Kuntayhtymän toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla.
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän on pyrittävä rahoittamaan toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuudella, EU- ja muulla projektihankerahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan. Jos jäsenkunta tai jäsenkunnat haluavat jatkettavan toimintaa, jonka ylläpitämiseen valtionrahoitus ja kyseisen toiminnan muut tulot eivät riitä, toimintaa jatketaan edellyttäen, että a.o. jäsenkunnat maksavat toiminnasta aiheutuvan alijäämän. Siinä tapauksessa, että jäsenkunnat sopivat kuntayhtymän tai a.o. jäsenkunnat yksittäisen toiminnan/toimipisteen alijäämän kattamisesta avustuksin, tarvittava avustusmäärä jaetaan jäsenkuntien suoritettavaksi niistä olevien valtakunnallisesti tilastoitavien oppilasmäärien suhteessa.
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän toiminta rahoitetaan jäsenkuntien maksuosuuksilla, hanke- ja avustusrahoituksella ja muilla tuloilla. Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan tilikauden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymän menoihin määräytyvät kuntien viimeisen vahvistetun tilinpäätösvuoden kunnallisverotulojen suhteessa. Maksuosuus suoritetaan tilikauden aikana maakuntahallituksen määräämissä erissä ja määrääminä aikoina.
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus. Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamilla maksuosuuksilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla. Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat rahoitusmalliin, jossa maksuosuuden perusteena on kunnan asukkaiden palvelujen käytöstä aiheutuneet kustannukset viimeisen kahden vahvistetun tilinpäätösvuoden ajalta, joiden keskiarvo kunkin jäsenkunnan osalta muodostaa kunnan maksuosuuden. Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuudesta jäsenkunta maksaa asukkaidensa käyttämät palvelut kuitenkin siten, että erityisen suurten kustannusten tasaamiseksi sovelletaan kulloinkin voimassaolevia säännöksiä kustannusten tasausjärjestelmästä. Kuntayhtymä vastaa jäsenkuntien maksuosuuksien perusteena olevien kustannusten määräytymisperusteiden dokumentoinnista. Kuntayhtymä voi muuttaa määräytymisperusteita kuntayhtymän valtuuston päätöksellä edellytyksin, että asia on käsitelty kuntajohtajien neuvottelukunnassa ja mikäli kuntajohtajien neuvottelukunnassa niin edellytetään, kunnilta on pyydetty asiaa koskevat erilliset lausunnot. Jäsenkunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kotikuntalain (201/1994) mukainen kotikunta jäsenkunnassa. Maksujen määräytymisessä noudatetaan lainsäädännössä olevia määräyksiä kuntien välisestä kustannusvastuusta silloin, kun palveluja on annettu toisen kunnan asukkaalle tai toinen kunta kuin henkilön asuin- tai kotikunta on muusta syystä vastuussa palvelun järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarvion hyväksymisen yhteydessä neuvottelumenettelyn mukaiset jäsenkuntien maksuosuudet ja siten talousarviovuonna kuntayhtymän käytettävissä olevat nettotoimintamenot. Lisäksi yhtymävaltuusto hyväksyy palvelujen hinnoitteluperusteet. Yhtymähallitus vahvistaa vuosittain käytössä olevat valtuuston hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaisesti määräytyvät hinnat. Kuntayhtymän tulee järjestää toimintansa talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa, eikä jäsenkuntien maksuosuuksia voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita.
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän toiminnan rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön kautta koulutuksen järjestäjälle maksettavaan valtionosuusrahoitukseen, kuntien maksuosuuksiin sekä maksullisen palvelutoiminnan tuloihin sekä muuhun tulorahoitukseen. Taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan. Jäsenkuntien osuudet laskennallisesti myönnetyille opetustunneille määräytyvät kuntayhtymän jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Kuntien maksuosuuden laskennallisena yksikkönä toimii jäsenkuntaosuus laskennallisista opetustunneista. Maksuosuudet ja laskennalliset opetustunnit määräytyvät kunnille yhden prosentin tarkkuudella. Jäsenkunta voi jäsenkuntaosuuden mukaisten laskennallisten opetustuntien lisäksi tilata kuntayhtymältä muita kuntayhtymän tehtäväalueeseen kuuluvia palveluita. Suoritteiden hinnoittelu perustuu talousarvioon ja arvioituun palvelujen käyttöön. Sopimusperusteiset kunnat voivat tilata kuntayhtymältä kuntayhtymän tehtäväalueeseen kuuluvia palveluita. Suoritteiden hinnoittelu perustuu talousarvioon ja arvioituun palvelujen käyttöön.
