Koulutussopimus Mallilausekkeet

Koulutussopimus. Työehtosopimuksen osana noudatetaan Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välistä koulutussopimusta (liite 5).
Koulutussopimus. Työehtosopimuksen osa ei ole
Koulutussopimus. Muutetaan ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutuksen ajalta maksettavaa ateriakorvausta koskevaa 5§:n 3. kohtaa siten, että ateriakorvauksen suuruus sovitaan vuosittain kuten nytkin mutta euromäärää ei enää kir- jata työehtosopimukseen. Ateriakorvauksen suuruus vuonna 2022 on 26,21 euroa. Uusi teksti:
Koulutussopimus. Koulutussopimuksen kohdan 12.3 1 § muutetaan seuraavan sisältöiseksi:
Koulutussopimus. Opiskelija hankkii koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä (Opetushallitus, n.d.a). Opiskelija ei ole siinä työsuhteessa ja hänelle ei makseta siinä palkkaa tai muuta vastiketta (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Siitä ei makseta korvausta työnantajallekaan, mutta koulutuksen järjestäjä ja työpaikan edustaja voivat sopia tarvittaessa korvauksesta, jos opiskelija tarvitsee vaativaa erityistä tukea. Koulutussopimus on määräaikainen sopimus osaamisen hankkimisesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutussopimus voidaan tehdä opiskelijan yksilöllisen tarpeen perusteella ja siihen ei ole määritelty minimiaikaa. Sillä voidaan suorittaa tutkinnon osa, osia tai tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia. Koulutuksen järjestäjä ja koulutussopimustyöpaikan edustaja tekevät kirjallisen koulutussopimuksen, kun koulutuksen järjestäjä on todennut, että työpaikalla on edellytykset toimia oppimisympäristönä ja opiskelijalle on suunniteltu kyseiselle työpaikalle HOKS. (Opetushallitus, n.d.a) Koulutussopimuksessa sovitaan muun muassa sen aloitus- ja päättymispäivä, osapuolten tehtävät ja muista asioista, kuten opiskelijan työajasta, koulutuksen järjestäjän ohjauksesta ja tuesta työpaikalle sekä työpaikkaohjaajan perehdytyksestä. Siihen liitetään opiskelijan HOKS, siltä osin kuin se koskee koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta. (Opetushallitus, n.d.a) Koulutussopimus annetaan opiskelijalle tiedoksi. Tämän sopimuksen mukaisesti työpaikan on velvollisuus seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, jos suunniteltua osaamista ei pystytä saavuttamaan. Työpaikalla on myös velvollisuus raportoida opiskelijan osaamisen hankkimisen toteutumisesta koulutuksen järjestäjälle. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, n.d.)
Koulutussopimus a) Muutetaan Koulutussopimuksen 1 § seuraavasti:
Koulutussopimus. Koulutussopimus pyritään tarkistamaan 30.4.2013 mennessä.
Koulutussopimus. 1 § Perehdyttäminen Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että Danske Bank Suomessa kiinnitetään huomiota suunnitelmalliseen toimihenkilöiden perehdyttämiseen. Tämän toiminnan tarkoituksena on helpottaa toimihenkilön sopeutumista uuteen työhön ja työympäristöön antamalla tietoa pankin organisaatiosta ja toiminnasta, oman työyksikön tehtävistä ja niiden liittymisestä pankin toimintojen kokonaisuuteen, työn sisällöstä ja työlle asetetuista tavoitteista, työoloista, työsuhteeseen ja työsuojeluun liittyvistä kysymyksistä sekä neuvottelu- ja yhteistyöjärjestelmästä. Erityisen tärkeänä osapuolet pitävät järjestelmällisen työpaikalla tapahtuvan työnopetuksen toteuttamista osana perehdyttämistoimintaa. 2 §

Related to Koulutussopimus

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on kou- lutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutus- työryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeis- tään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Ammattiyhdistyskoulutus Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmies- koulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus. Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtä- vien hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita. Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelutoi- minnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Yhteistoimintakoulutus parantaa yliopiston johdon ja henkilöstön välisen yhteis- toiminnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Ryhmähenkivakuutus Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.