Palveluseteli Mallilausekkeet

Palveluseteli. Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatuslaissa säädettyä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toi- mintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisää- teisiä varhaiskasvatuspalveluita.
Sample 1Sample 2Sample 3See All (11)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Palveluseteli. Palveluseteleiden käyttöä kuntien ja kuntayhtymien järjestämissä yksityisissä sosiaali- ja terveyspal- veluissa säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009). Palveluseteli on vaihtoehtoinen tapa järjestää LLKY:n järjestämisvastuulla olevia lakisääteisiä sosi- aali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislain- säädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyssä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palveluseteliä käyttävällä kuntalaisella on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa palveluntuottaja LLKY:n ylläpitämästä palveluntuottajaluettelosta. Palvelusetelin myöntäminen perustuu LLKY:n viranhaltijan tekemään palvelutarpeen arvioon. LLKY ei peri palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksua palvelusetelillä myönnetystä palvelusta. Asiakkaan käyttäessä palveluseteliä LLKY ei ole sopimussuhteessa sosiaali- tai terveyspalvelua tuottavaan yk- sityiseen palveluntuottajaan
Sample 1Sample 2Sample 3See All (6)
Palveluseteli. Palveluseteli on kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen myöntämä sitoumus maksaa yksityisen palveluntuottajan tuottamasta säännöllisestä kotihoidosta ja määrätyistä tukipalveluista, jotka ovat; siivouspalvelu, kauppa-asiointipalvelu ja kylvetyspalvelu. Palvelusetelivalikoimaan kuuluvat lisäksi omaishoidon vapaan järjestäminen ja tehostettu palveluasuminen. Seteli korvaa palveluntuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Palveluseteli on vaihtoehto kunnan itse tuottamalle tai ostamalle palvelulle. Asiakkaalla on mahdollisuus valita joko kunnallinen tai yksityinen palveluntuottaja. Palvelusetelillä järjestettävä palvelu vastaa sisällöltään kunnan omaa palvelua. Palveluseteli on asiakkaalle vaihtoehto, josta on oikeus kieltäytyä. Asiakkaalla ei ole kuitenkaan ehdotonta oikeutta palveluseteliin, vaan kunta voi järjestää palvelut itse tai tuottaa ne ostopalveluina. Palveluseteli voidaan myöntää asiakkaalle, jonka toimintakyky on heikentynyt, selviytyminen kotioloissa on vaikeutunut ja hän täyttää säännöllisen kotihoidon myöntämisen kriteerit. Palveluseteli myönnetään kotihoidon tekemän kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Palvelun määrä ja sisältö määritellään asiakaskohtaisessa palvelusetelin myöntämispäätöksessä ja siihen liitetyssä hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Jatkuvan ja säännöllisesti annetun kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin enimmäisarvo on 27 € tunnilta, jos kotitalouden tulot eivät ylitä laissa säädettyä tulorajaa. Alin palvelusetelin arvo on vähintään 7 € tunnilta. Palvelusetelin arvon määräämisessä käytettävien tulorajojen tarkistusperusteena on sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksi, jonka muutos on 6,54 %. Kotipalvelun tukipalveluna järjestettävän siivouspalvelun palvelusetelin arvo on 25 €/h ja kauppa-asioinnin palvelusetelin arvo 20 €/h. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan kuukausisiivoukseen on mahdollista saada palveluseteli: 1) myöntämisen edellytys on, että asiakas saa säännöllistä kotihoitoa ja/tai palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä on todettu asiakkaan kyvyttömyys siivouksen järjestämiseen itsenäisesti ja asiakkaalla on runsaasti muita palveluja. 2) asiakkaan bruttotulot ovat yhden hengen kotitaloudessa 1 100 €/kk tai alle ja kahden hengen kotitaloudessa 1 700 €/kk tai alle. Palvelusetelin arvo on 25,00 €/tunti. Palveluseteli omaishoidon vapaissa Omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata kolme (3) vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Vapaa koskee niitä hoitajia, joilla on ...
