HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

3. Tämä sopimus ei koske yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajaa, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

4. Tätä sopimusta ei sovelleta sellaisiin nuoriin työntekijöihin, jotka voivat työs- kennellä ainoastaan nuorista työntekijöistä annetun lain 15 §:n säännöksestä ilmenevällä tavalla aluehallintoviraston antamalla poikkeusluvalla. Tällaisia työntekijöitä ovat nuorista työntekijöistä annetun lain 2 §:ssä mainitut henkilöt, jotka poikkeusluvan nojalla saavat työskennellä tilapäisesti esiintyjänä tai avus- tajana taide- ja kulttuuriesityksissä sekä muissa vastaavanlaisissa tilaisuuksissa.

5. Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia järjestösopimuksia:

• Luottamusmiessopimus 1.10.2017

• Koulutussopimus 1.10.2017

• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

• Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja 1.10.2017

• Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 1.10.2017

• Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta 1.10.2017

• Sopimus yhteistoiminnasta 1.10.2017

2 § Työnjohto ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijät.

2. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa te- kemään muutakin samanlaista tai siihen verrattavaa työtä, joka ei olennaisesti muuta hänen varsinaista työtään.

3. Työsuhteen alkaessa työnopastuksen lisäksi työnantaja perehdyttää työnteki- jän työn turvallisiin ja terveellisiin suoritustapoihin, työpaikan työterveyshuol- lon sisältöön, työpaikan sairauspoissaolokäytäntöihin, mahdollisiin työturvalli- suusriskeihin sekä työsuojeluorganisaatioon.

4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

5.Työnantaja selvittää uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä antaa työntekijälle heidän yhteystietonsa.‌

6. Tämän työehtosopimuksen osapuolina toimivat työntekijöiden puolella Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja työnantajan puolella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.

3 § Työsopimus ja koeaika

1. Työsopimus tulee tehdä kirjallisesti.

2. Kausityöhön otettavan tuntipalkkaisen työntekijän kanssa voidaan sopia kaksi- tai kolmiviikkoisjakson keskimääräisestä vähimmäistyöajasta, jolloin sovitun työajan tulee toteutua työsuhteen kestoaikana. Määräys on voimassa kokeilu- luontoisesti sopimuskauden ajan (31.3.2020 asti)

3. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

4. Koeajan pituus on enintään neljä kuukautta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmäs- sä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta.

5. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puo- let työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin neljä kuukautta.

6. Koeaikana voidaan työsopimus molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta

ESIMERKKI

Työsopimuksessa on sovittu neljän kuukauden koeajasta. Työntekijä aloittaa työn- teon 26.4. Koeajan viimeinen päivä on 25.8.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus ‌‌

1. Irtisanomisaika

Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua	Irtisanomisaika
Enintään vuoden	14 päivää
Yli 1 – enintään 4 vuotta	1 kuukausi
Yli 4 – enintään 8 vuotta	2 kuukautta
Yli 8 – enintään 12 vuotta	4 kuukautta
Yli 12 vuotta	6 kuukautta

Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua	Irtisanomisaika
Enintään 5 vuotta	14 päivää
Yli 5 vuotta	1 kuukausi

ESIMERKKI 1. IRTISANOMISAIKA 14 PÄIVÄÄ

Työsopimus irtisanottiin 10.1. Irtisanomisaika alkaa kulua 11.1. Työsuhteen viimei- nen voimassaolopäivä on 24.1.

ESIMERKKI 2. IRTISANOMISAIKA KUUKAUSINA

Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhteen viimeinen voimassaolopäi- vä on järjestysnumeroltaan sama päivä, kun irtisanominen on suoritettu. Jos vas- taavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa irtisanomisaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

irtisanominen	irtisanomisaika	työsuhteen viimeinen päivä
1.3.	1 kk	1.4.
31.12.	2 kk	28.2.

2. Korvaukset ‌‌‌‌

1. Työnantaja, joka ei noudata edellä sovittuja irtisanomisaikoja, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä päättää työsuhteensa irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä.

2. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomis- ajasta, käsittää suoritusvelvollisuus sitä vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

3. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä jättää työnsä ennen sovitun työkauden päättymistä, tulee hänen korvata työnantajalle täten aiheuttamansa vahinko, kuitenkin kahden viikon palkkaa vastaava määrä tai jos laiminlyödyn työkauden osa on tätä lyhempi, sen palkkaa vastaava määrä.

4. Työnantajan päätettyä määräaikaiseen työsuhteeseen otetun työntekijän työ- suhteen ennen sovitun työkauden päättymistä määräytyy työnantajan vahingon- korvausvelvollisuus työsopimuslain 12 luvun mukaan.

5. Mitä edellä on todettu irtisanomisesta, ei sovelleta tapauksissa, joissa työsuhde voidaan lain tai tämän sopimuksen mukaan purkaa tai muutoin lopettaa irtisa- nomisaikaa noudattamatta.

3. Lomautus

Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen. Määräaikaisessa työsuhteessa ole- van osalta noudatetaan työsopimuslain määräyksiä.

5 § Työaika

1. Säännöllinen työaika ja vapaapäivät

Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n mukaisesti seuraavin poikkeuksin:

1. Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä säännöllinen työaika on enintään 114 tun- tia kolmessa viikossa ja kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä enintään 76 tuntia kahdessa viikossa.

2. Tuntipalkkaisen työntekijän säännöllinen työaika voi olla enintään 120 tuntia kolmessa viikossa ja kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä enintään 80 tuntia kahdessa viikossa.

3. Työssäoloviikko alkaa maanantaina kello 00.00 ja päättyy sunnuntaina kello 24.00.

4. Vajaaksi jäävän työaikajakson säännöllinen työaika on työpäivää kohden enin- tään keskimäärin 7,6 tuntia.

5. Työntekijälle on annettava kutakin viisipäiväistä työviikkoa kohden kaksi va- paapäivää, joista toinen on vähintään 30 tunnin pituinen viikkolepopäivä (V) ja toinen vähintään 24 tunnin pituinen lisävapaapäivä (X). Viikkolepopäivä tulee antaa jokaisella työssäoloviikolla. Lisävapaapäivä voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, tai yhdistäen muihin vapaapäiviin kolmiviikkois- jakson kuluessa.

6. Mikäli lisävapaapäivä (X) annetaan sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäivään (V) liittyen.

7. Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää. Työntekijän suos- tumuksella tästä määräyksestä voidaan poiketa.

8. Vähintään joka viides viikonloppu tulee järjestää vapaaksi siten, että perjan- tai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisinä vapaapäivinä. Työpaikkakohtaisesti TES 22 §:n mukaisesti voidaan sopia siitä, että vapaa voidaan antaa myös sunnuntai-maanantai-yhdistelmänä.

Määräys koskee työntekijöitä, jotka ovat oikeutettuja V- ja X-päivien ansaintaan. Työntekijän halutessa tai pakottavasta syystä säännöksestä voidaan poiketa.

9. Työnantaja ja työntekijä voivat tapauskohtaisesti sopia työtuntien sekä X-vapaiden siirtämisestä kahden peräkkäisen kaksi- tai kolmiviikkoisjakson kes- ken ilman, että niillä on tällöin vaikutusta lisä- tai ylitöiden määrään. Siirretyistä tunneista ja niiden teettämisestä myöhemmin on pidettävä erillistä luetteloa.

10. Työvuorolista on laadittava etukäteen ja asetettava ilmoitustaululle tai muu- hun vastaavaan paikkaan työntekijöiden nähtäville vähintään viikkoa ennen kyseisen työaikajakson alkamista. Työvuorolista laaditaan kolmeksi viikoksi kerrallaan ja kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä kahdeksi viikoksi kerrallaan.

11. Työvuorolistaan on merkittävä työvuorojen alkamis‑ ja päättymisajat sekä vapaapäivät.

12. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työntekijän ja työnantajan suostumuk- sella tai töiden järjestelyihin liittyvästä pakottavasta syystä, joka voi olla esim. sääolosuhteissa tapahtunut odottamaton muutos, tilauksen peruutus, laiterik- ko tai muu vastaava syy, joka on omiaan käytännössä estämään suunnitellun työn tekemisen. Pakottava syy todetaan työpaikalla työntekijöiden edustajan ja työnantajan edustajan välillä. Muutos on merkittävä työvuorolistaan. Muutoksen kohdistuessa viikon vapaapäiviin, annetaan tilalle uusi vapaapäivä, ellei toisin ole sovittu.‌

Mikäli työvuoro tämän kohdan mukaisesti peruuntuu ennen kuin työntekijä on lähtenyt työhön, ei peruuntumisesta suoriteta erillistä korvausta. Mikäli työvuo- ro peruuntuu työntekijän ollessa työmatkalla, suoritetaan korvauksena kahden

(2) tunnin palkkaa vastaava määrä. Mikäli työvuoro peruuntuu tai lyhenee työn- tekijän jo saavuttua työhön, suoritetaan korvauksena kahden (2) tunnin palkkaa vastaava määrä, ellei muusta korvaamistavasta sovita (esim. puuttumaan jääneet tunnit annetaan ylimääräisinä tunteina samalla tai muulla työaikajaksolla).

