Päivystysmuodot sekä päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää toimivaltainen kunnallinen viranomainen. Päivystys voi olla – terveyskeskuksessa/sairaalassa eli työpaikalla suoritettavaa työpaikka- päivystystä, mikä puolestaan voi olla joko aktiivipäivystystä tai muuta työ- paikkapäivystystä (terveyskeskuspäivystys/sairaalapäivystys) tai – vapaamuotoista päivystystä, esimerkiksi puhelinpäivystystä. Päivystysvakanssilla tarkoitetaan päivystysaikana yhdellä lääkärillä miehitettyä päivystystehtävää. Päivystystarpeesta riippuen vakanssi voi olla osavuorokauti- nen (päivystys illasta yöhön) tai ympärivuorokautinen (päivystys illasta aamuun). Päivystysvuorokaudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei muuta ole todettu lääkärin päivystyksen alkamisesta lukien vähintään 10 ja enintään 24 tunnin pi- tuista päivystysrupeamaa. Päivystysvuorokausien pituudet voivat vaihdella tar- peen mukaan. Päivystysvuorokauden katsotaan vaihtuvan kello 8.00. Lääkärille määrättyjen päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella muutamasta tunnista aina täyteen vuorokauteen tai olla poikkeuksellisesti tätä pidempiäkin. Lähtökohtana on kuitenkin se, että sama lääkäri päivystää yhtäjaksoisesti kul- loinkin enintään yhden vuorokauden (ks. esim. yleisen osan 14 §:n sovelta- misohje).
Päivystysmuodot. Työpaikkapäivystys
Päivystysmuodot. Päivystys toimintojen näkökulmasta on määritelty terveydenhuoltolaissa ja päivystysasetuksessa, joka tulee voimaan 1.1.2015. Terveydenhuoltolain 50 §:n mukaan kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoi- topiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Kii- reellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäai- kaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemis- ta tai vamman vaikeutumista. Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräyk- seen perustuvaa lääkärin / hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muual- la valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Päivys- tyksen ajankohdista ja alkamis- ja päättymisajankohdista päättää edelleen työnantaja. Tämä työvuorosuunnittelua koskeva periaate on uusissakin määräyksissä lähtökohtana. Ko. suunnittelu lähtee työnantajan päivystys- toimintaa koskevista toiminnallisista realiteeteista sekä käytettävissä ole- vista henkilöresursseista. Lääkärisopimuksessa esim. päivystyksen alka- misajankohtaa ei ole sidottu tiettyyn kellonaikaan. Lääkärisopimuksessa on sovittu päivystykselle uusi käsitteistö, joten van- hoja määrittelyjä ei uudessa sopimuksessa enää 1.3.2014 alkaen mainita, vaikka itse määräysuudistus astuu voimaan vasta 1.1.2015. Päivystys on jaettu kolmeen päivystysmuotoon. LS:ssa 2012–2013 muodot ovat aktiivipäivystys, muu työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivys- tys. Aktiivipäivystys muuttuu työpaikkapäivystykseksi. Työpaikkapäivystys on joko ympärivuorokautista tai osavuorokautista. Tässä päivystysmuodossa lääkäri on määrätty suorittamaan päivystystä työpaikalla. Aktiivisuusastetta Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013 ei uusissa määräyksissä enää määritellä. Tähän päivystyksen muotoon liit- tyy myös seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi, ks. muistion kohta 3.2.4. Toinen päivystysmuoto on vapaamuotoinen päivystys. Se on muualla kuin työpaikalla suoritettavaksi määrättyä päivystystä (esim. puhelinpäivystys). Viranhaltija on velvollinen olemaan tavoitettavissa ja kutsun saatuaan tar- vittaessa välittömästi lähtemään työpaikalleen. Nykyisten määräysten muu työpaikkapäivystys muuttuu nimeltään poik- keavaksi työpaikkapäivystykseksi. Poikkeava työpaikkapäivystys on päi- vystysmuotona nykyisin jo harvinainen. KT:n ja Lääkäriliiton selvityksen mukaan lokakuussa 2013 sairaanhoitopiireissä oli 13 muun työpaikka- p...