Edunvalvonta Mallilausekkeet

Edunvalvonta. Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei ky- kene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Lapselle tulee lastensuojeluasioissa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos • on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asi- assa; ja • edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle (yli 18-vuotiaille) tai alle 18 v. lapselle van- hempien rinnalle hoitamaan raha-asioita. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhousviranomaisena toimiva maist- raatti, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse. Holhousviranomaisena toimiva maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin ovat siitä yksimieliset. Muutoin edunvalvojan määrää tuomioistuin. Edunvalvojan määrää- misestä aiheutuneista kustannuksista sekä edunvalvojan palkkiosta ja kustannuksista vas- taa se kunta, joka on vastuussa lastensuojelun järjestämisestä. Edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä annettava vuositilitykset maistraatille.
Edunvalvonta. Jos toimeksiantajana on edunvalvonnassa oleva henkilö, toimeksiantosopimuksen allekirjoitta- jana on syytä olla edunvalvoja. Välitysliikkeen on todettava edunvalvontasuhteen olemassaolo. Jos toimeksiantajana on alaikäinen, toimeksiantosopimuksen allekirjoittajina ovat edunvalvojat (yleensä huoltajat). Edellä mainituissa tilanteissa osapuolten kanssa on myös jo ennakkoon käytävä läpi tarpeelli- nen lupaprosessi ja huomioitava lupaprosessin kesto.
Edunvalvonta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ensisijainen velvollisuus on huolehtia per- hehoidossa olevan lapsen oikeuksien ja edun toteutumisesta. Sosiaalityöntekijän tulee koko lastensuojeluprosessin aikana arvioida, onko lapselle tarpeen hakea lastensuojelun edunvalvojaa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä johtaa lastensuojeluprosessia, mutta hän ei voi käyttää lapsen puhevaltaa. On tärkeää muistaa, että edunvalvoja määrä- tään tiettyyn asiaan nimenomaan huoltajan sijaan käyttämään lapsen puhevaltaa, ei sosi- aalityöntekijän tilalle. Edunvalvojan määrääminen ei vaikuta millään tavalla sosiaalityönte- kijän lakisääteisiin velvoitteisiin suhteessa lapseen, tämän tapaamiseen, kuulemiseen ja mielipiteen selvittämiseen. Lapselle tulee lastensuojeluasioissa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos • on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi toimia puolueettomasti tai muuten lapsen edun mukaisesti; ja • edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Lastensuojelun edunvalvojan tehtävänä on toimia lapsen puolueettomana edustajana käyttäen lapsen puolesta vastaavaa puhevaltaa kuin huoltajalla olisi siinä lastensuojelu- asiassa, johon hänet on määrätty. Tuomioistuimen antamasta määräyksestä ilmenee, mi- kä on edunvalvojan toimivalta ja tehtävät lapsen asiassa. On mahdollista, että edunvalvoja määrätään koko lastensuojeluasiaan siihen saakka, kunnes lapsen lastensuojeluasiakkuus päättyy esim. täysi-ikäistymiseen. Edunvalvojalla on asiassa, johon hänet on määrätty, samat asianosaisen oikeudet kuin huoltajalla on yleensä. Tätä kautta hänellä on oikeus saada lasta koskevat asiakirjat ja käyttää lapsen puhevaltaa tämän asiassa. Edunvalvojaa tulee kuulla lasta koskevia päätöksiä tehtäessä. Edunvalvoja tapaa lasta ja tutustuu tämän elämäntilanteeseen sekä osallistuu asiakassuunnitelmaneuvotteluihin. Edunvalvoja huo- lehtii siitä, että lapsen mielipiteet ja toivomukset tulevat esille lastensuojelun työskentelys- sä ja päätöksenteossa sellaisina kuin lapsi itse tuo ne esiin silloin, kun se on lapsen iän ja ilmaisukyvyn puolesta mahdollista. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhousviranomaisena toimiva digi- ja väestötietovirasto, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse. Holhousviran- omaisena toimiva digi- ja väestötietovirasto voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosi- aalihuollosta vastaava toimielin ovat siitä yksimieliset. Muutoin edunvalv...