Sample 1Sample 2
Palveluseteli. Palveluseteleiden käyttöä kuntien ja kuntayhtymien järjestämissä yksityisissä sosiaali- ja terveyspal- veluissa säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 3 §:n muuttamisesta (1202/2020). Palveluseteli on vaihtoehtoinen tapa järjestää LLKY:n järjestämisvastuulla olevia lakisääteisiä sosi- aali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislain- säädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyssä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palveluseteliä käyttävällä kuntalaisella on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa palveluntuottaja LLKY:n ylläpitämästä palveluntuottajaluettelosta. Palvelusetelin myöntäminen perustuu LLKY:n viranhaltijan tekemään palvelutarpeen arvioon. LLKY ei peri palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksua palvelusetelillä myönnetystä palvelusta. Asiakkaan käyttäessä palveluseteliä LLKY ei ole sopimussuhteessa sosiaali- tai terveyspalvelua tuottavaan yk- sityiseen palveluntuottajaan
Sample 1Sample 2
Palveluseteli. Palveluseteliä hallinnoidaan palvelusetelijärjestelmän kautta. Palvelusetelijärjestelmänä toimii palveluseteliportaali (xxx.Xxxxx.xx). Palveluntuottaja rekisteröityy järjestelmään (ohje palveluseteliportaalissa). Rekisteröidyttyään järjestelmään palveluntuottaja hakeutuu Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu -palvelusetelin palveluntuottajaksi. Palveluseteliportaalin käyttöohjeen hakeutumiseen ja tietojen ylläpitoon saa hyvinvointialueen taloustoimistosta. Vanhus- ja vammaispalveluiden viranhaltija tekee päätöksen vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun palvelusetelituottajaksi hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Hyväksytty palveluntuottaja ylläpitää omia tietojaan, tarkastaa asiakkaan palvelusetelin voimassaolon, sen saldon ja käytettävät tunnit. Palvelutapahtuma tulee kirjata välittömästi (enintään viisi päivää), jotta asiakkaan tiedot pysyvät ajan tasalla. Asiakas valitsee itse palveluntuottajan niistä palveluntuottajista, jotka tuottavat henkilökohtaista apua. Asiakas voi myös vaihtaa palveluntuottajaa sekä käyttää useita palveluntuottajia. Useampi palveluntuottaja voi aktivoida saman setelin. Palveluntuottaja- luettelo lähetetään asiakkaalle palvelusetelin mukana.
Sample 1
Palveluseteli. Palveluseteli on yksi mahdollinen hankintatapa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta myös muissa Hämeenlinnan kaupungin järjestämisvastuulla olevissa palveluissa. Kaupunki päättää erik- seen siitä, missä palveluissa se mahdollisesti ottaa palvelusetelin käyttöön ja mitkä ovat palvelu- setelin myöntämisen kriteerit. Palvelusetelistä on tietoa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla osoitteessa xxxx://xxx.xx/xxxxxxxxxxxxx. Palvelusetelin arvon laskennassa on käytettävä ns. poistuvien kustannusten laskentaperiaatetta. Li- sätietoa laskennasta saa kaupungin talouspalvelut-yksiköstä.