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän on pyrittävä rahoittamaan toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuudella, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan. Jos jäsenkunta tai jäsenkunnat haluavat jatkettavan toimintaa, jonka ylläpitämiseen valtionrahoitus ja kyseisen toiminnan muut tulot eivät riitä, toimintaa jatketaan edellyttäen, että a.o. jäsenkunnat maksavat toiminnasta aiheutuvan alijäämän.
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän toiminnasta aiheutuvat kustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamilla maksuosuuksilla sekä muilla mahdollisilla tuloilla. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät jäsenkuntien käyttämien palvelujen mukaan. Pal- velujen yleiset hinnoitteluperusteet määrittää yhtymävaltuusto ja tarkemmista hinnoista päättää yhtymähallitus. Maksuosuudet ja niiden ennakkomaksut suoritetaan tilikauden aikana yhtymähallituksen päättäminä aikoina ja erinä. Kuntayhtymä voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta.
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus. Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituk- sella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, koulutustuloilla ja osana koulutusta tapahtuvasta palvelujen ja tuotteiden myynnistä saatavilla tuloilla sekä muilla tuloilla. Kuntayh- tymä voi ottaa vastaan lahjoituksia. Kuntayhtymällä ei ole oikeutta laskuttaa jäsenkunnilta rahoitusosuuksia eikä velvollisuutta mak- saa jäsenkunnille mahdollista ylijäämää. Jos kuntayhtymä tuottaa jäsenkunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) mainittuja kunnan järjestämisvastuulla olevia kuraattori- ja koulupsykologipalveluita, rahoituksesta vastaa jäsenkunta. Jäsenkunta voi tämän perussopimuksen muiden määräysten estämättä osallistua vapaaehtoisella rahoitusosuudella kuntayhtymän toimintakustannuksiin. Jäsenkunta päättää tällöin rahoitusosuu- den käyttökohteesta.
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus. Kuntayhtymän toiminnan rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön kautta koulutuksen järjestäjälle tulevaan valtionosuusrahoitukseen, kuntien maksuosuuksiin sekä maksullisen palvelutoiminnan tuloihin sekä muuhun tulorahoitukseen. Taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan. Jäsenkuntien osuudet laskennallisesti myönnetyille opetustunneille määräytyvät kuntayhtymän jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Kuntien maksuosuuden laskennallisena yksikkönä toimii jäsenkuntaosuus laskennallista opetustunneista. Maksuosuudet ja laskennalliset opetustunnit määräytyvät kunnille yhden prosentin tarkkuudella. Jäsenkunta voi jäsenkuntaosuuden mukaisten laskennallisten opetustuntien lisäksi tilata kuntayhtymältä muita kuntayhtymän tehtäväalueeseen kuuluvia palveluita. Suoritteiden hinnoittelu perustuu talousarvioon ja arvioituun palvelujen käyttöön. Sopimusperusteiset kunnat voivat tilata kuntayhtymältä kuntayhtymän tehtäväalueeseen kuuluvia palveluita. Suoritteiden hinnoittelu perustuu talousarvioon ja arvioituun palvelujen käyttöön. Jäsenkuntien osuudet laskennallisesti myönnetyille opetustunneille määräytyvät kuntayhtymän jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Peruspääoman esimerkkilaskelmassa 1 % peruspääomaosuus eli osuus vastaa 500 euroa. Laskennallisesti valtionosuus on myönnetty vuosittain 17 533 opetustunnille eli 17 533 / 35 opetusviikkoa = 501 h/vko. Esim. 1 % jäsenkuntaosuus vastaisi 5 h/vko. Tällöin jäsenkunta, jonka jäsenkuntaosuus (peruspääoma) kuntayhtymästä on 20% saa opetusta n. 100h/vko.
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot katetaan valtiolta tulevalla yksikköhinnalla ja kuntayhtymän muilla tuloilla. Tuloslaskelman tilikauden ylijäämä/alijäämä siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan.