Palveluseteli Mallilausekkeet

Palveluseteli. Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatuslaissa säädettyä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toi- mintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisää- teisiä varhaiskasvatuspalveluita.
Sample 1Sample 2Sample 3See All (6)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Palveluseteli. Palveluseteleiden käyttöä kuntien ja kuntayhtymien järjestämissä yksityisissä sosiaali- ja terveyspal- veluissa säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009). Palveluseteli on vaihtoehtoinen tapa järjestää LLKY:n järjestämisvastuulla olevia lakisääteisiä sosi- aali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislain- säädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyssä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palveluseteliä käyttävällä kuntalaisella on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa palveluntuottaja LLKY:n ylläpitämästä palveluntuottajaluettelosta. Palvelusetelin myöntäminen perustuu LLKY:n viranhaltijan tekemään palvelutarpeen arvioon. LLKY ei peri palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksua palvelusetelillä myönnetystä palvelusta. Asiakkaan käyttäessä palveluseteliä LLKY ei ole sopimussuhteessa sosiaali- tai terveyspalvelua tuottavaan yk- sityiseen palveluntuottajaan
Sample 1Sample 2Sample 3See All (4)
Palveluseteli. Palveluseteleiden käyttöä kuntien ja kuntayhtymien järjestämissä yksityisissä sosiaali- ja terveyspal- veluissa säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 3 §:n muuttamisesta (1202/2020). Palveluseteli on vaihtoehtoinen tapa järjestää LLKY:n järjestämisvastuulla olevia lakisääteisiä sosi- aali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislain- säädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyssä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palveluseteliä käyttävällä kuntalaisella on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa palveluntuottaja LLKY:n ylläpitämästä palveluntuottajaluettelosta. Palvelusetelin myöntäminen perustuu LLKY:n viranhaltijan tekemään palvelutarpeen arvioon. LLKY ei peri palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksua palvelusetelillä myönnetystä palvelusta. Asiakkaan käyttäessä palveluseteliä LLKY ei ole sopimussuhteessa sosiaali- tai terveyspalvelua tuottavaan yk- sityiseen palveluntuottajaan
Sample 1Sample 2
Palveluseteli. Palveluseteli on kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen myöntämä sitoumus maksaa yksityisen palveluntuottajan tuottamasta säännöllisestä kotihoidosta ja määrätyistä tukipalveluista, jotka ovat; siivouspalvelu, kauppa-asiointipalvelu ja kylvetyspalvelu. Palvelusetelivalikoimaan kuuluvat lisäksi omaishoidon vapaan järjestäminen ja tehostettu palveluasuminen. Seteli korvaa palveluntuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Palveluseteli on vaihtoehto kunnan itse tuottamalle tai ostamalle palvelulle. Asiakkaalla on mahdollisuus valita joko kunnallinen tai yksityinen palveluntuottaja. Palvelusetelillä järjestettävä palvelu vastaa sisällöltään kunnan omaa palvelua. Palveluseteli on asiakkaalle vaihtoehto, josta on oikeus kieltäytyä. Asiakkaalla ei ole kuitenkaan ehdotonta oikeutta palveluseteliin, vaan kunta voi järjestää palvelut itse tai tuottaa ne ostopalveluina. Palveluseteli voidaan myöntää asiakkaalle, jonka toimintakyky on heikentynyt, selviytyminen kotioloissa on vaikeutunut ja hän täyttää säännöllisen kotihoidon myöntämisen kriteerit. Palveluseteli myönnetään kotihoidon tekemän kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Palvelun määrä ja sisältö määritellään asiakaskohtaisessa palvelusetelin myöntämispäätöksessä ja siihen liitetyssä hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Jatkuvan ja säännöllisesti annetun kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin enimmäisarvo on 27 € tunnilta, jos kotitalouden tulot eivät ylitä laissa säädettyä tulorajaa. Alin palvelusetelin arvo on vähintään 7 € tunnilta. Palvelusetelin arvon määräämisessä käytettävien tulorajojen tarkistusperusteena on sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksi, jonka muutos on 6,54 %. Kotipalvelun tukipalveluna järjestettävän siivouspalvelun palvelusetelin arvo on 25 €/h ja kauppa-asioinnin palvelusetelin arvo 20 €/h. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan kuukausisiivoukseen on mahdollista saada palveluseteli:
Sample 1Sample 2
