Norja. Norjaan kuuluvat Norja ja Lofootit sekä muut välittömästi näihin alu- eisiin kuuluvat maat ja alueet. Muut Norjaan kuuluvat maat ja alueet mm. Huippuvuoret ja Xxx Xxxxx kuuluvat Maa, jota ei ole erikseen mainittu -ryh- mään.
Norja. 15.1 Kian sopimukseen liittyvä ja lakisääteinen vastuu vähäisen huolimattomuuden aiheuttamista vahingoista on oikeusperusteesta riippumatta rajattu seuraavasti:
Norja. 17 Puola
Norja. 8 Liite P
Norja. Dovre Group Consulting AS Dovre Group Projects AS SUOMI Dovre Group Oyj POHJOIS-AMERIKKA KANADA Dovre Canada Ltd. YHDYSVALLAT Dovre Group Inc. AASIA JA TYYNIMERI SINGAPORE Dovre Group (Singapore) Pte Ltd Dovre Asia Pte Ltd Dovre Group Oyj
Norja. Dronning Xxxxxxxx xxxx 0 XX-0000 Xxxx Tel +00 0000 0000 Email xxxx@xxxxx.xx xxxxxxxxxxxxxxx.xx Äyritie 12 A FI-01510 Vantaa Tel +000 00000 0000 Email xxxx@xxxxx.xx xxxxxxxxxxxxxxx.xx Xxxxxx Xxxxxxxxx 00, 0. xxx XX-0000 Xxxxxxxx Tel +00 0000 0000 Email xxxx@xxxxx.xx
Norja. Kunnallishallinnon voidaan Norjassa katsoa saaneen alkunsa vuonna 1837. Tuolloin kuntien itsehallinto erotettiin valtion harjoittamasta paikallishallinnosta. Norjan kuntajärjestelmän kehitykseen on vaikuttanut huomattavalta osalta sen maantieteellinen sijainti sekä luonnonolosuhteet, joten Norjasta on muodostunut pienikuntainen maa. Norjalaisten kuntien itsehallinnollinen asema eroaa merkittävästi muista pohjoismaista myös siten, että kunnallisesta itsehallinnosta ei mainita Norjan perustuslaissa. Itsehallinnolla ei siten ole suoranaista perustuslainsuojaa. Kunnallishallinnolle on kuitenkin kehittynyt vastaava asema oikeuskäytännön ja keskeisten periaatteiden muovaamana.127 Norjalainen kunnallisjärjestelmä on kaksitasoinen (maalaiskunnat ja kaupungit) ja niille määritellään yleinen tehtäväpiiri muiden Pohjoismaiden tapaan. Norjan kuntien itsehallinnollinen asema eroaa Suomen vastaavasta, sillä Norjan perustuslaki ei takaa kuntien itsehallinnolle perustuslainsuojaa. Näin siitäkin huolimatta, että Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja, jonka Norja on ratifioinut, edellyttää kunnallishallinnon tunnustamista perustuslaissa. Norjan nykyinen kuntalaki on vuodelta 1992 ja se koskee sekä kuntia että maakuntia. Norjan kuntalaki vaikutti Ruotsin kuntalain tapaan Suomen vuoden 1995 kuntalain valmisteluun. Norjassa kuntien koko on yleisesti ottaen pieni, minkä johdosta kuntien välinen yhteistoiminta on monimuotoista ja laajaa.128 Norjan kuntalait ovat olleet aktiivisesti muutoksien kohteena, sillä tarkoituksena on ollut vahvistaa kuntien itsehallintoa. Kehityksessä on heijastunut poliittisten puolueiden erimielisyydet, ja se on näkynyt muun muassa kuntien lukumäärissä. Vuonna 2012 kuntalakikomitean tehtävänä olikin arvioida, asettavatko kuntalain säännökset liikaa rajoituksia kuntien toimintavapaudelle. Norjassa on käynnistynyt uusi kuntauudistus vuonna 2014 uuden hallituksen toimesta. Tavoitteena on siirtää kunnille lisää tehtäviä ja vastuuta, minkä johdosta suunnitelmana on suurentaa kuntien kokoa. Norjan kuntajaosta on muiden pohjoismaiden tapaan olemassa oma erillinen lakinsa, joka koskee myös maakuntia. Lain kunta- ja läänirajojen muuttamisesta perusteella 127 Tornberg 2014, s. 56 128 Harjula & Prättälä 2015, s. 128. esityksen Norjan kuntajaon muuttamisesta voi tehdä kunnan valtuusto, kunnan jäsen, sekä omana erikoisuutenaan maanomistaja tai elinkeinonharjoittaja, joka on rekisteröity kyseiseen kuntaan. Myös jakopäätöksenteossa on omat erikoisuu...
Norja. Norja on Nato SOFAn allekirjoittajavaltio ja sopimus on tullut voimaan Norjan osalta vuonna 1953. Norja ei sopimuksen ratifioidessaan tehnyt muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Nato SOFAn täytäntöönpano on toteutettu erilaisilla hajanaisilla lakia alemman tasoisilla säännöksillä ja määräyksillä. Käytännön yhteistyössä havaittujen lainsäädäntöpuutteiden vuoksi Norja on tällä hetkellä valmistelemassa vieraan valtion joukkojen asemaa kansallisessa lainsäädännössä määrittelevää lainsäädäntöä. Lisäksi 20.6.2023 Norjan suurkäräjille annetussa lakiesityksessä Prop. 134 L (2022−2023) (Lov om militær politimyndighet) esitetään tarkentavaa sääntelyä lähettäjävaltion ja vastaanottajavaltion toimivaltaan Nato SOFAn VII artiklan 10 kappaleen soveltuessa. Esityksessä esitetään myös sotilaspoliisin toimivaltaa koskevan VI artiklan aseiden kantamista koskevan määräyksen huomioimista kansallisen viranomaisen osalta Norjan lainsäädännössä (lov om militær politimyndighet). Viro on liittynyt Nato SOFAan ja Pariisin pöytäkirjaan, ja ne ovat tulleet Viron osalta voimaan vuonna 2004. Viro on säätänyt kansainvälisestä sotilaallisesta yhteistyöstä lailla (Rahvusvahelise sõjalise koostöö seadus, RT I 2003, 23, 138). Lakia on tarkistettu Nato SOFAan ja Pariisin pöytäkirjaan liittymisen jälkeen. Laki sisältää säännökset ulkomaisten asevoimien ja esikuntien asemasta Virossa. Säännökset koskevat maassa oleskelun perusteita, toiminnan vastavuoroisuutta, maahantuloa ja maassa oleskelua, lupaa osallistua kansainvälisiin sotilasoperaatioihin ja harjoituksiin Virossa sekä ulkomaisten joukkojen kauttakulkua Viron alueella. Lisäksi laissa säädetään maahantuloluvista sekä maassa oleskelun oikeudellisista perusteista ja isäntämaatuesta. Lisäksi laki sisältää tarkentavia säännöksiä tuomiovallasta, vahingonkorvausasioista, sotilaspuvun käytöstä, ajokorteista, ilmailuun ja merenkulkuun liittyvistä luvista sekä ulkomaisten asevoimien moottoriajoneuvojen rekisteröinnistä.
Norja. Norjassa ei ole lakisääteistä määritelmää työsopimukselle. Lainsäädännössä kuitenkin edellyte- tään, että työsopimuksen tulee olla kirjallinen ja sen tulee sisältää vähintäänkin seuraavat tiedot:
Norja. Pisteestä 66°33’44” pohjoista leveyt- tä ja 000°00’00” itäistä/läntistä pi- tuutta • itään pohjoista napapiiriä pitkin pis- teeseen, jossa pohjoinen napapiiri leikkaa Ruotsin ja Norjan välisen maarajan • pohjoiseen Ruotsin ja Norjan välistä maarajaa pitkin pisteeseen, jossa Ruotsin, Norjan ja Suomen maarajat kohtaavat • itään Suomen ja Norjan välistä maa- rajaa pitkin pisteeseen, jossa Suomen, Norjan ja Venäjän federaation maara- jat kohtaavat • pohjoiseen maarajaa pitkin Barent- sinmerelle • 69°47’41.42” pohjoista leveyttä ja 030°49’03.55” itäistä pituutta • 69°58’45.49” pohjoista leveyttä ja 031°06’15.58” itäistä pituutta • 70°05’58.84” pohjoista leveyttä ja 031°26’41.28” itäistä pituutta • 70°07’15.20” pohjoista leveyttä ja 031°30’19.43” itäistä pituutta • From 73°00’00”N, 000°00’00”E/W west to 73°00’00”N, 020°00’00”W; • 70°00’00”N, 020°00’00”W; • 63°30’00”N, 039°00’00”W; • 58°30’00”N, 043°00’00”W; • 58°30’00”N, 030°00’00”W; • 61°00’00”N, 030°00’00”W; • 61°00’00”N, 000°00’00”E/W; and • Thence north to 73°00’00”N, 000°00’00”E/W. • From the North Pole south to 66°33’44”N, 000°00’00”E/W; • East along the Arctic Circle to the point at which the Arctic Circle intersects the land border between Sweden and Norway; • North along the land border between Sweden and Norway to the tripoint at which the land borders of Sweden, Norway and Finland meet; • East along the land border between Finland and Norway to the tripoint at which the land borders of Finland, Norway and the Russian Federation meet; • North along the land border to the Barents Sea; • 69°47’41.42”N, 030°49’03.55”E; • 69°58’45.49”N, 031°06’15.58”E; • 70°05’58.84”N, 031°26’41.28”E; • 70°07’15.20”N, 031°30’19.43”E; • 70°11’51.68” pohjoista leveyttä ja 031°46’33.57” itäistä pituutta • 70°16’28.95” pohjoista leveyttä ja 032°04’23.00” itäistä pituutta • 72°27’51.00” pohjoista leveyttä ja 035°00’00.00” itäistä pituutta • sieltä pohjoisnavalle. • Pohjoisnavalta etelään pisteeseen 72°27’51.00” pohjoista leveyttä ja 035°00’00.00” itäistä pituutta • 70°16’28.95” pohjoista leveyttä ja 032°04’23.00” itäistä pituutta • 70°11’51.68” pohjoista leveyttä ja 031°46’33.57” itäistä pituutta • 70°07’15.20” pohjoista leveyttä ja 031°30’19.43” itäistä pituutta • 70°05’58.84” pohjoista leveyttä ja 031°26’41.28” itäistä pituutta • 69°58’45.49” pohjoista leveyttä ja 031°06’15.58” itäistä pituutta • pisteestä 69°47’41.42” pohjoista le- veyttä ja 030°49’03.55” itäistä pituut- ta etelään pisteeseen, jossa kyseinen pituuspiiri koht...