Opettajan työaika Mallilausekkeet

Opettajan työaika. 1 Opettajan työpäivien laskennallinen lähtökohta on lukuvuodessa 195 työ- päivää. Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä sattuu muuksi arki- päiväksi kuin lauantaiksi, vähennetään työpäiviä vastaavalla päivien määrällä. Vuotuisista työpäivistä vähintään viisi on koulutus-/suunnittelutyöpäivää. Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät vuotuista opetusvelvollisuutta kukin yhden päivän opetusvelvollisuutta vastaavalla tuntimäärällä. Oppitunti on 60 minuutin pituinen jakso, johon sisältyy enintään 15 minuuttia kestävä välitunti. Työnopetuksessa välitunti on kuitenkin enintään 15 minuuttia kahdessa oppitunnissa. Luonnonvara-alalla opettajan viikoittaisen ja vuotuisen työajan sijoittelussa nou- datetaan voimassa olevaa vakiintunutta käytäntöä. 2 Ammatillisissa aineissa opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on 931 tuntia. Yhteisen aineiden opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on kielten opetuk- sessa 779 tuntia, ”työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto” -osa-aluees- sa 874 tuntia ja muissa yhteisissä aineissa 817 tuntia. Liite 1 Ammattioppilaitos Työnantajan palveluksessa olevan työnopetuksen teknikon tutkinnon tai vastaa- van (PTYOTES 2010–2011 hinnoittelutunnuksen 4 09 04 00 4) toimen tehtävis- sä opetusvelvollisuus on edellä mainitusta poiketen 969 tuntia vuodessa. 3 Jos yhteisten aineiden lehtori opettaa kahta tai useampaa muuta kuin amma- tillista ainetta, jossa on eri opetusvelvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus. Viikoittainen painotettu opetusvelvollisuus määritellään kahden desimaalin tarkkuudella. 4 Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa on eri opetusvelvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus. Viikoittainen painotettu opetusvelvollisuus määritellään kahden desimaalin tarkkuudella. 5 Opettajan viikoittainen opetusvelvollisuus saadaan jakamalla vuotuinen opetusvelvollisuus luvulla 38. Viikoittainen opetusvelvollisuus määritellään kahden desimaalin tarkkuudella.
Opettajan työaika. 1 Työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalli- set vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. 2 Opettajan tehtävistä on osa sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan puit- teissa on vaikeaa sekä osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi luku- vuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä nouda- tettavasta työajasta. Nuorisoasteen koulutuksen opettajan työaikaa voidaan sijoittaa 40 työviikolle. Aikuiskoulutuksen opettajan työaikaa voidaan sijoittaa 42 työviikolle. Opettajan suostumuksella työaikaa voidaan sijoittaa nuorisoasteen koulutuksessa myös 41-42 työviikolle. Opettajan lisätyöaikaa voidaan sijoittaa lisäksi kahdelle lisä- viikolle yli 42 työviikon. 3 Ennen työvuoden alkua on opettajalle vahvistettava työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä työnantajan määräämät muut teh- tävät. Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työaikasuunnitelmaa, opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä poistetaan tai vaihdetaan. Työaikasuunni- telma muutetaan myös silloin, kun opettajalle määrätään lisätehtäviä tai -työtä.
Opettajan työaika. Kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1500 tuntia.
Opettajan työaika. Työvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Työ- ja loma- aikojen jaksotuksesta ei ole säädöksiä eikä mää- räyksiä, mutta niihin sovelletaan virka- ja työeh- tosopimusten yhteisissä määräyksissä sovittuja periaatteita. Vuotuinen työvelvollisuus jakaantuu opetus- velvollisuuteen ja muuhun työvelvollisuuteen. Opettajan muu työvelvollisuus on 350 tuntia työ- vuodessa.
Opettajan työaika. Ammatillisten oppilaitosten osion C kokoaikaisen opettajan vuosityöajan pituus säilyy ennallaan. Kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1500 tuntia.
Opettajan työaika. Vaihtoehdossa 1 kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys poistetaan ja opettajan vuotuinen työaika lyhenee 814 tunnista 790 tuntiin. Saman momentin muun kuin opetustyön määrä vähenee 236 tunnista 212 tuntiin. Opetuksen enimmäistuntimäärä ei muutu.
Opettajan työaika. TYÖVUOSI ALKAA 1.8. ja päättyy 31.7. Työ- ja loma- aikojen jaksotuksesta ei ole säädöksiä eikä mää- räyksiä, mutta niihin sovelletaan virka- ja työeh- tosopimusten yhteisissä määräyksissä sovittuja periaatteita. em. tuntimäärien, maksetaan siitä korvaus. Sivistan työehtosopimuksen piirissä olevalla keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia opettavalla tuntiopettajalla on velvollisuus tehdä muuta työ- tä 24 tuntia lukuvuodessa. Keskimäärin alle 16 viik- kotuntia tekevälle opettajalle voidaan määrätä em. 24 tunnista tehtäväksi vastaava osuus kuin hänen opetustuntimääränsä on 16 tunnista suhteutettu- na ja työsuhteen pituuteen lukuvuoden aikana.
Opettajan työaika. Pykälän 3 momentin muuhun kuin opetustyöhön varattava aika on korotettu 700 tunnis- ta 724 tuntiin.

Related to Opettajan työaika

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Vakuutuksenottajan velvollisuudet Vakuutuksenottaja on velvollinen • omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn, • esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvittelyssä, • hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenottajan saatavilla sekä • varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävai- kuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita Vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun tahallisuus ja huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet. Mikäli vakuutuksenottaja on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastettava vakuutuksenottaja, voidaan vastuuvakuutuksessa korvausta alentaa tai se evätä vakuutetun huolimattomuuden takia vain, jos vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella taikka, milloin hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut laiminlyöntiin. Vastuuvakuutuksesta korvausta ei alenneta eikä evätä vakuutetun huolimattomuuden takia. Jos vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, taikka milloin hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut laiminlyöntiin voidaan korvausta kuitenkin myös vastuuvakuutuksessa alentaa tai korvaus evätä kokonaan. Vakuuttaja suorittaa kuitenkin vakuutetun menettelystä huolimatta korvauksena vastuuvakuutuksesta luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota vahinkoa kärsinyt ei ole saanut perityksi vakuutetulta. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tahallaan.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Laitoksen velvollisuudet Laitos suorittaa tonttijohtojen liitostyön laitoksen johtoihin. Laitos vastaa suorittamis- taan töistä kulloinkin voimassaolevien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mu- kaisesti. Jos laitos toteaa, että asiakkaan vedenkulutus on niin suuri, että on syytä epäillä vuo- toa kiinteistön kvv -laitteistossa, laitos saattaa asian asiakkaan tietoon.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.