Palveluseteli. Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi kokouksessaan 19.5.2015 palvelusete- lin käyttöönoton lapsiperheiden kotipalvelussa 1.6.2015 alkaen. Kaupunki järjes- tää lapsiperhepalvelujen kotipalvelua sekä kaupungin omana tuotantona, että se ostaa sitä myös palvelusetelillä yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluseteli on vaihtoehtoinen tapa tuottaa kotipalvelua kaupungin oman tuotannon rinnalla sa- moilla lapsiperheiden kotipalvelun kriteereillä. Palvelusetelillä kaupunki sitoutuu maksamaan yksityiselle palveluntuottajalle sen tuottamasta kotipalvelusta ennalta määrätyn tuntihinnan, joka määritellään palvelusetelin arvona. Palvelusetelillä tuotettuna omavastuuosa vaihtelee sen mukaan, mikä on yksityi- sen palveluntuottajan tuntihinta. Tämä tarkoittaa, että asiakas maksaa omavas- tuuosan suoraan yksityiselle palveluntuottajalle ja maksu on palveluntuottajan tuntihinnan ja kaupungin myöntämän palvelusetelin arvon välinen erotus. Palveluseteli on aina henkilökohtainen eikä sitä voi vaihtaa rahaksi eikä palvelu- seteliä voi käyttää muuhun kuin kaupungin myöntämään tarkoitukseen. Palvelu- seteli on asiakkaalle vaihtoehto, josta asiakkaan on mahdollista kieltäytyä. Palvelutuottajaksi hakemisen hakemuslomake, sekä laaja-alainen ohjeistus toi- minnasta palvelusetelituottajana löytyy kaupungin internet-sivuilta.
Sample 1
Palveluseteli. Palveluseteliä käytetään vanhuspalveluissa seuraavasti: - Omaishoidon vapaapäivä asiakkaan toiveesta ja palveluntuottajan hyväksyessä toiveen, vaihdettavissa sadan (100€) palveluseteliin jokaista palvelupäivää kohden. Palveluseteli ei ole riippuvainen hoitajan tai hoidettavan tuloista. - Tilapäinen kotihoito (palvelusetelin xxxx xxxxxxx) - Säännöllinen, jatkuva kotihoito (palvelusetelin xxxx xxxxxxxxxxxxxxx) - Tehostettu tilapäinen palveluasuminen (palvelusetelin arvo tulosidonnainen) - Tehostettu jatkuva palveluasuminen (palvelusetelin arvo tulosidonnainen) € tunnilta. Kotipalvelun palvelusetelin tulorajat ja vähennysprosentit ovat: 1 576 35 % 2 1063 22 % 3 1667 18 % 4 2062 15 % 5 2496 13 % 6 2866 11 % Kun perheen henkilömäärä on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 350 eurolla jokaisesta seuraavasta henkilöstä ja maksuprosenttia alennetaan 1 prosenttiyksikköä kustakin seuraavasta henkilöstä. Tulorajan ylittävätulo vähentää palvelusetelin täyttä määrää vähennysprosentin osuudella jaettuna 60:llä. Yhden henkilön kotitalous, jonka tulot ovat 900 euroa kuukaudessa: [(900 – 576) x 35 %]: 60 = 1,89 € = summa, joka vähentää palvelusetelin täyttä arvoa Palvelusetelin arvoksi jää: 27,00 € – 1,89 € = 25,11 € Palvelusetelin arvoon vaikuttavat asukkaan käytettävissä olevat nettokuukausitulot. Tuloina otetaan huomioon veronalaiset ansio- ja pääomatulot, eläketulot, Kelan hoitotuki sekä verosta vapaat tulot sosiaalihuoltolain 56 §:ssä mainituin poikkeuksin. Asumistukea, omaishoidontukea ja rintamalisää ei oteta huomioon palvelusetelin arvoa määriteltäessä. Pitkäaikaisasumisen hoivapalveluun sisältyvät asukkaan tarvitsemat henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon kuuluvat palvelut, sairaanhoitajan palvelut, turvapalvelu, henkilökohtaiseen hygieniaan ja vaatehuoltoon liittyvät tarvikkeet, asuinhuoneen siivous ja siivoukseen käytettävät aineet ja tarvikkeet sekä pyykinpesu. Asukas maksaa vuokran, ateriat ja hoidon kustannusten ja myönnetyn palvelusetelin arvon välisen erotuksen suoraan palveluntuottajalle. Asiakas maksaa itse myös tarvitsemansa lääkkeet. Asiakkaan käyttövara on omavastuuosuuden jälkeen vähintään 150 euroa kuukaudessa. Palvelusetelin arvo määräytyy eri tuloluokissa seuraavan taulukon mukaan:
Sample 1
Palveluseteli. Palveluseteli on yksi mahdollinen hankintatapa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta myös muissa Hämeenlinnan kaupungin järjestämisvastuulla olevissa palveluissa. Kaupunki päättää erik- seen siitä, missä palveluissa se mahdollisesti ottaa palvelusetelin käyttöön ja mitkä ovat palvelu- setelin myöntämisen kriteerit. Palvelusetelistä on tietoa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla osoitteessa xxxx://xxx.xx/xxxxxxxxxxxxx. Palvelusetelin arvon laskennassa on käytettävä ns. poistuvien kustannusten laskentaperiaatetta. Li- sätietoa laskennasta saa kaupungin talouspalvelut-yksiköstä.
Sample 1
Palveluseteli. Palveluseteliä hallinnoidaan palvelusetelijärjestelmän kautta. Palvelusetelijärjestelmänä toimii palveluseteliportaali (xxx.Xxxxx.xx). Palveluntuottaja rekisteröityy järjestelmään (ohje palveluseteliportaalissa). Rekisteröidyttyään järjestelmään palveluntuottaja hakeutuu Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu -palvelusetelin palveluntuottajaksi. Palveluseteliportaalin käyttöohjeen hakeutumiseen ja tietojen ylläpitoon saa hyvinvointialueen taloustoimistosta. Sosiaalipalvelujen toimialan viranhaltija tekee päätöksen vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun palvelusetelituottajaksi hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Hyväksytty palveluntuottaja ylläpitää omia tietojaan, tarkastaa asiakkaan palvelusetelin voimassaolon, sen saldon ja käytettävät tunnit. Palvelutapahtuma tulee kirjata välittömästi (enintään viisi päivää), jotta asiakkaan tiedot pysyvät ajan tasalla. Asiakas valitsee itse palveluntuottajan niistä palveluntuottajista, jotka tuottavat henkilökohtaista apua. Asiakas voi myös vaihtaa palveluntuottajaa sekä käyttää useita palveluntuottajia. Useampi palveluntuottaja voi aktivoida saman setelin. Palveluntuottaja- luettelo lähetetään asiakkaalle palvelusetelin mukana.
Sample 1

