Kapitalisaatiosopimus Mallilausekkeet

Kapitalisaatiosopimus. Työntekijä Maksut (esim. palkan osana) • Vakuutusmaksu ei työnantajalla vähennyskelpoinen (EVL 7 §) • Mikäli maksettu palkan osana, vähennyskelpoista suoriteperusteisesti palkkana (EVL 22, 8.1 § 4 kohta) • Eivät työntekijän veronalaista tuloa maksuhetkellä Kuvio 4. Työnantajan ottaman kapitalisaatiosopimuksen verotus maksettaessa palkansaajalle suori- tuksia KVL:n ja KHO:n ratkaisut noudattavat verojärjestelmän yleisiä periaatteita: omaisuuden ve- rotettava tuotto kuuluu sen omistajalle. Palkansaaja ei omista sopimusta, eikä tämän henki- lökohtaiseen verotukseen vaikuta esimerkiksi työnantajan kanssa sovittu vakuusjärjestely.218 Mikäli sopimuksen omistusoikeus luovutetaan työntekijälle, on luovutushetken takaisinos- tomäärän ja palkansaajan mahdollisesti työnantajalle maksaman vastikkeen välinen erotus saajan palkkatuloa.219 Palkansaajalle ei KVL:n ennakkoratkaisun perusteella olisi syntynyt etua sopimukseen mak- setuista suorituksista myöskään silloin, jos tämä olisi ollut itse sijoittajana. Tämä poikkeaa Xxxxxxxxxxxxx yleisestä linjasta, jonka mukaan työnantajan ollessa sijoittajana tämä saa ve- ronalaisen edun sillä hetkellä, kun työnantaja suorittaa maksun sopimukseen. Kun sopimus 218 Pääsäännöstä poiketen maksu voidaan katsoa jo maksuhetkellä saaduksi palkaksi, mikäli maksun suoritta- misella on korvattu palkanmaksua. 219 Myllymäki 2017b, s. 562–564; Verohallinto 2018a, luku 10.2.1. Suoritukset on katsottu nimenomaisesti palkkatuloksi Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisussa 25.6.2014 t. 14/0569/6. myöhemmin takaisinostetaan, on tehtyjen maksujen ja takaisinostoarvon (tuoton) välinen erotus työntekijän veronalaista pääomatuloa. Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan järjeste- lyssä sopimus oli pantattu työnantajalle. Lisäksi oli sovittu ns. purkavasta ehdosta, jonka mukaan työntekijä menettäisi oikeuden säästöön, jos hänen työsuhteensa yhtiöön päättyisi ennen sovittua aikarajaa. Xxxxxxxxx on kritisoinut ratkaisua verojärjestelmän yleisten peri- aatteiden vastaisena: purkavalla ehdolla tai panttauksella ei tule olla vaikutusta omistusoi- keuteen liittyviin veroseuraamuksiin. Palkkaus- ja eläkejärjestelyihin liittyvät verosuunnittelumahdollisuudet ovat yhtiön kannalta vähäiset. Huomioitavaa on erityisesti vähennyskelpoisen palkkatulon määrä (EVL 8.1 § 4 kohta). Ratkaisussa KVL 29/2012 yhtiö sijoitti edellisen ratkaisun tavoin työntekijälleen maksamansa bonuspalkkiot omistamaansa kapitalisaatiosopimukseen. Bonuksen perusteet määräytyivät vuosittaisen ansaintaja...
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Kapitalisaatiosopimus. 1.1 Kapitalisaatiosopimus on vakuu- tuksenottajan (jäljempänä asiakas) ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön (jäljempänä vakuutusyhtiö) välillä tehty sopimus, jonka sisältö on määritelty sopimuskirjassa, ehdoissa, asiakkaan valitsemassa sijoitussuunnitelmassa, sopimuksen laskuperusteissa ja asiakkaalle vuosittain lähetettävässä tiedotteessa. 1.2 Asiakkaalla on oikeus sopimusta koskevien määräysten antamiseen. Asiakkaalla on jäljempänä mainituin edellytyksin mm. oikeus valita ne sijoi- tuskohteet, jotka sopimukseen liitetään ja nostaa takaisinostoarvo. 1.3 Sopimuksessa sovitaan niistä sijoi- tuskohteista, joiden arvonkehitykseen maksut tai säästöt liitetään.
Sample 1
Kapitalisaatiosopimus. Vakuutusyhtiöstä riippuen kapitalisaatiosopimuksen markkinoinnissa saatetaan käyttää termiä säästö- tai varainhoitosopimus. Kapitalisaatiosopimus on henkivakuutusyhtiön ja asiakkaan välinen sijoitussopimus, joka poikkeaa muista vakuutustuotteista siten, että sen perusteella ei vakuuteta ketään. Kapitalisaatiosopimuksessa ei ole myöskään nimettyä edunsaajaa, joka olisi oikeutettu vakuutetun henkilön sijaan korvaukseen. Vakuutusyhtiö ei siten peri kuolemanturvasta henkivakuutusmaksua, kuten säästöhenkivakuutuksissa.16 Kapitalisaatiosopimus voidaan räätälöidä asiakaskohtaisesti, sillä sijoitetun pääoman määrä sekä sopimuksen tuotto-odotukseen voidaan vaikuttaa asiakkaan maksukyvyn ja riskipreferenssin perusteella. Vakuutuksenottaja maksaa vakuutusyhtiölle maksuja joko
Sample 1
Kapitalisaatiosopimus. Aktia Kapitalisaatiosopimus (sopimus) on sijoitussidonnainen, vakuu- tusluokista annetun lain 18 §:ssä määritelty kapitalisaatiosopimus, jossa maksut liitetään asiakkaan valitsemiin sijoituskohteisiin. Sopi- muksessa ei ole vakuutusturvaa. Vakuutusyhtiö päättää, mitkä sijoituskohteet voidaan liittää sopimuk- seen. Asiakkaan ja vakuutusyhtiön välinen sopimus muodostuu sopimuskir- jasta liitteineen, tuotetiedoista, sopimusehdoista, laskuperusteista, hinnastosta sekä mahdollisesti muista ehdoista. Sopimukseen sovel- letaan vakuutussopimuslakia ja muuta Suomessa sovellettavaa lain- säädäntöä. Jos sopimukseen on liitetty allokointipalvelu, sovelletaan ensisijaisesti allokointipalvelun ehtoja.
Sample 1
Kapitalisaatiosopimus 
Sample 1