Sample 1
Palveluseteli. Palveluseteliä käytetään vanhuspalveluissa seuraavasti: - Omaishoidon vapaapäivä asiakkaan toiveesta ja palveluntuottajan hyväksyessä toiveen, vaihdettavissa sadan (100€) palveluseteliin jokaista palvelupäivää kohden. Palveluseteli ei ole riippuvainen hoitajan tai hoidettavan tuloista. - Tilapäinen kotihoito (palvelusetelin xxxx xxxxxxx) - Säännöllinen, jatkuva kotihoito (palvelusetelin xxxx xxxxxxxxxxxxxxx) - Tehostettu tilapäinen palveluasuminen (palvelusetelin arvo tulosidonnainen) - Tehostettu jatkuva palveluasuminen (palvelusetelin arvo tulosidonnainen) € tunnilta. Kotipalvelun palvelusetelin tulorajat ja vähennysprosentit ovat: 1 576 35 % 2 1063 22 % 3 1667 18 % 4 2062 15 % 5 2496 13 % 6 2866 11 % Kun perheen henkilömäärä on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 350 eurolla jokaisesta seuraavasta henkilöstä ja maksuprosenttia alennetaan 1 prosenttiyksikköä kustakin seuraavasta henkilöstä. Tulorajan ylittävätulo vähentää palvelusetelin täyttä määrää vähennysprosentin osuudella jaettuna 60:llä. Yhden henkilön kotitalous, jonka tulot ovat 900 euroa kuukaudessa: [(900 – 576) x 35 %]: 60 = 1,89 € = summa, joka vähentää palvelusetelin täyttä arvoa Palvelusetelin arvoksi jää: 27,00 € – 1,89 € = 25,11 € Palvelusetelin arvoon vaikuttavat asukkaan käytettävissä olevat nettokuukausitulot. Tuloina otetaan huomioon veronalaiset ansio- ja pääomatulot, eläketulot, Kelan hoitotuki sekä verosta vapaat tulot sosiaalihuoltolain 56 §:ssä mainituin poikkeuksin. Asumistukea, omaishoidontukea ja rintamalisää ei oteta huomioon palvelusetelin arvoa määriteltäessä. Pitkäaikaisasumisen hoivapalveluun sisältyvät asukkaan tarvitsemat henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon kuuluvat palvelut, sairaanhoitajan palvelut, turvapalvelu, henkilökohtaiseen hygieniaan ja vaatehuoltoon liittyvät tarvikkeet, asuinhuoneen siivous ja siivoukseen käytettävät aineet ja tarvikkeet sekä pyykinpesu. Asukas maksaa vuokran, ateriat ja hoidon kustannusten ja myönnetyn palvelusetelin arvon välisen erotuksen suoraan palveluntuottajalle. Asiakas maksaa itse myös tarvitsemansa lääkkeet. Asiakkaan käyttövara on omavastuuosuuden jälkeen vähintään 150 euroa kuukaudessa. Palvelusetelin arvo määräytyy eri tuloluokissa seuraavan taulukon mukaan:
Sample 1
Palveluseteli. Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi kokouksessaan 19.5.2015 palvelusete- lin käyttöönoton lapsiperheiden kotipalvelussa 1.6.2015 alkaen. Kaupunki järjes- tää lapsiperhepalvelujen kotipalvelua sekä kaupungin omana tuotantona, että se ostaa sitä myös palvelusetelillä yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluseteli on vaihtoehtoinen tapa tuottaa kotipalvelua kaupungin oman tuotannon rinnalla sa- moilla lapsiperheiden kotipalvelun kriteereillä. Palvelusetelillä kaupunki sitoutuu maksamaan yksityiselle palveluntuottajalle sen tuottamasta kotipalvelusta ennalta määrätyn tuntihinnan, joka määritellään palvelusetelin arvona. Palvelusetelillä tuotettuna omavastuuosa vaihtelee sen mukaan, mikä on yksityi- sen palveluntuottajan tuntihinta. Tämä tarkoittaa, että asiakas maksaa omavas- tuuosan suoraan yksityiselle palveluntuottajalle ja maksu on palveluntuottajan tuntihinnan ja kaupungin myöntämän palvelusetelin arvon välinen erotus. Palveluseteli on aina henkilökohtainen eikä sitä voi vaihtaa rahaksi eikä palvelu- seteliä voi käyttää muuhun kuin kaupungin myöntämään tarkoitukseen. Palvelu- seteli on asiakkaalle vaihtoehto, josta asiakkaan on mahdollista kieltäytyä. Palvelutuottajaksi hakemisen hakemuslomake, sekä laaja-alainen ohjeistus toi- minnasta palvelusetelituottajana löytyy kaupungin internet-sivuilta.
Sample 1

Related to Palveluseteli

  • Palvelulupaus Arkipäivinä (ma–pe) Postin ohjeen ja/tai asiakkaan ja Postin välisen sopimuksen mukaisesti Postiin jätetyt Economy-vakiokirjeet jaetaan vastaanottajille pääsään- töisesti neljänteen arkipäivään mennessä postiinjättö- päivästä lukien ja viimeistään viidentenä arkipäivänä postiinjättöpäivästä lukien.