Edunvalvonta. Stimuluksen koulutuspoliittinen vastaava huolehti jäsenistön puolesta edunvalvonnallisesta yhteydenpidosta psykologian laitoksen kanssa sekä muiden ainejärjestöjen edunvalvojien kanssa, tiedotti opiskelijoita heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan esimerkiksi lettukestien (LeSoKo) lomassa ja toimi viestintäkanavana jäsenistön, laitoksen ja sektoriedustajien välillä esimerkiksi kurssipalauteasioissa. Tänä vuonna Stimuluksen jäsenet olivat tervetulleita kuuntelemaan ja kommentoimaan yhteen laitoskokoukseen syksyllä ja kahteen keväällä. Edustajiamme osallistui työryhmien opiskelijajäseninä psykologian laitoksen sektoreiden (KV-, persoonallisuus- ja työ-, kehitys-, neuro-, kliinisen psykologian ja metodiopintojen sektorit) kokouksiin sekä opetuksen kehittämisen työryhmään, laitos- ja tiedekuntaneuvoston kokouksiin ja JYYn valiokuntien toimintaan. Sektoriedustajamme olivat sektorikokouksissa mukana käsittelemässä kurssipalautteita, joiden pohjalta opetusta kehitetään. Kurssipalautteiden käsittelyä parannettiin yhteistyössä laitoksen kanssa nykyiset tietoturvavaatimukset huomioiden. Stimulus teki yhteistyössä henkilökunnan kanssa kandi- ja gradupalautekyselyn, jonka tulokset esiteltiin opiskelijoille ja henkilökunnalle syksyn 2021 laitoskokouksissa. Sen avulla kehitettiin ohjauskäytäntöjä, kehitettiin kandi- ja gradupäiviä sekä yhtenäistettiin ohjaussopimuksen käyttöä. Jälkimmäistä kehitettiin vielä erikseen yhteistyössä laitoksen kanssa siten, että ohjaussopimus tulisi käydä läpi ennen tutkielmaprosessin aloitusta ja yhteenveto sopimuksesta kirjata ylös esimerkiksi sähköpostiin. Xxxxxxxxxxx etuja valvoi myös kaksi edustajaa SPOL:ssa ja kaksi edustajaa KePsy:ssä. Vuonna 2021 Stimuluksen kautta jäsenten oli mahdollista osallistua alla lueteltuihin tapahtumiin. Koronapandemia vaikutti erityisesti tapahtumien järjestämiseen ja lukuisia suunniteltuja tapahtumia jouduttiin perumaan muun muassa ylioppilaskunnan, yliopiston ja viranomaisten suositusten mukaisesti. Stimulus noudatti toiminnassaan elokuussa 2020 luotuja Stimuluksen toimintaperiaatteita koronapandemian suhteen. Toiminnassa painotettiin vastuullisuutta ja riskien välttämistä. Etätapahtumat keräsivät vaihtelevasti osallistujia, mutta esimerkiksi vapun tapahtumat saivat osakseen suuren suosion. Marraskuussa järjestettiin Stimuluksen 60-vuotisjuhlat, jotka saivat kehuja niin jäsenten kuin kutsuvieraiden puolesta. Alla koonti tapahtumista uusimmasta vanhimpaan: Ajankohta Tapahtuma Tyyppi 8.12.2021 klo. 14...
Edunvalvonta. Edunvalvontapalkkio otetaan laskelmassa täydentävän tuen menona huomioon. Lisäksi huomioidaan maistraatin edunvalvonnan käsittelymaksut. Mikäli edunvalvontapalkkio on huomioitu asumispalvelun asiakasmaksun laskelmassa kuukausittaisena menona, niin maksuun ei myönnetä erikseen täydentävää toimeentulotukea.
Edunvalvonta. Käytäessä lokerolla ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun vuokraajalle on määrätty edunvalvoja tai vuokraajan antaman valtuutuksen nojalla valtuutetun hakemuksesta on vahvistettu edunvalvontavaltuutus, lokeron sisältö on luetteloitava kohdassa 5.2.1 mainitulla tavalla.
Edunvalvonta 

Related to Edunvalvonta

  • Valvonta Vastaanoton valvonta ja ohjaus kuuluu Maahanmuuttovirastolle. Valvontaa tehdään vastaanottojärjestelmän valvontaohjelman mukaisella tavalla.

  • Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos on vesihuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella.

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijapuolet ovat vastuussa sopimuksen 9 §:ssä määrättyjen perusteiden mukaisesti.

  • Salassapitovelvollisuus Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

  • Työvuoroluettelo Työnantajan on laadittava ja annettava työvuoroluettelo työntekijöille tiedoksi vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Työvuoroluettelo on pidettävä työntekijöiden nähtävillä. Pöytäkirjamerkintä: Mikäli työvuoroluettelo tehdään sähköiseen järjestelmään (esim. ajan- varausjärjestelmään) on siitä annettava työntekijöille kirjallinen versio tiedoksiantopäivänä. Työvuoroluettelon merkitään työ- ja vapaapäivät, työn alkamis- ja päättymis- ajankohdat sekä ruokatauko. Työvuoroluetteloa voi muuttaa vain yhteisellä sopimuksella. Alle 4 tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu pe- rusteltu syy tätä edellytä. Työntekijän sairaus- ym. poissaolot eivät aiheuta muutoksia hänen työvuoroluetteloonsa. Työhönsidonnaisuusaika Työhönsidonnaisuusaika lasketaan työajan alkamisesta sen päättymiseen. Työhönsidonnaisuusaika (työpäivän pituus) saa olla enintään tunnin pidempi kuin työaika. Työhönsidonnaisuusajasta voidaan sopia paikallisesti toisin (TES 52§) työnteki- jän ja työnantajan kesken. Työhönsidonnaisuusaika ei kuitenkaan voi ylittää 10,5 tuntia Työajan sijoittelu Työntekijän säännöllinen työaika voidaan sijoittaa liikkeen aukioloaikojen puitteisiin. Työaika voidaan sopia alkavaksi 15 minuuttia ennen liikkeen avaamista ja päät- tyväksi viimeistään 2 tuntia sulkemisajan jälkeen. Työskentely sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä edellyttää työntekijän työsopimuksella tai muuten antamaa suostumusta. Lepoaika Säännöllisen työajan ollessa yli 6 tuntia työntekijällä on oikeus vähintään tun- nin kestävään lepoaikaan, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpai- kalta. Lepoaikaa voidaan lyhentää yrityskohtaisella sopimuksella enintään 30 minuutilla. Lepoaikaa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun. Työntekijälle annetaan työn lomassa vähintään yksi kahvitauko, jos työntekijän työaika on 4—6 tuntia ja lepoajan lisäksi kaksi kahvitaukoa, jos työntekijän työ- aika on yli 6 tuntia. Ruoka- ja kahvitaukoja annettaessa työnantajan on huolehdittava, että ne voidaan käytännössä pitää.

  • Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita Vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun tahallisuus ja huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet. Mikäli vakuutuksenottaja on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastettava vakuutuksenottaja, voidaan vastuuvakuutuksessa korvausta alentaa tai se evätä vakuutetun huolimattomuuden takia vain, jos vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella taikka, milloin hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut laiminlyöntiin. Vastuuvakuutuksesta korvausta ei alenneta eikä evätä vakuutetun huolimattomuuden takia. Jos vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, taikka milloin hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut laiminlyöntiin voidaan korvausta kuitenkin myös vastuuvakuutuksessa alentaa tai korvaus evätä kokonaan. Vakuuttaja suorittaa kuitenkin vakuutetun menettelystä huolimatta korvauksena vastuuvakuutuksesta luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota vahinkoa kärsinyt ei ole saanut perityksi vakuutetulta. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tahallaan.

  • Kauppahinta Kauppahinta on osapuolten kesken sovittu hinta. Myyjällä on kuitenkin oikeus tarkistaa kauppahintaa jäljempänä kohdassa 4.3. määritellyillä edellytyksillä. Ellei hintaa ole sovittu niin kauppahinta on myyjän veloittama käypä hinta.

  • Työtuntijärjestelmä Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä sään- nöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika ta- soittuu säännölliseen määräänsä. Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektii- vinen. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuoden, pääsääntöi- sesti kalenterivuoden, pituinen ajanjakso. Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel- mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjes- telmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi. Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkole- po), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käy- tössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pi- detään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäi- väksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.

  • Ammattitaidon ylläpitäminen Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.