JOUSTAVA TYÖAIKA Mallilausekkeet

JOUSTAVA TYÖAIKA. Työehtosopimuksen 3b.1-kohdan määräyksistä poi- keten säännöllinen työaika voidaan yksi- ja kaksi- vuorotyössä järjestää keskimääräiseksi siten, että se on 6-10 tuntia vuorokaudessa ja enintään 50 tuntia viikossa. Myös lauantaityö on mahdollista. Vapaa- päivät voidaan muodostaa ja sijoittaa 3b.4-kohdas- ta poiketen. Työnantajan tulee laatia työajan tasoittumissuun- nitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu 40 tuntiin. Työaikajär- jestelmään siirtymisestä neuvotellaan ja pyritään so- pimaan luottamushenkilön kanssa. Työaikajärjestelmään siirrytään sopimalla siitä työntekijän kanssa kerran. Tämän jälkeen työaikajär- jestelmä on voimassa niin kauan kunnes työnantaja ilmoittaa sen päättymisestä. Järjestelyn ajalta työn- tekijälle maksetaan erillistä joustavan työajan lisää. Lisän suuruus on 5 % henkilökohtaisesta viikko- tai kuukausipalkasta, joka ei sisällä olosuhteista tai työ- ajoista johtuvia lisiä. Lisän maksaminen päättyy, kun työaikajärjestelmän soveltaminen päättyy ja kun työ- aika on tasoittunut 40 tuntiin viikossa. Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutok- sesta voimassa olevaan tasoittumissuunnitelmaan ja työ- vuoroluetteloihin ilmoitetaan työntekijöille kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäi- sestä muutoksesta, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kol- mantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päi- vänä. Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumisjakson työntekijälle maksetaan lopputilissä yksinkertainen palkka pitämättä jääneeltä tasoitusvapaalta tai, jos työtunteja on kertynyt työajan tasoittumiseksi liian vähän, lopputilistä pidätetään palkka tasoittumiseen tarvittavilta tunneilta.
JOUSTAVA TYÖAIKA. Ohjelmatyöntekijän kanssa voidaan sopia joustavasta työajasta, jos hänen työtehtävänsä jatkuvasti edellyttävät kokonaispalkkauksen mahdollistamaa suurempaa joustavuutta ja itseohjautuvuutta työaikajärjestelyissä. Joustavas- sa työajassa olevan ohjelmatyöntekijän peruskuukausipalkkaan lisätään erilli- senä osana lisä, joka on vähintään 10 % tehtäväkohtaisesta palkasta ja joka korvaa ilta-, yötyökorvaukset, yölevon alituksen ja joustavan suunnittelun (esim. työaikasuunnitelmien muuttumisen). Vuosittain esim. kehityskeskuste- lun yhteydessä tarkastellaan joustavan työajan käyttöä ja korvausprosenttia, niin että se mahdollisimman hyvin vastaa toteutuneita työaikoja. Tällöin pro- sentti voi nousta tai laskea, ei kuitenkaan alle 10 %:n. Säännöllinen työaika voi olla enintään 11 tuntia vuorokaudessa ja 46 tuntia viikossa. Yhtenä päivänä viikossa säännöllinen työaika voi kuitenkin olla enin- tään 12 tuntia vuorokaudessa. Säännöllinen työaika on tasoitettava 37 tuntiin viikossa enintään 26 viikon tasoittumisjaksossa.
JOUSTAVA TYÖAIKA. Poistetaan joustavaa työaikaa koskeva kohta 3.2. Mikäli tällaisia järjestelyjä on sovittu, niitä voidaan jatkaa irtisa- nomisen varaisina paikallisina sopimuksina.
JOUSTAVA TYÖAIKA. 30 Työehtosopimuksen 3.1-kohdan määräyksistä poi- keten säännöllinen työaika voidaan yksi- ja kaksi- vuorotyössä järjestää keskimääräiseksi siten, että se on 6-10 tuntia vuorokaudessa ja enintään 50 tuntia viikossa. Myös lauantaityö on mahdollista. Vapaa- päivät voidaan muodostaa ja sijoittaa 3.4-kohdasta poiketen. Työnantajan tulee laatia työajan tasoittumisjär- jestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoit- tainen säännöllinen työaika tasoittuu 40 tuntiin. Työaikajärjestelmään siirtymisestä neuvotellaan ja pyritään sopimaan luottamusmiehen kanssa. Työaikajärjestelmään siirrytään sopimalla siitä työntekijän kanssa kerran. Tämän jälkeen työaikajär- jestelmä on voimassa niin kauan kunnes työnantaja ilmoittaa sen päättymisestä. Järjestelyn ajalta työn- tekijälle maksetaan erillistä joustavan työajan lisää. Lisän suuruus on 5 % henkilökohtaisesta viikko- tai kuukausipalkasta, joka ei sisällä olosuhteista tai työ- ajoista johtuvia lisiä. Lisän maksaminen päättyy, kun työaikajärjestelmän soveltaminen päättyy ja kun työ- aika on tasoittunut 40 tuntiin viikossa. tarvittavilta tunneilta.

Related to JOUSTAVA TYÖAIKA

  • Liukuva työaika Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoitta- misesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Enimmäiskertymä saa olla enintään 60 tuntia. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimi- henkilölle annettavalla vapaa-ajalla. Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plus- tunteja vapaana kokonaisina päivinä, ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle. Toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plus-tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle. Tämä merkitsee olosuhteita, että työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuksen sijasta käytetään ensisijaisesti plus-tunteja.

  • Koeaika Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa noudatetaan työsuhteen alkamispäivästä lukien enintään 4 kuukauden koeaikaa, jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. 8 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä:

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Toimitusaika Asiakas ja teleyritys sopivat toimitusajan sopimusta tehtäessä. Teleyritys toimittaa palvelun viimeistään sovittuna toimitusaikana. Asiakas on velvollinen maksamaan viestintäpalvelusopimukseen perustuvat maksut siitä lukien, kun yhteys on käytettävissä.

  • Voimassaoloaika Tämä sopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana. Liite 4‌ Työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivä- työssä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 40 tunniksi. Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopimuksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksiköitä tai työntekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään. Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhen- netään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa kohden. Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle ker- tyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden. Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 16 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 19 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät. Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä. Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitet- tava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus- tai muut poissa- olot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysva- paiden antamiseen. Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttu- neita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinker- taisella palkalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enem- män kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopi- muslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia. Liite 4 Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena vapaa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palk- ka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka. Liite 5‌

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. 24.2 Jos kiistakysymys ei ratkea neuvotteluin, erimielisyydet jätetään ratkaistavaksi ensi- asteena tilaajan kotipaikan yleiseen alioikeuteen. 24.3 Hankintasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Hankintasopimukseen ei kuitenkaan sovelleta Suomen lain lainvalintaa koskevia säännöksiä.

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Työaikapankki Työnantaja ja luottamushenkilö voivat sopia työaika- pankin käyttöönotosta yrityksessä. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer- kiksi • työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita • mahdollisia työajan lyhennysvapaita • liukuvan työajan kertymää • vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia • vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilomaa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai • vapaaksi vaihdettua lomarahaa. Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimää- räistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaa- ta, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjes- telmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otet- taessa sovittu. Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäi- sen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaika- lain mukaiset vanhentumisajat. Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomaker- tymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kerty- neet vapaat maksetaan rahana. Toimihenkilölle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Luottamushenkilölle annetaan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyis- tä vapaista. Luottamushenkilö ja työnantajan edustaja seuraavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työsuojelullisista syistä. Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työnvähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista. Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista: • ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin • mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat siitä, kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa • vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin • kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi • miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja • menettelytavoista toimihenkilön ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana • missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan • kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamushenkilön kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

  • Sovellettava laki ja riidanratkaisu Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.