  • Palvelun kuvaus Nämä Sopimusehdot koskevat Suomen perheterapiayhdistys ry:n internetsivun kautta tarjottavia digitaalisia palveluita, joiden käyttö edellyttää rekisteröitymistä. Digitaalisilla palveluilla tarkoitetaan mm. Internet-sivulla luettavissa ja katseltavissa olevia uutis-, hyöty- ja ajanvietesisältöjä, keskustelupalstoja, arvontoja ja kilpailuja, näköislehtiä, uutiskirjeitä, sähköisiä tietokantoja, verkkokauppoja, erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin liittyviä digitaalisia palveluja kuten sähköiset ilmoittautumislomakkeet, sähköisesti toimitettavat koulutusmateriaalit ja verkkokoulutukset. Internet-palvelut ovat käytettävissä kaikilla yleisimmillä käyttöjärjestelmillä ja selaimilla. Sivustot ovat pääosin responsiivisia eli skaalautuvat päätelaitteen koon mukaisesti. Mikäli näin ei ole, tämä pyritään ilmoittamaan Palvelun yhteydessä.

  • Palvelusvuosilisä Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillise- nä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt. Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuo- silisään oikeutettuja työntekijöitä.

  • Työsuojelua koskevat määräykset Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

  • Palvelun käyttö 4.1 Palvelun laatu ja ominaisuudet‌ Teleyritys määrittelee tarjoamansa palvelun keskeisen laadun ja ominaisuudet teleyrityksen palvelukohtaisissa ehdoissa tai muussa asiakkaalle sopimuksen osana annettavassa asiakirjassa, kuten sopimustiivistelmässä. Teleyritys ei vastaa palvelun kautta tai sen avulla hankitusta aineistosta, sen toimivuudesta tai saatavuudesta tai asiakkaan oikeudesta käyttää aineistoa ellei se ole teleyrityksen tarjoamaa. Asiakkaan oikeudesta pidättyä maksusta ja muista asiakkaan oikeuksista kerrotaan kohdassa 7.1. 4.2 Asiakkaan vastuu palvelun käytöstä ja suojaamisesta‌ Asiakkaalla on oikeus käyttää teleyrityksen palveluita sopimuksessa ja käyttöohjeissa kerrotulla tavalla. Käytön tulee olla pääasiassa kuluttajakäyttöä, joten palvelua ei saa hyödyntää pääasiallisesti asiakkaan oman palvelun, tuotteen tai elinkeinotoiminnan osana. Asiakkaalla ei ole oikeutta ilman teleyrityksen suostumusta muuttaa, korjata tai huoltaa palvelua tai liittymää. Asiakkaalla ei ole oikeutta jälleenmyydä palvelua tai sen osia. Jos asiakas luovuttaa palvelun kolmannen osapuolen käyttöön, asiakas itse vastaa edelleen palvelun käytöstä, sopimusehtojen velvoitteista ja maksuista, ellei pakottavassa laissa, kuten holhouslaissa esimerkiksi alaikäisten käyttäjien vastuun osalta, toisin säädetä. Asiakkaan tulee noudattaa liittymän ja palvelun säilytyksessä, suojaamisessa ja käytössä huolellisuutta, koska liittymää ja palveluita voidaan käyttää erilaisiin toimintoihin, kuten digitaalisen sisällön tai tavaroiden ostamiseen. Asiakkaan tulee aina huolehtia siitä, että liittymän tai palvelun älykortit (esim. SIM- tai ohjelmakortti tai sähköinen SIM eli ns. eSim) ja laitteet on suojattu tunnisteilla (esim. PIN-koodi, suojakoodi, käyttäjätunnus, salasana) ja että nämä henkilökohtaiset tunnisteet säilytetään erillään älykorteista ja laitteista ja siten, etteivät ne joudu ulkopuolisen haltuun tai tietoon. Asiakkaan tulee vaihtaa älykortin ja laitteen oletusarvoinen tunniste, vaikka hän ei käyttäisi liittymää, palvelua tai laitetta. Älykorttia ja sen tunnistetta tai laitetta ja sen tunnistetta ei saa säilyttää samassa paikassa esimerkiksi lompakossa, laukussa tai laatikossa, ja niiden tallellaoloa on seurattava huolellisesti. Jos ulkopuolinen saa tietää tunnisteen, tulee se vaihtaa heti. Jos älykortti tai laite