Common use of Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Clause in Contracts

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiä. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistä. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun yliopisto Satakunnan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssaylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Yliopisto Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa Satakunnan ammattikorkeakoulu uudistaa tutkintonsa ja opetussuunnitelmansa vuonna 2017 työelämää palveleviksi ja monialaisiksi. Opetussuunnitelmista poistetaan päällekkäisyydet. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi. Ammattikorkeakoulu lisää opettajien digitaalisten opetusmenetelmien osaamista ja työelämävalmiuksia. Koulutusta suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä erityisesti kolmen strategisen kansainvälisen kumppanin kanssa: Namibia University of Science and Technology, Zuyd University of Applied Sciences sekä Changzhou University. Lisäksi Namibian ja Kiinan kanssa panostetaan liiketoiminnan mahdollisuuksien luomiseen erityisesti pk- yritysten osalta. Opetuksen kehittämistä on jatkettu vahvistamalla osaajapoolitoimintaa ja mallintamalla se osaksi opetuksen verkottunutta pedagogista kehittämistä. EXAM-tenttiakvaariot on otettu käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa kaikilla kampuksillamme. Ne tarjoavat mahdollisuudet erilaisten opintojen tenttimiseen joustavia opiskelumahdollisuuksia tukevalla tavalla. Niiden käyttöaste on ollut voimakkaasti kasvava. Olemme mukana korkeakoulujen välistä ristiin tenttimistä kehittämässä. Oppimisanalytiikkaa -hankkeessa olemme kehittämässä oppimisanalytiikan menetelmiä ja osaamista osana opetuksen ja sen järjestelmien sekä ohjauksen kehittämistä. SAMK tekee tiivistä yhteistyötä työhallinnon kanssa vastatakseen yritysten tarpeisiin osaavan työvoiman saamiseksi. Käynnistimme yhdessä Satakunnan ELY-keskuksen kanssa joulukuussa 2017 robotiikka- ja automaatioalan muuntokoulutuksen työvoimakoulutuksena. SAMK on myös mukana koulutuspalvelun tuottajana ELY-keskusten kilpailuttamassa Teknologiateollisuuden yhteishankintakoulutuksen puitesopimuksessa. Tämän kautta teknologiateollisuuden eri aloilla toimiville tai alalle rekrytoitaville uusille toimihenkilöille voidaan toteuttaa räätälöidysti ja kohderyhmän tarpeiden mukaista koulutusta. OKM:n tuella SAMK on käynnistänyt kolme kaksivuotista muuntokoulutuksen kokonaisuutta: 1) automaatio, robotiikka ja konetekniikka, 2) ohjelmointi ja 3) rakennustekniikka. SAMK vastaa muuttuneeseen varhaiskasvatuslakiin Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus -täydentävillä opinnoilla (60 op) SAMK on yhteistyössä alueen ammatillisten toisen asteen oppilaitosten kanssa toteuttanut NOPSA-hankkeen puitteissa ja osittain hankkeesta saatujen kokemusten perusteella sähkö- ja automaatiotekniikan ja liiketalouden koulutuksissa suoran väylän rakentamista ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakouluun. Xxxxxx ansiosta opiskelijoilla on enimmillään lähes puolen vuoden ammattikorkeakouluopinnot suoritettuna korkeakouluopintoja aloitettaessa. Nopsa-polku on otettu alueella hyvin vastaan. Yhteistyössä alueen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa on vahvistettu geneerinen väyläopintopaketti. Sitä toteutetaan keväästä 2021 alkaen. Nopsassa opiskelee toistasataa ammatillisen toisen asteen opiskelijaa. SAMK on mukana LIVE-hankkeessa, jossa kehitetään lukiossa olevien mahdollisuutta opiskella lukion aikana ammattikorkeakoulussa. Tekniikan alalla Live - Lisää vetovoimaa -hankkeessa tavoitteena on kasvattaa Lounais-Suomessa tekniikan koulutusalojen vetovoimaa ja edistää koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään siirtymistä. SAMKin koulutusaloista hankkeessa mukana ovat rakennusala, sähköala, kone- ja tuotantotekniikka, talotekniikka sekä yhdyskuntatekniikka. Yhteistyön vahvistaminen toimijoiden välillä lisäksi hankkeen tarkoitus on tehdä tytöille tekniikan koulutusta tunnetuksi ja kiinnostavaksi. Yksittäisten lukioiden kanssa tehdään myös väyläyhteistyötä. Erityisesti liiketaloudessa ja hoitotyössä on kehitetty toimivaa mallia lukioiden opiskelijoille. Opinnoissa on mukaan viitisenkymmentä opiskelijaa, joista paketin suorittaneille myönnetään tutkinto-opiskeluoikeus SAMKiin. Lisäksi erityisesti lukioiden luonnontieteellisten linjojen kanssa on rakennettu opintokokonaisuuksia esimerkiksi kemian ja fysiikan laboraatioiden opettamiseksi SAMKin toimesta ja infraa hyödyntäen avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Laajempi keskustelu Länsi-Suomen lukioiden kanssa on käynnissä korkeakoulu - lukio -yhteistyöstä. Tavoitteena on se, että syksystä 2019 alkaen lukiolaisilla on HILL-oppimisympäristön avulla mahdollisuus tutustua yksittäisiin opintojaksoihin ja suorittaa samalla lukion oppimäärään kuuluvia opintoja. Toisena merkittävänä sovelluksena eri koulutusasteiden välisessä yhteistyössä SAMK vahvistaa alueen automaation ja robotiikan ekosysteemiä käynnistyneellä STEM-toiminnalla. STEM yhdistää alakouluikäisten kerhotoiminnan, yläkoululaisten ja lukiolaisten valinnaiset opinnot sekä ammattiin opiskelevien opinnot osaksi korkeakouluissa tiiviissä yhteistyössä automaatio- ja robottiyritysten kanssa tapahtuvaa opiskelua. Koulutuskokonaisuudessa hyödynnetään sekä hidasta että nopeaa rekrytointia. Liiketalouden koulutuksessa on testattu ns. Fast Track -polkuopintoja kahtena syksynä. Sen ajatuksena on mahdollistaa opiskelupaikkaa ilman jääneille toisen asteen suorittaneille opinnot tutkintoryhmän mukana siten, että yhden lukukauden aikana tutustutaan korkeakouluopintoihin lupauksella, että suorittamalla ja menestymällä opinnoissa pääsee tutkinto-opiskelijaksi. Sosiaali- ja terveysalalla vuonna 2017 valmistunut simulaatiokeskus mahdollisti mm. moniammatillisen sote-simulaatiopetuksen pilotoinnin yhdessä Satasairaalan, Porin perusturvan, Diakin ja Turun yliopiston kanssa.Simulaatiota kehitettiin ja kehitetään edelleen moniammatilliseksi kokonaisuudeksi siten, että lääketieteen opiskelijat pääsevät yhteissimulaatioon sairaanhoitaja-, fysioterapeutti ja sosionomiopiskelijoiden kanssa. Hoitotyön koulutusohjelma aloitettiin kansainvälisenä Degree Programme in Nursing-koulutusohjelmana syksyllä 2017. Yliopiston hakukohteita Changzhoun ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi Beijing City Universityn opetussuunnitelmiin. Changzhoun yliopiston kanssa solmittiin DD-sopimus jo vuonna 2016 ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaenneuvottelut DD-mahdollisuudesta aloitettiin Beijing City Universityn kanssa vuonna 2019. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua Englanninkielisessä koulutusohjelmassa hakuprosessi suunniteltiin on-line hauksi, joka mahdollistaa yhä useamman ulkomaalaisen hakijan osallistumisen valintakokeeseen. Ammattikorkeakoulut aloittivat yhdessä hankkeen Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (yleSHarviointi-hanke), jossa ydinajatuksena on sairaanhoitajan kliinisen osaamisen ohjauksen ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta arvioinnin menetelmät ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia yleissairaanhoitajan 180 op ammatillisen perusosaamisen arviointimenetelmien laatiminen. Degree Programme in Physiotherapy akkreditointi aloitettiin vuonna 2019. Auditoinnin tulos oli positiivinen ja lisäämällä työelämäyhteyksiätieto akkreditoinnin läpäisemisestä saatiin helmikuussa 2020. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta Koulutusohjelma on edelleen ainoa pohjoismainen fysioterapiakoulutuksen englanninkielisenä toteutus. Koulutuksella on hyvä vetovoima ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteenvalmistuneet ovat työllistyneet. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen Kansainvälisyyden edistämiseksi ja muiden pedagogisten taitojen syventämistätarjonnan lisäämiseksi kuntoutuksen ylempi Master programme in Rehabilitation englanninkielinen koulutus aloitettiin syksyllä 2018. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 20162017 aloitettu Master Degree Programme in Welfare Technology. Englanninkieliset YAMK ohjelmat tukevat toisiaan mm. yhteisillä toteutuksilla. Suomenkieliset hyvinvointi- ja terveysosaamisalueen YAMK -tutkinnot, kuten terveyden edistäminen, sosiaaliala ja vanhustyö, ovat tärkeä osa SAMKin jatkuvan oppimisen palvelua. SAMK on osallisena valtakunnallisessa kuntoutuksen osaamisverkostossa, jossa on aloitettu valtakunnallisessa yhteistyössä osaamisen uudistamisen kehittämisohjelma. SAMK toteuttaa kuntoutuksen ohjauksen AMK -tutkintoa monimuotototeutuksena. Koulutuksella on hyvä vetovoima ja valmistuneet työllistyvät hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin. Geronomi AMK -koulutus ja Vanhustyön YAMK -koulutus Kiinassa Changzhoussa muistisairauksien tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi käynnistettiin syksyllä 2018. Täydennyskoulutusta tilattiin lisää keväälle 2019 ja neuvottelut jatkuivat kiinalaisten hoitokotien tarpeisiinsa vastaamiseksi. Uutena avauksena tuli kiinnostus varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisesta Kiinassa. Sosionomipäivätoteutuksessa on rakennettu Yhdes mallia, jolla tuetaan opiskelijoiden valmistumista yhä paremmin määräajassa. Lisäksi mallissa keskitytään työelämäyhteistyöhön ja yhteisopettajuuteen opiskelija keskiössä. Mallin tuloksia päästään näkemään vuonna 2020. Kuvataiteen opiskelijat valmistuvat lähes 100%sti joka vuosi. Taideopetuksessa on käytetty omien opettajien lisäksi ulkopuolisia opettajia, jotta paras osaaminen kustakin taiteen lajista on saatu opiskelijoiden hyödyksi. Kuvataiteessa on hankkeiden ja projektien kautta vahvistettu yhteyttä yhteiskuntaan ja autettu opiskelijoiden verkottumista. Matkailun koulutuksessa on tehty yhteistyössä useiden Itämeren alueen korkeakoulujen kanssa laaja selvitystyö toimialan osaamistarpeista ja toteutettu sen pohjalta yhteinen opintomoduuli yhteisellä pedagogisella yhteistoteutuksina. Työelämälle tarjottavien Diplomi-opintojen suunnittelutyö on alkanut ja joitakin on jo toteutuksessa. Alueen koulutustarpeisiin vastataan erikoistumiskoulutuksin. Täydennyskoulutuksen tarpeita ja toteuttamisen mahdollisuuksia on pohdittu yhteistyössä alueellisten- ja länsi-rannikon korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa. Opintojaan nopeuttamaan ja korkeakouluopintojen vaativuuteen tutustumaan pääsee SAMKissa nyt kahdessa perustutkintokoulutuksessa ja yhdessä master-koulutuksessa valintakurssin avulla. Valintakurssi vie opiskelijan osaamista eteenpäin ja tukee siten jatkuvaa oppimista. Saadessaan opiskelupaikan opiskelija on jo valintavaiheessa suorittanut opintojakson tutkinnosta. Vuodesta 2020 toteuttamistalukien SAMKissa on jokaisessa koulutusohjelmassa mahdollisuus avoimen polun kautta täydentää osaamistaan, saada uutta osaamista ja päästä jopa korottamaan tutkintotasoaan korkeakoulututkinnoksi. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovatZuyd University of Applied Sciencesin kanssa strateginen kumppanuus on päättynyt. Jatkossa pyritään 3 - 5 strategiseen kansainväliseen kumppanuussopimukseen. Kumppanuuksia halutaan lisätä erityisesti Baltian, Venäjän ja Kiinan alueelle. Tällä hetkellä SAMKilla on kaksi strategista kansainvälistä kumppania NUST Namibiassa ja Changzhou University Kiinassa. Jatkuvan oppimisen opintojen tuotteistaminen on vahvasti käynnissä. SAMK tarjoaa OM:n kanssa ulosottovirastojen työntekijöille avoimen amkin kautta mahdollisuuden päivittää osaamisensa lain uusien kelpoisuusvaatimusten mukaisesti. Hyvinvointi- ja terveysalalla on tuotannossa useita erikoistumiskoulutuksia ja muita jatkuvan oppimisen tuotteistettuja osaamispaketteja. Liiketaloudessa asiakkaat ovat löytäneet avoimen amkin opintotarjonnan, jota toteutetaan pedagogisesti digitaalisen kampuksen periaatteiden mukaan. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulun TKI-hankkeiden määrä kasvaa ja yli puolet ammattikorkeakoulun hankevolyymista on kansainvälisiä vuoteen 2020 mennessä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Satakunnan ammattikorkeakoulu on sitoutunut nostamaan seuraavat vahvuus- ja nouseviin aloihin liittyvät osaamiskeskittymät kansainvälisesti korkealle tasolle: automaatio ja robotiikka, merenkulku, ikääntyvien palvelut. Strategian mukaisesti SAMK on sitoutunut rakentamaan ja vetämään innovaatioympäristöjä, kehittämisverkostoja ja kansainvälisiä osaamiskeskittymiä. Erityisesti SAMK synnyttää osaamiskeskittymiä vahvuusaloihin ja nouseviin aloihin liittyen:

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Helsingin yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa hyödyntää verkko-opetusta opiskelijarekrytoinnissa. Yliopisto kehittää yhteistyömalleja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yliopistossa toteutetaan Iso Pyörä - koulutusuudistus, jossa opiskelijavalintaa uudistetaan aiempaa laajempiin hakukohteisiin ja koulutus järjestetään usean tieteenalan yhteisinä koulutusohjelmina. Yliopisto puolittaa hakukohteiden määrän vuoteen 2017 mennessä. Yliopisto suuntaa voimavaroja oppimisympäristöjen digitalisaatioon joustavin ja avoimin tilaratkaisuin sekä ottamalla käyttöön mobiileja ja personoituja opetus- ja opintopalveluita. Kaikkiin yliopiston syksyllä 2017 käynnistyviin tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin lisätään työllistyvyyttä ja työelämään siirtymistä parantavia sisältöjä. Yliopisto toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja siihen liittyvään työelämään Valtaosa sopimuksen "Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään" -osan toimenpiteistä on toteutettu ja raportoitu kattavasti vuoden 2018 raportissa. Vuonna 2019 jatkettiin yliopiston koulutusohjelmauudistuksen viemistä opiskelijavalintojen suunnitteluun ja kehittämiseen siten, että opiskelijavalintojen yleisissä linjauksissa kuvattiin yhteisesti koko yliopiston tasolla opiskelijavalinnan termit ja prosessit, aikataulut ja työnjaot. Kandi- ja maisteriohjelmien osalta yleiset linjaukset laadittiin kolmivuotiskaudelle (vuodet 2020-2022), ja myös valintaperusteet tuli päättää samalle ajanjaksolle. Kuitenkin todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa kriteereistä päätettiin ja niistä tiedotettiin hakijoille jo vuonna 2018 Koulutusuudistuksen siirtymäaika 2017-2020 on vaikuttanut ennen syksyä 2017 aloittaneiden opiskelijoiden toimintaan, kun he joutuvat punnitsemaan, siirtyvätkö uuteen järjestelmään vai tekevätkö loppuun tutkintonsa - erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon - vanhassa järjestelmässä. Yliopiston hakukohteita Opiskelijoita on ohjattu selvittämään, mikä olisi heidän omalta kannaltaan paras vaihtoehto. Myös yliopiston henkilöstön leikkaukset keväällä 2016 näkyvät suoritettujen tutkintojen määrissä. Sen seurauksena opintoneuvonnan ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan -ohjauksen tuki on ollut vähäisempää samanaikaisesti kun tarve neuvonnalle koulutusuudistuksen siirtymäkauden takia on erityisen suuri. Opetuksen toteutuksen digiloikka -projekti on rahoittanut vuodesta 2017 alkaenalkaen yhteensä 65 koulutusohjelmien kehittämishanketta. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua Vuonna 2019 käynnissä olleessa 33 hankkeessa on keskitytty erityisesti opetusvideoiden ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttäverkkokurssien, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiäesim. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistäMOOCien kehittämiseen. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016alkanut valmistelu jatkuvan oppimisen toimintamallin kehittämiseksi, organsioitumiseksi ja tarjonnan laajentamiseksi konkretisoitui, kun yliopisto käynnisti vuonna 2019 OKM:n strategisella rahoituksella yliopistotasoisen jatkuvan oppimisen projektin. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Helsingin yliopisto profiloituu vahvaan perustutkimukseen. Profiilin mukaisia osaamiskeskittymiä rakennetaan aktiivisten kansainvälisten rekrytointien avulla. Yliopisto vahvistaa profiloitumistaan kokoamalla tutkimusresursseja erityisesti humanististen ja yhteiskuntatieteiden aloilla. Yliopisto syventää tutkimuksen hyödyntämistä ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta laaja-alaisesti suurelle yleisölle suunnatuin toimin. Yliopisto kehittää palvelujaan ja toimintatapojaan tutkimuksen vaikuttavuuden tunnistamiseksi ja tutkijoiden tukemiseksi tarkoituksenmukaisten vaikuttavuuskanavien ja kumppanien löytämisessä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana tasolle viisi. Yliopisto kaksinkertaistaa kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrän vuoden 2020 toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:loppuun mennessä kiinnittämällä erityistä huomiota yhteistyöhön yritysten kanssa.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Helsingin yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa hyödyntää verkko-opetusta opiskelijarekrytoinnissa. Yliopisto kehittää yhteistyömalleja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yliopistossa toteutetaan Iso Pyörä - koulutusuudistus, jossa opiskelijavalintaa uudistetaan aiempaa laajempiin hakukohteisiin ja koulutus järjestetään usean tieteenalan yhteisinä koulutusohjelmina. Yliopisto puolittaa hakukohteiden määrän vuoteen 2017 mennessä. Yliopisto suuntaa voimavaroja oppimisympäristöjen digitalisaatioon joustavin ja avoimin tilaratkaisuin sekä ottamalla käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017mobiileja ja personoituja opetus- ja opintopalveluita. Kaikkiin yliopiston syksyllä 2017 käynnistyviin tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin lisätään työllistyvyyttä ja työelämään siirtymistä parantavia sisältöjä. Yliopisto toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja siihen liittyvään työelämään Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Helsingin yliopisto profiloituu vahvaan perustutkimukseen. Profiilin mukaisia osaamiskeskittymiä rakennetaan aktiivisten kansainvälisten rekrytointien avulla. Yliopisto vahvistaa profiloitumistaan kokoamalla tutkimusresursseja erityisesti humanististen ja yhteiskuntatieteiden aloilla. Yliopisto syventää tutkimuksen hyödyntämistä ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta laaja-alaisesti suurelle yleisölle suunnatuin toimin. Yliopisto kehittää palvelujaan ja toimintatapojaan tutkimuksen vaikuttavuuden tunnistamiseksi ja tutkijoiden tukemiseksi tarkoituksenmukaisten vaikuttavuuskanavien ja kumppanien löytämisessä. Yliopiston hakukohteita ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaenavoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana tasolle viisi. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua kaksinkertaistaa kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrän vuoden 2020 loppuun mennessä kiinnittämällä erityistä huomiota yhteistyöhön yritysten kanssa. Korkeakoulut arvioivat ja nopeuttaa kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja läpäisevyyttäsitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjäorganisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja lisäämällä työelämäyhteyksiäottaa vastuuta muutoksista. Yliopisto lisää Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia ajasta toimintakulttuurin ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistä. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:käytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Itä-Suomen yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita Yliopisto tukee toisen asteen kanssa tehtävällä laaja-alaisella yhteistyöllä myös opiskelijarekrytointia. Yliopisto uudistaa oppimisympäristöjä, tavoitteenaan lisätä koulutuksen vetovoimaa sekä parantaa oppimisen edellytyksiä ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi oppimistuloksia. Yliopisto vahvistaa opiskelijoiden ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan opettajien digitaalisia valmiuksia ja kehittää tätä tukevaa koulutusta. Yliopisto lisää oppimisympäristöratkaisuilla mahdollisuuksia ympärivuotiseen sekä ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun. Kesälukukausi vakiinnutetaan ja sitä kehitetään osana normaalia opetusta ja ohjausta.Yliopisto kehittää menettelyjä helpottamaan ja joustavoittamaan työelämään siirtymistä opiskelun loppuvaiheessa. Yliopisto ottaa Xxxxx.xx -ePortfolio- palvelun käyttöön kaikille opiskelijoille vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut. Yliopisto on osallistunut alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttämahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Vuodesta 2020 opiskelijavalinnassa painottuu ylioppilastutkintoon perustuva todistusvalinta, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiäjonka avulla valitaan vähintään puolet opiskelijoista hakukohteisiin. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Valituista ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan tulevien osuus on 60 - 80 % alasta riippuen. Yliopisto on mukana kansallisessa opiskelijavalintojen kärkihankkeessa, jossa vastaa oikeustieteiden yhteisvalinnan koordinoinnista. Yliopisto aloitti myös hankkeen osahankkeena sähköisen osaamisen (sähköinen valintakoe) selvitystyön. Selvitys jatkuu vuonna 2019. Avoin yliopisto, kampuskaupungit sekä useat kampuskaupunkien ympäristökunnat sopivat vuonna 2017 lukioyhteistyöstä. Kuopion kaupungin lukioissa opetusyhteistyö käynnistyi syksyllä 2017 ja on laajentunut syksyllä 2018 Joensuun kaupungin lukioihin ja toiminta on käynnistymässä Pohjois-Karjalan kuntien lukioiden kanssa. Yhteistyölukioissa voi jatkossa suorittaa yliopiston kursseja. Yliopistossa perustutkintokoulutuksen kehittämisen tukena on ohjauksen, opiskeluhyvinvoinnin ja työelämäyhteyksien kehittämisohjelma vuosille 2018-2020, mikä edistää myös yliopiston strategista tavoitetta olla Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö vuonna 2020. Kehittämisohjelman päätavoitteina on taata opiskelijoille hyvä ensimmäinen opiskeluvuosi (erityisesti alkuohjauksen syventäminen: tukea opintojen aloittamiseen, sitoutuminen opintoihin), sujuvan oppimisen tukirakenteet mm. ohjausta kehittämällä sekä vahvistaa opiskelijoiden työelämäorientaatiota. Työelämäyhteistyötä pyritään vahvistamaan myös tunnistamalla entistä paremmin yhteistyön mahdollisuuksia opetuksessa ja opetussuunnitelmissa. Ohjelman puitteissa on vuonna 2018 käynnistetty uusimuotoinen tuutorointi ja orientaatio, jaettu kannustinrahaa ohjauksen kehittämiseksi sekä perustettu laitoskohtaiset työelämätiimit tukemaan opetussuunnitelmatyötä ja opiskelijoita. Yliopiston oppimisympäristöjen kehittämistilanteen väliarviointi valmistui keväällä 2018. Väliarviointi suuntaa oppimisympäristöjen kehittämistyötä vuosille 2018-2020 strategisen tavoitteen saavuttamiseksi. Ympärivuotisen sekä ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun riippumattoman opiskelun edistämiseksi on otettu käyttöön esim. yhteistenttiminen eli tenttivierailut (EXAM yliopistoissa voi suorittaa toisen EXAM yliopiston tenttejä, oikeustiede) salitenttiminen (yhtäaikaisesti järjestetään eri yliopistoissa sama tentti; esim. erikoislääkärikoulutus) sekä opiskelun ympärivuotisuuteenavattu kirjastojen 24/7 -tilat. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen Itä-Suomen yliopiston opettajille on tarjottu käänteisen opetuksen koulutusta systemaattisesti vuodesta 2016 lähtien. Flippaus eli käänteinen lähestymistapa opetukseen sekä siihen liittyvä oppimisen kulttuurin muutos on otettu Itä-Suomen yliopistossa laajamittaisesti käyttöön, ja muiden pedagogisten taitojen syventämistämalli kehittyy edelleen. European Association for Practitioner Research on Improving Learning (EAPRIL) valitsi parhaaksi eurooppalaiseksi tutkimuksen ja käytännön opetuksen ja oppimisen projektiksi Itä-Suomen yliopiston "Flipping Finland" - kehittämistoiminnan ensimmäisenä suomalaisena projektina marraskuussa 2018. Opiskelijavalintojen osalta kevään 2020 opiskelijavalintauudistus on lisännyt alakohtaista keskustelua yhteistyöstä. Siirto-opiskelijavalintoja on kehitetty edelleen. Hakupainealoista kauppatieteet eivät enää rajoita siirtohakua alan sisällä yliopistosta toiseen. Myös oikeustieteellisellä alalla siirtohaku on mahdollistettu. Ennakoitavuutta ja pysyvyyttä on haettu vahvistamalla opetussuunnitelmat lukuvuosille 2018-2021. Yliopiston tavoitteena on lisätä kansainvälisyyttään tutkintomarkkinointia kehittämällä. Tutkintomarkkinointia ja koulutusvientiä toteuttaa Finland University Oy. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen merkittävimmät Finland Universityn kautta toteutuneet koulutuspalvelut olivat 25 namibialaisopettajan Master's degree Programme in Primary Education -maisteriohjelma sekä 25 indonesialaisen varhaiskasvatuksen yliopistonopettajan "Early Childhood Education" - ohjelma. Vuonna 2017 kansainväliseen kesäkouluun osallistui 130 opiskelijaa, josta 46 maksavaa. Kesäkoulun toiminta on integroitu yliopiston vakituiseksi toiminnaksi. Kehittämistoimissa on panostettu erityisesti kansainvälisten maisteriohjelmien tukipalvelujen sekä kansainvälisten opiskelijoiden tarvitsemien tukipalvelujen laadun parantamiseen. Itä-Suomen yliopisto koordinoi DigiCampus kärkihanketta. Yliopisto on mukana 18 kärkihankkeessa (xxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx) Yliopistolla on erinomaiset valmiudet jatkuvan oppimisen ja sitä tukevien menetelmien kehittämiseen. Yliopiston vahvuutena on koulutustarjonnan laaja-alaisuus ja koulutusohjelmien monitieteisyys. Yliopistossa on toimiva aikuiskoulutusorganisaatio sekä yhdessä työelämän kanssa kehitettyjä toimintamalleja myös täsmäkoulutuksen tarjoamiseen. Yliopisto on vahvistanut opiskelijalähtöistä ohjauksen, neuvonnan ja tiedotuksen kehittämistä ja rakentanut sekä yliopistotason että koulutusalakohtaisia työelämäyhteyksiä mm. pilotoimalla täysin uuden tyypistä, vahvasti ennakointitietoon perustuvaa tarvelähtöistä koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016kokonaismallia. Osana toimintamallia on valmennettu työelämäfasilitaattoreita, jotka edistävät räätälöityjen koulutuspolkujen tuotteistamista sekä työnantajan että oppijan tarpeisiin. Strategisella rahoituksella on käynnistetty uusien jatkuvan oppimisen monimuotoisten osaamiskokonaisuuksien tuotteistaminen, selvitetty avoimen yliopiston opintotarjonnan edelleen laajentamisesta sekä käynnistetty avointen MOOC-kurssien valmistelu. Toimintamallin rakentamisen yhteydessä on uudistettu merkittävästi sisäisiä toimintarakenteita. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Itä-Suomen yliopisto vahvistaa tieteidenvälistä yhteistyötä ja terävöittää tutkimuksen profiloitumista strategiassa tunnistettujen suuriin haasteisiin vastaamiseksi, vahvuusalojen kehittämiseksi ja kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi. Yliopiston avoimen tieteen toimintatapa nousee tasolle neljä vuoteen 2017 mennessä ja tasolle viisi vuoteen 2020 toteuttamistamennessä. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:Yliopisto lisää kilpaillun täydentävän rahoituksen määrää ja tehostaa tutkijoiden lähipalveluja. Yliopiston kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus yliopiston tutkimusmenoista nousee kahteentoista prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. UEFin päivitetty strategia ja strategian jalkauttamista tukeva toimenpideohjelma julkaistiin maaliskuussa 2018 (xxxxx://xxxxxxxxx.xxx.xx/xxxxxxxx). Samanaikaisesti päivitettiin strategian toteutusohjelma. Yliopisto profiloi tutkimustaan neljän strategiassa tunnistetun maailmanlaajuisen haasteen ympärille; Ikääntyminen, elintavat ja terveys; Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa; Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat; Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys. Tutkimusprofiilia on työstetty yli tiedekunta - ja tieteenalarajojen. Kehittämistyössä on tunnistettu kunkin profiilialueen fokus, jossa yliopiston tutkimus on kansainvälisesti huipputasoista sekä näihin liittyvä vahva osaamisen. Lisäksi on tunnistettu kunkin profiilialueen tutkimukseen liittyvä osaamisen kehittämäinen. Yliopisto on suunnannut sekä PROFI-rahoitusta että sisäistä strategista rahoitusta profiilialueiden vahvistamiseen. Strateginen rahoitus muodostuu suorasta tuesta profiilialueilla toimiville tutkimusalueille, Post Doc- ja tohtorikoulupaikkojen kohdentamisesta alueille sekä profiilialueita tukevan infrastruktuurin hankinnan tukemisesta. Tutkimusprofiilin vahvistamiseen liittyy myös uudenmallinen yliopiston pitkän aikavälin strateginen henkilöstösuunnittelu, jota on toteutettu vuodesta 2017 alkaen. Suunnitelmissa rekrytointeja tarkastellaan kolmen vuoden aikajaksossa. Suunnittelussa on myös pyritty tunnistamaan tiedekuntarajat ylittävää yhteistoimintaa ja järjestetty siltarahoitusta välttämättömiin avauksiin. Yliopisto on käynnistänyt kauden 2021-2030 strategian valmistelun. Osana strategian valmistelua toteutetaan vuoden 2019 aikana yliopiston tutkimuksen arviointi. Tutkimuksen arviointia toteutetaan tutkijoiden muodostamien tutkimusyhteisöjen (Research Communities) kautta. Tutkimusyhteisöiltä edellytetään monitieteisyyttä, vahvaa näyttöä tutkimuksen kansainvälisestä laadusta sekä kehittymisuunnitelma.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Vaasan yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita Yliopisto lisää avointa ajantasaista viestintää koulutuksen sisällöistä, tavoitteista ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi vaikuttavuudesta ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaenvahvistaa toisen asteen kanssa tehtävää yhteistyötä. Yliopisto luo moderneja oppimisympäristöjä ja uusia opetusmuotoja sekä parantaa koulutuksen laatua opettajien pedagogista osaamista. Ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi tehostetaan lukuvuoden käyttöä, hyödynnetään digitalisaatiota opetuksessa ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiäopiskelussa sekä tuetaan kesäopiskelua avoimessa yliopistossa. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta vahvistaa työelämäyhteistyötä, sisällyttää yleiset työelämä- ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteenyrittäjyysvalmiudet kaikkiin koulutusohjelmiin ja edistää opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksia Vaasa Network -toiminnalla. Myös jatkokoulutuksessa vahvistetaan työelämäyhteistyötä. Yliopisto panostaa koulutuksen kehittämiseen. Yhtenä yliopiston uudistumiseen liittyvänä teemana on luoda yliopiston strategian mukaisia ilmiölähtöisiä monialaisia moduuleja, mikä on ollut keskiössä esimerkiksi kauppatieteiden kandidaatin ohjelman uudistamisessa. Uudet moduulit ovatkin mukana yliopiston koulutustarjonnassa syksystä 2020 lähtien. Tavoitteena on luoda osasta moduuleja kaupallistettavia opintokokonaisuuksia luomaan tarjontaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Moduulirakenne tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen myös joustavia opiskelumahdollisuuksia, kun jatkossa pääosa moduuleista toteutetaan verkko-opetuksena niin, että opiskelijoiden on mahdollista suorittaa niitä myös erilaisista elämäntilanteista johtuen joustavammin ja muiden pedagogisten taitojen syventämistäesim. kesäaikana. Joustavuutta opiskeluun on toteutettu myös Exam tentti-yhteistyön kautta ja yliopiston opiskelijoilla on tällä hetkellä mahdollista tehdä tenttejä kahdeksan eri korkeakoulun EXAM-tenttitiloissa ympäri Suomea. Yliopistossa on aloitettu suunnittelutyö, jonka tavoitteena on luoda yliopiston tutkinnoille yhteiset tutkintotason osaamistavoitteet ja niiden saavuttamista mittaava osaamisen varmennusjärjestelmä. Osaamistavoitteiden lähtökohtana on ollut lainsäädännön asettamat tavoitteet suomalaiselle yliopistokoulutukselle eri tutkintotasoilla sekä yliopiston missio, visio ja koulutusta koskeva strategia. Osaamistavoitteilla varmistetaan, että yliopistosta valmistuvilla on oman alansa syvällistä tiedollista osaamista, mutta myös viestintään, vuorovaikutukseen ja kriittiseen ajatteluun sekä päätöksentekoon liittyviä taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan muutosagenttina toimimisessa. Vaasan yliopisto in mukana Digicampus -hankkeen yhteisellä oppimisalustalla mm. toteuttamassa valtakunnallisia yhteisiä kursseja (mm. Digijoujou, Kivako). Vaasan yliopisto on mukana digikampus osahankkeessa "oppimismaiseman uudelleensovittaminen", jonka tukemana yliopistolla on kehitetty ja pilotoitu uudenlaisia opetustiloja. Tilojen kehitystyö jatkuu edelleen kampuskehittämisen myötä. Vaasan yliopistossa otettiin vuonna 2019 käyttöön opinnäytetöiden sähköinen palautus, julkaisu ja arkistointi. Vaasan yliopisto on mukana valtakunnallisessa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehitystyössä. Opettajille annettavaa pedagogista tukea opetuksen kehittämiseen on lisätty. Vaasan yliopistossa on vuoden lopussa avattu haettavaksi yliopistopedagogin tehtävä tukemaan edelleen uusimuotoisen opetuksen toteutusta. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen aloitettu tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön sekä tekniikan että kauppatieteiden koulutusohjelmien akkreditointiprosessi saatettiin arviointivaiheeseen vuoden 2019 aikana ja kaikkiaan 7 ohjelmaa saivat laatuleimat. Vaasan yliopiston kauppatieteellisen alan koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamistakansainvälinen AACSB- akkreditointiprosessi on edennyt ja alustava itsearviointiraportti hyväksyttiin marraskuussa 2019. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:Akkreditointiprosessin arvioidaan valmistuvan vuoden 2023 aikana. Koulutusohjelmien akkreditointiin valmistauduttaessa on koulutusohjelmien johtamista terävöitetty mm. vastuuttamalla jokaiselle koulutusohjelmavastaavalle akkreditointiin kerättävän aineiston ja raporttien tuottamista, jolloin myös yhteistyö ja muu kehittäminen on lisääntynyt. Koulutusohjelmien nykytilanteen arvioinneista on päästy joustavasti niiden kehittämiseen.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Turun yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita Yliopisto panostaa pedagogiseen kehittämiseen ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi kokeiluihin ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiä. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteenoppimisympäristöjen ajanmukaisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistä. Vuonna Yliopisto lisää ja uudistaa verkko-opetusta niin, että sitä voidaan hyödyntää myös opiskelijavalinnoissa ja ympärivuotisten opiskelumahdollisuuksien tarjonnassa. Yliopisto vahvistaa koulutuksen osaamisperustaisuutta, työelämäyhteistyötä ja opiskelijoiden ohjausta. Yliopisto tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden ympärivuotiseen opiskeluun ja yrittäjyysopintoihin vuoteen 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016mennessä. Tohtorikoulutettavien mentorointiohjelma, kehitys- ja työurakeskustelut sekä työelämävalmiuksien kehittymistä tukevat koulutuskokonaisuudet on vakiinnutettu kaikkiin tohtoriohjelmiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Yliopisto on aktiivinen erikoistumiskoulutusten kehittäjänä ja tarjoajana sekä panostaa koulutusvientiin. Yliopisto toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja siihen liittyvään työelämään Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Turun yliopisto vahvistaa innovaatiotoimintojen kautta tiedon ja osaamisen siirtymistä ja innovaatioiden kaupallistamista ympäröivään yhteiskuntaan sekä vahvistaa alueellista elinkeinoelämää yhdessä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana tasolle viisi. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-2020 toteuttamistaarvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Tampereen teknillinen yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017Tampere3-yhteistyössä kehitetään opintoprosesseja ja luodaan yhteisiä opintoja niin, että opiskelijan valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat ja yhteistyö opetuksen järjestämisessä tiivistyy molemmilla sektoreilla. Yliopiston hakukohteita ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi Tampere3-yhteistyössä kehitetään Tampereen seudun toisen asteen opiskelijoille tarjottavia opintoja osallistumisen laajentamiseksi. Ristiinopiskelua tukevat sähköiset palvelut ovat käytössä vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua Kielikeskus- ja nopeuttaa kirjastopalvelut järjestetään yliopistokonsernin tasoisina vuodesta 2018 alkaen. Digitaalisen oppimisympäristön ja opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiäsähköisten palvelujen uudistaminen toteutetaan vuoden 2019 loppuun mennessä. TOIMINTANSA 31.12.2018 PÄÄTTÄNYT TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO RAPORTOI Tampereen teknillinen yliopisto on nostanut ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittamaan osuuttaa opiskelemaan aloittaneissa. Arkkitehtuurissa ensikertalaisten osuus nousi 20 prosentista 30 prosenttiin vuodesta 2017 vuoteen 2018. Diplomi-insinöörikoulutuksen hakukohteissa osuus nousi 50 prosentista 60 prosenttiin. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteenon nostanut myös diplomi-insinöörikoulutuksiin todistuksen perusteella valittavien osuutta aloittaneissa. Osuus on toistaiseksi hakukohteesta riippuen 40-50 %. Todistusvalinnalla valittavien kiintiöiden nostamisella yliopisto on valmistautunut vuonna 2020 toteutettavaan alan opiskelijavalinnan uudistamiseen. Silloin todistusvalinnalla valittavien osuuden on tarkoitus olla 60-80 %. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen osallistui aiempien vuosien tapaan aktiivisesti valtakunnalliseen yhteistyöhön opiskelijavalintojen kehittämisessä. Yliopiston ja muiden pedagogisten taitojen syventämistäTampereen ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttama rakennustekniikan koulutus käynnistettiin 1.8.2018. Vuonna Yliopisto lisäsi ristiinopiskelun mahdollisuuksia osana Tampere3-hanketta. Tampereen korkeakouluyhteisössä kehitettyä ristiinopiskelun toteutusta pilotoidaan 20 muussa suomalaisessa korkeakoulussa. Tampereen teknillinen yliopisto jatkoi oppimisympäristöjen kehittämistä kohdentaen siihen säätiön pääoman tuottoja. Yliopisto vahvisti varsinkin pedagogisesti tarkoituksenmukaisia oppimistiloja, lisäsi mahdollisuuksia sähköiseen tenttimiseen ja videoteknologian hyödyntämiseen opetuksessa. Sähköisen arvioinnin ja videoteknologian käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Tampereen teknilllisellä yliopistolla oli vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen Suomen yliopistoista laajin kapasiteetti sähköiseen tenttimiseen. Tampere3 -projekteissa puolestaan valmisteltiin digitaalisia oppimisen järjestelmiä 1.1.2019 toimintansa aloittaneen Tampereen yliopiston tarpeisiin. Tampereen teknillinen yliopisto osallistui kansalliseen Digicampus-hankkeeseen, jossa kehitetään korkeakouluille yhteistä digitaalista oppimisympäristöä. Yliopiston oppimisympäristö ja kirjasto arvioitiin erittäin korkeatasoisiksi kansainvälisessä opiskelijoiden tyytyväisyyttä selvittäneessä arvioinnissa. Internation Student Barometer (ISB) -kysely kartoitti opiskelijoiden tyytyväisyyttä mm. oppimiseen, ohjaukseen ja niitä tukeviin palveluihin. Tampereen teknillinen yliopisto oli arvioinnin kaikkien osa-alueiden tulosten yhdistetyn keskiarvon perusteella kartoituksen paras yliopisto. Yliopiston opiskelijat olivat keskimäärin Euroopan tyytyväisimpiä osa-alueilla Learning ja Living. Tampereen teknillinen yliopisto on avannut PedaLabin, joka on opettajille tarkoitettu uusimmalla opetustekniikalla varustettu opetustila. Opettajat voivat siellä testata uusinta opetustekniikkaa ja kouluttautua käyttämään sitä pedagogisesti järkevällä tavalla. Uuden yliopiston koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016tarpeita palveleva SISU-2020 toteuttamistajärjestelmä otetaan käyttöön asteittain vuosina 2019- 2020. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovatEnsimmäisenä otetaan käyttöön opetussuunnitelmamoduulit. Yliopisto jatkoi jo vakiintunutta yhteistyötä Tampereen kaupungin toisen asteen oppilaitosten kanssa. Toisen asteen opiskelijat voivat opiskella Tampereen kaikkien korkeakoulujen opintojaksoja KOROTA-palvelun kautta. KOROTA on käytössä myös uudessa Tampereen yliopistossa, joka aloitti toimintansa 1.1.2019. Kirjastopalvelut on järjestetty vuoden 2019 alusta alkaen yhteisinä uuden Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja henkilöstölle. Kielikeskuspalvelut on järjestetty yliopistokonsernin tasoisina vuoden 2019 alusta alkaen. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Tampere3-kokonaisuudessa lisätään bioteknologian, terveysteknologian, lääketieteen ja terveystieteen toimintojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimusyhteistyötä lisätään erityisesti tieteenalojen rajapinnoilla ja kaupunkiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntämällä. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut järjestetään yliopistokonsernin laajuisena vuoden 2017 loppuun mennessä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle neljä. TOIMINTANSA 31.12.2018 PÄÄTTÄNYT TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO RAPORTOI Toimintansa 1.1.2019 aloittaneen uuden Tampereen yliopiston tiedekuntarakenne tehtiin mahdollisimman hyvin monialaisen tutkimuksen tarpeisiin. Yliopistossa on seitsemän monialaista tiedekuntaa:

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Turun yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita Yliopisto panostaa pedagogiseen kehittämiseen ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi kokeiluihin ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiä. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteenoppimisympäristöjen ajanmukaisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistä. Vuonna Yliopisto lisää ja uudistaa verkko-opetusta niin, että sitä voidaan hyödyntää myös opiskelijavalinnoissa ja ympärivuotisten opiskelumahdollisuuksien tarjonnassa. Yliopisto vahvistaa koulutuksen osaamisperustaisuutta, työelämäyhteistyötä ja opiskelijoiden ohjausta. Yliopisto tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden ympärivuotiseen opiskeluun ja yrittäjyysopintoihin vuoteen 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman mennessä. Tohtorikoulutettavien mentorointiohjelma, kehitys- ja työurakeskustelut sekä työelämävalmiuksien kehittymistä tukevat koulutuskokonaisuudet on vakiinnutettu kaikkiin tohtoriohjelmiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Yliopisto on aktiivinen erikoistumiskoulutusten kehittäjänä ja tarjoajana sekä panostaa koulutusvientiin. Yliopisto toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja siihen liittyvään työelämään Yliopiston tiedekunnilla on vuodet 2018-2021 kattava suunnitelma opiskelijavalinnan uudistamisesta. Keskeisiä kehittämissuuntia suunnitelmassa ovat: humanistisilla aloilla aloituspaikkojen määrän hallittu laskeminen, ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen kaikilla aloilla, siirtyminen useamman vuoden voimassa oleviin valintaperusteisiin ja yhteisvalintaan sekä uudenlaisten tapojen kehittäminen avoimen yliopiston opintojen hyödyntämiseen. Vuodesta 2020 eteenpäin kaikille aloille oikeustiedettä lukuun ottamatta valitaan vähintään 51 % uusista opiskelijoista todistusten perusteella. Kaikki voimakkaan hakupaineen alat (oikeustiede, kauppatiede, lääketiede, psykologia, opettajankoulutus) ovat siirtyneet tai siirtymässä valtakunnalliseen yhteisvalintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö laajensi heinäkuussa 2019 Turun yliopiston tekniikan koulutustarjontaa antamalla yliopistolle kone- ja materiaalitekniikan koulutusvastuut. Uudet tutkinto-ohjelmat aloittavat syyslukukaudella 2020, ja syyslukukausi 2019 oli aktiivisen suunnittelun aikaa. Yliopiston strategiassa vuosille 2016-2020 on koulutuksen alueella neljä eri asiakokonaisuuksiin painottuvaa toimenpideohjelmaa, joihin sisältyi yhteensä 30 toteutettavaa toimenpidettä. Vuonna 2018 toimenpideohjelmien toteutuminen analysoitiin ja ne päivitettiin strategiakauden loppuun asti. Toimenpideohjelmien toteuttaminen on edennyt suunnitellusti. Lukioyhteistyön vahvistaminen käynnistettiin vuonna 2018. Yliopistolle valmistettiin 2018-2019 lukioyhteistyön toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on yhteistyön laajentaminen ja toiminnan näkyvyyden lisääminen. Lukiolaisille suunnatut kurssit ja maistiaisluennot koottiin yhdelle nettisivulle ja tarjonnasta tiedotettiin lukiolaisia opinto-ohjaajien kautta. Ympärivuotista opiskelua on tuettu eri tavoin, ja esimerkiksi sähköinen tenttiminen on lisääntynyt edelleen. Yliopiston pedagogista ja teknistä osaamista yhdistävän "digipedatiimin" vuonna 2018. käynnistynyt toiminta eteni toimintavuoden 