Common use of Investointien pääomarahoitus Clause in Contracts

Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Rahoituksen muodosta päättää valtuusto. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Perustamishankkeeseen saatu valtionosuus vähennetään hankintamenoista. Peruspääoma jaetaan uudelleen kuntayhtymän saadessa valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa suunnitelmissa tarkoitettuihin suuriin hankkeisiin. Kuntayhtymä hankkii ensisijaisesti pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Tällöin kunnat kustantavat investoinnit kuntamaksujen kautta. Toissijaisesti kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon jäsenkunnan rahoitusosuutena tai jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy tällöin peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. Liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.

Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Rahoituksen muodosta päättää valtuusto. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Perustamishankkeeseen saatu valtionosuus vähennetään hankintamenoistaMikäli yhtymävaltuusto päättää rahoittaa investoinnin tai osan siitä rahalaitokselta otettavalla lainalla, jäsenkunnat osallistuvat lainan takaisinmaksuun peruspääoman jaon suhteessa. Peruspääoma jaetaan uudelleen kuntayhtymän saadessa valtionosuutta sosiaali- Jäsenkuntien osuudet Edupolin pääomarahoitusmenoihin ja terveydenhuollon valtakunnallisissa suunnitelmissa tarkoitettuihin suuriin hankkeisiin. Kuntayhtymä hankkii ensisijaisesti pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan niistä aiheutuviin rahoituskuluihin suoritetaan ennen tämän perussopimuksen voimaan tuloa tehtyjen päätösten mukaisesti. Tällöin kunnat kustantavat investoinnit kuntamaksujen kauttaJäsenkuntien osuuksista liikelaitoksen pääomarahoitusmenoihin ja niistä aiheutuviin määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymähallitus. Toissijaisesti kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon jäsenkunnan rahoitusosuutena Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymähallituksen päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai jäsenkunnan suostumuksella ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. Muusta peruspääoman korotuksena. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy tällöin peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. Liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuullakorottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.

Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutenavaltionosuutena ja -avustuksena, investointivarauksin, rahastoin, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena pääomanehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Rahoituksen muodosta päättää valtuustoKuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta myös jäsenkunnan rahoitusosuutena, joka vähennetään käyttöomaisuuden hankintamenosta (rahoitus-/investointiavustus). Mahdollisessa kuntayhtymän omistusmuutos- tai purkutilanteessa rahoitusosuus palautuu jäsenkunnalle rahoituksen kohteena olevan perustamishankkeen poistamattoman (perustana suunnitelmapoistot) hankintamenon suhteessa. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Perustamishankkeeseen saatu valtionosuus vähennetään hankintamenoistaei vaikuta peruspääoman määrään. Peruspääoma jaetaan uudelleen kuntayhtymän saadessa valtionosuutta sosiaali- Peruspääoman jakautumista jäsenkuntien kesken muutetaan perustamishankkeen kuntakohtaisesti laskettujen valtionosuuksien suhteessa. Laajennus- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa suunnitelmissa tarkoitettuihin suuriin hankkeisiinuudisrakennusinvestointeihin sekä merkittäviin perusparannushankkeisiin on hankittava etukäteen jäsenkuntien suostumus. tai rahoituslaitokselta. Kuntayhtymä hankkii ensisijaisesti pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Tällöin kunnat kustantavat investoinnit kuntamaksujen kautta. Toissijaisesti kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon myös jäsenkunnan rahoitusosuutena tai jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy tällöin peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. Liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kauttarahoitusosuutena, joka vähennetään käyttöomaisuuden hankintamenosta (rahoitus-/investointiavustus). Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymävaltuusto yhtymäkokous hankekohtaisesti. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.

Investointien pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan jäsen- kunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokseltarahoituslai- tokselta. Rahoituksen muodosta päättää valtuustoJäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättävät jäsenkunnat hankekohtaisesti. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden valtionosuuksien määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessajäsenkuntaosuuksien suh- teessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta val- tionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Perustamishankkeeseen saatu valtionosuus vähennetään hankintamenoistaJäsenkunnilta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennyk- seen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. Peruspääoma jaetaan uudelleen kuntayhtymän saadessa valtionosuutta sosiaali- Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsen- kuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Mahdollisen erillisen valtionosuuden ja terveydenhuollon valtakunnallisissa suunnitelmissa tarkoitettuihin suuriin hankkeisiin-avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Kuntayhtymä hankkii ensisijaisesti pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutenaMikäli peruspääoma on saavuttanut kuntayh- tymälle sovitun peruspääomatason, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Tällöin kunnat kustantavat investoinnit kuntamaksujen kautta. Toissijaisesti kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon jäsenkunnan rahoitusosuutena tai jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy tällöin peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. Liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisestisuoritetaan mahdollinen erillinen investointien valti- onosuus jäsenkunnille. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.