katoaa tai varastetaan, asiakkaan tulee välittömästi ottaa yhteyttä teleyrityksen asiakaspalveluun. Asiakkaan on huolehdittava palvelun käytön, laitteiden ja ohjelmistojen riittävästä tietoturvasta ja lisäksi tarvittaessa viestintäpalvelunsa käytöstä esto-, käyttöraja- ja saldorajoituspalveluilla. Tietoturvaa koskevia suojaustoimenpiteitä ovat muun muassa virustorjunta- ja palomuuriohjelmiston hankinta ja päivittäminen, käyttöjärjestelmän ja ohjelmistojen päivittäminen sekä muut vastaavat tarpeelliset toimet. Xxxxxxx käyttää palvelua omalla vastuullaan. Teleyritys kuitenkin antaa perustietoa ja opastusta palveluunsa liittyvästä tietoturvasta. Palvelua tulee käyttää siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai häiriötä viestintäverkolle tai -palvelulle, yleisen viestintäverkon toimivuudelle, muille viestintäverkon käyttäjille tai kolmansille tahoille. Asiakkaan on kytkettävä välittömästi irti viestintäverkosta verkon tai palvelun toimintaa häiritsevät laitteet tai ohjelmistot. Jos asiakas tahallisesti tai teleyrityksen huomautuksesta huolimatta käyttää viallisia tai häiriötä aiheuttavia laitteita tai ohjelmistoja, hän vastaa teleyritykselle tai kolmannelle osapuolelle syntyneistä vahingoista sekä vikojen etsimisestä aiheutuneista kustannuksista. Häiriö- tai haittatilanteissa teleyrityksellä on oikeus kytkeä laitteet tai ohjelmistot irti verkosta asiakasta kuulematta. Teleyritys voi rajoittaa internetliikennettä, jos se on tarpeen lainsäädännön, tuomioistuimen tai viranomaisen päätöksen noudattamiseksi; verkon ja päätelaitteiden tietoturvan säilyttämiseksi; taikka verkon ruuhkautumisen estämiseksi tai jo toteutuneen ruuhkan lieventämiseksi, jos ruuhkautuminen on poikkeuksellista tai väliaikaista. Asiakas vastaa siitä, että hänen tilaamansa, hankkimansa tai toimittamansa aineisto tai palvelun käyttö ei aiheuta häiriötä verkolle, palvelulle tai toisille käyttäjille, ei vaaranna tietoturvaa tai käytettävyyttä, eikä loukkaa teleyrityksen tai muiden oikeuksia, hyvää tapaa tai lain ja viranomaisten määräyksiä. Teleyrityksellä on oikeus estää palvelun käyttö tai sulkea asiakkaan palvelu, jos teleyritys, viranomainen tai kolmas osapuoli osoittaa, että asiakas on hankkinut, toimittanut tai välittänyt palvelun avulla tai sen kautta edellä kuvatun kaltaista, haitallista aineistoa jollekin, tai sitä on palvelun avulla muutoin asetettu saataville tai palvelua on kehotuksesta huolimatta käytetty näiden ehtojen vastaisesti. Lisäksi teleyrityksellä on oikeus ryhtyä muihin välttämättömiin toimiin ja vaatia asiakkaalta korvausta sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta. Teleyritys ilmoittaa toimenpiteistä tarkoituksenmukaisella tavalla. Päätelaitteeseen, kuten matkapuhelimeen tai tablettiin, voi ladata tai siinä voi olla valmiiksi asennettuna ohjelmia ja sovelluksia, esimerkiksi sähköpostiohjelma, pelejä tai kartta-, musiikki- tai uutispalveluja. Tällaiset ohjelmat ja sovellukset voivat suorittaa tiedonsiirtoa edellyttäviä automaattisia päivityksiä tai muita tehtäviä myös taustalla ilman, että asiakas aktiivisesti käyttäisi palvelua juuri sillä hetkellä. Asiakas vastaa näistä aiheutuneista kustannuksista. Asiakas voi estää ylimääräiset kustannukset estämällä päivitykset ja taustatehtävät. Yleensä nämä päivitykset ja taustatehtävät ja niistä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset voi estää päätelaitteen asetusvalikosta, mutta tarkempien tietojen saamiseksi asiakkaan tulee tutustua päätelaitteen käyttöohjeeseen. Lisäksi asiakkaan tulee tutustua ohjelmien ja sovellusten ohjeisiin ja ehtoihin. 