JOUSTAVA TYÖAIKA Mallilausekkeet

JOUSTAVA TYÖAIKA. Työehtosopimuksen 3b.1-kohdan määräyksistä poi- keten säännöllinen työaika voidaan yksi- ja kaksi- vuorotyössä järjestää keskimääräiseksi siten, että se on 6-10 tuntia vuorokaudessa ja enintään 50 tuntia viikossa. Myös lauantaityö on mahdollista. Vapaa- päivät voidaan muodostaa ja sijoittaa 3b.4-kohdas- ta poiketen. Työnantajan tulee laatia työajan tasoittumissuun- nitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu 40 tuntiin. Työaikajär- jestelmään siirtymisestä neuvotellaan ja pyritään so- pimaan luottamushenkilön kanssa. Työaikajärjestelmään siirrytään sopimalla siitä työntekijän kanssa kerran. Tämän jälkeen työaikajär- jestelmä on voimassa niin kauan kunnes työnantaja ilmoittaa sen päättymisestä. Järjestelyn ajalta työn- tekijälle maksetaan erillistä joustavan työajan lisää. Lisän suuruus on 5 % henkilökohtaisesta viikko- tai kuukausipalkasta, joka ei sisällä olosuhteista tai työ- ajoista johtuvia lisiä. Lisän maksaminen päättyy, kun työaikajärjestelmän soveltaminen päättyy ja kun työ- aika on tasoittunut 40 tuntiin viikossa. Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutok- sesta voimassa olevaan tasoittumissuunnitelmaan ja työ- vuoroluetteloihin ilmoitetaan työntekijöille kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäi- sestä muutoksesta, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kol- mantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päi- vänä. Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumisjakson työntekijälle maksetaan lopputilissä yksinkertainen palkka pitämättä jääneeltä tasoitusvapaalta tai, jos työtunteja on kertynyt työajan tasoittumiseksi liian vähän, lopputilistä pidätetään palkka tasoittumiseen tarvittavilta tunneilta.
JOUSTAVA TYÖAIKA. Ohjelmatyöntekijän kanssa voidaan sopia joustavasta työajasta, jos hänen työtehtävänsä jatkuvasti edellyttävät kokonaispalkkauksen mahdollistamaa suurempaa joustavuutta ja itseohjautuvuutta työaikajärjestelyissä. Joustavas- sa työajassa olevan ohjelmatyöntekijän peruskuukausipalkkaan lisätään erilli- senä osana lisä, joka on vähintään 10 % tehtäväkohtaisesta palkasta ja joka korvaa ilta-, yötyökorvaukset, yölevon alituksen ja joustavan suunnittelun (esim. työaikasuunnitelmien muuttumisen). Vuosittain esim. kehityskeskuste- lun yhteydessä tarkastellaan joustavan työajan käyttöä ja korvausprosenttia, niin että se mahdollisimman hyvin vastaa toteutuneita työaikoja. Tällöin pro- sentti voi nousta tai laskea, ei kuitenkaan alle 10 %:n. Säännöllinen työaika voi olla enintään 11 tuntia vuorokaudessa ja 46 tuntia viikossa. Yhtenä päivänä viikossa säännöllinen työaika voi kuitenkin olla enin- tään 12 tuntia vuorokaudessa. Säännöllinen työaika on tasoitettava 37 tuntiin viikossa enintään 26 viikon tasoittumisjaksossa.
JOUSTAVA TYÖAIKA. Poistetaan joustavaa työaikaa koskeva kohta 3.2. Mikäli tällaisia järjestelyjä on sovittu, niitä voidaan jatkaa irtisa- nomisen varaisina paikallisina sopimuksina.
JOUSTAVA TYÖAIKA. 30 Työehtosopimuksen 3.1-kohdan määräyksistä poi- keten säännöllinen työaika voidaan yksi- ja kaksi- vuorotyössä järjestää keskimääräiseksi siten, että se on 6-10 tuntia vuorokaudessa ja enintään 50 tuntia viikossa. Myös lauantaityö on mahdollista. Vapaa- päivät voidaan muodostaa ja sijoittaa 3.4-kohdasta poiketen. Työnantajan tulee laatia työajan tasoittumisjär- jestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoit- tainen säännöllinen työaika tasoittuu 40 tuntiin. Työaikajärjestelmään siirtymisestä neuvotellaan ja pyritään sopimaan luottamusmiehen kanssa. Työaikajärjestelmään siirrytään sopimalla siitä työntekijän kanssa kerran. Tämän jälkeen työaikajär- jestelmä on voimassa niin kauan kunnes työnantaja ilmoittaa sen päättymisestä. Järjestelyn ajalta työn- tekijälle maksetaan erillistä joustavan työajan lisää. Lisän suuruus on 5 % henkilökohtaisesta viikko- tai kuukausipalkasta, joka ei sisällä olosuhteista tai työ- ajoista johtuvia lisiä. Lisän maksaminen päättyy, kun työaikajärjestelmän soveltaminen päättyy ja kun työ- aika on tasoittunut 40 tuntiin viikossa. tarvittavilta tunneilta.

Related to JOUSTAVA TYÖAIKA

  • Liukuva työaika Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.

  • Koeaika Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuu- kautta, ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 lu- vun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työ- sopimuksen kestoajasta. Työsopimusta ei voi solmia koeajaksi silloin, kun työntekijä tu- lee 5 vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavan kaltaisiin tehtäviin, missä hän on jo aikaisemmin ollut.

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.5.2022–30.4.2024 saakka jatkuen senkin jäl- keen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Toimitusaika Ellei toisin ole sovittu, toimitusaika on luettava alkavaksi siitä alla mainitusta ajankohdasta, joka on myöhäisin:

  • Voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa terveyspalvelualan työehtosopimuksen osana. Hyvinvointiala HALI ry Terveyspalvelualan Unioni ry LUOTTAMUSMIES- SOPIMUS‌

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Työaikapankki Työnantaja ja luottamushenkilö voivat sopia työaika- pankin käyttöönotosta yrityksessä. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer- kiksi • työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita • mahdollisia työajan lyhennysvapaita • liukuvan työajan kertymää • vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia • vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilomaa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai • vapaaksi vaihdettua lomarahaa. Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimää- räistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaa- ta, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjes- telmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otet- taessa sovittu. Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäi- sen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaika- lain mukaiset vanhentumisajat. Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomaker- tymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kerty- neet vapaat maksetaan rahana. Toimihenkilölle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Luottamushenkilölle annetaan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyis- tä vapaista. Luottamushenkilö ja työnantajan edustaja seuraavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työsuojelullisista syistä. Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työnvähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista. Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista: • ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin • mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat siitä, kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa • vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin • kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi • miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja • menettelytavoista toimihenkilön ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana • missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan • kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamushenkilön kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

  • Sovellettava laki ja riidanratkaisu (a) Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.