Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot Mallilausekkeet

Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot. Kunnanjohtajan virkasuhde alkaa 19.5.2021 ja on voimassa toistaiseksi. Virkasuhteen alussa noudatetaan 6 kk:n koeaikaa. Kunta hankkii kunnanjohtajan käyttöön matkapuhelimen, tabletin ja kannettavan tietokoneen tietoliikenneyhteyksineen. Kunnanjohtajalla on matkapuhelinetu. Matkapuhelinedun verotusarvo määräytyy verohallinnon päätösten mukaisesti. Kunnanjohtajalla on oikeus käyttää matkapuhelinliittymän datasiirto-ominaisuutta myös yksityiskäyttöön verovapaana etuna. Matkapuhelinetu on voimassa myös vuosiloman ja palkallisen virkavapaan aikana.
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot. Xxxx Xxxxxxxxx on kunnanvaltuuston päätöksellä 4.8.2020 (§ xx) valittu kunnanjohtajan virkasuhteeseen. Virkasuhteessa sovelletaan kuntalain kunnanjohtajan asemaa koskevia määräyksiä. Virkasuhteen ehtojen osalta noudatetaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (2003/304) ja kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä (sis. 6 kk:n koeaika). Kunnanjohtajan kokonaispalkka virkasuhteen alkaessa on 6850 euroa kuukaudessa sisältäen luontaispuhelinedun. Palkkaa tarkistetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen yleiskorotuksia vastaavasti. Palkkauksen tasoa tarkastellaan myös vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelun yhteydessä. Työnantaja huolehtii siitä, että kunnanjohtajan palkkaus on kilpailukykyinen suhteessa muiden vastaavien kuntien johdon palkkaukseen verrattuna. Palkkaus perustuu työtehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen ammatinhallintaan, työtuloksiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kunnanjohtajalle otetaan työnantajan toimesta julkisyhteisön vastuu-, varallisuus-, vahinko- ja oikeusturvavakuutus.
Sample 1
Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot. Virkasuhteen kesto, työaika, vuosilomat, eläke- ym. edut
Sample 1
Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot. Kunnanjohtajan palkkaukseen, työaikaan, vuosilomiin ja muihin palvelussuhteeseen liittyviin ehtoihin sovelletaan yleistä kunnallista virka- ja työehtosopimusta KVTES:iä ja eläke-edut ovat KuEL:n mukaan. Henkilöstöjaosto päättää kunnanjohtajan palkasta. Sen kilpailukykyisyydestä huolehtii kunnanhallituksen puheenjohtaja. Vertailua suoritetaan vastaavan kokoluokan kuntiin sekä muuhun julkisen sektorin johtajien palkkaukseen. Vuosittaisen tavoite- ja arviointikeskustelun yhteydessä keskustellaan palkkauksesta ja sen mahdollisesta tarkistamisesta työssä suoriutumisen perusteella.
Sample 1
Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot. Kunnanjohtaja on valittu toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ja viran hoito alkaa 1.1.2017. Kunnanjohtajan palkkaukseen, työaikaan, vuosilomiin ja muihin virkasuhteeseen liittyviin ehtoihin sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Irtisanomisaika on virkasuhteen alusta lukien KVTES:n mukainen maksimiaika eli 6 kk. Kunnanjohtajan kokonaispalkka on 8200 €/kk. Palkkaa tarkistetaan KVTES:n yleiskorotusten mukaisesti. Palkkauksen tarkistamistarpeista keskustellaan säännöllisten arviointikeskustelujen yhteydessä. Virkamatkoillaan kunnanjohtajalla on oikeus käyttää itse valitsemaansa tarkoituksenmukaista matkustusmuotoa. Kunnanjohtajan puolison matka- ja osallistumiskustannukset kuuluvat virkamatkakustannuksiin silloin, kun kutsu on esitetty myös puolisolle tai tilaisuuden luonne edellyttää puolison läsnäoloa. Puolison osallistumisen hyväksyy kunnanhallituksen puheenjohtaja.
Sample 1
Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot. Kunnanjohtaja on valittu toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Kunnanjohtajan kokonaispalkka on 2.7.2018 lukien 5900 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi hänellä on matkapuhelinluontaisetu. Palkkausta tarkastetaan virka- ja työehtosopimusten mukaisilla valtakunnallisilla yleiskorotuksilla. Palkan lisäksi kunnanjohtajalle maksetaan kokouspalkkiot kunnan kulloinkin voimassaolevan palkkiosäännön ja virkaehtosopimuksen mukaisesti. Kunnanjohtajan viran hoito alkaa viransijaisuudella 2.7.- 30.9.2018 ja varsinainen hoito alkaa 1.10.2018. Koeaika on kuusi kuukautta, joka alkaa 2.7.2018 ja päättyy 2.1.2019 Virassa sovelletaan kokonaistyöaikaa, jossa keskimäärin tavoitellaan KVTES:n mukaista säännöllistä työaikaa. Kunnanjohtajalla on oikeus itsenäiseen työajan suunnitteluun. Eläke-edut määräytyvät KuEL: eläkesäännön mukaisesti. Kunta kustantaa kunnanjohtajan käyttöön nykyaikaiset työvälineet (älypuhelimen, tabletin ja kannettavan tietokoneen) tarpeellisine lisälaitteineen sekä niiden käytöstä aiheutuvat tavanomaiset kulut. Matkapuhelinetu kattaa koti- ja ulkomaanpuheluista sekä tietoliikenteestä aiheutuneet kulut. Etu ei kata matkapuhelimen käyttöä esim. maksuvälineenä tai osallistumista erilaisiin keräyksiin ja erikoishinnoiteltuihin äänestyksiin. Kotityöskentelyn mahdollistamiseksi kunnanjohtajalla on käytössään kunnan hankkimaja työhön soveltuva tietoliikenneliittymä. Kunnanjohtaja kuuluu kunnan ottaman vastuu-, varallisuus-, vahinko- ja oikeusturvan piiriin. Kunnanjohtajalla on käytössään kunnan luottokortti viranhoitoon ja operatiivisiin toimintoihin liittyvien kustannusten maksamista varten. Luottokortista aiheutuneet laskut hyväksyvät jälkikäteen kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnanjohtajan vuosilomista, koulutusvapaista ja alle kuukauden kestävistä virkavapaista päättää kunnanhallituksen puheenjohtaja. Muista vapaista päättää kunnanhallitus. Mikäli kunnanjohtajan virkasuhde halutaan päättää, eikä syynä ole hänen irtisanoutumisensa tai eläkkeelle siirtyminen eikä kuntalain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukainen peruste voidaan virkasuhde päättää yhteisellä sopimuksella. Virkasuhteen päättyessä yhteisellä sopimuksella maksetaan kunnanjohtajalle 14 kuukauden palkkaa vastaava siirtymäkorvaus yhdessä erässä. Siirtymäkorvaus tulee maksaa ko. sopimuksessa sovittuna ajankohtana. • Tässä tarkoitetut siirtymäkorvaukset maksetaan ilman työvelvoitetta ja se sisältää irtisanomisajan palkan. • Tässä tapauksessa kunnanjohtaja vapautetaan työtehtävi...
Sample 1
Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot 
Sample 1Sample 2Sample 3See All (4)

Related to Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuk- sen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta työnantajalle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kol- me viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua. Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.