2. Työpäivän pituus ja lepoajat

1. Päivittäinen säännöllinen työaika ei saa ylittää 12 tuntia, ellei työntekijän kanssa toisin sovita. 12 tunnin pituisia työvuoroja ei saa kuitenkaan teettää kohtuuttomasti.

2. Alle 4 tunnin työvuoroja pyritään välttämään. Perusteet poikkeamiselle tode- taan työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden edustajan kesken.

3. Päivittäisten työvuorojen välinen lepoaika on järjestettävä vähintään 8 tunnik- si. Mikäli työvuoron pituus ylittää 10 tuntia, tulee työvuorojen välinen lepoaika järjestää vähintään 10 tunniksi.

4. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää 6 tuntia, on työntekijälle annet- tava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

5. Jos työ on yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaa tai yhtäjaksoisesti kuormittavaa, työn lomaan on järjestettävä mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä.

5 a § Kokoaikatyöntekijän työajan tasoittumisjärjestelmä ‌‌

1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

Kuukausipalkkaisissa työaikamuodoissa säännöllinen työaika voidaan järjestää 114 tunniksi siten, että työaika tasoitetaan edellä mainittuun määrään enintään kuuden (6) peräkkäisen kolmiviikkoisjakson (tasoittumiskausi). Yksittäisen kol- miviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 130 tuntia.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä työaika järjestetään 76 tunniksi enintään yhdeksän (9) peräkkäisen kaksiviikkoisjakson aikana ja yksittäisen kaksiviik- koisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 87 tuntia.

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymisajankoh- ta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.

Kustakin kolmiviikkoisjaksosta voidaan siirtää enintään kaksi (2) X-päivää ja kak- siviikkoisjaksosta yksi (1) X-päivä tasoittumiskauden sisällä muuna ajankohtana annettavaksi, jolloin siirretty X -päivä annetaan muuhun vapaaseen yhdistäen. Siirretty X -päivä rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa.

Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.

Työaika tasoitetaan joko päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita tasoittumiskauden aikana. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään 3 tasoitusvapaata. Tasoitusvapaat (TS) merkitään työvuoro- listaan ja ne rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita ja vuosilomaa ansaitta- essa sekä maksettaessa osakuukauden palkkaa.

Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.

ESIMERKKI 1. TYÖAJAN TASOITTUMINEN

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus on 6 kolmiviikkoisjaksoa. Tasoittumiskauden työtuntimäärä on yhteensä 6 x 114 tuntia eli 684 tuntia. Tasoittumiskauden aikana on annettu yhteensä 4 tasoitusvapaata.

1. jakso: 117 t ‌‌	2. jakso: 130 t	3. jakso: 115 t
3 X-vapaata	1 X-vapaa	3 X-vapaata
3 V-vapaata	3 V-vapaata	3 V-vapaata
		1 tasoitusvapaa
4. jakso: 86 t	5. jakso: 116 t	6. jakso: 120 t
5 X-vapaata	2 X-vapaata	4 X-vapaata
3 V-vapaata	3 V-vapaata	3 V-vapaata
3 tasoitusvapaata

2. Poissaolojen vaikutus

Poissaolon ajalta luetaan työaikajärjestelmään tehdyiksi työtunneiksi työvuo- rolistan mukaiset työtunnit. Mikäli työvuorolistaa ei ole laadittuna, luetaan jär- jestelmään tehdyksi työajaksi 7,6 tuntia työpäivää kohti ja 38 tuntia työviikkoa kohti. Vuosiloman ajalta luetaan tehdyksi työajaksi TES 11 § 4. kohdan mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus ja AP-vapaan osalta 7,6 tuntia.

3. Lisä- ja ylityö kaksi- tai kolmiviikkoisjaksolla

Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 130 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:

• 6 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan jaksolla 87 tunnin jälkeen teh- ty työ seuraavasti:

• 4 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavaa aikaa ei oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa

4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden ‌‌

Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä kor- vataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Mikäli työsuhteen päättyminen johtuu työnantajasta johtuvasta syystä, alijää- mää ei vähennetä. Mahdollinen lisä- ja ylityö korvataan kolmiviikkoisjärjestel- mässä keskimääräisen säännöllisen enimmäistyöajan ylittävistä työtunneista seuraavasti:

• keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä enimmäistyöajan ylittävät tunnit korvataan lisätyö- nä keskimääräiseen 80 tuntiin asti ja tämän ylittävältä määrältä ylityönä samoin periaattein.

ESIMERKKI 2. LISÄ- JA YLITYÖ TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ KESKEN TASOITTUMISKAUDEN

114 tunnin kokoaikatyöntekijän työsuhde päättyy kesken 18 viikon tasoittumiskau- den työnantajasta johtuvasta syystä kolmen kolmiviikkoisjakson jälkeen.

1. jakso: 130 t

2. jakso: 128 t

3. jakso: 108t

Jaksojen yhteenlaskettu työtuntimäärä on 366 tuntia eli keskimäärin 122 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. Lisätyötä on tällöin jaksoa kohti keskimäärin 6 tuntia (120- 114) ja jaksoja on toteutunut 3 kpl. Työntekijälle suoritetaan lisätyökorvauksena 3 * 6

tunnin eli 18 tunnin palkka. Ylityötä on jaksoa kohti keskimäärin 2 tuntia (122-120)

eli yhteensä 6 tuntia (3 * 2), joista puolet eli 3 tuntia korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja puolet eli 3 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.

5. Tasoittumiskauden päättyminen

Työntekijästä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää työntekijän palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korvataan kolmiviikkoisjärjestel- mässä tasoittumiskauden säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti:

• 6 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 tuntia 50 %:lla ja

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan lisä- ja ylityö seuraavasti:‌‌

• 4 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

ESIMERKKI 3. LISÄ- JA YLITYÖ TASOITTUMISJÄRJESTELMÄN PÄÄTTYESSÄ

Tasoittumiskauden pituus on 6 kolmiviikkoisjaksoa, jolloin tasoittumiskauden säännöllinen enimmäistyöaika on 684 tuntia. Ennen viimeisen kolmiviikkoisjak- son alkamista työntekijä on työskennellyt 643 tuntia. Viimeisellä kolmiviikkoisjak- solla olisi siten käytettävissä 41 tuntia (684 t-643 t). Työntekijä on kuitenkin tehnyt viimeisellä jaksolla 81 tuntia, jolloin lisä- ja ylityö (81 t – 41 t eli 40 t) korvataan seuraavasti:

• 6 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 tuntia 50 %:lla korotetulla palkalla ja

• 16 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla

5 b § Kokoaikatyöntekijän vuosityöaikajärjestelmä

Vuosityöaikajärjestelmän käyttöönotosta tulee sopia työpaikkakohtaisesti TES 22

§ mukaisesti työntekijän kanssa. Jos yrityksessä on luottamusmies, tulee työnan- tajan ennen vuosityöaikajärjestelmän käyttöönottoa selvittää järjestelmän käyt- töönottoon ja järjestelmään liittyvät periaatteet luottamusmiehelle.

Vuosityöaikajärjestelmään kuuluvaa työntekijää ei saa lomauttaa toimialalle tyy- pillisen palvelujen kysynnän vaihtelun perusteella.

1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

Kuukausipalkkaisissa työaikamuodoissa voidaan sopia työajan tasoittamisesta enintään 114 tuntiin kolmessa viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona (17 kolmiviikkoisjaksoa). Kolmiviikkoisjaksoa käytettäessä säännöllinen työaika saa olla enintään 136 tuntia.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä työaika tasoitetaan enintään 76 tuntiin kahdessa vii- kossa enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona. Kaksiviikkoisjaksoa käytettäessä säännöllinen työaika saa olla enintään 91 tuntia.

Vuosityöaikaa käytettäessä työnantajan on laadittava ohjeellinen vuosityöaika- suunnitelma, jonka mukaan työaika tasoittuu enintään 114 tuntiin (76 tuntiin) kutakin työaikajaksoa kohti tasoittumiskauden aikana. Työaikasuunnitelma on

pantava vähintään kahta viikkoa ennen sen käyttöönottoa nähtäville henkilö- kunnan ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan.‌‌

Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymisajankoh- ta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.

Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.

X-päiviä voidaan siirtää tasoittumiskauden sisällä, jolloin siirretty X-päivä anne- taan jonkun muun vapaan yhteydessä. Siirretty X-päivä rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa.

Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.

Työaika tasoitetaan antamalla erillisiä tasoitusvapaita tasoittumiskauden aika- na. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään 5 tasoitusvapaa- ta. Tasoitusvapaat (TS) merkitään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa ja maksettaessa osakuukauden palkkaa. Työntekijän aloitteesta voidaan vapaiden pitämisestä sopia toisin tasoit- tumiskauden aikana.

Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin. Tasoitusvapaalla tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

2. Poissaolojen vaikutus

3. Lisä- ja ylityö kaksi- tai kolmiviikkoisjaksolla

Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 136 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:

• 6 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan jaksolla 91 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:‌‌

• 4 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavaa aikaa ei oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.

4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden

• keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä enimmäistyöajan ylittävät tunnit korvataan lisätyö- nä keskimääräiseen 80 tuntiin asti ja tämän ylittävältä määrältä ylityönä samoin periaattein.

5. Tasoittumiskauden päättyminen

Työntekijästä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää työntekijän palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korvataan tasoittumiskauden sään- nöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti:

• 6 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 18 tuntia 50 %:lla ja

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan lisä- ja ylityö seuraavasti:

• 4 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla

• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja

• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.

6 § Arkipyhistä johtuvat ylimääräiset lisävapaapäivät (AP-vapaat)‌

1. Työntekijä ansaitsee ylimääräisiä lisävapaapäiviä (AP-vapaa) siitä lukien, kun hänen työsuhteensa on kestänyt yhdenjaksoisesti kuusi (6) kuukautta.

2. Työntekijä ansaitsee AP-vapaan jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta heinäkuuta lukuun ottamatta. Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katso- taan samat päivät kuin vuosiloman ansainnassa lukuun ottamatta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan kestoaikaa.

3. Tammi-kesäkuussa ansaitut AP-vapaat annetaan viimeistään joulukuun lop- puun mennessä ja elo-joulukuussa ansaitut AP-vapaat viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

4. Työnantajan on ennen AP-vapaan merkitsemistä työvuoroluetteloon kuultava työntekijän mielipidettä sen sijoittamisesta.

5. Ansaittuja AP-vapaita ei saa sijoittaa vuosiloman ajaksi.

6. Työvuorolistalle merkityn AP-vapaan pituus on vähintään 24 tuntia.

7. AP-vapaa ei vähennä kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa siltä palkanlas- kentajaksolta, johon se sijoitetaan.

8. AP-vapaan ajalta luetaan jakson työtuntimäärään tehdyksi työksi kokoai- katyöntekijän osalta 7,6 tuntia. Ylimääräinen lisävapaapäivä ei vähennä muita vapaapäiviä.

ESIMERKKI 1

114 tuntia kolmessa viikossa työskentelevälle kuukausipalkkaiselle työntekijälle on kolmiviikkoisjaksolle sijoitettu 13 työpäivää, 2 AP-vapaata sekä 3 X- ja V-vapaata.

Työntekijä on työskennellyt jaksolla yhteensä 120 tuntia. Koska AP-vapaiden ajalta luetaan tehdyksi työksi 15,2 tuntia ( 2 x 7,6 t), on jakson yhteenlaskettu tuntimäärä 135,2 tuntia. Työntekijälle suoritetaan lisätyökorvauksena 6 tunnin palkka sekä 15,2 tunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu palkka.

9. Niille tuntipalkkaisille työntekijöille, jotka ovat oikeutettuja AP-vapaisiin , korvauksen määrä lasketaan suhteellisesti siten, että ansaittavaa AP-vapaata edeltävien kahden kalenterikuukauden työaika jaetaan luvulla 58. Lyhennys maksetaan rahakorvauksena AP-vapaan ansaintakuukautta lähinnä seuraavan

palkanmaksun yhteydessä tai se annetaan palkallisena vapaana 3. kohdan mu- kaisesti. Vapaana annettu tuntimäärä luetaan jakson työtuntimäärään tehdyksi työksi kuten edellä.‌

ESIMERKKI 2

Tuntipalkkainen työntekijä on työskennellyt syyskuussa 120 tuntia ja lokakuussa 112 tuntia. Marraskuulta hän on ansainnut AP-vapaan, jonka määrä on 232 t (120+112)

/ 58 =4 tuntia. AP-vapaa maksetaan rahakorvauksena, jolloin työnantaja suorittaa joulukuun palkanmaksun yhteydessä 4 tunnin AP-korvauksen (yksinkertainen tuntipalkka).

10. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet AP‑vapaat korvataan rahana perustuntipalkalla.

7 § Palkkaus

1. Työntekijän palkka määräytyy jäljempänä olevien määräysten ja tämän työ- ehtosopimuksen liitteenä olevien vaativuusryhmittelyn ja palkkataulukkojen mukaisesti.

2. Palkkausmuotona on tuntipalkka. Kokoaikatyöntekijälle voidaan maksaa myös kuukausipalkkaa.

2.b. Työsuhteen alussa voi sekä kokoaikaisella että osa-aikaisella työntekijällä olla yksi enintään 7,6 tunnin palkaton perehdytyspäivä, mikäli työsuhteen on tarkoitus kestää vähintään yksi kuukausi.

3. Kun kokoaikatyöntekijän työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti kuusi kuu- kautta, tulee hänelle kuitenkin maksaa kuukausipalkkaa.

4. Kuukausipalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 159. Tuntipalkka saa- daan vastaavasti jakamalla kuukausipalkka luvulla 159.

5. Palkkataulukon tarkoittamaa kokemusaikaa laskettaessa otetaan huomioon saman työnantajan palveluksessa työskennelty aika. Kokemusaika lasketaan kuukausina.

Kokemusaikaa kertyy sellaisilta kalenterikuukausilta, joiden aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 10 työpäivää tai 76 tuntia.

Varsinaisen työssäoloajan lisäksi huomioidaan vuosilomalain 7 §:n mukainen työssäoloon rinnastettava poissaoloaika.

Kun työntekijä tulee oikeutetuksi seuraavan palvelusaikaportaan mukaiseen palkkaan, huomioidaan tämä seuraavan palkanlaskentakauden alusta lukien.‌‌‌‌‌

Mikäli työntekijän palkka palvelusaikaportaan täyttymisen jälkeen kuitenkin on suurempi kuin kyseisen palvelusaikaportaan mukainen taulukkopalkka, ei erillistä korotusta suoriteta.

6. Alle 18-vuotiaalle työntekijälle voidaan A- ja B-palkkaryhmissä maksaa työsuh- teen ensimmäisten neljän kuukauden ajalta 90 % asianomaisen palkkaryhmän palkasta.

8 § Työaika- ja olosuhdelisät

1. Sunnuntai- ja pyhätyö

Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vapunpäivänä ja itsenäi- syyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

2. Ilta- ja yötyölisä

Iltatyölisää maksetaan kello 18.00–24.00 välisenä aikana ja yötyölisää kello 24.00–

06.00 välisenä aikana tehdystä työstä palkkaliitteen mukaisesti. Sunnuntai- ja pyhäpäiviltä ilta- ja yötyölisä maksetaan kaksinkertaisena.

3. Luvanhaltijan edustajan lisä

Työnantajan määräämälle, alkoholilain mukaisena luvanhaltijan edustajana toi- mivalle työntekijälle maksetaan yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältä- viä alkoholijuomia anniskelevassa anniskelupaikassa vähintään vuoropäällikön taulukkopalkan (palkkaryhmä D) mukainen tuntipalkka niiltä tunneilta, joina työntekijä on työskennellyt luvanhaltijan edustajana.

4. Hälytystyö ja varallaolo

Työnantajan kutsuun perustuvasta työajan ulkopuolella tapahtuneesta yrityksen toiminnalle välttämättömästä huolto- ja korjaustyöstä maksetaan työhön käy- tetyn ajan lisäksi hälytysraha palkkaliitteen mukaisesti. Matkakustannukset korvataan 17 §:n mukaisesti.

Varallaolo korvataan maksamalla varallaoloajalta 27,5 % palkasta.

9 § Korotettu palkka ‌‌‌‌

1. Lisätyö

Lisätyötä on työ, jota kolmiviikkoisjaksossa tehdään työsopimuksen mukaisen työajan lisäksi 120 tuntiin saakka.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä lisätyötä on työsopimuksen mukaisen työajan lisäksi tehty työ 80 tuntiin saakka.

Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta ja lisätyötunneilta maksetaan korvauksena kultakin tunnilta perustuntipalkka.

2. Ylityö

Ylityötä on kolmiviikkoisjakson aikana 120 tuntia ylittävä työ.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä ylityötä on kaksiviikkoisjakson aikana 80 tuntia ylittävä työ.

Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

Ylityökorvauksena maksetaan kolmiviikkoisjärjestelmässä 120 ylittäviltä tun- neilta 18 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla koro- tettu palkka.

Kaksiviikkoisjärjestelmässä ylityökorvauksena maksetaan 80 ylittäviltä tunneil- ta 12 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Ylityön enimmäismäärä määräytyy työaikalain 19 §:n mukaisesti kuitenkin siten, että tarkastelujaksona on yksinomaan kalenterivuosi.

3. Vajaan jakson lisä- ja ylityö

Palkattoman poissaolon tai työsuhteen alkamisen tai päättymisen vuoksi va- jaaksi jäävän työaikajakson ylityökorvaukseen oikeuttava aika todetaan siten, että lasketaan, montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 7,6 tuntia pitempi. Keskimäärin 7,6 tuntia ylittäviltä tunneilta 8 tuntiin asti makse- taan lisätyökorvauksena peruspalkka. Keskimäärin 8 tuntia ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Mikäli kaksi- tai kolmiviikkoisjakso on jäänyt vajaaksi sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole ollut tiedossa työvuorolistaa laadittaessa, ei ylityökorvausta suoriteta.

4. Vapaapäivänä tehty työ ‌‌‌

V- tai X-päivänä sekä AP-vapaana tehtävästä työstä on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken.

V-päivänä tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu peruspalkka.

X-päivänä ja AP-vapaana tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu peruspalkka.

Lisäksi maksetaan sunnuntaityökorvaus, mikäli työ on tehty:

• sunnuntaina

• muuna kirkollisena juhlapyhänä

• vapunpäivänä

• itsenäisyyspäivänä.

V- tai X-päivänä tai AP-vapaana tehtyjä tunteja ei oteta huomioon jakson koko- naistuntimäärää laskettaessa.

Vajaan kolmiviikkoisjakson takia saamatta jäänyt lisävapaapäivä (X) korvataan korottamalla yhden työpäivän palkkaa 50 %:lla. Mikäli työpäivän pituus vaihte- lee, korvauksen määrä lasketaan keskimääräisen työajan mukaan.

5. Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen

Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa‑aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa‑ajan pituus lasketaan noudat- taen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauk- sesta. Vapaa‑aika on annettava neljän (4) kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

6. Esimiehet

Esimiehen kanssa voidaan sopia alla mainittujen lisien ja korotusten korvaami- sesta erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena:

• lisätyökorvaus

• ylityökorvaus

• sunnuntaityökorvaus

• ilta- ja yötyölisä

• luvanhaltijan edustajan lisä.

Kiinteän kuukausikorvauksen tulee kattaa yllämainittujen lisien ja korotus- ten työehtosopimuksen mukaisesti laskettu määrä toteutuneihin työtunteihin verrattuna.‌‌

Erilliseen kiinteään kuukausikorvaukseen ei voida sisällyttää viikkolepopäivältä, lisävapaapäivältä eikä AP-vapaalta maksettavaa korvausta.

Erillinen kiinteä kuukausikorvaus tulee huomioida palkankorotusten yhteydessä osana korotettavaa henkilökohtaista palkkaa. Erillinen kiinteä kuukausikorvaus tulee ottaa huomioon vuosilomapalkkaa tai -korvausta määrättäessä.

10 § Palkanmaksu

1. Kuukausipalkkaisille työntekijöille palkka maksetaan kerran kuukaudessa.

2. Muille kuin kuukausipalkkaisille työntekijöille palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa.

3. Palkanmaksun yhteydessä työntekijän tulee saada laskelma siitä, mistä eristä palkka muodostuu sekä miltä ajanjaksolta se maksetaan. Laskelmasta tulee il- metä säännöllisen työajan palkka, lisät, sunnuntai‑, ylityö- ym. korvaukset sekä perityn ay-jäsenmaksun määrä.

4. Palkanmaksun alkaessa tai päättyessä kesken kalenterikuukauden lasketaan osakuukauden palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 ja kertomalla näin saatu päiväpalkka palkalliseen jaksoon sisältyvillä, työvuorolistan mukaisilla työ-, sairausloma-, tasoitusvapaa- ja AP-vapailla.

Palkattoman poissaolon ollessa enintään 3 päivää, vähennetään täydestä kuukau- sipalkasta poissaoloajan palkka tuntipalkan mukaisesti laskettuna.

5. Työaikalisät ja -korvaukset on maksettava viimeistään kuukauden kuluessa asianomaisen työaikajakson päättymisestä lukien.

11 § Vuosiloma

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Vuosilomalain 7 §:ssä mainittujen työssäolopäivien veroisten päivien lisäksi täl- laisina päivinä pidetään myös työehtosopimuksen mukaisia palkallisia päiviä (kuten tasoitusvapaat ja AP-vapaat) sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n hallinnon kokouksiin osallistumispäiviä.

2. Xxxxx ei saa merkitä alkamaan tai päättymään siten, että ansaitut tai ansaitta- vaksi tulevat vapaapäivät menevät vuosiloman kanssa päällekkäin.

3. Kiertävästä tai kiinteästä vapaapäivien antamisjärjestelmästä voidaan poiketa.

4. Kukin maanantain ja perjantain välinen, vuosilomapäiväksi luettava päivä lyhentää 114 tunnin ja 76 tunnin työaikajärjestelmässä jakson työaikaa 7,6 tun- nilla. Jakson työaikaa lyhentävät vastaavalla tavalla myös vuosiloman sisälle maanantai-perjantai-päiville sijoittuvat kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäi- vä, vapunpäivä, jouluaatto ja juhannusaatto. Osa-aikatyöntekijällä vuosiloman ja edellä mainittujen arkipyhä- ja juhlapäivien lyhentävä vaikutus lasketaan edellä mainituin periaattein hänen työaikansa suhteessa.

5. Jos loma sijoittuu useamman kaksi- tai kolmiviikkoisjakson ajalle, lasketaan työaikaa lyhentävä vaikutus kunkin jakson osalta erikseen

6. Jos viimeinen vuosilomaan kuuluva päivä on lauantai, tulee tätä seuraava sun- nuntai järjestää vapaapäiväksi. Tämä vapaapäivä ei vähennä ansaittuja tai ansait- tavaksi tulevia vapaapäiviä.

ESIMERKKI.

Viimeinen vuosilomapäivä on lauantai, jolloin loman päättymistä seuraava sunnun- tai järjestetään vapaapäiväksi.

7. Vuosiloma ja vapaapäivät

Jos työntekijä on työskennellyt viikossa viisi työpäivää (maanantai-perjantai), ei vuosilomaa saa merkitä alkamaan lauantaina, vaan lauantai ja sunnuntai tulee merkitä V- ja X-päiviksi. Ensimmäinen lomapäivä on maanantai.

Jos loma alkaa viimeistään perjantaina, vapaapäiviä ei ole ansaittu.

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on maanantai, työntekijä ansaitsee sille viikolle kaksi vapaapäivää.

Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on tiistai, työntekijä ansaitsee sille viikolle yhden vapaapäivän.

Jos viimeinen vuosilomapäivä on keskiviikko tai myöhemmin, kyseiselle viikol- le ei ansaita yhtään vapaapäivää.

8. Vuosiloman vaikutus työaikaan

ESIMERKKI 1.

6 päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 114 t / 3 vkoa.

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee 5 * 7,6 tuntia eli yhteensä 38 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (114-38) = 76 tuntia.

ESIMERKKI 2.

18 päivän kesäloma, joka osuu kahdelle jaksolle. Säännöllinen työaika 114 t / 3 vkoa.

–

Ensimmäisessä kolmiviikkoisjaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, jolloin tämän jakson työaika lyhenee 5 × 7,6 tuntia eli yhteensä 38 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika yhteensä (114–38) = 76.

Toisessa kolmiviikkoisjaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoit- tuvia vuosilomapäiviä yhteensä 10 kpl, jolloin tämän jakson työaika lyhenee 10 × 7,6 tuntia eli yhteensä 76 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika yhteensä (114–76) = 38 tuntia.

ESIMERKKI 3. (HELATORSTAI)

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 5 x 7,6 t eli yhteensä 38 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy helatorstai, jonka jakson työaikaa lyhen-

tävä vaikutus on 7,6 t. Jakson jäljelle jäävä työaika (114-45,6) on yhteensä 68,4 tuntia.

ESIMERKKI 4. (JUHANNUS)

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 6 kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 6 x 7,6 t eli yhteensä 45,6 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy juhannusaatto, jonka jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,6 t. Jakson jäljelle jäävä työaika (114-53,2) on yhteensä 60,8 tuntia.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä jakson jäljellä oleva työaika lasketaan edellä selvitetyn periaattein suhteessa kaksiviikkoisjakson työaikaan (76 tuntia).

9. Lisä- ja ylityö vuosiloman sisältävällä työaikajaksolla

Mikäli vuosilomajakson työaikaa lyhentävän vaikutuksen ja jaksolla toteutuneen työajan yhteismäärä ylittää kolmiviikkoisjärjestelmää käytettäessä 114 tuntia, korvataan jakson lisä- ja ylityö seuraavasti:

• 120 tuntiin asti lisätyönä

• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla

Kaksiviikkoisjaksoa käytettäessä vastaava raja on 76 tuntia. Jakson lisä- ja ylityö korvataan 80 tuntiin asti lisätyönä ja tämän jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla koro- tetulla palkalla.

12 § Vuosilomapalkka, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus ‌‌

1. Vuosilomapalkka

I. Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaisen työntekijän loma-ajan päiväpalkka saadaan jakamalla lomalle lähtiessä voimassa oleva kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerro- taan ansaittujen lomapäivien määrällä.

Peruskuukausipalkan pohjalta laskettu vuosilomapalkka tasataan seuraavana palkanmaksupäivänä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaan lisätään lomanmääräytymisvuo- den aikana maksettujen iltatyö-, yötyö-, ja luvanhaltijan edustajan lisien sekä sunnuntaityökorvausten summasta:

Lomanmääräytymisvuoden (1.4.- 31.3.) aikana maksetut

Työsuhde jatku- nut alle vuoden

31.3. mennessä

Työsuhde jatkunut väh. vuoden 31.3. mennessä

• iltatyölisä

• yötyölisä

• sunnuntaityökorvaus

• luvanhaltijan edustajan lisä

9 %

11,5 %

II. Tuntipalkkaiset työntekijät

Lomapalkka on lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) ansiosta:

• 9 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden

• 11,5 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.

Lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden ansiosta, joka muodostuu:

a. työssäolon ajalta maksetusta palkasta (lukuun ottamatta yli- ja hätätyöstä maksettua korotusosaa) sekä

b. seuraavista vuosilomaa kerryttävien poissaolojen ajalta laskettavista lasken- nallisista palkkaeristä:

• sairausajalta maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 75 työpäivältä

• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta, kun sellaista annetaan lääkärin määrä- yksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, yhteensä enintään 75 työpäivältä

• ajalta, jonka työ on estynyt sairauden leviämisen estämiseksi annetun vi- ranomaisen määräyksen takia ‌

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomalaissa tar- kemmin määritellyltä ajanjaksolta sekä tilapäisen hoitovapaan ja pakotta- vista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta.

• lomautusajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden

• työehtosopimuksen mukaisen tilapäisen poissaolon ja lääkärintarkas- tuksen ajalta.

Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän työnteki- jän osalta laskennallista palkkaa lisätään sairaus- tai kuntoutusajalta jo makse- tun palkan lisäksi yhteensä enintään 105 kalenteripäivän ajalta lomanmääräy- tymisvuodessa ja lomautusajalta enintään 42 kalenteripäivän ajalta kerrallaan.

Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja so- vitun keskimääräisen kolmiviikkoistuntimäärän perusteella tai sen puuttuessa poissaolon alkamishetkeä edeltävän kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteu- tuneen työajan perusteella (kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä neljän kak- siviikkoisjakson perusteella). Huomioon otetaan myös poissaoloaikana tapahtu- neet palkankorotukset.

2. Lomaltapaluuraha

1. Maksamisedellytykset

Työntekijä on oikeutettu lomaltapaluurahaan:

• aloittaessaan xxxxx ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

• palattuaan työhön heti loman päätyttyä sekä

• lomapalkasta ja lomakorvauksesta siirtyessään vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Työhön palaamiseen rinnastetaan poissaolo, joka johtuu

• vuosilomalain 7 §:ssä mainitusta syystä

• työnantajan suostumuksesta

• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta

• ylivoimaisesta esteestä (julkinen kulkuneuvo rikkoontunut)

• työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomista

• reservin harjoituksista tai ylimääräisestä palveluksesta

• sairaudesta tai tapaturmasta

• kunnallisesta luottamustehtävästä, josta ei ole lain mukaan oikeutta kieltäytyä

• viranomaisen sairauden leviämisen estämiseksi antamasta määräyksestä

• muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan poissaolosta huolimatta on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle tällaiselta päivältä palkkaa

• lomauttamisesta ‌

• voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutukseen osallistumisesta

• koulutussopimuksen mukaisesta poissaolosta

Riittävää on, jos edellä lueteltu syy on ollut olemassa sinä päivänä, joka olisi ollut lomaltapaluupäivä.

Loman päättymishetkellä opintovapaalla, vuorotteluvapaalla tai hoitovapaal- la olevalle työntekijälle lomaltapaluuraha maksetaan hänen palattuaan työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin lain mukaisin perustein tehdyn muutoksen taikka työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta suorittamasta palanneelle lomaltapaluuraha suoritetaan siitä vuosilomapalkasta ja/tai vuosi- lomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palvelukseen lähtiessään.

Mikäli muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanotun työntekijän työ- sopimus päättyy vuosiloman aikana ja työntekijä on tästä syystä estynyt palaa- masta vuosilomaltaan työhön, on työntekijällä oikeus lomaltapaluurahaan pide- tyn tai pidetyksi sovitun vuosiloman osalta.

2. Suuruus

Lomaltapaluuraha on 50 % työehtosopimuksen mukaan lasketusta lomapalkasta.

Lomaltapaluuraha lasketaan loma-ajan rahapalkasta ottaen mukaan mahdolli- nen rahana maksettava luontoisetu kuten ravintoetu. Muita loman aikana an- nettavia luontoisetuja ei oteta huomioon.

Työntekijän saadessa lomapalkkansa prosentuaalisena hänellä on oikeus lomalta- paluurahaan vain lomapäiviä vastaavalta osuudelta vuosilomapalkasta.

3. Vuosilomapalkan ja lomaltapaluurahan maksaminen

Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista. Vaihtoehtoisesti vuosi- lomapalkka voidaan maksaa myös yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä pyydä lomapalkan maksamista ennen loman alkamista.

Lomaltapaluuraha maksetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.

4. Vuosilomakorvaus ‌‌‌

1. Vuosilomakorvaus työsuhteen kestäessä

Työntekijällä, joka sopimuksensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden ai- kana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle tästä syystä xxxxx täysiä lomanmääräytymiskuukausia, on oikeus lomapalkkaa vastaavaan lomakorvaukseen.

Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan, hänellä on oikeus saada vuosi- lomakorvaus viimeistään 30.9. mennessä.

Työntekijän lähtiessä suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan ansaittuja lomapäiviä vastaava lomakorvaus.

2. Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada vuosilomapalkan sijasta vuosilomakorvaus.

Jos työntekijä niinä kuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työs- sä yhteensä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia, eikä hän siltä ajalta ole saa- nut lomaa tai lomakorvausta, lasketaan nämä yhteen yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Työntekijälle, jolle ei ole kertynyt työsuhteen päättymishetkeen mennessä oi- keutta vuosilomaan kummankaan vuosiloman ansaintasäännön perusteella, maksetaan lomakorvauksena 9 % työssäoloajan ansiosta (lukuun ottamatta yli- tai hätätyöstä maksettua korotusosaa). Työsuhteen kestettyä vähintään vuoden korvaus on 11,5 % kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta lukien.

13 § Sairausajan palkka

1. Palkanmaksun edellytykset

Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, jos:

• työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja

• työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja

• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella tai

• työntekijä on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.

2. Ilmoitusvelvollisuus ja selvitys työkyvyttömyydestä ‌

Työntekijä on velvollinen viipymättä henkilökohtaisesti ilmoittamaan sairastu- misestaan työnantajalle tai tämän edustajalle. Henkilökohtainen ilmoitus tulee tehdä työnantajan ohjeistamalla tavalla. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoituksen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.

Työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, vastaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannuksista.

Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voi- daan esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan an- tamalla todistuksella edellyttäen, että

• kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. flunssa tai vatsatauti) ja

• työnantaja ei ole järjestänyt lääkäripalvelut sisältävää työterveyshuoltoa ja

• työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työkyvyttö- myysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärintodistus.

2 a Sairauspoissaoloista ilmoittaminen paikallisesti sopien

Paikallisesti TES 22 § mukaisesti voidaan sopia menettelystä, jossa työntekijällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin tai terveydenhoita- xxx xxxxxxxxxx. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoi- sia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä TES 13 § 2. kohdan mukaisesti.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo en- simmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelli- seksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloi- hin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.

Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:‌

• sopimuksen tavoitteet

• keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaustoimen- piteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisemmin todettu työkykyongelmia

• miten ja kenelle ilmoitus tehdään

• kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan

• menettelyn voimassaolo koeaikana

• menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaapäivien tai lomien yhteyteen

• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa työntekijä menettelyn pii- ristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperusteista väärinkäytöstapauksessa

• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa

• kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä

• lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä

• miten sopimuksen toteutumista seurataan.

2 b

Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta suostuttava muulloinkin lääkärintar- kastukseen työnantajan oman tai osoittaman lääkärin luona, jolloin työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

2 c

Sairauslomalla olevan työntekijän tulee noudattaa annettuja hoito-ohjeita sekä huolehtia siitä, ettei hän menettelyllään viivästytä työkykynsä palautumista.

3. Sairausajan palkkajaksot

Sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen kestoajan perusteella seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
alle 1 kk	–
1 kk – 2 kk	SVL:n karenssiaika eli sairastumis- päivä ja 9 seuraavaa arkipäivää
yli 2 kk	28 kalenteripäivää
yli 3 v	35 kalenteripäivää
yli 5 v	42 kalenteripäivää
yli 10 v	56 kalenteripäivää

4. Sairausajan palkan määrä ‌‌‌

Kuukausipalkkaiset työntekijät

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan peruskuukausipalkkaa palkalli- selta sairausajanjaksolta.

Sairausajan palkanmaksun keskeytyessä tai katketessa lasketaan osakuukauden palkka työehtosopimuksen 10 § 4. kohdan mukaisesti.

Tuntipalkkaiset työntekijät

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perustuntipalkka työvuorolistaan merkityiltä työtunneilta.

Ellei sairausajalle ole laadittu työvuorolistaa, maksetaan palkka poissaoloa edel- tävän kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutuneen työajan perusteella. Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä laskentaperusteena pidetään poissaoloa edeltävää neljää täyttä kaksiviikkoisjaksoa.

5. Sairausajan palkan maksutapa

Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen tältä ajalta työntekijälle tulevan sairauspäivärahan saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset ja valtuutuksen.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajan- jaksolta työntekijän saama sairauskorvaus (päiväraha tai siihen rinnastettava), joka maksetaan:

• tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutuslain tai

• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.

Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

6. Sairauden uusiutuminen

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaan maksetaan sairausajan palkka ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairas- tumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin vähintään sairausva- kuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

14 § Lääkärintarkastukset ‌‌‌

1. Lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työnantaja korvaa ansionmenetyksen seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että tarkastuksiin ja tutkimuksiin aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella ja nämä on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:

• sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkä- rin määräämä laboratorio- ja röntgentutkimus

• äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevat tarkastukset ja synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset

• valtioneuvoston asetuksen 1339/2006 tarkoittamat rintasyöpäseulontatutki- mukset ja kohdun kaulaosan syövän seulontatutkimukset

• äkillisen hammassairauden aiheuttaman toimenpiteen ajalta, jos hammassai- raus on aiheuttanut työkyvyttömyyden, jota on hoidettava saman päivän tai työvuoron aikana. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammas- lääkärin antamalla todistuksella.

Ansionmenetys korvataan myös työntekijän käydessä aikaisemmin todetun sai- rauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. eri- koisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen, esim. silmälasien hankkimiseksi

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

2. Lakisääteiset tarkastukset

Ansionmenetys korvataan myös työntekijän käydessä seuraavissa lakisääteisissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa:

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tar- koittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin tai säteilylakiin liittyvissä tutkimuksissa

• lainsäädännön edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirty- misestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välittömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.

15 § Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa ‌‌

1. Työntekijän oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen sekä osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuu- tuslain perusteella.

2. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhem- painvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

15 a § Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka

1. Äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan äitiysvapaan palkkana työnte- kijän peruspalkan ja hänelle maksettavan sairausvakuutuslain mukaisen päivä- rahan erotus vapaan kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta, jos

• työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään kaksitoista kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista ja

• työntekijä palaa työhön tai on estynyt palaamasta työhön 6. kohdassa maini- tusta syystä.

2. Tässä pykälässä mainituin edellytyksin maksetaan työntekijälle palkka 3 kuu- kauden ajalta adoptiovapaalta työntekijän adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen sekä enintään 6 arkipäivän pituiselta isyysvapaa-ajalta.

3. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä esittää luotettavan selvityksen hänelle maksettavasta päivärahan määrästä.

4. Palkka maksetaan työntekijälle yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä äitiysvapaan alkamisen jälkeen. Äitiysvapaan palkka lasketaan kuten sairausajan palkka (TES 13 §).

5. Jos äitiysvapaa alkaa ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun työntekijä on palannut takaisin työhön vähintään 6 kuukautta kestäneeltä muulta palkat- tomalta vapaalta kuin perhevapaalta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvolli- suutta äitiysvapaan ajalta.

6. Xxxxxx äitiysvapaa-ajalta palkkaa saanut työntekijä ei palaa työhön, saadaan äitiysvapaa-ajalta maksettu palkka periä takaisin. Takaisinperintäoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, kun työsuhde on perhevapaan aikana päättynyt työnte- kijästä itsestään riippumattomista syistä ja työntekijä on tästä syystä estynyt palaamasta työhön.

7. Jos päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan pie- nempänä kuin mihin työntekijällä olisi ollut sairausvakuutuslain mukaan oikeus, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee sillä päivärahalla tai sen osalla, joka on jäänyt suorittamatta työntekijästä johtuvasta syystä.‌

16 § Tilapäiset poissaolot

1. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta sairastuessa äkillisesti työntekijälle maksetaan palkkaa 1-3 kalenteripäivän pituiselta ajalta sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten mukaisesti, jos

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoi- tamiseksi ja

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta sekä

• poissaolosta on annettu työehtosopimuksen 13 §:n mukainen selvitys.

Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin lapsen kanssa yksin asuvalle on, että

• toisella lapsen kanssa vakituisesti asuvalla henkilöllä ei ole ansiotyönsä ja työaikansa, varusmiespalveluksen, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen, pakollisen reservin kertausharjoituksen tai pakollisten täydennyspalvelusten tai työttömyysturvalain mukaisen ja työttömyysturvae- tuuksien edellytyksenä olevaan työllistymistä edistävään palveluun tai vastaa- vaan toimenpiteeseen osallistumisen vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse ja

• toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys pyydettäessä.

Edellä oleva koskee myös yli 10‑vuotiasta vammaista lasta, jos hoidon järjestämi- sen tai hoidon tarpeellisuus sitä edellyttävät ja muut edellä olevat edellytykset täyttyvät.

2. Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudes- ta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta-arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen palkalliseen 1–3 päi- vän poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.

Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjeste- lyihin sekä hautajaisiin tarvittavaa aikaa. Lähiomaisia ovat avio- tai avopuoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar tai veli.‌

Yli päivän poissaolosta on pyydettäessä esitettävä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.

4. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa erässä 12 kuu- kautta, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60- vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröintipäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.

6. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten tai vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista. Kutsuntaan liittyvän lääkärintarkastuksen aiheuttaman poissaolon osalta nou- datetaan, mitä työntekijän oman sairauden toteamiseksi välttämättömästä lää- kärintarkastuksesta 14 §:ssä on todettu.

7. Työntekijälle maksetaan pakollisilta kertausharjoituspäiviltä tai siviilipalve- luslaissa tarkoitetulta täydennyspalvelusajalta palkan ja reserviläispalkan erotus.

8. Palvelualojen ammattiliiton sopimusalatoimikunnan, valiokunnan, hallituk- sen ja valtuuston jäsenellä on oikeus osallistua em. hallintoelinten kokouksiin sekä liittokokoukseen, ellei osallistumiselle ole erityistä työn järjestelyistä johtu- vaa painavaa estettä. Työntekijän tulee ilmoittaa kokoukseen osallistumisestaan mikäli mahdollista ennen ko. kokouksen ajankohdan sisältävän työvuorolistan laatimista tai niin pian kuin mahdollista sekä esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

9. Tämän pykälän 2–8 kohtien mukaisista poissaoloista työntekijän on sovittava työnantajan kanssa.

Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja.

17 § Matkakustannusten korvaus

Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, korvataan syntyneet matkakustannukset yrityksen oman matkustusohjesäännön tai sen puuttuessa verohallituksen verovapaata matkakustannusten korvausta koskevan päätöksen mukaisesti.

Matkustusohjesäännön perusteella suoritettavien korvausten ja päivärahojen maksuperusteisiin noudatetaan soveltuvin osin kulloinkin voimassa olevia ve- rohallituksen ohjeita.‌‌‌‌

18 § Työpaikkakokoukset

Palvelualojen ammattiliiton alayhdistykset ja työpaikalla olevat osastot tai vas- taavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä seu- raavin edellytyksin:

• kokouksen pitämisestä työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muus- sa paikassa sovitaan työnantajan kanssa kolme (3) päivää etukäteen, jos mahdollista

• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen hallinnassaan olevan kokouspaikan

• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.

Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

19 § Työpaikkakäynnit

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimihenkilö voi, sovittuaan siitä yrityksen johdon kanssa, käydä yhdessä työnantajan edustajan ja työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa tutustumassa olosuhteisiin työpaikalla.

Työpaikalla mahdollisesti esiintyvistä erimielisyyksistä voidaan työpaikkakäyn- nin aikana neuvotella vain, jos asianomaisen työnantajaliiton edustaja osallistuu neuvotteluun.

20 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja kustantaa työntekijöilleen ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on sovittu keskusjärjestöjen välillä.

21 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

Luottamusmiehen osalta noudatetaan MaRa-PAM luottamusmiessopimusta.

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työajan ulkopuolel- la suoritettavista tehtävistä korvausta seuraavasti:

Työntekijämäärä	Korvaus €/kk 1.5.2018 alkaen
20–199	70
200–299	104
300–399	131
400–499	158
500–599	175
600–699	191
700-	207

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstä vapautusajat

Pääluottamusmiehelle järjestetään luottamusmiessopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

Työntekijämäärä	Työstä vapautustunteja / 3 vkoa
30–50	6
51–70	9
71–90	12
91–110	14
111–150	20
151–200	25
201–300	38
301–400	52
401–500	69
501–800	104
yli 800	kokonaan työstä vapautettu

Työsuojeluvaltuutetulle järjestetään työsuojelun yhteistoimintasopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä vapautusta seuraavasti:

Työntekijämäärä	Työstä vapautustunteja / 3 vkoa
10–29	4
30–50	6
51–70	9
71–90	12
91–110	14
111–150	20

151–200 ‌	25
201–300	38
301–400	48
401–500	59
501–600	68
601–700	79
701–800	91
yli 800	kokonaan työstä vapautettu

Työntekijämäärät lasketaan seuraavalla tavalla:

• työntekijöiden lukumäärässä otetaan huomioon toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät sekä

• määräaikaisessa kokoaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden tekemät työpäivät kalenterivuoden aikana lasketaan yhteen ja muutetaan vastaamaan toistaiseksi voimassa olevan työntekijän työpäivien lukumäärää ja tämä las- kennallinen henkilömäärä lisätään edellisen kohdan lukuun

• osa-aikatyöntekijät huomioidaan heidän keskimääräisen työaikansa ja kokoai- katyöntekijöiden työajan osoittamassa suhteessa.

Työntekijämäärät lasketaan edellisen kalenterivuoden perusteella. Laskenta voidaan tehdä myös niin, että kalenterivuoden aikana tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 12 ja näin saatu määrä luvulla 159. Siten saatu luku vastaa laskennallista keskimääräistä kokoaikatyöntekijöiden lukumäärää.

22 § Työpaikkakohtainen sopiminen

Työpaikkakohtaisessa sopimisessa noudatetaan seuraavia määräyksiä, elleivät liitot toisin sovi:

1. Työpaikkakohtaisen sopimuksen tekeminen ei saa olla edellytyksenä työsopi- muksen solmimiselle eikä työpaikkakohtainen sopimus voi olla osa työntekijän työsopimusta.

2. Työnantajan aloitteesta tapahtuva ja muuta kuin kokonaista henkilöstöryh- mää tai noudatettavaa työaikajärjestelmää koskeva työpaikkakohtainen sopimus voidaan tehdä työntekijän kanssa vasta hänen koeaikansa päättymisen jälkeen

3. Sopijapuolina voivat olla toisaalta työnantaja tai hänen edustajansa, toisaalta työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei ao. työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu.

4. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

5. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräajaksi.‌‌

Toistaiseksi voimassaoleva sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Määräaikainen sopimus, joka on ollut voimassa yli 9 kuukautta, voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Sopimuksen, jolla on sinänsä työehtosopimusvaikutukset, päätyttyä noudate- taan alan työehtosopimuksen määräyksiä.

Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu joka tapauksessa sen loppuun.

23 § Työpaikkaruokailu

Työpaikka-aterian raha-arvo määräytyy verohallinnon vahvistaman luontoisetu- jen ennakonpidätysarvon mukaan.

Raha-arvo peritään työntekijän nettopalkasta, ellei paikallisesti toisin sovita. Aterioiden raha-arvo peritään seuraavasti:

• raha-arvo pidätetään palkanmaksukausittain työntekijän kokonaispalkasta,

josta on vähennetty vero

• työntekijä suorittaa raha-arvon mukaisen summan käteisenä

• työnantaja myy työntekijälle raha-arvon mukaisella hinnalla ateriakuponkeja.

Ateriointiaika on järjestettävä tämän työehtosopimuksen 5 § 2.4 - kohdan mukaisesti.

Aterian on oltava hyvin valmistettu, vaihteleva ja ravitseva.

24 § Työpuku

Työpuvun pitää olla siisti ja asianmukainen. Työnantaja luovuttaa työntekijän työkäyttöön:

• lainsäädännön tai viranomaisohjeistuksen edellyttämät työasut ja muut suoja-

vaatteet sekä välineet

• työpuvut, mikäli työnantaja esittää erityisiä vaatimuksia esimerkiksi työpuvun väriin, malliin tai yhtenäisyyteen.

25 § Jäsenmaksuperintä ‌‌

Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammatti- liiton jäsenmaksut työnantajan palkanmaksun yhteydessä, ja antaa vuoden päät- tyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

26 § Työhyvinvoinnin edistäminen

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallises- sa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin kehittäminen voi lisätä myös työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin rakentamiseen osallistuu koko työyhteisö.

Säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut ovat oleellinen osa työhyvinvoinnin edistämistä. Kehityskeskusteluissa käsitellään työntekijän työuraa ja työssä jak- samista fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden kannalta työntekijän yksilölli- set piirteet huomioiden. Samalla voidaan tarkastella työntekijän ikääntymisen mahdollisia vaikutuksia työkykyyn ja työtehtäviin.

Työpaikalle suositellaan laadittavaksi yhteistoiminnassa yrityksen työntekijöi- den kanssa työhyvinvointiohjelma tai toimenpiteet työhyvinvoinnin edistämi-

seksi. Toimenpiteitä voidaan käsitellä myös osana kehityskeskustelua. Toimenpiteissä voidaan huomioida esimerkiksi:

• työn hallinnan ja osaamisen varmistaminen.

• Johtamisen ja esimiestyön merkitys hyvän työilmapiirin luomisessa ja työky- vyn ylläpitämisessä.

• työaikajärjestelyjen ja työvuorosuunnittelun merkitys jaksamiselle.

• yö- ja vuorotyön aiheuttaman kuormituksen vähentäminen.

• vapaaehtoisen osa-aikatyön, vuorotteluvapaan ja osa-aikaeläkkeen tarjoamat mahdollisuudet.

• mahdollisuudet työn muokkaamiseen, keventämiseen ja työnkiertoon.

• työterveyshuollon tarjoamat palvelut.

• fyysisen työympäristön ja ergonomian parantaminen.

• terveellisten elämäntapojen merkitys hyvinvoinnille .

Tarkempia ohjeita työhyvinvointiohjelman laatimiseksi löytyy liittojen netti- sivuilta (xxx.xxxx.xx ja xxx.xxx.xx).