Related to Kapitalisaatiosopimus

  • Sopimussakko Mikäli vuokralainen ei noudata tämän sopimuksen ehtoja, vuokralainen on velvollinen suorittamaan vuokranantajalle mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 100 000 euroa.

  • Sopimusrikkomus Mikäli Vuokralleottaja laiminlyö erääntyneiden vuokrien maksamisen tai muutoin olennaisesti rikkoo tämän sopimuksen ehtoja, Vuokralleantajalla on oikeus heti purkaa tämä sopimus ja ottaa vuokrakalusto takaisin haltuunsa Vuokralleottajaa kuulematta. Samanlainen oikeus Vuokralleantajalla on, jos Vuokralleottajan toiminta tai hänen taloudelliset olonsa osoittautuvat sellaisiksi, että on painavia syitä olettaa hänen laiminlyövän maksuvelvollisuutensa tai muuten jättävän sopimusvelvollisuutensa olennaisilta osilta täyttämättä Vuokralleottaja on velvollinen korvaamaan vuokrasopimuksen purkamisesta Vuokralleantajalle syntyneet kustannukset.

  • Sopimussakko ja vahingonkorvaus Jos vuokramies rikkoo tämän sopimuksen ehtoja tai sen nojalla annettuja määräyksiä, hän on velvollinen maksamaan kaupungille paitsi vahingonkor- vausta, myös sopimussakkoa, joka on määrältään sen hetkinen vuotuinen vuokra viisinkertaisena, sekä kaupungille asiasta aiheutuneet kustannukset.

  • Sopimusehtojen Muuttaminen Vakuutuskauden Vaihtuessa (19 §) 9 14.3 Indeksin vaikutus vakuutusmaksuun ja vakuutusmäärään 10

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Sopimusmuutokset JYSE luvussa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa Sopimusta.

  • Sopimuskappaleet Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

  • Kvv-laitteistoja koskevia erillismääräyksiä Mikäli asiakas yritystoiminnan tai muun syyn vuoksi vaatii keskeytymätöntä veden- saantia, viemäriveden johtamista tai toiminta asettaa erityisvaatimuksia veden laa- dulle, asiakas on velvollinen varautumaan laitoksen toiminnan häiriöistä aiheutuviin luvussa 7 mainittuihin katkoksiin tai veden laadun vaihteluihin kiinteistökohtaisilla va- rolaitteilla, varavesisäiliöillä tai muulla vedensaannin, viemäriveden johtamisen tai ve- den laadun turvaavalla kiinteistökohtaisella laitteella, Laitoksen vesijohtoon liitetyllä vesilaitteistolla ei saa olla yhteyttä muusta vesiläh- teestä vetensä saavaan vesilaitteistoon. Mikäli yksittäisen liitettävän kiinteistön korkeus tai korkeustaso poikkeavat merkittä- västi alueella yleisesti vallitsevista kiinteistöjen korkeuksista tai korkeustasoista, on liittyjä velvollinen varustamaan kiinteistönsä kiinteistökohtaisella vesijohtopaineen ko- rotukseen tai alennukseen tarkoitetulla laitteistolla. Kiinteistökohtaiset vesijohtopai- neen korottamiseen tai alentamiseen tarvittavat laitteet saa asentaa vain vesilaitok- sen erikseen antamalla luvalla. Jos liittyvän kiinteistön korkeustaso on sellainen, että viemärivesien johtaminen ylei- siin viemäreihin ilman pumppausta ei ole mahdollista, on liittyjä velvollinen varusta- maan kiinteistönsä pumppaamoilla viemärivesien johtamiseksi. Rakennuksen sisäpuolisella viemäröinnillä ei saa olla yhteyttä hulevesiviemäriin. Rakennuksessa tulee olla rakentamista koskevien viranomaismääräysten ja -ohjei- den mukainen tuuletusviemäri. Jätemyllyn saa asentaa vain laitoksen antamalla luvalla.

  • Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Hyvinkään Konetalo Oy Osoite Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx Puhelinnumero 01-94267100 Sähköpostiosoite xxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxx.xx Faksinumero Internet-osoite

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.