4.3 Viestintäpalvelun oikeudeton käyttö‌ Viestintäpalvelun oikeudettomalla käytöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa kolmas henkilö käyttää asiakkaan viestintäpalvelua tai sen avulla muuta palvelua ilman asiakkaan suostumusta. Asiakas vastaa oikeudettomasta käytöstä vain, jos se on johtunut asiakkaan huolimattomuudesta, joka ei ole lievää. Asiakas ei vastaa viestintäpalvelun oikeudettomasta käytöstä sen jälkeen, kun teleyritys on vastaanottanut asiakkaan tekemän laitteen katoamisilmoituksen tai ilmoituksen oikeudettomasta käytöstä. Välttääkseen vastuunsa oikeudettomasta käytöstä aiheutuvista maksuista asiakkaan tulee tehdä välittömästi ilmoitus puhelimitse teleyrityksen tätä tarkoitusta varten tarjoamaan puhelinnumeroon tai muuta teleyrityksen tätä tarkoitusta varten tarjoamaa kanavaa käyttäen. Teleyrityksellä on velvollisuus sulkea viestintäpalvelu tai estää päätelaitteen käyttö välittömästi ilmoituksen vastaanotettuaan. Teleyritys voi pyytää asiakasta toimittamaan esimerkiksi rikosilmoituksen tai esitutkintapöytäkirjan arvioidakseen asiakkaan huolellisuusastetta. Jos päätelaitetta on käytetty maksupalvelulain mukaiseen maksutapahtumaan, asiakkaan vastuuseen oikeudettomasta käytöstä sovelletaan, mitä maksupalvelulaissa säädetään. 4.4 Palvelun toiminnallisuuteen vaikuttavia keskeisiä seikkoja‌ Palveluiden toiminnallisuudessa voi radiotekniikan, tiedonsiirron ja yleisten viestintäverkkojen ominaispiirteiden vuoksi esiintyä katvealueita ja paikallista tai tilapäistä liikenteen katkeamista tai hidastumista. Palveluiden toimivuuteen vaikuttavat esimerkiksi asiakkaan käyttämä päätelaite ja sen kunto, kulloisetkin ilmasto-olosuhteet, maaston muodot, rakennukset ja käytetyt rakenteet sekä huoltotyöt. Palveluissa ja niihin liittyvissä ohjelmistoissa voi esiintyä vähäisiä teknisiä puutteita, jotka eivät olennaisesti vaikuta palveluiden tai ohjelmistojen käyttämiseen. Mainituista syistä teleyritys ei voi taata palveluiden keskeytyksetöntä toimivuutta kaikkialla verkon kattavuusalueella (ks. viestintäpalvelun virhe kohta 5.2). Teleyrityksellä on oikeus päättää verkkonsa alueellisesta kattavuudesta sekä sen ominaisuuksista. Verkon alueellinen kattavuus voi osaksi riippua verkkojen kuormitusasteista, eikä kattavuus ole aina staattinen. Teleyritys voi optimoida verkon osia ja toimintoja verkkoliikenteen, palveluiden toimivuuden, tietoturvan tai käytettävyyden turvaamiseksi. Teleyrityksellä on oikeus muokata tietoliikennettä, kun se on välttämätöntä verkkoyhteyden ylikuormittumisen välttämiseksi. Tämä saattaa vaikuttaa tarjottavien palveluiden laatuun. Lisäksi teleyrityksellä on oikeus hallinnoida liikennettä viestintäverkoissaan, tilapäisesti keskeyttää palvelun käyttö tai sulkea liittymä ja toteuttaa muitakin välttämättömiä toimenpiteitä, jos se on tarpeen verkkoliikenteen, palveluiden toimivuuden, tietoturvan tai käytettävyyden turvaamiseksi. Pysyvistä palvelun käyttöön vaikuttavista muokkaustoimenpiteistä kerrotaan palvelukohtaisissa ehdoissa. Puhelinliittymällä yleisessä viestintäverkossa soitettavista hätäpuheluista, soittajan sijainnin paikantamisesta ja hätätekstiviesteistä säädetään laissa ja Liikenne- ja viestintäviraston määräyksessä. Matkapuhelinverkossa toimiva teleyritys huolehtii osaltaan soittajan sijainnin paikantamisesta ja siitä, että tämä saa soittaessaan tai lähettäessään tekstiviestin maksutta yhteyden yleiseen hätänumeroon 112. Tekstiviestin lähettäminen ei ole matkapuhelimen osalta mahdollista ilman SIM-korttia. Hätätekstiviestin luotettavuus ja nopeus eivät ole samaa luokkaa kuin hätäpuhelun. Muiden kuin puhelinliittymän palveluiden (esimerkiksi VoIP-palvelut) avulla hätänumeroon tehtäviä yhteydenottoja ja paikannusta koskevia tietoja annetaan palvelukohtaisissa erityisehdoissa. Teleyritys saa estää viestintäpalvelua koskevan sopimuksen voimassa ollessa toisen teleyrityksen liittymän käytön kytkykauppaan kuuluvassa päätelaitteessa. 4.5 Viestintäverkon tietoturva‌ Teleyritys vastaa viestintäverkkonsa tietoturvasta ja tarjoamistaan tietoturvapalveluista. Teleyritys ei vastaa julkisessa internetverkossa mahdollisesti ilmenevistä häiriöistä tai muista teleyrityksestä riippumattomista, palvelun käyttöä haittaavista tekijöistä. Teleyritys voi ryhtyä toimiin tietoturvasta huolehtimiseksi, jos toimet ovat välttämättömiä, kuten viestintäverkkojen tai palvelujen tietoturvalle haittaa aiheuttavien häiriöiden estämiseksi. Toimista säädetään tarkemmin laissa. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi viestien välittämisen ja vastaanottamisen estäminen tai tietoturvaa vaarantavien haittaohjelmien poistaminen viesteistä. Teleyritys mitoittaa toimenpiteet torjuttavan häiriön vakavuuden mukaan ja lopettaa ne heti, kun niiden toteuttamiselle ei ole perustetta. Teleyritys tiedottaa tietoturvauhista, keinoista suojautua niitä vastaan, toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista verkkosivuillaan tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

  • Palvelut Palvelupakkauksen osan ”Sanele viestejä” avulla voit sanella tekstiviestejä PCM:ssa äänitoimintojen avulla ja saapuvat tekstiviestit voidaan toistaa äänitoimintona Connect- yhteensopivassa ajoneuvossa.

  • Ammattiyhdistyskoulutus Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmies- koulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus. Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtä- vien hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita. Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla teh- tyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelutoimin- nalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Yhteistoimintakoulutus parantaa yliopiston johdon ja henkilöstön välisen yhteistoi- minnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Sopimussakko ja vahingonkorvaus Jos vuokramies rikkoo tämän sopimuksen ehtoja tai sen nojalla annettuja määräyksiä, hän on velvollinen maksamaan kaupungille paitsi vahingonkor- vausta, myös sopimussakkoa, joka on määrältään sen hetkinen vuotuinen vuokra viisinkertaisena, sekä kaupungille asiasta aiheutuneet kustannukset.

  • Ympäristövahinko Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut - veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta - melusta, tärinästä, säteilystä, vedosta, lämmöstä, hajusta, noesta, valosta, savusta, höyrystä, kaasusta, pölystä tai - muusta vastaavasta häiriöstä. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syynä on satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti tai odottamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin tai muutoin toistuviin tapahtumiin. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että vakuutuksenottaja on tiennyt pilaantumisesta, päästöstä tai muusta häiriöstä viimeistään neljäntoista vuorokauden kuluttua sen alkamisesta ja tehnyt kirjallisen korvausvaatimuksen Fennialle kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa pilaantumisen, päästön tai muun häiriön alkamisesta. Ympäristövahinkojen torjuntatoimenpiteistä ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ks. kohta 3.4.2.