Hallituksen kokoonpano. Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään xx (xx) ja enintään xx (xx) jäsentä. Hallitus valitsee varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, ellei varsinainen yhtiökokous ole asiasta päättänyt jo hallituksen valinnan yhteydessä. Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Tavoiteltavaa on, että yhtiön hallitus koostuu henkilöistä, joilla on riittävä ja monipuolinen osaaminen ja toisiaan täydentävä kokemus sekä asiantuntemusta ja kykyä yhtiön toimivan johdon ohjaamiseen ja tukemiseen. Tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna sekä asiantuntemus että osakkeenomistajan näkökulma. Hallituksen jäseneksi ei voida valita oikeushenkilöä eikä alaikäistä tai sitä, jolle on määrätty edunvalvoja, tai jonka toimikelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa tai määrätty liiketoimintakieltoon. Hallituksen kokoonpanossa noudatetaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia. Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista, ansionmenetyskorvauksista ja matkakustannusten korvaamisesta.
Hallituksen kokoonpano. Ellei yhdistyksen syyskokous toisin päätä, kuuluvat hallitukseen puheenjohtajan lisäksi sihteeri, talousvastaava, ulkoasiainvastaava, opintovastaava, tiedotusvastaava, tapahtumavastaava, toimitilavastaava, yrityssuhdevastaava sekä valmennuskurssivastaava. Tässä hallinto-ohjesäännössä luetellaan hallituksen oletuskokoonpanon tehtävät. Mikäli yhdistyksen syyskokous päättää poiketa oletuskokoonpanosta, tulee yhdistyksen kokouksessa päättää erikseen valittavien henkilöiden tehtävistä hallituksessa.
Hallituksen kokoonpano. Yhtiökokous valitsee Yhtiön hallituksen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen säännösten mukaisesti. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen jäsenenä.
Hallituksen kokoonpano. 11.1. Hallitukseen kuuluu vähintään kuusi (6) ja enintään kymmenen (10) varsinaista jä- sentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Varajäsenet valitaan samalla ta- valla kuin varsinaiset jäsenet. Kunkin osakesarjan Osakkailla on oikeus nimetä tä- män kohdan 11. mukaiset Hallituksen jäsenten määrät.
Hallituksen kokoonpano. 11.1. Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) varsi- naista jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee keskuudes- taan puheenjohtajan ja tarvittaessa yhden varapuheenjohtajan. Hallituksen jäse- nen, varajäsenen sekä puheenjohtajan Xxxxxxxxxx on kaksi (2) vuotta. Ensimmäi- sen toimikauden puheenjohtajan valitsevat ne Hallituksen jäsenet, jotka ovat vali- tut Etelä-Karjalan maakunnan alueella sijaitsevien Osakkaiden toimesta ja varapu- heenjohtajan valitsevat ne Hallituksen jäsenet, jotka ovat valitut Pohjois-Karjalan maakunnan alueella sijaitsevien Osakkaiden toimesta. Toisen toimikauden pu- heenjohtajan valitsevat ne Hallituksen jäsenet, jotka ovat valitut Pohjois-Karjalan maakunnan alueella sijaitsevien Osakkaiden toimesta ja varapuheenjohtajan valit- sevat ne Hallituksen jäsenet, jotka ovat valitut Etelä-Karjalan maakunnan alueella sijaitsevien Osakkaiden toimesta.
Hallituksen kokoonpano. 135. Vanhasen II hallitus muodostettiin huhtikuussa 2007. Hallituksen 20 ministeristä 11 oli naisia, mikä on suurin määrä (60 %) Suomen historiassa. Hallituksessa oli ensimmäistä kertaa naisia enemmän kuin miehiä. Hallitus oli aikanaan naisvaltaisin koko maailmassa.
Hallituksen kokoonpano. Hallitus koostuu 1 – 5 varsinaisesta jäsenestä. Jos Yhtiössä on vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksen jäsenille tulee valita yksi varajäsen. Yhtiön perustamisvaiheessa hallitus koostuu yhdestä Firan nimeämästä varsinaisesta jäse- nestä ja Firan nimeämästä varajäsenestä. Yhtiön perustamisen ja rekisteröinnin jälkeen vä- littömästi järjestettävässä ensimmäisessä yhtiökokouksessa Osakkeenomistajat valitsevat Yh- tiölle äänestyksensä perusteella uuden hallituksen. Hallituksen jäseniksi saa valita vain tämän Sopimuksen osapuolina olevia henkilöitä, ellei So- pimuksessa ole muuta sovittu.
Hallituksen kokoonpano. Hallitus noudattaa pätevyyttä, riippumattomuutta ja monimuotoisuutta koskevia osakeyhtiölain säännöksiä ja Hallinnointikoodin suosituksia.. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava Yhtiöstä riippumattomia. Lisäksi ainakin kahden tähän enemmistöön kuuluvan hallituksen jäsenen tulee olla riippumattomia Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen tulee arvioida hallituksen jäsenten riippumattomuutta Hallinnointikoodissa annettujen suositusten perusteella ja raportoida, mitkä hallituksen jäsenet se katsoo riippumattomiksi Yhtiöstä ja mitkä hallituksen jäsenten se katsoo riippumattomiksi merkittävistä osakkeenomistajista, mukaan lukien perusteet sille, miksi hallituksen jäsenen ei katsota olevan riippumaton. Hallituksen tulee määritellä hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteensa ja raportoida niistä vuosittain Hallinnointikoodin mukaisesti.
Hallituksen kokoonpano. Kuntayhtymässä on hallitus, johon kuuluu kymmenen (10) yhtymävaltuuston valitsemaa jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksessa Haapajärvellä, Haapavedellä, Kalajoella, Nivalalla, Oulaisilla, Siikalatvalla ja Ylivieskalla (oppilaitospaikkakunnat) on kullakin yksi jäsen sekä muilla kunnilla vuorotteluna kolme jäsentä, jotka kiertävät kunnittain. Nimettyjen kuntien edustajat hallitukseen valitaan valtuustokaudeksi ja muiden kuntien edustaja aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan arvotussa järjestyksessä. Hallituksen kokouksessa esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja, ellei hallintosäännössä tai yhtymähallituksen johtosäännössä ole muuta määrätty.
Hallituksen kokoonpano. Maatilaosakeyhtiöiden hallituksissa oli vuonna 2011 keskimäärin 3,0 jäsentä (Rinta‐ Kiikka ja muut, 2013, s. 59). Hallituksen jäseniä oli perheviljelmätyyppisissä yhtiöissä 2,5 ja yhteisyrityksissä 4,1. Xxxxxx hallituspohja oli vuoden 2011 tutkimuksen mukaan nautatiloilla (muut kuin maitotilat) ja sikatiloilla, ja näissä tuotantosuunnissa oli myös eniten yhteisyrityksiä. Hallituksen jäsenten lukumäärän voidaan karkeasti olettaa olevan suurin piirtein sama kuin osakkaiden lukumäärä. Varsin usein pienissä osakeyhtiöissä yhtiön omistajat muodostavat yhtiön hallituksen, ja samaiset tahot ovat myös keskenään solmineet osakassopimuksen (Pönkä, 2012b, s. 122). Osakassopimuksissa sovitaan yleisesti hallituksen jäsenten valinnasta eli käytännössä siitä, miten hallituspaikat jaetaan osakkaiden kesken. Osakassopimuksessa kannattaa myös huomioida hallituspaikkojen tasapaino suhteessa osakeomistukseen erityisesti silloin, kun yhtiössä on useita vähemmistöosakkaita ja yksi enemmistöosakas (Alho, Xxxxxxx ja muut, 2009, s. 76). Näin voidaan varmistaa se, että vähemmistöosakkaat saavat halutun määrän hallituspaikkoja, eikä enemmistöosakas pysty yksin nimittämään kaikkia hallituksen jäseniä. Osakassopimusta laadittaessa on myös syytä harkita, halutaanko yhtiön hallitukseen ottaa mukaan ulkopuolinen, riippumaton jäsen (Alho, Xxxxxxx ja muut, 2009, s. 76). Maatilaosakeyhtiöiden perustajilla ei ole useinkaan kokemusta osakeyhtiön hallinnosta tai hallitustyöskentelystä, jolloin ulkopuolisesta ammattilaisesta saattaa olla hyötyä. Hallituksen kokoonpanosta sopiminen osakassopimuksessa sitoo luonnollisesti osakassopimuksen osapuolia sopimusoikeudellisessa mielessä, vaikkakaan ehdolla ei ole mitään yhtiöoikeudellista merkitystä (Pönkä, 2012b, s. 122). Osakeyhtiön hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous (OYL 6:9), eikä valintaan riitä osakassopimukseen otettu määräys. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin haluttaessa ottaa määräys, että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä, kuin yhtiökokouksen toimesta (OYL 6:9). Näin yhtiöjärjestyksen määräyksellä voitaisiin siirtää hallituksen jäsenten valintaa osakassopimuksen perusteella valittavaksi. Pönkän (2012b, s. 122) mukaan osakassopimus voisi tätä kautta saada välillisesti yhtiöoikeudellista merkitystä. Maatilaosakeyhtiöitten hallituksen valinnasta sovittaessa on huomioitava myös mahdolliset tulevaisuudessa tapahtuvat sukupolvenvaihdokset. Perintö‐ ja lahjaverolain (PerVL 378/1940) 55 pykälän sukupolv...