27 § Neuvottelujärjestys ‌‌‌

Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnanta- jan ja työntekijöiden kesken.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kahtena kappaleena erimielisyysmuis- tio. Paikallisten osapuolten on siirrettävä erimieliseksi jäänyt asia liittojen ratkaistavaksi.

Paikalliset neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa esityspäivästä ja liittoneuvottelut viimeistään kahden viikon kuluessa.

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi.

28 § Työrauha ja sopimusrikkomukset

Kaikki työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

29 § Sopimuksen voimassaoloaika

Sopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti. Helsingissä 26.3.2018

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

PÖYTÄKIRJA HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA ‌

Xxxx Xxxxxxxxx, 26.3.2018

Paikka Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimisto.

Läsnä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n edustajat.

1 § Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta ajanjaksolle 1.2.2018– 31.3.2020.

2 § Työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausi- ja tuntipalkkoja sekä taulukkopalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,8 prosenttia.

3 § Iltatyölisä korotetaan 1.5.2018 alkaen 1,06 eurosta 1,10 euroon ja

yötyölisä 2,10 eurosta 2,17 euroon sekä hälytysraha 8,91 eurosta

9,22 euroon.

4 § Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle työajan ulkopuolisista tehtävistä suoritettavaa korvausta korotetaan 1.5.2018 alkaen

3,5 prosenttia.

5 § Työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausi- ja tuntipalkkoja sekä taulukkopalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,7 prosenttia.

G § Osapuolet ovat sopineet liitteen 1 mukaisista tekstimuutoksista. Tekstimuutoksissa huomioidaan myös 1.3.2018 voimaan tulleet alkoholilain muutokset.

7 § Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on uudistaa sekä yhdenmukaistaa pääluottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua koskevat vapautusaika – ja korvaustaulukot. Työryhmä selvittää myös mahdollisuudet paikkakuntakalleusluokituksen poistamiseen ja palkkataulukkojen yhdenmukaistamiseen.

Helsingissä 26.3.2018

MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

PAIKKAKUNTAKALLEUSLUOKITUS ‌

Sopimuksen osana noudatetaan 1.5.2010 lukien alla olevaa kalleusluokitusta. Kuntarajat määräytyvät 1.5.2010 voimassa olevan tilanteen mukaan.

I Kalleusluokka

Enontekiö Länsi-Turunmaa

Espoo Muonio

Helsinki Oulu

Hyrynsalmi Pelkosenniemi

Hyvinkää Pello

Hämeenlinna Posio

Ii Ranua

Inari Ristijärvi

Joensuu Rovaniemi

Jyväskylä Xxxxx

Xxxxxxxxx Savukoski

Kauniainen Simo

Kemi Sodankylä

Kemijärvi Tampere

Keminmaa Tervola

Kerava Tornio

Kirkkonummi Utsjoki

Kittilä Vaasa

Kolari Vantaa

Kuhmo Ylitornio

Kuopio kaikki Ahvenanmaan kunnat Kuusamo

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

Palkkaliitteessä mainitut palkat ovat vähimmäispalkkoja, ja niitä voidaan korot- taa työntekijän taitavuuden, työtehon, ahkeruuden, kielitaidon ja työkokemuk- sen ym. seikkojen perusteella.

PALKKARATKAISU 1.5.2018 ‌‌

Työntekijöiden ja esimiesten henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,8 %.

Taulukkopalkat 1.5.2018 lukien

Palkkaryhmä A (perustehtävät)

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: apulainen, lipunmyyjä, siivous- ja puistotyöntekijä, pelinhoitaja, ajolaitteenhoitaja tai -kuljettaja, eläintenhoitaja, grilli-, kahvila- ja kioskimyyjä, järjestyksen ylläpito, allasvalvoja.

A-ryhmä	0–6 kk	6–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	7,37	8,09	9,05	9,39	9,70	10,04
II PKL	7,25	7,97	8,91	9,25	9,58	9,92

Palkkaryhmä B (ammattitehtävät)

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: kokki, tarjoilija (ei anniskella yli 5,5 tilavuusprosent- tia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia, kahvila), huoltomies, ratatyöntekijä, toimistotyöntekijä, allasvalvoja (pätevyys), vaativa eläintenhoito, siivooja, ker- roshoitaja, vaativa ajolaitteen hoito tai kuljetus, ryhmäopas, infopisteen hoitaja, ajolaitetauottaja.

B-ryhmä	0–6 kk	6–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	8,41	9,19	10,39	10,59	10,79	10,98
II PKL	8,33	9,08	10,27	10,52	10,72	10,89

Palkkaryhmä C (itsenäiset ja vastuullisemmat ammattitehtävät)

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: tarjoilija, kokki (anniskellaan yli 5,5 tilavuuspro- senttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia), kone-, sähkö- tai LVI-asentaja, kirvesmies, puuseppä, myyntisihteeri, vaativa toimistotyö, eläintarhanhoito, pal- kanlaskenta, vartija, kenttä- tai pistevastaava, kausiesimies, vuoro- tai kenttä- päällikkö ja muun kuin yli 5,5 -tilavuusprosenttisia alkoholijuomia anniskelevan kahvila-ravintolan vuoropäällikkö C + 5 %.

C-ryhmä	0–6 kk	6–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	8,99	10,06	11,37	11,63	11,86	12,09
II PKL	8,81	9,86	11,15	11,37	11,66	11,89

Palkkaryhmä D (asiantuntija- ja esimiestehtävät)

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: myyntineuvottelija, markkinointisuunnittelija, yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia anniskelevan ra- vintolan vuoropäällikkö, asiakaspalvelupäällikkö, kenttä- ja turvallisuuspäällik- kö, teknisen tuen päällikkö, järjestelmäylläpito, kahvilan päällikkö (ei anniskella yli 5,5 – tilavuusprosenttisia alkoholijuomia).

D-ryhmä	0–1 v.	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	11,70	13,05	13,39	13,68	14,00
II PKL	11,51	12,89	13,21	13,50	13,79

Palkkaryhmä E (vaativat asiantuntija- ja esimiestehtävät)

Tyypillisiä työtehtäviä ovat: yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia anniskelevan ravintolan ravintolapäällikkö, keittiömestari, yli 5,5- tilavuusprosenttisia alkoholijuomia anniskelevan ravintolan vastaava hoitaja ja huollon työnjohtaja.

E-ryhmä	0–1 v.	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	12,99	14,52	14,88	15,25	15,61
II PKL	12,76	14,26	14,58	14,92	15,27

Palkkataulukot on laadittu ainoastaan tuntipalkkoina. Kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 159.

Lisät

Iltatyölisä 1,10 €/ tunti

Yötyölisä 2,17 €/ tunti Hälytysraha 9,22 €

PALKANKOROTUKSET 1.5.2019 ‌‌

Työntekijöiden ja esimiesten henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,7 %.

Taulukkopalkat 1.5.2019 lukien

Palkkaryhmä A (perustehtävät)

A-ryhmä	0–6 kk	6–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	7,50	8,23	9,20	9,55	9,86	10,21
II PKL	7,37	8,11	9,06	9,41	9,74	10,09

Palkkaryhmä B (ammattitehtävät)

B-ryhmä	0–6 kk	6–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	8,55	9,35	10,57	10,77	10,97	11,17
II PKL	8,47	9,23	10,44	10,70	10,90	11,08

Palkkaryhmä C (itsenäiset ja vastuullisemmat ammattitehtävät)

C-ryhmä	0–6 kk	6–12 kk	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	9,14	10,23	11,56	11,83	12,06	12,30
II PKL	8,96	10,03	11,34	11,56	11,86	12,09

Palkkaryhmä D (asiantuntija- ja esimiestehtävät)

D-ryhmä	0–1 v.	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	11,90	13,27	13,62	13,91	14,24
II PKL	11,71	13,11	13,43	13,73	14,02

Palkkaryhmä E (vaativat asiantuntija- ja esimiestehtävät)

E-ryhmä	0–1 v.	yli 1 v.	yli 2 v.	yli 5 v.	yli 10 v.
I PKL	13,21	14,77	15,13	15,51	15,88
II PKL	12,98	14,50	14,83	15,17	15,53

Palkkataulukot on laadittu ainoastaan tuntipalkkoina. Kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 159.

Olosuhdelisät 1.5.2019 alkaen ovat:

Iltatyölisä 1,10 € / tunti

Yötyölisä 2,17 € / tunti

Hälytysraha 9,22 €

Document Metadata

Table of Contents

HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata