 1 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa todetut seikat.

2 Muut praktikkoeläinlääkärit Peruspalkka on vähintään

L6EL5000 6 753

Soveltamisohje Kunnalliseläinlääkäreihin ei edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kokopäivä- toimisia hygieenikkoja lukuun ottamatta sovelleta kokonaispalkkajärjestelmää, vaan palkkaus muodostuu varsinaisesta palkasta ja kunnalliseläinlääkäritaksan mukaisista palkkioista. Myöskään eläinlääkärien säännöllistä työaikaa ei ole so- pimuksessa määrätty lukuun ottamatta em. kokopäivätoimisia hygieenikkoja.

3 mom. Eläinlääketieteen opiskelijat (laillistamattomat eläinlääkärit)

L6EL6000 Väliaikaiseksi eläinlääkäriksi määrätyn eläinlääketieteen opiskelijan palkkaus määräytyy hänen kulloinkin hoitamansa viran palkkahinnoit- telun mukaan mahdollisine epäpätevyysalennuksineen kuitenkin siten, että peruspalkka on vähintään 6 753 ja enintään 10 187.

Eläinlääketieteen opiskelijalle ei makseta KVTES:n palkkausluvussa määrättyjä kokemuslisiä.

Soveltamisohje Xxxxxx eläinlääketieteen opiskelija hoitaa esim. kokopäivätoimisen hygieenikon tehtäviä, hänelle maksetaan enintään 10 187 mk, vaikka hygieenikon palkkahin- noittelun perusteella määräytyvä palkka epäpätevyysalennuksineen muodos- tuisikin tätä korkeammaksi. Mikäli hän taas hoitaa praktikkoeläinlääkärin tehtäviä,

Eläinlääkärit

hänelle maksetaan vähintään praktikkoeläinlääkärille tässä sopimuksessa mää- rätty vähimmäisperuspalkka ilman epäpätevyysalennuksia.

Koska sopimuksessa ei ole määrätty praktikkoeläinlääkärin säännöllistä työaikaa, määräytyy sijaisen tms. palkkaus vajaalta kalenterikuukaudelta aina päiväpalk- kana riippumatta sijaisten palvelussuhteen pituudesta (vrt. KVTES:n palkkauslu- vun 21 §).

2 § Hygieenikon tehtäviä hoitavan praktikkoeläinlääkärin OTO-palkkio

Praktikkoeläinlääkärille, joka ei ole osa- tai kokopäivätoiminen hygi- eenikko, mutta joka on määrätty väliaikaisella viranhoitomääräyksellä tai kirjallisella työnjohtomääräyksellä

– hoitamaan vähintään puolet saman kunnan/kuntayhtymän osapäivä- toimisen (vähintään 20 tuntia viikossa hygieenisiä tehtäviä suoritta- van) tai kokopäivätoimisen hygieenikon tehtävistä

– yhtäjaksoisesti yli kahden viikon ajaksi,

maksetaan erillispalkkiona 1 377–2 118 mk kuukaudessa. Osakuu- kaudelta maksetaan vastaava osa em. palkkiosta.

Palkkiota ei lueta peruspalkkaan, mutta se on varsinaista palkkaa.

3 § Lihantarkastuspalkkiot

Praktikkoeläinlääkärille, jonka peruspalkkaan ei ole sisällytetty lihan- tarkastuspalkkioita, maksetaan jäljempänä liitteessä 6 a sanotut palk- kiot.

Soveltamisohje Maa- ja metsätalousministeriön päätös lihantarkastuksesta ja eräiden liha-alan laitosten valvonnasta perittävistä maksuista (1056/99) tuli voimaan 1.1.2000 lu- kien. Päätöksen mukaan kunnan tulee periä lihantarkastuksesta ja laitosten val- vonnasta vahvistamansa taksan mukaiset maksut. Eläinlääkäri ei enää voi periä varsinaisesta lihantarkastuksesta palkkioita elinkeinonharjoittajalta suoraan itsel- leen.

Kunta maksaa praktikkoeläinlääkärin suorittamasta lihantarkastuksesta palkkiot liitteen 6 a mukaisesti. Palkkiot maksetaan eläinlääkärin esitettyä laskun kilomet- rikorvauksineen seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Tilalla tapahtuneesta ante mortem –tarkastuksesta tarkastuksen suorittanut eläinlääkäri perii palkkiot elinkeinonharjoittajalta kunnalliseläinlääkäritaksan 7 §:n mukaisesti.

Lihantarkastuspalkkiot voidaan liittää praktikkoeläinlääkärin peruspalkkaan mikäli tilateurastamossa tai teurastuspaikalla suoritettu teurastus ja siihen liittyvä lihan- tarkastus on jatkunut jo pidemmän ajan ja eläinlääkärin perimät palkkiot ovat va-

Eläinlääkärit

kiintuneet siten, että palkkioiden perusteella voidaan luotettavasti määritellä uusi peruspalkka. 3 §:n määräystä ei sovelleta 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoi- tettuihin eläinlääkäreihin, joiden palkkauksessa on jo aikaisemmin lihantarkastus huomioitu.

4 § Kunnalliseläinlääkäritaksa

Antamastaan eläinlääkärin avusta ja todistuksista on eläinlääkärillä oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta kulloinkin voimassa ole- van kunnalliseläinlääkäritaksan mukaiset palkkiot.

Väliaikaiseksi eläinlääkäriksi määrätyllä eläinlääketieteen opiskelijalla on oikeus periä enintään 75 % kunnalliseläinlääkäritaksassa määrä- tyistä palkkiosta.

Soveltamisohje

1 Taksan peruste

Kunnalliseläinlääkäritaksa perustuu eläinlääkintähuoltolain 14 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n säännöksiin. Taksan palkkioista sovitaan Xxxxxxxxxxx työmarkkinalaitoksen ja Akava-JS ry:n kesken. Kunnalliseläinlääkäritaksaa sovel- letaan normaalisti myös niissä tapauksissa, joissa kunta eläinlääkintähuoltolain 16 §:n perusteella korvaa hyötyeläimen omistajalle tai haltijalle osan kunnal- liseläinlääkäritaksan matkakustannuksista sekä käynti- ja toimenpidemaksuista. Kunnalliseläinlääkäritaksa on KT:n yleiskirjeen 7/2000 liitteenä.

2 Matkakulut

Kunnalliseläinlääkäritaksassa tarkoitetun eläinlääkäriavun antamisesta johtuvat matkakustannukset suorittaa eläimen omistaja taksan 11 §:n 3 momentin perus- teella. Muusta kuin kunnalliseläinlääkäritaksassa tarkoitettua eläinlääkärin apua koskevasta virka- tai virantoimitusmatkasta maksetaan matkakustannusten kor- vaukset KVTES:n matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen 17 mukaan.

3 Kokopäivätoimiset hygieenikot

Jos kokopäivätoiminen hygieenikko joutuu säännöllisenä työaikanaan esim. prak- tikkoeläinlääkärin estyneenä ollessa suorittamaan ensiapuluontoisen tms. käyn- nin, mistä hänellä on oikeus periä kunnalliseläinlääkäritaksassa sanotut palkkiot eläimen omistajalta, hänen tulee tehdä käyntiin kulunut säännöllinen työaikansa takaisin ilman eri korvausta ennen kuin hänellä on oikeus lääkärisopimuksen yleisessä osassa määrättyihin työaikakorvauksiin.

Yleisessä osassa määrättyjä työaikakorvauksia ei suoriteta myöskään silloin, jos hygieenikko säännöllisen työaikansa ulkopuolella joutuu suorittamaan ensiapu- luontoisen tms. käynnin, mistä hänellä on oikeus periä kunnalliseläinlääkäritak- sassa sanotut palkkiot eläimen omistajalta.

Eläinlääkärit

5 § Kokemuslisäpalkka

Mikäli eläinlääkärin peruspalkka on pienempi kuin 9 580 mk, hänelle maksetaan kokemuslisät laskettuna em. peruspalkasta sekä 15.1.2000 voimassa olleen sopimuksen mukainen mahdollinen mää- rävuosilisä.

Määräystä ei sovelleta edellä 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin eläin- lääketieteen opiskelijoihin.

Soveltamisohje Esim. eläinlääkärin peruspalkka on 6 753 mk ja hänellä on oikeus 3 kokemus- lisään ja mahdollisesti määrävuosilisään (474 mk). Hänelle maksetaan kuukausi- palkkana 6 753 mk + (9 580 x 0,15 + 474) = 8 664 mk.

6 § Palkka vuosiloman, eräiden virkavapaiden ja koulutuksen ajalta

Mikäli eläinlääkärin peruspalkka on pienempi kuin 10 637 mk, hänelle maksetaan vuosiloman, yleisen osan 18 §:ssä tarkoitetun lomaraha- vapaan, sairauden, raskauden, synnytyksen ja reservin kertausharjoi- tusten vuoksi myönnetyn virkavapaan sekä työnantajan määräämän tai hyväksymän koulutuksen ajalta palkkaus kuitenkin em. palkan mu- kaan (= peruspalkka 10 637 mk ja tästä lasketut mahdolliset koke- muslisät sekä 15.1.2000 voimassa olleen sopimuksen mukainen mahdollinen määrävuosilisä). Tätä palkkaa käytetään myös vuosilo- makorvauksen ja lomarahan laskentaperusteena.

Määräystä ei sovelleta edellä 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin eläin- lääketieteen opiskelijoihin.

Soveltamisohje Työnantajan hyväksymänä pidetään koulutustilaisuutta silloin, kun eläinlääkäri on anomuksesta saanut palkallista virkavapaata koulutusta varten.

Reservin kertausharjoitusten ajalta saatu reserviläispalkka vähennetään em. palkasta KVTES:n virkavapaaluvun 20 §:n 1 momentin mukaisesti.

II LEPOAJAT

7 § Vapaapäivien vähimmäismäärä

1 mom. Eläinlääkärin työskentely järjestetään viisipäiväisen työviikon pohjalle, mikäli tämä on eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta mahdollista (ks. yleisen osan 14 §).

Eläinlääkärille (virkanimikkeestä riippumatta) annetaan kuitenkin ku- takin täyttä virantoimituksessaolokuukautta kohti vähintään 8 sellaista

Eläinlääkärit

vapaapäivää, joina hän on vapaa virkatehtävistään ja päivystysvelvol- lisuudestaan. Vajaalta virantoimituskuukaudelta lasketaan ansaittujen vapaapäivien suhteellinen osuus täydestä vapaapäivämäärästä.

2 mom. Eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmukaiseksi järjestämi- seksi voidaan edellä 1 momentissa tarkoitettuja vapaapäiviä kerätä kuukautta pidemmältä ajalta, kuitenkin enintään kalenterivuosipuolis- kolta siten, että ne annetaan viimeistään seuraavan kalenterivuosi- puoliskon loppuun mennessä.

3 mom. Eläinlääkäreihin ei sovelleta tämän sopimuksen yleisen osan 14 §:n määräystä viikoittaisen vapaan menettämisen korvaamisesta.

4 mom. Eläinlääkärin suostumuksella työskentely voidaan järjestää toisinkin kuin tämän sopimuksen yleisen osan 14 §:ssä ja edellä tässä pykä- lässä on sanottu.

Tämän pykälän määräystä ei sovelleta edellä 1 §:n 3 momentissa tar- koitettuihin eläinlääketieteen opiskelijoihin.

Soveltamisohje

1 Viisipäiväisen työviikon periaate

Sopimuksessa tarkoitettujen vapaapäivien antaminen mahdollistetaan eläinlää- kintähuollon kannalta tarkoituksenmukaisin viikonloppu- ja arkipäivystysjärjeste- lyin sekä tarvittaessa sijaisjärjestelyin. Lähtökohtana on, että vapaapäivät anne- taan arki- ja viikonloppupäivystysjärjestelyin vastavuoroisuusperiaatteella siten, että kunnan/kuntayhtymän omat eläinlääkärit hoitavat toistensa tehtävät ilman si- jaista ja eri korvausta. Kun tehtävien hoitamiseksi tarvitaan ulkopuolinen eläin- lääkäri, tämä voidaan ottaa tilapäiseksi viranhaltijaksi tai työsopimussuhteeseen talousarviossa varattujen määrärahojen puitteissa (koska eläinlääkäri po. va- paapäivillä ollessaan on virantoimituksessa, hänelle ei voida vapaapäivien ajaksi ottaa varsinaista viransijaista).

Vaikka eläinlääketieteen opiskelijoihin ei sovelleta tämän pykälän määräystä, py- ritään myös heihin soveltamaan viisipäiväisen työviikon periaatetta.

Eläinlääkintähuollon toimintoja ja päivystystä järjestettäessä tulisi huolehtia siitä, ettei eläinlääkärien työhönsidonnaisuus muodostu kohtuuttomaksi.

Tässä sopimuksessa samoin kuin ohje-/johtosäännössäkin tarkoitetut vapaapäi- vät annetaan vapaa-ajan muodossa eikä niiden sijasta voida käyttää rahakorva- usta. Jos vapaapäivät jäävät pitämättä esim. sen vuoksi, että eläinlääkärin vir- kasuhde päättyy, ei pitämättä jääneistä vapaapäivistä makseta rahakorvausta.

2 Vapaapäivien keräilyjärjestelmä

Eläinlääkärit

Mikäli eläinlääkintähuollon toimintojen kannalta on välttämätöntä soveltaa 1 mo- mentissa sanottua vapaapäivien keräilyjärjestelmää ja antaa vapaapäivät pi- dempänä yhtäjaksoisena vapaana, ne tulee tällöinkin pyrkiä antamaan mahdolli- simman pian ao. kalenterikuukauden jälkeen. Vapaapäivien antamisajankohdas- ta päättää työnantaja.

Esimerkki

Eläinlääkäri on ajalla 1.1.–30.6. saanut 35 vapaapäivää. Hänellä on ao. kalente- rivuosipuoliskon ajalta saamatta 13 vapaapäivää (6 kk x 8 vp = 48 vp), mitkä voidaan antaa eläinlääkärille esim. heinäkuuksi vahvistetun vuosiloman jatkoksi. Ajalta 1.1.–30.6. saamatta jääneet 13 vapaapäivää on annettava viimeistään ao. vuonna 31.12. mennessä.

Virantoimituksen keskeytyessä kesken kalenterikuukauden lasketaan 2 momen- tissa tarkoitettujen vapaapäivien suhteellinen osuus keskeytyskuukaudelta (esim. puolesta virantoimituskuukaudesta vapaapäiväosuus on puolet täydestä vapaa- päivämäärästä).

3 Ohje- tai johtosäännössä tarkoitetut vapaapäivät/KVTES

Myös ohje-/johtosäännöissä on yleensä määräyksiä eläinlääkärin oikeudesta olla vapaana ohjesäännössä mainittuina päivinä, mikäli virkatehtävät sen sallivat. Niissä voi myös olla toteamus siitä, että mikäli vapaapäiviä ei ole mahdollista an- taa, eläinlääkärillä on oikeus saada vastaava vapaapäivä muuna aikana. Oh- je/johtosäännön ao. määräyksiä voidaan noudattaa työajan järjestelyä koskevina määräyksinä. Ne eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa virkaehtosopimuksen va- paapäivämääräysten kanssa eikä edellä 7 §:n 2 momentissa sanottu vapaapäi- vien keräilyjärjestelmä koske ohje-/johtosäännössä tarkoitettuja vapaapäiviä.

Virkaehtosopimuksessa tarkoitettujen vapaapäivien antamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko annettu vapaa samalla esim. ohje-/johtosäännössä tarkoi- tetun työaikajärjestelyn toteuttamista (näin asianlaita yleensä onkin). Sekä tämän liitteen vapaapäivämääräysten että ohjesäännön työajan järjestelyä koskevien määräysten tavoitteena on viisipäiväinen työviikko.

III PÄIVYSTYS

8 § Päivystyskorvaukset

1 mom. Peruskorvaukset

Eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystykseen määrätylle eläinlääkä- rille maksetaan päivystyksen peruskorvauksena seuraavat rahakorva- ukset:

1 perjantaista klo 17.00 alkaen maanantaihin klo 8.00 saakka sekä ar- kipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 17.00

Document Metadata

Table of Contents

LÄÄKÄRISOPIMUS 2000

Document Metadata