Esiopetus Mallilausekkeet

Esiopetus. Esiopetuksen maksuosuudet hoidetaan kotikuntakorvausjärjestelmän kautta. Mikäli sijaintikunta on hakemuksesta myöntänyt lapselle päivähoitopaikan, sopimuskunta maksaa hoitopaikasta erikseen sovitulla tavalla.
Esiopetus. Perusopetuslakiin (628/1998) tehdyn muutoksen (1288/1999) myötä kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kaikkien kuntien velvollisuus antaa esiopetusta alkoi 1.8.2001. Maksuttomaan esiopetukseen, jonka laajuus on vähintään 700 tuntia, osallistuminen on vapaaehtoista. Esi- opetusta voidaan järjestää koulussa, päivähoitopaikassa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetukseen sovelletaan perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä. Esiopetuksen kieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi opetus- ta voidaan antaa muulla kielellä. Jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on kunta velvollinen järjestämään esiopetusta erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Kunnan tulee huolehtia, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen-, ruotsin tai saamenkielellä.
Esiopetus. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella, esiopetus sen osana, luodaan edelly- tykset lapsen kasvulle, tasapainoiselle kehitykselle ja hyvälle elinikäiselle oppimiselle. Se on perusta lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja terveydelle. Suo- messa esiopetuksen tehtävänä on taata kaikille lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen ja tasoittaa kouluvalmiuksissa havaittuja eroja, jotka ovat yhteydessä lapsen oppimisen edellytyksiin ja myöhempään koulumenestyk- seen.
Esiopetus. Perusopetuslain 4 §:n mukaisen esiopetuksen järjestämisestä vastaa oppilaan asuinkunta, ellei asiasta erikseen ole muuta sovittu.
Esiopetus. Perusopetuslain 4 §:n mukaisen esiopetuksen järjestämisestä vastaa oppilaan asuinkunta. Lisäksi asuinkunta järjestää oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille.

Related to Esiopetus

  • Suojavaatetus 1. Työnantaja luovuttaa työntekijän käyttöön suojakypärän alussuojuksen (kypärämyssy). Sen tulee suojata kylmyydeltä ja vedolta. Työntekijä huolehtii myssyn puhtaanapidosta. Työsuh- teen lakatessa työntekijän tulee palauttaa kypärämyssy työnan- tajalle. 2. Työnantaja luovuttaa työntekijän käyttöön suojapuvun työsuhteen alkaessa. Työntekijä huolehtii suojapuvun puhtaanapidosta. Työsuh- teen lakatessa työntekijän tulee palauttaa viimeksi saatu suoja- puku työnantajalle. Suojapukuja annetaan kahdet kalenterivuo- dessa. Työnantajan ja työntekijän niin sopiessa voi työnantaja suoja- puvun takin ja housujen sijasta luovuttaa työntekijälle kahdet housut. Työnantaja luovuttaa työntekijän käyttöön työhön soveltuvat turvajalkineet työsuhteen alkaessa. Turvajalkineita annetaan yh- det kalenterivuodessa. Jalkineita on käytettävä työskenneltäes- sä. Työsuhteen lakatessa työntekijän tulee palauttaa viimeksi saadut jalkineet työnantajalle. Turvajalkineita ei kuitenkaan tarvitse luovuttaa lomiensa ai- kana töissä oleville opiskelijoille. 3. Työnantaja vakuuttaa työntekijän vaatteet ja työvälineet työpaikalla tulipalon varalta ja on vastuussa niiden säilymisestä työpaikalla mikäli niitä säilytetään työnantajan tarkoitukseen varaamassa paikassa, johon työnantajan on hankittava lukko. Mikäli työntekijän vaatteet, käsineet tai jalkineet turmeltuvat hänen käsitellessään työssään happoja tai muita kemikaaleja il- man että vaatteita voitaisiin kohtuudella puhdistaa käyttökelpoi- siksi, työnantaja maksaa näin turmeltuneista vaatteista korvauk- sen. ❑ Pöytäkirjamerkintä: Suojavaatteiden hankinnassa on huomioitava työturval- lisuus, työolosuhteet (esim. lämpötila) sekä haalareiden ja kenkien sopiva koko ja malli työntekijöittäin. 4. Työnantaja hankkii vahvuuksilla olevat suojalasit (stan- dardi EN 167) niille työntekijöille, jotka työssään tarvitsevat ja käyttävät vahvuuksilla olevia silmälaseja.

  • Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. 2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella: Lomapäivien kerroin Lukumäärä 2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64,8 10 72,0 11 79,2 12 86,4 13 94,0 14 101,6 15 108,8 16 116,0 17 123,6 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 22 162,4 23 170,0 24 177,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 28 207,2 29 214,8 30 222,4 Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 loma- päivää kohden. Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

  • Vahinkoilmoitus Joko vakuutuksenottajan tai vakuutetun pitää tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle välittömästi, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. Vakuutusyhtiö ei korvaa edellä mainittujen määräaikojen jälkeen ilmoitettuja vahinkoja.

  • Vahinkovakuutus Yhtiö voi alentaa korvausta tai jättää sen kokonaan maksamatta, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa joko tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä. Tällöin otetaan huomioon, mikä merkitys väärällä tai puutteellisella tiedolla on ollut vahingon syntymiseen tai laajuuteen. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun antaman väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmaksun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja oikean ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskorvauksen alentamiseen.

  • Lomautus Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen. Määräaikaisessa työsuhteessa ole- van osalta noudatetaan työsopimuslain määräyksiä.

  • Sopimusmuutokset JYSE luvussa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa Sopimusta.

  • Vuosilomapalkka Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista. Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräyty- misvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja ker- tojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden pal- kanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa. Vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuosilomalain laskentasääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c – e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korotetaan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,38 % kutakin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.

  • Sopimuksen osapuolet Vuokralainen Suomen Saaristokuljetus Oy (2538283-4) Vuokranantaja Helsingin kaupunki / Kulttuuri ja vapaa-aika / Liikunta / Ulkoilupalvelut (0201256-6)

  • Vahinkotapahtuma Mikäli vuokra-alueella oleva vuokralaisen omistama rakennus tuhoutuu vahin- kotapahtumassa joko kokonaan tai osittain, vuokralaisen on rakennettava tu- houtuneen tilalle entistä vastaava rakennus. Rakennustyö on aloitettava yh- dessä vuodessa ja loppuunsaatettava kolmessa vuodessa vahinkotapahtu- masta lukien. Naantalin kaupunginhallitus voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettuja määräaikoja.

  • Palkankorotukset 2.1. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2022 Vuosi 2023 2.2. Yrityskohtaisesti toteutettavan palkankorotuksen suuruus ja ajankohta