2019 aikana merkittävästi: Calonia-rakennukseen suunniteltiin ja toteutettiin opetuksen kokeilutila, jonka yhteyteen sijoittuvat myös opetuksen tukihenkilöstön työtilat. Yliopiston intraan toteutettiin laaja opettajille tarkoitettu Opettamisen tuki -sivusto. Yliopisto oli mukana lukuisissa valtakunnallisissa vuosille 2017-2019 ja 2018-2020 ajoittuvissa OKM:n kärkihankkeissa koordinaattorina ja osatoteuttajana. Useimpien kärkihankkeiden ydin on oppimisen ja opetuksen digitalisaatiossa ja vastaamisessa nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Yrittäjyysopintoja tarjotaan kaikille yliopiston opiskelijoille. Turun kauppakorkeakoululle myönnettiin merkittävä kansainvälinen AACSB-akkreditointi. Akkreditointiprosessin aikana tehtyä kehittämistyötä hyödynnettiin myös muissa tiedekunnissa. Yliopisto osallistui Xxxxxx toteuttamaan neljän koulutusalan (tekniikka, kauppatieteet, yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet) kansalliseen arviointiin. Koulutusvientikauppojen lukumäärä on noussut tasaisesti vuosittain alkaen vuodesta 2014. Koulutusvientisopimuksia Turun yliopisto on solminut 4 kpl vuonna 2014, 15 kpl 2015, 31 kpl 2016, 36 kpl 2017, 27 kpl 2018 ja 43 kpl 2019. Yliopisto on tehnyt useita kansainvälisiä avauksia, kuten Namibian yliopiston kanssa toteutettava tutkinto-ohjelma "Master's Degree Programme in Software Engineering" ja kiinalaisen Fudanin yliopiston kanssa toteutettava kaksoistutkinto-ohjelma "Master's Degree Programme in Future Health & Technology". Vietnamin Ho Chi Minh Cityn kansallinen yliopisto on ostanut kyberturvallisuuteen liittyvän tietotekniikan kolmevuotisen tutkintokoulutuksen. Ohjelma on ensimmäinen koulutusvientinä toteutettava tietotekniikan koulutusohjelma Suomessa. Vuonna 2019 saatiin myös ensimmäiset kolmivuotiset tilaustutkintokoulutukset "Bachelor's degree in teacher education" suoritettua päätökseen Rauman kampuksella. Nämä toteutettiin yhdessä Namibian NSFAF:n (Namibia Student Financial Assistance Fund) kanssa. Toteutunut opettajankoulutus namibialaisille voitti Turun yliopiston vuoden 2019 yrittäjyyspalkinnon. Koulutusvientitoiminta on laajentunut kattamaan yhä useampia monialaisen yliopiston aloja. Uusina alueina ovat nousseet yrittäjyys- ja innovaatiokoulutus sekä lääkekehitys ja life science -alat, joista ensimmäiset pilottikoulutukset on toteutettu 2019. Koulutusviennin ensimmäinen kärkituote, Kiva- koulu on rinnalla jatkanut kasvuaan ja on levinnyt jo 21 maahan. Yliopistolle valmistettiin vuoden 2019 aikana jatkuvan oppimisen ohjelma, jossa kartoitettiin jatkuvan oppimisen nykytila ja eri muodot Turun yliopistossa, määriteltiin yleiset linjaukset jatkuvan oppimisen kehittämiseksi sekä esitettiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Työ tapahtui rinnan yliopiston uuden strategian toimenpideohjelmien valmistelun kanssa. Vuoden aikana valmistettiin myös uusi, kattava saavutettavuusohjelma. Vuonna 2019 käynnistyi myös useita vuoden 2018 lopulla rahoituksen saaneita jatkuvan oppimisen hankkeita, jotka perustuvat korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön ja tukevat samalla yliopiston oman strategian toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Tampereen teknillinen yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017Tampere3-yhteistyössä kehitetään opintoprosesseja ja luodaan yhteisiä opintoja niin, että opiskelijan valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat ja yhteistyö opetuksen järjestämisessä tiivistyy molemmilla sektoreilla. Yliopiston hakukohteita ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi Tampere3-yhteistyössä kehitetään Tampereen seudun toisen asteen opiskelijoille tarjottavia opintoja osallistumisen laajentamiseksi. Ristiinopiskelua tukevat sähköiset palvelut ovat käytössä vuodesta 2017 alkaen. Kielikeskus- ja kirjastopalvelut järjestetään yliopistokonsernin tasoisina vuodesta 2018 alkaen. Digitaalisen oppimisympäristön ja opiskelijoiden sähköisten palvelujen uudistaminen toteutetaan vuoden 2019 loppuun mennessä. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO RAPORTOI 15.3.2018: Yliopisto parantaa koulutuksen laatua on osallistunut DIA-yhteisvalinnan kehittämiseen yhdessä muiden tekniikan tutkintoja tuottavien yliopistojen kanssa aktiivisesti, jonka johdosta yhteisvalinta saadaan uudistettua 2019-2020 linjassa valtakunnallisten opiskelijavalintauudistusten kanssa. Yliopiston hakukohteissa ensikertalaiskiintiöitä nostettiin vuodesta 2017 vuodelle 2018 seuraavasti: Arkkitehtuurin hakukohde 30% (20% 2017) ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiädiplomi-insinöörin tutkinnon hakukohteet 60% (50% 2017). Asiaa tarkastellaan vuosittain. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta on jatkanut strategiansa mukaisesti oppimisympäristöjen kehittämistä kohdentaen siihen säätiön pääoman tuottoja. Erityisesti on panostettu pedagogisesti tarkoituksenmukaisten oppimistilojen ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sähköisen tenttimisen kehittämiseen sekä opiskelun ympärivuotisuuteenvideoteknologian hyödyntämiseen opetuskäytössä. Sähköisen arvioinnin sekä videoteknologian käytön määrä on noussut merkittävästi vuosittain. Yliopistolla on Suomen yliopistoista laajin kapasiteetti sähköiseen tenttimiseen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen on mukana myös OKM:n myöntämällä kärkihankerahoituksella rahoitettavassa University Pedagogical Support (UNIPS) -hankkeessa, jossa kehitetään sähköistä, yliopistopedagogista ja muiden pedagogisten taitojen syventämistäitseopiskelumahdollisuuden tarjoavaa oppimisympäristöä yliopisto- ja korkeakouluopettajille. Yliopisto osallistuu myös OHO! -hankkeeseen, joka on OKM:n erityisavustushanke korkeakoulutuksen kehittämiseksi vuosina 2017-2019. Hankkeen tavoitteena luoda optimaalisia edellytyksiä opiskelulle ja pitää huolta opiskelijasta. Yliopisto on mukana 'Tyyli - työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin' -hankkeessa 2015- 2018 (ESR). Hankkeessa kuuden yliopiston (Aalto-yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto) yhteisen kehittelyn avulla aikaansaadaan uusia harjoittelun toimintamalleja, minkä lisäksi myös muu opintojen aikainen työssäkäynti tehdään tavoitteelliseksi ja arvioidaan saatu työkokemus työssä tapahtuvan oppimisen näkökulmasta (opinnollistaminen). Tekniikan alan tutkintojen profiilit on kirkastettu ja sekä perus- että jatkotutkintojen tutkintotason kuvaukset on tehty osaamisperustaisesti vuoden 2017 aikana. Työ jatkuu opintokokonaisuuksiin ja opintojaksoihin sekä pedagogisiin kysymyksiin yhdessä Tampere3 OPS-työn kanssa. Yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupungin toisen asteen johdon ja Tampereen korkeakouluyhteisön kanssa tavoitteena edistää yhteistyömuotojen kehittymistä Tampereen seudun lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välillä sekä sujuvien siirtymien kehittämiseksi toiselta asteelta korkeakouluun. Yliopisto on toteuttanut opiskelijavalintaan sovitut uudistukset, lisännyt joustavan opiskelun mahdollisuuksia ja jatkanut yhteistyötä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Yliopisto otti käyttöön vuonna 2016 ristiinopiskelumenettelyn ja -palvelut, millä valmistauduttiin 1.1.2019 toimintansa aloittavaan korkeakoulukokonaisuuteen. Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat voineen siitä alkaen hakea ristiinopiskelun mahdollisuutta Tampereen teknillisessä yliopistossa. Ristiinopiskelua hakeneiden määrä lukuvuonna 2017-2018 oli yhteensä 895. Hakijoista 411 oli Tampereen teknillisestä yliopistosta (tilanne 7.3.2018). Tampereen teknillisen yliopiston tarjoamista opintojaksoista suosituimpia ovat olleet matematiikan, tietotekniikan, tietojohtamisen, tuotantotalouden ja signaalinkäsittelyn opintojaksot. Kirjasto- ja kielikeskuspalvelut järjestetään konsernin tasoisina vuodesta 2019 alkaen. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Tampere3-kokonaisuudessa lisätään bioteknologian, terveysteknologian, lääketieteen ja terveystieteen toimintojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimusyhteistyötä lisätään erityisesti tieteenalojen rajapinnoilla ja kaupunkiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntämällä. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut järjestetään yliopistokonsernin laajuisena vuoden 2017 loppuun mennessä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle neljä. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO RAPORTOI 15.3.2018: Yliopisto toteutti tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin vuonna 2017. Arvioinnin tavoitteena oli tunnistaa tutkimuksen huiput ja uudet potentiaalisimmat avaukset. Arvioinnin perusteella on suunnattu resursseja ja tukea parhaiten menestyneille yhteisöille, sekä uusille avauksille. Kansainvälisen arviointipaneelin raportti on saatavissa: xxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxx/xxxxx.xxx Yliopisto on jatkanut strategiansa mukaisesti tutkimuslaitteistojen ja -ympäristöjen kehittämistä kohdentaen siihen rahoitusta erillisten investointiohjelmien kautta ja säätiön pääoman tuottoja. Erityisesti on panostettu pedagogisesti tarkoituksenmukaisten oppimistilojen ja sähköisen tenttimisen kehittämiseen. Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto (TAY) tekevät yhteistyötä hakiessaan tutkimusrahoituksia yhteisen tutkimusprofiilin vahvistamiseksi. Yliopistot ovat saaneet Suomen Akatemian rahoitusta nimenomaan profiloitumiseen. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden 2017 avattiin SMACC-Labs, joka on tutkimusympäristöjen verkosto, joka tarjoaa valmistavan teollisuuden yritykselle helpon pääsyn huippuluokan laitteistoihin ja osaamiseen ilman suuria investointeja. SMACC-Labsin ytimen muodostavat VTT:n, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tutkimus- ja kehitysympäristöt. Ne on valittu SMACC-Labsiin siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin digitalisoituvaa valmistavaa teollisuutta. Yritykset voivat hyödyntää SMACC-Labsin tutkimusympäristöjä ja tutkimuslaitosten osaamista omiin tutkimus- ja kehitystarpeisiinsa joustavasti. Yliopisto on aloittanut yhteistyössä TAY:n, TAMK:in , Pirkanmaan liiton ja Tampereen kaupungin kanssa kehittämään Startup Allianssia. Startup Allianssin tavoitteena on jatkossa varmistaa, että korkeakouluyhteisön ja koko kaupunkialueen startup- ja kasvuyritysten sekä niiksi aikovien tiimien tukipalvelut ovat kansallisesti katsottuna erittäin hyvällä tasolla. Yliopisto on tasolla neljä avoimen tieteen toimintatavoissa. Yliopisto on asettanut uudeksi tavoitteeksi avoimen tieteen ja tutkimuksen arvojen mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016toiminnan. Tampereella 1.1.2019 toimintansa aloittava korkeakoulukokonaisuus antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet lisätä tutkimuksen ja TKI-2020 toteuttamistatoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:Tutkimus- ja innovaatiopalvelut järjestetään konsernin tasoisina vuodesta 2019 alkaen. Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat palkanneet yhteisen tutkimuspalvelujohtajan vuoden 2017 aikana. Keksintöilmoitusten käsittely on järjestetty yhteisellä sähköisellä järjestelmällä vuoden 2017 aikana. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO RAPORTOI 15.3.2018: Yliopisto toteutti vuonna 2017 henkilöstökyselyn, jossa kartoitettiin kattavasti työhyvinvoinnin johtamisen ja muutoksen johtamisen näkökulmia. Valmisteilla olevan korkeakoulufuusion takia kysely tehtiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Tulosten tarkempi analysointi on parhaillaan menossa.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Itä-Suomen yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita Yliopisto tukee toisen asteen kanssa tehtävällä laaja-alaisella yhteistyöllä myös opiskelijarekrytointia. Yliopisto uudistaa oppimisympäristöjä, tavoitteenaan lisätä koulutuksen vetovoimaa sekä parantaa oppimisen edellytyksiä ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi oppimistuloksia. Yliopisto vahvistaa opiskelijoiden ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan opettajien digitaalisia valmiuksia ja kehittää tätä tukevaa koulutusta. Yliopisto lisää oppimisympäristöratkaisuilla mahdollisuuksia ympärivuotiseen sekä ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun. Kesälukukausi vakiinnutetaan ja sitä kehitetään osana normaalia opetusta ja ohjausta.Yliopisto kehittää menettelyjä helpottamaan ja joustavoittamaan työelämään siirtymistä opiskelun loppuvaiheessa. Yliopisto ottaa Xxxxx.xx -ePortfolio- palvelun käyttöön kaikille opiskelijoille vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut. Yliopisto on osallistunut alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttämahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Vuodesta 2020 opiskelijavalinnassa painottuu ylioppilastutkintoon perustuva todistusvalinta, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiäjonka avulla valitaan vähintään puolet opiskelijoista hakukohteisiin. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Valituista ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan tulevien osuus on 60 - 80 % alasta riippuen. Yliopisto on mukana kansallisessa opiskelijavalintojen kärkihankkeessa, jossa vastaa oikeustieteiden yhteisvalinnan koordinoinnista. Yliopisto aloitti myös hankkeen osahankkeena sähköisen osaamisen (sähköinen valintakoe) selvitystyön. Vuoden 2020 aikana päätetään asian etenemisestä yliopistojen yhteistyönä, valintakoe toteutetaan kokonaisvaltaisen sisällöllisen kehittämisen kautta. Yliopisto on sitoutunut kansalliseen opetusyhteistyön puitesopimukseen, joka mahdollistaa korkeakoulujen välisen ristiinopiskelun sekä kaikkien korkeakoulujen yhteiseen Digivisio2030 systeemiseen muutokseen. Avoin yliopisto, kampuskaupungit sekä kampuskaupunkien ympäristökunnat ovat sopineet lukioyhteistyöstä. Yhteistyölukioissa voi suorittaa yliopiston kursseja. Sopimuskuntia oli vuoden 2019 lopussa 21, ja lukioita mukana 33. Yliopistossa perustutkintokoulutuksen kehittämisen tukena on ohjauksen, opiskeluhyvinvoinnin ja työelämäyhteyksien kehittämisohjelma vuosille 2018-2020. Kehittämisohjelman päätavoitteina on taata opiskelijoille hyvä ensimmäinen opiskeluvuosi (erityisesti alkuohjauksen syventäminen: tukea opintojen aloittamiseen, sitoutuminen opintoihin), sujuvan oppimisen tukirakenteet mm. ohjausta kehittämällä sekä vahvistaa opiskelijoiden työelämäorientaatiota. Työelämäyhteistyötä vahvistetaan tunnistamalla entistä paremmin yhteistyön mahdollisuuksia opetuksessa ja opetussuunnitelmissa. Ohjelman puitteissa on käynnistetty uusimuotoinen tuutorointi ja orientaatio, jaettu kannustinrahaa ohjauksen kehittämiseksi sekä perustettu laitoskohtaiset työelämätiimit tukemaan opetussuunnitelmatyötä ja opiskelijoita. Vuonna 2019 vakiinnutettiin UEF työelämäseminaarit yliopistoyhteisön ja sidosryhmien yhtenä vuorovaikutuskanavana sekä jaettu työelämäyhteyshenkilöiden välillä hyviä käytäntöjä säännöllisissä WorkShopeissa. Ympärivuotisen sekä ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun riippumattoman opiskelun edistämiseksi on otettu käyttöön esim. yhteistenttiminen eli tenttivierailut (EXAM yliopistoissa voi suorittaa toisen EXAM yliopiston tenttejä, oikeustiede) salitenttiminen (yhtäaikaisesti järjestetään eri yliopistoissa sama tentti; esim. erikoislääkärikoulutus) sekä opiskelun ympärivuotisuuteenavattu kirjastojen 24/7 -tilat. Itä-Suomen yliopiston opetushenkilökunnalle on tarjottu käänteisen opetuksen koulutusta systemaattisesti vuodesta 2016 lähtien. Flippaus eli käänteinen lähestymistapa opetukseen sekä siihen liittyvä oppimisen kulttuurin muutos on otettu Itä-Suomen yliopistossa laajamittaisesti käyttöön, ja malli kehittyy edelleen. European Association for Practitioner Research on Improving Learning (EAPRIL) valitsi parhaaksi eurooppalaiseksi tutkimuksen ja käytännön opetuksen ja oppimisen projektiksi Itä-Suomen yliopiston "Flipping Finland" -kehittämistoiminnan ensimmäisenä suomalaisena projektina marraskuussa 2018. Opiskelijavalintojen osalta kevään 2020 opiskelijavalintauudistus on lisännyt alakohtaista keskustelua yhteistyöstä. Siirto-opiskelijavalintoja on kehitetty edelleen. Hakupainealoista kauppatieteet eivät enää rajoita siirtohakua alan sisällä yliopistosta toiseen. Myös oikeustieteellisellä alalla siirtohaku on mahdollistettu. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen on osallistunut Toinen reitti yliopistoon (TRY) hankkeeseen, ja muiden pedagogisten taitojen syventämistäon aktiivinen avoimen väylän kehittäjänä. Vuonna 2019 avoimen väylää laajennettu mm. teologiaan. Ennakoitavuutta ja pysyvyyttä on haettu vahvistamalla opetussuunnitelmat lukuvuosille 2018-2021. Vuonna 2019 yliopisto uudisti kv-opiskelijarekrytoinnin kokonaisuuden, sisältäen tutkintomarkkinoinnin uudistuksen, valintamenettelyn - ja prosessin sekä apurahakäytänteiden uudistuksen. Yliopiston tutkintomarkkinoinnin kohdemaiksi priorisoitiin Kiina, Intia, Venäjä, Vietnam ja Etelä- Korea. Agenttiyhteistyötä on toteutettu Kiinassa, Intiassa, Japanissa, Bangladeshissa ja Ukrainassa, joissa merkittävä osa ulkomaille opiskelemaan lähtevistä opiskelijoista tekee sen yliopistoja kyseisessä maassa markkinoivien agenttiyritysten kautta. Yliopisto on valinnut seitsemän kärkiohjelmaa, (Environmental Health and Technology, European Forestry, Information Technology (IMPIT), Medical Physics, Photonics, Research Chemists, Wood Materials Science) joiden markkinointiin on erityisesti panostettu. Palveluissa on panostettu erityisesti kansainvälisten maisteriohjelmien sekä kansainvälisten opiskelijoiden tarvitsemien tukipalvelujen laadun parantamiseen. Koulutusvientiä toteutetaan Finland University Oy:n kautta. Vuonna 2019 käynnistettiin nelivuotinen koulutusyhteistyö Vietnamilaisen yhteistyöyliopiston kanssa Tourism and Marketing ohjelmayhteistyöstä. Vuonna 2019 kansainväliseen kesäkouluun osallistui 219 opiskelijaa, josta 67 maksavaa. Kesäkoulun toiminta on integroitu yliopiston vakituiseksi toiminnaksi. Itä-Suomen yliopisto koordinoi DigiCampus kärkihanketta. Yliopisto on mukana 18 kärkihankkeessa (xxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx) Jatkuvassa oppimisessa yliopiston vahvuutena on koulutustarjonnan laaja-alaisuus ja koulutusohjelmien monitieteisyys. Yliopisto on toteuttanut jatkuvaa oppimista tukevan laajan systeemisen muutoksen, jossa on integroitu perustutkintokoulutusta, erikoistumiskoulutuksia sekä täydennyskoulutuksia avoimen koulutustarjonnan alustaksi. Toimintamallin rakentamisen yhteydessä on luovuttu sisäisistä sopimusrakenteista ja jatkuvan oppimisen kannusteet integroidaan sisäiseen rahoitusjärjestelmään. Toimintamalli mahdollistaa työelämässä oleville yksittäisten opintokokonaisuuksien tai tutkinnon osien suorittamisen ja mallin kautta voidaan joustavasti räätälöidä tarvelähtöisiä, työelämän osaamistarpeisiin vastaavia osaamiskokonaisuuksia. Strategisella rahoituksella on vuonna 2019 mm. monimuotoistettu noin 30 kurssia jatkuvan oppimisen tarjontaan sekä käynnistetty 18 MOOC-kurssin valmistelu (tällä hetkellä kuusi kurssia avoinna) sekä selvitetty avoimen yliopiston opintotarjonnan edelleen laajentamisesta. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Itä-Suomen yliopisto vahvistaa tieteidenvälistä yhteistyötä ja terävöittää tutkimuksen profiloitumista strategiassa tunnistettujen suuriin haasteisiin vastaamiseksi, vahvuusalojen kehittämiseksi ja kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi. Yliopiston avoimen tieteen toimintatapa nousee tasolle neljä vuoteen 2017 mennessä ja tasolle viisi vuoteen 2020 mennessä. Yliopisto lisää kilpaillun täydentävän rahoituksen määrää ja tehostaa tutkijoiden lähipalveluja. Yliopiston kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus yliopiston tutkimusmenoista nousee kahteentoista prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Yliopiston strategia kaudelle 2021-2030 hyväksyttiin yliopiston hallituksessa 11.12.2019. Strategiaa konkretisoivat toteutusohjelmat valmistellaan kevään 2020 aikana. Yliopiston monitieteistä tutkimusta profiloidaan edelleen neljän strategiassa tunnistetun maailmanlaajuisen haasteen ympärille; Ikääntyminen, elintavat ja terveys; Moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus; Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat; Ympäristön muutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Yliopisto on suunnannut sekä PROFI-rahoitusta että sisäistä strategista rahoitusta profiilialueiden monitieteisen tutkimuksen vahvistamiseen. Strateginen rahoitus muodostuu suorasta tuesta profiilialueilla toimiville alueille, Post Doc- ja tohtorikoulupaikkojen kohdentamisesta sekä profiilialueita tukevan infrastruktuurin hankinnan tukemisesta. Tutkimusprofiilin vahvistamiseen liittyy myös uudenmallinen yliopiston pitkän aikavälin strateginen henkilöstösuunnittelu, jota on toteutettu vuodesta 2017 alkaen. Suunnitelmissa rekrytointeja tarkastellaan kolmen vuoden aikajaksossa. Suunnittelussa on tunnistettu tiedekuntarajat ylittävää tieteidenvälistä yhteistoimintaa ja järjestetty siltarahoitusta välttämättömiin avauksiin. Itä-Suomen yliopisto toteutti tutkimustoimintansa arvioinnin vuosien 2015-2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016osalta. Kansainvälinen arviointipaneeli kuvasi yliopiston tutkimusta korkeatasoiseksi ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi. Xxxxxxx arvioi tutkimuksen nykytilaa ja kartoitti yliopiston tutkimuspotentiaalia sen tulevalla strategiakaudella 2020- 2030. Tutkimuksen arvioinnissa oli mukana kuusitoista tutkimusyhteisöä eli noin 70 prosenttia Itä-2020 toteuttamistaSuomen yliopiston koko tutkimustoiminnasta. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:Julkaistun arviointiraportin mukaan Itä-Suomen yliopiston tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävää.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Jyväskylän yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita Yliopisto valitsee opiskelijat entistä laajempiin tutkinto-ohjelmiin ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaenluo joustavia opintopolkuja kandidaattiohjelmista maisterivaiheeseen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiäsiirtyy uusiin opetussuunnitelmiin lukuvuonna 2017-2018. Yliopisto lisää mahdollisuuksia Uudistettavissa opetussuunnitelmissa huomioidaan mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun teknologisesti tuettujen pedagogisten ratkaisujen sekä opiskelun ympärivuotisuuteendigitaalisten aineistojen avulla. Yliopisto luo opiskelijoille monimuotoisia, interaktiivisia ja oppijalähtöisiä, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä opetuksen ja oppimisen muotoja ja ympäristöjä. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen uudistuvissa opetussuunnitelmissa monikulttuurisen osaamisen kehittämistä ja muiden pedagogisten kansainvälistymistä. Yliopisto varmistaa, että opintoihin sisältyvät ulkomailla suoritettavat opinto- ja harjoittelujaksot ovat tavoitteellisia. Työelämätaitoja edistetään kaikissa opinnoissa ja samalla kannustetaan yrittäjämäiseen asenteeseen tekemisen ja kokeilemisen kautta. Yliopisto toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja työelämään. Jyväskylän yliopisto teki mittavan strategiatyön vuonna 2018. Osana strategiatyötä yliopistossa valmisteltiin laajasti yliopistoyhteisöä osallistaen koulutuksen kehittämisohjelma kaudelle 2019-2030. Koulutuksen kehittämisohjelman strategisena päämääränä on Vaikuttava akateeminen asiantuntisuus, ja se muodostuu neljästä strategisesta päätavoitteesta, jotka ovat 1. Osaamislupaus: vastuullinen, kulttuurisesti moninaisen maailman akateeminen asiantuntija, 2. Kehittämislupaus: globaaleihin osaamistarpeisiin vastaava koulutustarjonta, 3. Student Life -lupaus: yliopistomme on valtakunnallisesti johtava opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä tukeva yliopisto, 4. Laatulupaus: opetusta ja opettajia arvostetaan ja laatu pidetään korkealla. Kehittämisohjelman strategisia tavoitteita konkretisoidaan kehittämistoimenpiteillä ja niiden edistymisen seuraamista tukevilla mittareilla. JYU asetti sopimuskauden ensimmäisellä jaksolla 2017-2018 koulutuksen painopisteeksi opetuksen laadun edistämisen ja opetussuunnitelmauudistuksen implementoinnin. Uudistetut opetussuunnitelmat astuivat voimaan 1.8.2017 ja ne on julkaistu osoitteessa xxxxx://xxx.xxx.xx/xxx/xx. Opetussuunnitelmatyö toteutettiin yliopistossa ensimmäistä kertaa vahvasti yliopistotasoisesti ohjattuna prosessina samanaikaisesti koko yliopiston kaikissa tiedekunnissa. Opetussuunnitelmaprosessi arviointiin talven 2017-2018 aikana. Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) arvioi opetussuunnitelmaprosessin. Arviointi valmistui keväällä 2018. Opetussuunnitelmatyön arviointiin kuului opetussuunnitelmatekstien analysointia rehtorin linjausten pohjalta, opetussuunnitelmakysely opetus- ja tutkimus-henkilökunnalle (aiheena ops-työn prosessi) sekä opetuksen kehittämisryhmien haastattelut. Arvioinnin tuloksia hyödynnettiin, kun yliopisto aloitti valmistautumisen seuraavaan opetussuunnitelmakauteen 2020-2023. Jyväskylän yliopisto jatkaa opetussuunnitelmiensa kehittämistä yliopiston strategiatyön pohjalta. Seuraavaa opetussuunnitelmakautta koskevat yliopistotasoiset linjaukset valmistuivat tammikuussa 2018. Keskeisiä periaatteita opetussuunnitelmien kehittämisessä ovat osaamisperustaisuus, vahva eettinen osaaminen, kansainvälisyys ja kulttuuritietoisuus, opiskelu- ja työelämätaidot, joustavat opintopolut, modulaarisuus ja sujuvat siirtymät sekä monitieteisyyden vahvistaminen. Opetussuunnitelmatyössä tavoitteena on ollut lisätä monitieteisyyttä ja eri tieteenalojen välistä yhteistyötä. Tästä onnistuneina esimerkkeinä ovat uudet monitieteiset, aiempaa laaja-alaisemmat tutkinto-ohjelmat. Näistä esimerkkeinä voi mainita Turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman ja Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa -kandidaatti- ja maisteriohjelman, jotka saavuttivat huomattavan hyvän hakijamäärän heti ensimmäisellä hakukierroksella keväällä 2019. Opiskelijaliikkuvuudessa kansainvälisen liikkuvuusjakson suunnitelmallisuuden tukemiseksi on määritelty ulkomaisen opintojakson osaamistavoitteet. Tätä tukeva toiminta on vakinaistettu yliopiston kielikeskukseen. Opetussuunnitelmalinjauksissa opiskelijaliikkuvuuteen on kiinnitetty huomiota linjaamalla seuraavasti: 1) Kaikilla opiskelijoillamme on opintojensa aikana mahdollisuus saada tieteenalarelevanttia kansainvälistä kokemusta ja osaamista ja 2) Tutkintotason mukaisen, tavoitteellisen, opintoihin kuuluvan kansainvälistymiskokemuksen (ulkomainen opinto-, harjoittelu- tai tutkimusjakso tai suunnitelmallinen kotikansainvälistyminen) tulee olla realistinen vaihtoehto kaikille opiskelijoillemme ilman, että opintoaika venyy. Opetussuunnitelmien kehittämisessä erityistä huomiota kiinnitetään opiskelu- ja työelämätaitojen kehittymiseen siten, että kaikkiin opetussuunnitelmiin sisällytetään vankan oman alan tietopohjan lisäksi tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen syventämistäkehittämistä. Opetussuunnitelmissa näiden taitojen kehitys kirjataan osaamistavoitteiksi samoin kuin alan substanssiosaamisen kehittäminen. Opetussuunnitelmissa varmistetaan, että sisältöjen lisäksi myös valitut opetusmuodot ja aktiivinen yhteistyö työelämän kanssa tukevat suunnitelmallisesti opiskelu- ja työelämätaitojen kehittymistä. Opiskelijoiden yrittäjyyden edistäminen ja sitä kautta työelämään siirtymisen sujuvoittaminen on ollut yksi EduFutura-yhteistyön kärkihankkeista, ja sitä on toteutettu yhteisen yrittäjyysstrategian kautta. Jyväskylän yliopiston yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvissä toimissa tavoitteena on myös viedä käytäntöön OKM:n Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset sekä Arenen ja Unifin yrittäjyyssuositukset. Edufutura- yhteistyöhön liittyvien yrittäjyyskurssien tarjonnassa huomioidaan laajan yrittäjyyskasvatusnäkemyksen mukaisesti niin opiskelijan yrittäjämäiseen toimintatapaan liittyvä osaaminen ja sen hyödyntäminen työelämässä kuin myös liiketoimintaan tähtäävä yrittäjyysnäkökulma. Tätä tavoitetta ja erityisesti opiskelijan yrittäjyystoiminnan mahdollisuuksien hahmottamista tukemaan perustettiin Yritystehdas Oy. Yhteinen yhtiö konkretisoi oppilaitosten aktiivisen roolin yrittäjyysekosysteemeissä ja luo alustan monipuoliselle uusien liiketoimintojen kehittämiselle erityisesti esihautomo- ja hautomopalveluissa. Opetuksen kehittäminen Jyväskylän yliopiston opetuksen kehittämistoiminta eEducation keskittyi vuonna 2018 teemaan Yhteisöllinen ja osallisuutta edistävä pedagogiikka. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen painopisteenä oli luoda pedagogisia toimintatapoja, jotka tukevat yhteisöllistä oppimista ja joilla edistetään opiskelijoiden opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta digiajan oppimisympäristöt huomioiden. Toteutetut kuusi eri tiedekuntien ja erillislaitosten kehittämishanketta olivat osa Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustushanketta Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa (OHO!) xxxxx://xxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx/.; xxxxx://xxxxxxxx.xx). Jyväskylän yliopiston koordinoimassa OHO!-hankkeessa kehitettiin digitalisaation alueella verkkopohjaisia mittareita akateemisten opiskelutaitojen ja toimijuuden arviointiin sekä luotiin verkkopohjainen prototyyppi analytiikkatyövälineestä ja sen tarjoamasta opiskelijan toimijuuspalautteesta. Hankkeessa pilotoitiin sekä eEducation-opettajille että koko yhteisölle tarjottu Yhteisöllisen pedagogiikan koulutussarja. Lisäksi hankkeessa pilotoitiin luentomuotoinen interventio psykologisen joustavuuden lisäämiseksi 1. vuoden opiskelijoille, mistä saadut tutkimustulokset ovat lupaavia. Jyväskylän yliopiston koordinoimassa TYÖPEDA -hankkeessa luodaan toimintamalleja opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämiseen, opetussuunnitelmien uudistamiseen, työelämäpedagogiseen ohjaukseen sekä TKI-toiminnan ja koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016linkittämiseen. Hankkeen kivijalkana on tutkimustieto koulutuksen ja työelämän yhteistyöstä sekä työpaikalla oppimisesta. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustushankkeissa vuosille 2017-2020 toteuttamista2019 JYU toimii aktiivisena kumppanina. Lähes 40 JYU:n opettajaa osallistuu Itä-Suomen yliopiston Flipped Learning -mallin pilotointiin. Yliopisto osallistuu myös Unips-osahankkeesseen ja toteuttaa ohjaamisen tematiikasta yliopistopedagogisen moduulin. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:tutkimuslaitos on tutkimuspainotteisessa roolissa mukana eAMK- ja Toteemi-hankkeissa, joissa kehitetään digipedagogisen osaamisen arviointia ja kehittämistä sekä avointa opintotarjontaa. Lisäksi Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on mukana Väli-Suomen ICT-alan Verkostomainen koulutusyhteistyö -hankkeessa, jossa järjestetään muuntokoulutusohjelmista muodostuva kokonaisuus systemaattiselle etä- ja monimuoto-opetukselle sekä sisältöjen jakamiselle. Keskeistä on myös opetuksen ja oppimisympäristöjen (fyysiset, digitaaliset ja sosiaaliset) jatkuva pedagoginen kehittäminen. Oppimisympäristöjen kehittämisessä valmistellaan JYULearn-konseptia, jossa tavoitteena on toteuttaa erilaisia oppimisympäristöihin liittyviä pilotteja, joissa yhdistyvät pedagogiikka ja erilaiset tilalliset ja digitaaliset ratkaisut.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Itä-Suomen yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita Yliopisto tukee toisen asteen kanssa tehtävällä laaja-alaisella yhteistyöllä myös opiskelijarekrytointia. Yliopisto uudistaa oppimisympäristöjä, tavoitteenaan lisätä koulutuksen vetovoimaa sekä parantaa oppimisen edellytyksiä ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi oppimistuloksia. Yliopisto vahvistaa opiskelijoiden ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan opettajien digitaalisia valmiuksia ja kehittää tätä tukevaa koulutusta. Yliopisto lisää oppimisympäristöratkaisuilla mahdollisuuksia ympärivuotiseen sekä ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun. Kesälukukausi vakiinnutetaan ja sitä kehitetään osana normaalia opetusta ja ohjausta.Yliopisto kehittää menettelyjä helpottamaan ja joustavoittamaan työelämään siirtymistä opiskelun loppuvaiheessa. Yliopisto ottaa Xxxxx.xx -ePortfolio- palvelun käyttöön kaikille opiskelijoille vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja läpäisevyyttätutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjäjoilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja lisäämällä työelämäyhteyksiäprofiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Itä-Suomen yliopisto vahvistaa tieteidenvälistä yhteistyötä ja terävöittää tutkimuksen profiloitumista strategiassa tunnistettujen suuriin haasteisiin vastaamiseksi, vahvuusalojen kehittämiseksi ja kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi. Yliopiston avoimen tieteen toimintatapa nousee tasolle neljä vuoteen 2017 mennessä ja tasolle viisi vuoteen 2020 mennessä. Yliopisto lisää kilpaillun täydentävän rahoituksen määrää ja tehostaa tutkijoiden lähipalveluja. Yliopiston kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus yliopiston tutkimusmenoista nousee kahteentoista prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia ajasta toimintakulttuurin ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistä. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:käytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Jyväskylän yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita Yliopisto valitsee opiskelijat entistä laajempiin tutkinto-ohjelmiin ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaenluo joustavia opintopolkuja kandidaattiohjelmista maisterivaiheeseen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiäsiirtyy uusiin opetussuunnitelmiin lukuvuonna 2017-2018. Yliopisto lisää mahdollisuuksia Uudistettavissa opetussuunnitelmissa huomioidaan mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun teknologisesti tuettujen pedagogisten ratkaisujen sekä opiskelun ympärivuotisuuteendigitaalisten aineistojen avulla. Yliopisto luo opiskelijoille monimuotoisia, interaktiivisia ja oppijalähtöisiä, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä opetuksen ja oppimisen muotoja ja ympäristöjä. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen uudistuvissa opetussuunnitelmissa monikulttuurisen osaamisen kehittämistä ja muiden pedagogisten taitojen syventämistäkansainvälistymistä. Vuonna 2018 Oulun Yliopisto varmistaa, että opintoihin sisältyvät ulkomailla suoritettavat opinto- ja harjoittelujaksot ovat tavoitteellisia. Työelämätaitoja edistetään kaikissa opinnoissa ja samalla kannustetaan yrittäjämäiseen asenteeseen tekemisen ja kokeilemisen kautta. Yliopisto toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja työelämään. Jyväskylän yliopisto on toteuttanut opiskelijavalintauudistuksen siten, että vuonna 2020 todistusvalinta on pääasiallinen väylä yliopiston kandidaatti- ja maisterikoulutukseen. Uudistuksessa määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta vähintään 51 % kandidaatti- ja maisterikoulutuksen opiskelijoista valitaan opiskelemaan todistusvalinnan perusteella (osassa hakukohteita soveltuvuuskokeeseen). Samalla ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhteispistevalinta poistuu käytöstä. Todistusvalinnalla täytettävistä opiskelupaikoista ensikertalaisille varataan hakukohteesta riippuen 51-100 %. Suurin osa koulutusaloista osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen todistusvalintaa koskevaan alakohtaiseen yhteistyöhön. JYU on vahvistanut todistusvalinnassa käytettävien valintaperusteiden voimassaolon vuoteen 2024 saakka, jotta ne ovat toisen asteen opintonsa aloittavien tiedossa Muilta osin vuoden 2020 valinnoissa käytettävät valintaperusteet ovat voimassa vuoteen 2022 saakka (välttämättömiä muutoksia lukuun ottamatta). Kevään 2020 yhteishaussa kaikki yliopiston suunnittelemat valintakokeet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne eivät vaadi hakijalta etukäteisvalmistautumista. Valtakunnallisiin yhteisvalintoihin kuuluvien hakupaineisten psykologian ja sosiaalityön valintakokeisiin julkaistaan ennakkoaineistoa kuukautta ennen koetta, joten nekään eivät vaadi hakijalta pitkäkestoista valmistautumista. Lisäksi yliopisto on kehittänyt aktiivisesti opiskelijavalintoja ottamalla entistä laajemmin käyttöön avoimen väylää valintatapana. Jyväskylän yliopisto koordinoi Toinen reitti yliopistoon hanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää, pilotoida ja vakiinnuttaa käyttöön erilaisia, vaihtoehtoisia reittejä korkeakouluopintoihin. Avoimen väylän kautta valittavien opiskelijoiden aloituspaikkamääriä on nostettu merkittävästi lähes kaikissa JYU:n avoimen väylän hakukohteissa. Avoimen väylän hakukelpoisuuteen vaadittavia opintopistemääriä on yhtenäistetty ja vaadittavien opintojen määrä on pääsääntöisesti alle 60 op. JYU pyrkii tavoitteellisesti siltaopinnoista luopumiseen ja on yliopistotasoisissa linjauksissaan rajannut mahdollisten siltaopintojen määrän huomattavasti aiempaa pienemmäksi. Osana strategiatyötä yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen valmisteltiin koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016kehittämisohjelma kaudelle 2019-2020 toteuttamista2030. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovatkehittämisohjelman strategisena päämääränä on Vaikuttava akateeminen asiantuntisuus, ja se muodostuu neljästä strategisesta päätavoitteesta, jotka ovat 1. Osaamislupaus: vastuullinen, kulttuurisesti moninaisen maailman akateeminen asiantuntija, 2. Kehittämislupaus: globaaleihin osaamistarpeisiin vastaava koulutustarjonta, 3. Student Life -lupaus: yliopistomme on valtakunnallisesti johtava opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä tukeva yliopisto, 4. Laatulupaus: opetusta ja opettajia arvostetaan ja laatu pidetään korkealla. JYU asetti 2017-2018 koulutuksen painopisteeksi opetuksen laadun edistämisen ja ops-uudistuksen implementoinnin. Uudistetut ops:t astuivat voimaan 1.8.2017. Ops-prosessi arviointiin 2017- 2018 Koulutuksen tutkimuslaitoksen toimesta. Arviointia hyödynnettiin valmistauduttaessa seuraavaan ops- kauteen 2020-2023. JYU jatkoi ops:n kehittämistä strategiatyön pohjalta. Keskeisiä periaatteita ovat osaamisperustaisuus, vahva eettinen osaaminen, kansainvälisyys ja kulttuuritietoisuus, opiskelu- ja työelämätaidot, joustavat opintopolut, modulaarisuus ja sujuvat siirtymät sekä monitieteisyyden vahvistaminen. Ops-työ kiteyttää osaamislupauksen siitä, että yliopistosta valmistutaan vastuullisiksi asiantuntijoiksi muuttamaan maailmaa ja vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Koulutuksen kehittämisohjelman mukaisesti kaikille valmistuville opiskelijoille kehittyy opintojen kuluessa vankka oman alan tietopohja ja kyky uutta luovaan ajatteluun, into ja kyky oppia uutta sekä kehittää ja jakaa osaamista muuttuvissa ympäristöissä, monipuolinen vuorovaikutusosaaminen, kielitaito ja kulttuuritietoisuus, sekä globaali ja eettinen vastuullisuus. Yrittäjyyden edistäminen ja sitä kautta työelämään siirtymisen sujuvoittaminen on toteutettu EduFutura - yhteistyöllä. Yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan kehittämisessä tavoitteena on viedä käytäntöön OKM:n Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset sekä Arenen ja Unifin yrittäjyyssuositukset. EduFuturan Yritystehdas Oy -yhtiö konkretisoi oppilaitosten aktiivisen roolin yrittäjyysekosysteemeissä ja luo alustan monipuoliselle uusien liiketoimintojen kehittämiselle erityisesti esihautomo- ja hautomopalveluissa.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun yliopisto Satakunnan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssaylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Yliopisto Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto Satakunnan ammattikorkeakoulu uudistaa tutkintonsa ja opetussuunnitelmansa vuonna 2017 työelämää palveleviksi ja monialaisiksi. Opetussuunnitelmista poistetaan päällekkäisyydet. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi. Ammattikorkeakoulu lisää opettajien digitaalisten opetusmenetelmien osaamista ja työelämävalmiuksia. Koulutusta suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä erityisesti kolmen strategisen kansainvälisen kumppanin kanssa: Namibia University of Science and Technology, Zuyd University of Applied Sciences sekä Changzhou University. Lisäksi Namibian ja Kiinan kanssa panostetaan liiketoiminnan mahdollisuuksien luomiseen erityisesti pk- yritysten osalta. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulun TKI-hankkeiden määrä kasvaa ja yli puolet ammattikorkeakoulun hankevolyymista on kansainvälisiä vuoteen 2020 mennessä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle kolme. Satakunnan ammattikorkeakoulu on sitoutunut nostamaan seuraavat vahvuus- ja nouseviin aloihin liittyvät osaamiskeskittymät kansainvälisesti korkealle tasolle: automaatio ja robotiikka, merenkulku, ikääntyvien palvelut. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017vastuuta muutoksista. Yliopiston hakukohteita Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiä. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistä. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:käytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun yliopisto ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssaylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Yliopisto Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Ammattikorkeakoulussa on käytössä yhteiset, toisen asteen ja Oulun yliopiston kanssa toimivat väyläopinnot työelämän siirtymisen nopeuttamiseksi jokaisella uuden luokituksen mukaisella koulutusalalla vähintään kahdessa tutkinto- ohjelmassa vuoteen 2019 mennessä. Oulun ammattikorkeakoulu kehittää yhteistyössä alueen eri oppilaitosten kanssa opetusta, oppimisympäristöjä ja yhteistä opintotarjontaa. Ammattikorkeakoulun kaikissa tutkinto-ohjelmissa vähintään puolet opinnoista toteutetaan monimuoto-opintoina sopimuskauden loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen. Oulun ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakoulu toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja työelämään. Oulun ammattikorkeakoulu on aktiivisesti rakentanut koulutustarjontaansa digitaalisiin ympäristöihin. Oulun yliopiston kanssa on sovittu käytännössä kaikissa koulutuksissa siltaopinnoista luopumisesta yhteisellä opetussuunnittelutyöllä. Opiskelijavalinnan osalta olemme noudattaneet valtakunnallisia suosituksia ja luoneet selkeät kiintiöt sekä ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittaville että toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Xxxxxx kehittämässä suoria polkuja toisen asteen opinnoista ammattikorkeakouluopintoihin. Ensimmäiset kokeilut on parhaillaan menossa Osaon kanssa. Tavoitteena on laajentaa näitä polkuja kaille koulutusaloille vuoden 2021 aikana. Oamk toimii Pohjois-Suomessa maahanmuuttajien korkeakoulutuksen vastúukorkeakouluna. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Oulun ammattikorkeakoulu syventää kansainvälistä TKI-yhteistyötä erityisesti pitkäaikaisten strategisten kumppanien Fontys University of Applied Sciences ja Artes Plantijn Hogeschool kanssa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Oamk toimii edelleen aktiivisest PrintoCent -ekosysteemissä ja on kehittänyt yhdessä VTT:n, Oulun yliopiston ja alueen yritysten kanssa myös painettavaan älyyn liittyviä tutkimus- ja kehittämisympäristöjä sekä koulutusta. Uutena avauksena Oamkin vastuulla on usean suomalaisen korkeakoulun muodostama Arctic Drone Labs (xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xxx/) ja drooneihin liittyen vastaamme myös EU:n digital hub-toiminnasta Suomessa. Xxxxxx myös aktiivisena toimijana mukana Oulun yliopiston vetämässsä 6Genesis-ohjelmassa ja tähän liittyvissä kilpaillun rahoituksen hankkeissa. Oamk on toiminut Oulun innovaatioallianssi ketterä kaupallistaminen -ekosysteemin vetäjänä. Muodostimme vuonna 2019 yhdessä Oulun yliopiston kanssa yhteisen Innovation Centerin, jonka tavoitteena on edistää tki- toiminnasta syntyvää liiketoimintaa. Oamkin hanketoiminnan volyymi on strategiakauden lopussa yli 10 miljoonaa euroa, josta ulkopuolisen tki- rahoituksen osuus on yli 7 miljoonaa euroa. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Oamkissa on kuluvan strategiakauden aikana toteutettu merkittäviä uudistuksia organisaatiossa ja palvelujen järkjestämisessä. Uudessa mallissa Oamk ostaa kaikki palvelut Oulun yliopistolta. Oamkin koulutus- ja tki- toiminta on organisoitu kuuteen eri yksikkön. Oamk on teettänyt vuosina 2016 ja 2019 henkilöstötutkimukset. Keväällä 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan henkilöstöstämme 87 % on melko tai erittäin tyytyväisiä Oamkiin työpaikkana. Yli neljäsosa (28 %) vastaajista on sitä mieltä, että työilmapiiri on parantunut viimeisen vuoden aikana ja 48 %:n mielestä se on pysynyt ennallaan. Yli puolet vastaajista (53 %) on suositellut Oamkia työpaikkana tai suosittelisi sitä lämpimästi. Henkilöstön viremittauksen avulla seurataan keskeisiä kehittämisalueita kuukausittain toteutettavalla kyselyllä. Kysymykset pohjautuvat edellisen henkilöstötutkimuksen tuloksiin ja siinä esille tulleisiin kehittämiskohteisiin. Virekysely toteutetaan yleensä kuukauden viimeisenä perjantaina. Ensimmäinen virekyselyt tehtiin syyskuussa 2017. Yliopiston hakukohteita Viremittauksen tuloksia tarkastellaan koulutusosastoittain ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi palveluyksiköittäin. Tulosten käsittely ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaentarvittavien toimenpiteiden suunnittelu toteutetaan osastojen kokouksissa esimiehen johdolla. Yliopisto parantaa Oamk-tason uusimmat päätulokset näet oheisesta dokumenteista. Opiskelijat ovat mukana Oamkin johtoryhmässä ja osallistuvat koulutuksen laatua ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiä. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun kehittämiseen kehittämishankkeiden ohjausryhmissä sekä opiskelun ympärivuotisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistä. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016tutkinto-2020 toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:ohjelmakohtaisissa kehittämistiimeissä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun yliopisto ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssaylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Yliopisto Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Yliopiston hakukohteita Ammattikorkeakoulussa on käytössä yhteiset, toisen asteen ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi Oulun yliopiston kanssa toimivat väyläopinnot työelämän siirtymisen nopeuttamiseksi jokaisella uuden luokituksen mukaisella koulutusalalla vähintään kahdessa tutkinto- ohjelmassa vuoteen 2019 mennessä. Oulun ammattikorkeakoulu kehittää yhteistyössä alueen eri oppilaitosten kanssa opetusta, oppimisympäristöjä ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaenyhteistä opintotarjontaa. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua Ammattikorkeakoulun kaikissa tutkinto-ohjelmissa vähintään puolet opinnoista toteutetaan monimuoto-opintoina sopimuskauden loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen. Oulun ammattikorkeakoulu suunnittelee ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakoulu toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja lisäämällä työelämäyhteyksiätyöelämään. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistäOamk on opiskelijavalinnoissa sitoutunut valtakunnallisiin linjauksiin. Vuonna 2020 perustutkintoon valittavista opiskelijoista 80 % on ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Syksystä 2019 lähtien olemme mukana sähköisessä valintakoejärjestelmässä. Hakijoilta ei edellytetä pitkää valmentautumista missään hakukohteessa. Syksyllä 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016Oamkissa amk-2020 toteuttamistatutkintokoulutuksessa aloittaneiden keskimääräinen ikä on yli kaksi vuotta alhaisempi kuin syksyllä 2016 aloittaneilla. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovatkehittämisen keskeisinä tekijöinä Oamk näkee osaamisperustaisen koulutustarjonnan luomisen ja digipedagogiikan hyödyntämisen. Kummankin kehittämisessä hyödynnämme ammatillisen opettajakorkeakoulun osaamista. Monimuodon osalta keskeinen tavoite on kaikkien opintojen monimuotoistaminen, jolloin erillisille hakujonoille toteutettavien erillisten opintojen asemasta opiskelijoille tarjotaan eri aikoina ja eri elämäntilanteissa mahdollisuus joustaviin opiskeluratkaisuihin riippumatta siitä, mitä jonoa pitkin he opiskelijoiksi ovat tulleet. Pedagogiikkaa tukemaan Oamk on uudistanut käytännössä kaikki sähköiset järjestelmät. Siirryimme yhtenä ensimmäisistä korkeakouluista Peppi-järjestelmään. Oamkin eKampuksen ohjaamana on rakennettu yhtenäinen moodle-alusta, jota hyödynnetään täysimääräisesti yamk-tutkintokoulutuksessa, sekä kehitetty sähköistä exam-tenttijärjestelmää. Viimeisen vuoden aikana on valmistauduttu uudenlaiseen toimintamalliin, jossa vaativiakin ammattiohjelmistoja voidaan käyttää omilta mobiililaitteilta virtuaalipalvelimilta. Näitä hyödynnetään vahvasti vuodesta 2020 alkaen Linnanmaan kampuksella. Opintopolkuyhteistyötä on jatkettu erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen (Osao) kanssa suunnittelemalla yhdessä toisen opiskelijoille soveltuvaa tarjontaa, jonka suoritukset voidaan myöhemmin hyväksilukea osaksi amk-tutkinto-opintoja. Lukiokoulutuksen kanssa on käynnistymässä vastaavanlainen valmistelu. Kuten aiemmin jo todettiin, Oulun yliopiston kanssa väyläopintojen laajamittainen kehitystyö on tarkoitus käynnistää viimeistään vuoden 2020 aikana. Ammatillinen opettajakorkeakoulu on kuluneella kaudella edistänyt korkeakouluopetuksen laadun kehittämistä hankkeissa, joista laajimpia ovat Amkista uralle,Toteemi ja Kope. Kehittämistoimet ovat valtakunnallisia kattaen sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. Toiminnassa on tällä hetkellä mm. urasuunnittelun edistämistä, tietojen keruuta, korkeakouluopettajien vertaismentorointia, hyvien käytäntöjen webinaareja, korkeakoulupedagogisten yhteisjulkaisujen ja oppimateriaalien laatimista ja korkeakoulujen välisen verkostoitumisen edistämistä sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Pohjoisten korkeakoulujen opetusta edistämään on perustettu Peda pohjoinen -verkosto (Lay, Lapin amk, Oamk, OY, Centria, Kamk, Diak, UEF ja Savonia), joka on toiminnassa jo toista vuottaan ja samanlaisista muista alueellisista verkostoista keskustellaan parasta aikaa. Korkeakoulupedagogisesta oppimateriaalista kannattaa mainita erityisesti korkeakoulupedagoginen osaamismerkki, joka on valmisteilla ja saadaan testikäyttöön syksyllä 2019. SIMHE-vastuukorkeakouluna Oamk on lukuvuonna 2018-19 hionut toimintamallinsa maahanmuuttajien neuvomiseksi ja ohjaamiseksi korkeakoulutukseen ja työelämään. Oamk on toiminut koordinoivana korkeakouluna koko Pohjois-Suomelle rakentaen maahanmuuttajien kanssa toimivien tahojen verkostoyhteistyön, jossa markkinoinut SIMHE-vastuukorkeakoulutoimintaa. Neuvominen ja ohjaaminen on huomattavasti laajentunut lukuisien SIMHE-sateenvarjon alla toimivien hankkeiden kehittämistoimintoihin sekä täysin omalla rahoituksella toteutettaviin valmentaviin koulutuksiin. Osa korkeakoulukelpoisiin maahanmuuttajiin kohdistuvista hankkeista on toteutuksessa myös ESR-rahoituksella. Oamk kehittää kansainvälistä toimintaa toteuttamalla liikkuvuutta aiempaa strategisemmin valittuihin kohteisiin. Maaliskuussa 2019 allekirjoitettiin Oamkin viides kaksoistutkintosopimus Technische Hochschule Ulmin kanssa ja järjestettiin kansainvälinen opettaja- ja henkilöstöviikko, johon osallistui 139 vieraista 65 korkeakoulusta 22 maasta. Tämän yhteydessä toteutettiin rehtoritapaaminen viiden strategisesti merkittävän yhteistyökorkeakoulun kanssa (Hochschule Neu-Ulm, Artevelde University College Ghent, Hanze University of Applied Sciences ja FH St. Pölten). Tapaamisessa sovittiin yhteistyön tiivistämisestä ja verkoston laajentamisesta "Sustainable Cities" -teeman alla. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Oulun ammattikorkeakoulu syventää kansainvälistä TKI-yhteistyötä erityisesti pitkäaikaisten strategisten kumppanien Fontys University of Applied Sciences ja Artes Plantijn Hogeschool kanssa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Ulkoisella rahalla mitattu tki-toiminnan volyymi on Oamkissa voimakkaassa kasvussa ja lähestyy kuluvana vuotena kahdeksaa miljoonaa euroa. Hanketoiminnan kokonaisvolyymiksi ennakoidaan 11,5 miljoonaa euroa. Merkittävä osa tästä kohdistuu aiemmin kuvatulla tavalla laboratorioympäristöjen kehittämiseen. Suurimpana yksittäisenä kohteena on sähköisten kulkuneuvojen ja työkoneiden kehitys- ja testausympäristö, jota Oulun yliopisto ja Osao täydentävät omilla ympäristöillään. Uutena avauksena Oamk on vahvistanut osallistumistaan Oulun yliopiston vetämään 6Genesis- lippulaivaohjelmaan. Tätä kirjoitettaessa Oamkissa on käynnistymässä kaksi Business Finlandin rahoittamaa lippulaivaohjelman vertikaalihanketta (sovelluskehitystä) ja kolmannesta on rahoitushakemus käsittelyssä. Tähän aihepiiriin kytkeytyen Oamk vetää yhtä EU:n Arcti Drone Lab Digital Hubia. Tämäntyyppisen uuden avauksen rahoittaminen on osoittautunut kuitenkin verraten haasteelliseksi, kun emme ole emme ole saaneet toiminnan ylösajoon profilointi- tms. valmistelurahoituksia. Näitä on haettu mm. aluerahoittajalta ja OKM:ltä. Sovelluskehitysrahaa sen sijaan tuntuu olevan jaossa, mutta näihin mukaan meneminen on haastavaa ilman riittävää osaamispohjaa ja infrastruktuuria. Tämä koskee etenkin droonien soveltamista, mutta osaltaan myös 5g/6g-osaamista, jonka pohjalle Oulun alueen teollisuus ja yritystoiminta monelta osin rakentuu. Kuuluvan raportointijakson aikana Oamk on solminut yhteistyösopimuksen Luonnonvarakeskuksen (XXXX) kanssa. Tällä hetkellä meillä on yhteisiä hankkeita maatilatalouden, elintarviketuotannon ja -yrittäjyyden sekä bio- ja kiertotalouden alueilla. Luke-yhteistyötä tarkastellaan vuosittain johtotasolla ja tällä hetkellä se on voimakkaasti syvenemässä. VTT:n kanssa merkittävin tki-yhteistyö tapahtuu edelleen painettavan elektroniikan alueella PrintoCent- ekosysteemissä. Oamk on kehittänyt erityisesti pk-sektoria palvelevaa kehitystoimintaa ja toteuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti rahoitettuja tki-hankkeita sekä pienimuotoisia kehityshankkeita yhdessä sektorin yritysten kanssa. Painettavaa elektroniikka on täydennyskoulutuksen lisäksi tuotu myös opetussuunnitelmiin. Oulun seudulle on syntynyt kymmeniä painettavaa elektroniikkaa hyödyntäviä yrityksiä, jotka työllistävät alan osaajia. Tki-toiminnan avoimuutta on lisätty tutkimusinfrojen avaamisen lisäksi aktiivisella julkaisutoiminnalla. Viime vuonna julkaisujen määrä oli 643, mikä ylitti noin kahdella sadalla aiempien vuosien keskimääräisen tason. Kansainvälisessä hanketoiminnassa Oamk tähtää Horisontti-rahoituksiin. Tätä pohjustetaan juuri käynnistyneellä Oamkin hallinnoimalla EU-osaamisen tason nosto -hankkeella, jossa muina toimijoina ovat Oulun yliopisto, Centria ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki. Mielenkiintoisen lisähaasteen Horisontti- rahoitukselle tuo Oamkin omistusjärjestely, jonka vuoksi Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu eivät voi olla samassa Horisontti-hankkeessa partnereina, koska yliopisto on ammattikorkeakoulun enemmistöomistaja. Tämä siitäkin huolimatta, että muutoin Oamkin hankkeista rahalla mitattuna noin 40 % on sellaisia, joissa myös yliopisto on mukana. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Oulun ammattikorkeakoulu seuraa korkeakoulun strategiaan, tavoitteisiin ja arvoihin perustuvia keskeisiä kehittämisalueita kuukausittain toteutettavalla henkilöstökyselyllä. Lisäksi säännöllisesti, noin kahden vuoden välein, toteutetaan laajempi henkilöstötutkimus. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Oamkin henkilöstön tyytyväisyys omaan työhön, organisaatioon ja esimiestyöskentelyyn sekä organisaation työilmapiirin. Tutkimustulosten perusteella laaditaan yhtistyössä henkilöstön kanssa kehittämissuunnitelma, jonka toteutumista seurataan aiemmin mainitun kuukausittaisen kyselyn avulla. Laaja henkilöstötutkimus on toteutettu samansisältöisenä vuoden 2016 lopussa ja vuoden 2019 alussa. Henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi on järjestetty sarja tilaisuuksia otsikolla Hyvän olon minä. Tilaisuuksissa on vierailevien ja omaan henkilökuntaan kuuluvien asiantuntijoiden lisäksi tarjoutunut alan opiskelijoille mahdollisuus olla mukana työyhteisön työhyvinvoinnin kehittämisessä, esimerkiksi työpajoissa. Tilaisuuksien tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä entistä aktiivisemmin huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan työssä ja vapaa-ajalla. Hyvien käytänteiden jakamista ja hyödyntämistä on monipuolistettu. Hyviä käytänteitä jaetaan eri kanavien kautta, jotta henkilöstö tavoitetaan mahdollisimman laajasti. Videoiden tai tallenteiden lisäksi laaditaan kirjoituksia. Tallenteet ovat henkilöstön käytettävissä intranet-sivustolla. Yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa on tiivistä ja opiskelijoiden edustus on mukana kaikissa merkittävissä kehittämisryhmissä. Tutkinto-ohjelmatiimien toiminta mallia uudistetaan parhaillaan aiempaa aktiivisemmaksi.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiä. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistä. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016Strategiakaudella 2017-2020 toteuttamista. Koulutuksen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun yliopisto Satakunnan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssaylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Yliopisto Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa Satakunnan ammattikorkeakoulu uudistaa tutkintonsa ja opetussuunnitelmansa vuonna 2017 työelämää palveleviksi ja monialaisiksi. Opetussuunnitelmista poistetaan päällekkäisyydet. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi. Ammattikorkeakoulu lisää opettajien digitaalisten opetusmenetelmien osaamista ja työelämävalmiuksia. Koulutusta suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä erityisesti kolmen strategisen kansainvälisen kumppanin kanssa: Namibia University of Science and Technology, Zuyd University of Applied Sciences sekä Changzhou University. Lisäksi Namibian ja Kiinan kanssa panostetaan liiketoiminnan mahdollisuuksien luomiseen erityisesti pk- yritysten osalta. Opetuksen kehittämistä on jatkettu vahvistamalla osaajapoolitoimintaa ja mallintamalla se osaksi opetuksen verkottunutta pedagogista kehittämistä. EXAM-tenttiakvaariot on otettu käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa kaikilla kampuksillamme. Ne tarjoavat monipuolisesti mahdollisuudet erilaisten opintojen tenttimiseen joustavia opiskelumahdollisuuksia tukevalla tavalla. EXAM-tenttiakvaarioiden käyttöaste on ollut voimakkaasti kasvava. Olemme edelleen mukana myös mm. korkeakoulujen välistä ristiin tenttimistä kehittävässä hankkeessa. Oppimisanalytiikkaa - Avain Parempaan Oppimiseen AMKeissa -hankkeessa olemme kehittämässä oppimisanalytiikan menetelmiä ja osaamista osana opetuksen ja sen järjestelmien sekä ohjauksen kehittämistä. SAMK tekee tiivistä yhteistyötä työhallinnon kanssa vastatakseen yritysten tarpeisiin osaavan työvoiman saamiseksi. Käynnistimme yhdessä Satakunnan ELY-keskuksen kanssa joulukuussa 2017 robotiikka- ja automaatioalan muuntokoulutuksen työvoimakoulutuksena. Koulutuksen käynnistämisen mahdollisti vuonna 2017 voimassa ollut poikkeuslainsäädäntö korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittamisesta työvoimakoulutuksena. SAMK on myös mukana koulutuspalvelun tuottajana ELY-keskusten kilpailuttamassa Teknologiateollisuuden yhteishankintakoulutuksen puitesopimuksessa. Puitesopimuksen kautta teknologiateollisuuden eri aloilla toimiville tai alalle rekrytoitaville uusille toimihenkilöille voidaan toteuttaa koulutusohjelmia, joiden sisällöt räätälöidään yritysten ja kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. OKM:n tuella SAMK on käynnistänyt kolme kaksivuotista muuntokoulutuksen kokonaisuutta: 1) automaatio, robotiikka ja konetekniikka, 2) ohjelmointi ja 3) rakennustekniikka. Lisäksi SAMK vastaa muuttuneeseen varhaiskasvatuslakiin Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus -täydentävillä opinnoilla (60 op). Toisena merkittävänä sovelluksena eri koulutusasteiden välisessä yhteistyössä SAMK vahvistaa alueen automaation ja robotiikan ekosysteemiä käynnistyneellä STEM-toiminnalla. STEM yhdistää alakouluikäisten kerhotoiminnan, yläkoululaisten ja lukiolaisten valinnaiset opinnot sekä ammattiin opiskelevien opinnot osaksi korkeakouluissa tiiviissä yhteistyössä automaatio- ja robottiyritysten kanssa tapahtuvaa opiskelua. Koulutuskokonaisuudessa hyödynnetään sekä hidasta että nopeaa rekrytointia. SAMK on yhteistyössä alueen ammatillisten toisen asteen oppilaitosten kanssa toteuttanut NOPSA-hankkeen puitteissa ja osittain hankkeesta saatujen kokemusten perusteella sähkö- ja automaatiotekniikan ja liiketalouden koulutuksissa suoran väylän rakentamista ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakouluun. Mallissa tunnistetaan toisen asteen tuottamaa osaamista ja vahvistetaan ammattikorkeakouluopinnoilla viimeisen vuoden opiskelijoiden osaamista siten, että suora polku ammattikorkeakouluun on mahdollinen. Xxxxxx ansiosta opiskelijoilla on enimmillään lähes puolen vuoden ammattikorkeakouluopinnot suoritettuna korkeakouluopintoja aloitettaessa. SAMK on mukana LIVE-hankkeessa, jossa kehitetään lukiossa olevien mahdollisuutta opiskella lukion aikana ammattikorkeakoulussa. SAMK toteuttaa ammattikorkeakouluopintoja myös yksittäisten lukioiden kanssa siten, että opiskelijat suorittavat osana lukio-opintojaan SAMKin opintojaksoja. Liiketaloudessa tarjotaan mm. yrittäjyyttä, taloushallintoa ja kansantaloutta Porissa toimiville lukioille. Porilaisten lukioiden kanssa käynnistetään lukuvuonna 2019-2020 polkuopintopaketti, jonka suorittamalla ansaitsee tutkinto- opiskeluoikeuden ilman valintakoetta tai todistusvalintaa. Sosiaali- ja terveysalalla uusi simulaatiokeskus on mm. mahdollistanut monialaisen sote-simulaatio- opetuksen pilotoinnin yhdessä Satasairaalan, Perusturvan, Diakin ja Turun Yliopiston kanssa. Hoitotyön koulutusohjelma aloitettiin kansainvälisenä The Degree Programme in Nursing -koulutusohjelmana syksyllä 2017. Yliopiston hakukohteita Uusia neuvotteluita käydään mm. Beijing City Universityn kanssa. Kuntoutuksen englanninkielinen koulutustoteutus aloitettiin syksyllä 2018. Koulutus muistisairauksien ehkäisemiseksi käynnistetään syksyllä 2018 ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi täydennyskoulutusta on tilattu lisää keväälle 2019. Lisäksi lukioiden kanssa käydään keskusteluita opinnoista, jotka tukevat opiskelijaa siirtymisessä korkeakouluopiskeluun kirjoitusten jälkeen. Sosiaali- ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaenterveysalalla on rakennettu hoitotyön avoin polku lukio-opiskelijoille, jotka voivat suorittaa yli 45 op kokonaisuuden lukio-opintojen aikana. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua Tällä tarjotaan mahdollisuus opintojen etukäteissuorittamiseen ja nopeuttaa tutkinto-opiskelemiseen suoraan kirjoitusten jälkeen. Tekniikan alalla Live - Lisää vetovoimaa -hankkeessa tavoitteena on kasvattaa Lounais-Suomessa tekniikan koulutusalojen vetovoimaa ja edistää koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään siirtymistä. SAMKin koulutusaloista hankkeessa mukana ovat rakennusala, sähköala, kone- ja tuotantotekniikka, talotekniikka sekä yhdyskuntatekniikka. Hankkeessa lisätään opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta sekä opetus- ja läpäisevyyttäohjaushenkilöstön osallistumista koulutusmarkkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kehitetään heidän osaamistaan markkinoinnissa ja yritysyhteistyön toteuttamisessa. Hankkeessa otetaan sukupuolinäkökulma huomioon niin koulutusten markkinoinnissa kuin toteutuksessa - tavoitteena on innostaa lisää tyttöjä tekniikan aloille. Hankkeessa tavoitteiden toteuttamiseksi toimenpiteet jaetaan kolmeen toimenpidekokonaisuuteen, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiä. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistä. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia jotka ovat:

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Vaasan yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita Yliopisto lisää avointa ajantasaista viestintää koulutuksen sisällöistä, tavoitteista ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi vaikuttavuudesta ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaenvahvistaa toisen asteen kanssa tehtävää yhteistyötä. Yliopisto luo moderneja oppimisympäristöjä ja uusia opetusmuotoja sekä parantaa koulutuksen laatua opettajien pedagogista osaamista. Ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi tehostetaan lukuvuoden käyttöä, hyödynnetään digitalisaatiota opetuksessa ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiäopiskelussa sekä tuetaan kesäopiskelua avoimessa yliopistossa. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta vahvistaa työelämäyhteistyötä, sisällyttää yleiset työelämä- ja paikasta riippumattomaan opiskeluun yrittäjyysvalmiudet kaikkiin koulutusohjelmiin ja edistää opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksia Vaasa Network -toiminnalla. Myös jatkokoulutuksessa vahvistetaan työelämäyhteistyötä. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä opiskelun ympärivuotisuuteenkansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Vaasan yliopisto vahvistaa tutkimuksen laatua yhteistyössä alueen muiden tutkimustoimijoiden ja tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen vahvistaa tutkimuksen johtamista ja kiinnittää erityistä huomiota opetus- ja tutkimushenkilökunnan rekrytointiin. Koulutukseen ja tutkimukseen sisällytetään elementtejä, jotka tukevat osaamisen hyödyntämistä ja valmistuneiden työllistymistä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle kolme. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden pedagogisten taitojen syventämistäuudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssaylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Yliopisto Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017kolmannen lukukauden vuoteen 2018 mennessä. Yliopiston hakukohteita Vuoteen 2020 mennessä ammattikorkeakoulun tutkintokoulutuksen aloitusryhmistä yli puolet toteutetaan monimuotoisesti ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Ammattikorkeakoulu uudistaa elinikäistä oppimista tukevat koulutusrakenteensa koulutuslupauksensa mukaisesti sopimuskauden aikana. Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen. Opettajien pedagoginen kehittämisohjelma on toteutettu sopimuskauden aikana ja sen on läpikäynyt 100 % ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulu uudistaa vuoteen 2018 mennessä koulutuksensa yrittäjyys- ja innovaatiopolkuja painottaen ongelmanratkaisuja ja kokeiluja tukevia ympäristöjä ja ottaen huomioon eri toimijoiden tarpeet. Kaupallistamiseen tähtääviä toimintamalleja ja yhteisöjä luodaan eri kehitysalustoille, Jyväskylän Yritystehtaalle sekä JAMKin kampuksille. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä laajemmiksi vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan tki-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaenelinkeinoelämän kanssa. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja nopeuttaa tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Korkeakouluyhteisö voimavarana Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja läpäisevyyttäsitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjäorganisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja lisäämällä työelämäyhteyksiäottaa vastuuta muutoksista. Yliopisto lisää Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia ajasta toimintakulttuurin ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistä. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:käytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Jyväskylän yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita Yliopisto valitsee opiskelijat entistä laajempiin tutkinto-ohjelmiin ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaenluo joustavia opintopolkuja kandidaattiohjelmista maisterivaiheeseen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiäsiirtyy uusiin opetussuunnitelmiin lukuvuonna 2017-2018. Yliopisto lisää mahdollisuuksia Uudistettavissa opetussuunnitelmissa huomioidaan mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun teknologisesti tuettujen pedagogisten ratkaisujen sekä opiskelun ympärivuotisuuteendigitaalisten aineistojen avulla. Yliopisto luo opiskelijoille monimuotoisia, interaktiivisia ja oppijalähtöisiä, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä opetuksen ja oppimisen muotoja ja ympäristöjä. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen uudistuvissa opetussuunnitelmissa monikulttuurisen osaamisen kehittämistä ja muiden pedagogisten taitojen syventämistäkansainvälistymistä. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamistaYliopisto varmistaa, että opintoihin sisältyvät ulkomailla suoritettavat opinto- ja harjoittelujaksot ovat tavoitteellisia. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:Työelämätaitoja edistetään kaikissa opinnoissa ja samalla kannustetaan yrittäjämäiseen asenteeseen tekemisen ja kokeilemisen kautta. Yliopisto toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja työelämään.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Tampereen yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita Tampere3-yhteistyössä kehitetään opintoprosesseja ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi luodaan yhteisiä opintoja niin, että opiskelijan valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan monipuolistuvat ja yhteistyö opetuksen järjestämisessä tiivistyy molemmilla sektoreilla. Korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamiseksi Tampere3-yhteistyössä kehitetään Tampereen seudun toisen asteen opiskelijoille tarjottavia opintoja osallistumisen laajentamiseksi. Ristiinopiskelua tukevat sähköiset palvelut ovat käytössä vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua Kielikeskus- ja nopeuttaa kirjastopalvelut järjestetään yliopistokonsernin tasoisina vuodesta 2018 alkaen. Digitaalisen oppimisympäristön ja opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta sähköisten palvelujen uudistaminen toteutetaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja läpäisevyyttäavoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjäjoilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja lisäämällä työelämäyhteyksiäprofiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopisto lisää Tampere3-kokonaisuudessa lisätään bioteknologian, terveysteknologian, lääketieteen ja terveystieteen toimintojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimusyhteistyötä lisätään erityisesti tieteenalojen rajapinnoilla ja kaupunkiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ajasta hyödyntämällä. Tutkimus- ja paikasta riippumattomaan opiskeluun innovaatiopalvelut järjestetään yliopistokonsernin laajuisena vuoden 2017 loppuun mennessä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle neljä. Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä opiskelun ympärivuotisuuteenottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden pedagogisten taitojen syventämistäuudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Oulun Helsingin yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaenhyödyntää verkko-opetusta opiskelijarekrytoinnissa. Yliopisto parantaa koulutuksen laatua kehittää yhteistyömalleja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yliopistossa toteutetaan Iso Pyörä - koulutusuudistus, jossa opiskelijavalintaa uudistetaan aiempaa laajempiin hakukohteisiin ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiäkoulutus järjestetään usean tieteenalan yhteisinä koulutusohjelmina. Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteenpuolittaa hakukohteiden määrän vuoteen 2017 mennessä. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen suuntaa voimavaroja oppimisympäristöjen digitalisaatioon joustavin ja avoimin tilaratkaisuin sekä ottamalla käyttöön mobiileja ja personoituja opetus- ja opintopalveluita. Kaikkiin yliopiston syksyllä 2017 käynnistyviin tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin lisätään työllistyvyyttä ja työelämään siirtymistä parantavia sisältöjä. Yliopisto toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja siihen liittyvään työelämään Valtakunnallinen opiskelijavalintojen uudistamishanke on valmistellut todistusvalinnassa käytettävän ylioppilastutkinnon pisteytystyökalun, jonka pohjalta Helsingin yliopiston koulutusohjelmat valmistelivat alakohtaisessa yhteistyössä todistuvalinnan pisteytyksen UNIFI ry:n vararehtorikokouksen suosituksen mukaisesti vuosien 2020 - 2022 opiskelijavalintaan. Todistusvalinnan pisteytystiedot julkaistiin Opintopolku- palvelussa kesän 2018 alussa koulutusaloittain. Monilla yliopiston koulutusohjelmilla on vakiintunutta valintayhteistyötä muiden pedagogisten taitojen syventämistäyliopistojen kanssa, ja jonkin verran on syntynyt uutta valintakoeyhteistyötä. Vuonna Valintakokeiden sisällöllistä kehittämistä on jatkettu mm. koulutusohjelmille järjestetyissä aineistokoetyöpajoissa. Neljä yliopiston koulutusohjelmaa on mukana valtakunnallisessa Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa, jossa tuetaan verkko-opetuksen käyttöä opiskelijavalinnassa. Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuus vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamistayliopistoon hyväksytyistä oli 77 %. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:Uudet koulutusohjelmat ovat toimineet ensimmäinen kokonaisen lukuvuoden. Kaksien eri tutkintovaatimusten rinnakkainelo on vaatinut panostamista opiskelijoiden neuvontaan. Keväällä 2018 otettiin käyttöön Opiskelijan ohjeet -palvelu -sivusto, joka ensimmäisessä vaiheessa sisälsi uusien koulutusohjelmien ohjeet ja tiedotteet. Syksyllä palvelusivustoon saatiin mukaan myös vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelevien ohjeita.