Related to Palveluseteli

  • Palvelun kuvaus Nämä Sopimusehdot koskevat Suomen perheterapiayhdistys ry:n internetsivun kautta tarjottavia digitaalisia palveluita, joiden käyttö edellyttää rekisteröitymistä. Digitaalisilla palveluilla tarkoitetaan mm. Internet-sivulla luettavissa ja katseltavissa olevia uutis-, hyöty- ja ajanvietesisältöjä, keskustelupalstoja, arvontoja ja kilpailuja, näköislehtiä, uutiskirjeitä, sähköisiä tietokantoja, verkkokauppoja, erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin liittyviä digitaalisia palveluja kuten sähköiset ilmoittautumislomakkeet, sähköisesti toimitettavat koulutusmateriaalit ja verkkokoulutukset. Internet-palvelut ovat käytettävissä kaikilla yleisimmillä käyttöjärjestelmillä ja selaimilla. Sivustot ovat pääosin responsiivisia eli skaalautuvat päätelaitteen koon mukaisesti. Mikäli näin ei ole, tämä pyritään ilmoittamaan Palvelun yhteydessä.

  • Palvelut Palvelupakkauksen osan ”Sanele viestejä” avulla voit sanella tekstiviestejä PCM:ssa äänitoimintojen avulla ja saapuvat tekstiviestit voidaan toistaa äänitoimintona Connect- yhteensopivassa ajoneuvossa.

  • Ammattiyhdistyskoulutus Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmies- koulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus. Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtä- vien hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita. Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelutoi- minnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Yhteistoimintakoulutus parantaa yliopiston johdon ja henkilöstön välisen yhteis- toiminnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tilaajalla on oikeus saada vahingonkorvausta Liikennöitsijän sopimusrikko- muksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta sekä menetetyistä lipputu- loista siltä osin kuin vahingon määrä ylittää maksettavan sopimussakon ja palveluista sovitut sanktiot. Liikennöitsijällä on oikeus saada vahingonkor- vausta tilaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahin- gosta. Korvauksen enimmäismäärä on palvelun laskennallinen 12 kuukau- den hinta. Liikennöitsijällä ei ole oikeutta saada korvausta välillisistä vahin- goista. Näiden ehtojen mukaiset vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitukset eivät koske tapausta, jossa sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Vuosilomapalkka Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista. Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräyty- misvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja ker- tojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden pal- kanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa. Vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuosilomalain laskentasääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c – e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korotetaan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,38 % kutakin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.

  • Vahingonkorvaus Vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutuk- senottaja on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäy- tännön mukaisesti. Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon arvonlisävero- lain säännökset. Veron osuutta ei makseta silloin, kun se voidaan vähentää korvauksen saajan verotuksessa. Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan osuutta korvausvelvollisuudesta. Jos muuta perustetta ei ole, korvausta maksetaan pääluvun mu- kaisesti.