Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto. Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi:
Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto. 6 2.2 KESTÄVÄN LIIKKUMISEN INFRA 6 2.3 LIIKKUMISEN PALVELUT JA TEKNOLOGIAN KEHITYS 8
Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto. Kehityspolku tavoitetilan 2030 saavuttamiseksi: Toimenpiteet 2020–2023: Kestävän kasvun ohjaus
1. Kunnat päivittävät yhteistyössä Rakennesuunnitelman 2040 ja ohjelmoivat sen toteutuksen ja toimeenpanon. Seudun joukkoliikennejärjestelmän kehityskuva määritetään rakennesuunnitelman päivityksen yhteydessä.
2. Kunnat kaavoittavat asumisen uudistuotannon pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Uudesta asuinkerrosalasta vähintään 80 % sijoitetaan keskustoihin, aluekeskuksiin ja joukkoliikenne- vyöhykkeille (liite: kartta).
3. Kunnat edistävät keskustavyöhykkeiden kehittymistä ja ohjaavat työvoima- ja palveluintensiivistä työpaikkarakentamista keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle ja tavaraliikennettä tuottavaa työpaikkatoimintaa kehälle ja sisääntuloväylille.
4. Kunnat huolehtivat rakenteen keskeisien osien riittävästä kaavavarannosta siten, että asumisen, palveluiden ja työpaikkarakentamisen asemakaavavaranto vastaa viiden vuoden kehityksen tarvetta.
5. Kunnat kehittävät yhteistyössä keskustoja ja asemanseutuja seudullisesti tuotettavien tilannekuvia hyödyntäen.
6. Seudullisesti merkittävien yritysalueiden/elinkeinovyöhykkeiden vahvistamiseksi määritellään kehittä- misperiaatteet rakenteen eri sijainneilla. Kehittämisen tueksi luodaan paikkatietopohjainen seuranta- väline.
7. Valtio ja kunnat jatkavat Tampereen ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden (Suomi-radan) suunnit- telua osana hankeyhtiöyhteistyötä.
8. Tampereen seutu laatii selvityksen lähijunaliikenteen tulevaisuuden kehittämistarpeista osana liiken- nejärjestelmätyötä. Selvitystyössä arvioidaan lähi- ja taajamajunaliikenteen roolia seudun maankäytön kehittämisessä ja joukkoliikennejärjestelmässä. Selvityksessä huomioidaan valtakunnallisen liikennejär- jestelmäsuunnitelman kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat tavoitteet ja lin- jaukset sekä lähijunaliikenteen palveluja koskevat sopimukset ja linjaukset. Valtio osallistuu asiantunti- jana selvitystyöhön. Selvityksen tuloksia hyödynnetään MAL-sopimuksen päivityksen yhteydessä, kun osapuolet muodostavat pidemmän aikavälin linjauksia lähijunaliikenteen kehittämiselle.
9. Tampereen kaupunki ja valtio jatkavat yhteistyössä Tampereen asemakeskuksen ja henkilöratapihan kokonaisuuden valmistelua myöhemmin sovittavaa toteutusta varten.
10. Valtio ja kunnat jatkavat Tampereen järjestelyratapihan yhdyskuntarakenteellisten estevaikutusten vähentämisen yhteistyötä sekä mahdolliseen uuteen sijoituspaikkaa liittyvää selvitystyötä...
Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto. Kehityspolku tavoitetilan 2035 saavuttamiseksi: Toimenpiteet 2024–2027
Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto. Kaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen eheytymisen kehityspolku 2030: Toimenpiteet 2020-2023: Kunnat ohjaavat kasvua kestävällä tavalla
1. Kunnat ohjaavat asumisen uudistuotannon pääosin olemassa olevaan rakenteeseen. Uusi asuinkerrosala sijoitetaan keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille aina 80% saakka. Tätä seurattaessa käytetään YKR 2017 vyöhykejaon pohjalta sovellettua vyöhykejakoa. (liite: kartta)
2. Kunnat edistävät keskustavyöhykkeiden kehittymistä ja laajenemista sekä ohjaavat työ- voima- ja palveluintensiivistä työpaikkarakentamista keskustoihin ja joukkoliikennevyöhyk- keelle ja tavaraliikennettä tuottavaa työpaikkatoimintaa kehälle ja sisääntuloväylille Raken- nesuunnitelman 2040 periaatteita soveltaen. Tätä seurattaessa käytetään YKR 2017 vyöhy- kejaon pohjalta sovellettua vyöhykejakoa.
3. Kunnat huolehtivat rakenteen keskeisiä osien riittävästä kaavavarannosta, siten että kes- kustoissa ja joukkoliikennevyöhykkeellä asumisen, palveluiden ja työpaikkarakentamisen asemakaavavaranto vastaa viiden vuoden kehityksen tuottamaan kysyntään. Tätä seuratta- essa käytetään YKR 2017 pohjalta sovellettua vyöhykejakoa.
4. Kunnat jatkavat keskustojen ja asemanseutujen kehittämistä ja tiivistävät keskinäistä yh- teistyötään näiden alueiden kehittämisessä esiin nousevien kysymysten ratkomisessa. Jaet- tua ymmärrystä keskustaverkoston tilasta vahvistetaan seudullisesti tuotettavien tilanne- kuvien kautta.
5. Kunnat päivittävät Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman ja toimeenpanevat seudullisesti sovitut määrälliset ja laadulliset tavoitteet ja näiden pohjalta toteutetut seu- dulliset ohjelmat maapolitiikan, kaavoituksen, maankäytön toteutuksen ohjelmoinnin, ton- tinluovutuksen ja muun kunnassa tehtävän työn kautta.
6. Seutuyhteistyötä jatketaan yritysalueiden kehittämiseksi seudun elinvoiman ja rakenteen kannalta kestävään ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Business Tampereen, Tampereen kaupunkiseudun sekä Pirkanmaan liiton yhteisenä hankkeena luodaan paikkatietopohjai- nen seuranta tuottamaan tietoa yritysalueiden seudulliseen kehittämiseen ja kuntien omiin kehittämistoimiin. Rakennesuunnitelman päivittämisen yhteydessä vahvistetaan yritysalu- eiden keskeiset kehittämisperiaatteet rakenteen eri sijainneilla.
7. Seudun maankäyttö kehittyy maakunnassa ja kunnissa tehtyjen maankäytön linjausten mu- kaisesti. Seudun rakenteessa keskeisellä sijainnilla olevien alueiden käyttöönottoa ediste- tään aktiivisesti valtion ja kuntien yhteistyönä.
Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto