Päätöksenteko hallituksessa Mallilausekkeet

Päätöksenteko hallituksessa. Päätöksenteko hallituksessa tapahtuu osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräämällä ja tässä Osakas- sopimuksessa sovitulla tavalla. Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Seuraavista asioista päättäminen Yhtiön hallituksessa vaatii Mikkelin kaupungin edustajan suostumuksen ja mikäli kohdassa 8.3 on niin määrätty, Mikkelin kaupungin ennakkokannan (sopimus- hetkellä voimassa olevan konserniohjeen mukaisesti): a) Yhtiön strategiset linjaukset; b) Yhtiön liiketoiminnan myyminen kokonaan tai osittain taikka uuden liiketoiminnan hankinta Yhtiölle; c) budjettien (tuloslaskelma ja tase, investointi, rahoitus ja kassavirta) hyväksyminen; d) hyväksytyn budjetin ulkopuolinen investointi tai sarjainvestointi siltä osin kuin se yhteensä ylittää 50 000 euroa; e) Yhtiön normaaliin liiketoimintaan liittymättömät investoinnit ja näitä varten otettava rahoitus; f) hyväksytyn budjetin ulkopuolisen lainan tai siihen rinnastettavan vastuun ottaminen; g) Yhtiön antamat takuut, takaukset, vakuudet tai lainat; h) maksullinen tai maksuton osakeanti, osakepääoman korottaminen tai alentaminen, Yhtiön omien osakkeiden lunastaminen tai hankkiminen, osakeanti, optioiden liikkeellelasku, vaihtovelkakirja- tai optiolainan ottaminen Yhtiökokouksen antamien valtuuksien puitteissa sekä näihin liittyvien ehtojen muuttaminen; i) Yhtiön harjoittaman liiketoiminnan olennainen muuttaminen; j) Yhtiökokoukselle tehtävä voitonjakoehdotus, osingon ja sijoitettujen vapaiden varojen jakoehdotus; k) Yhtiön liiketoiminnan laajuuteen nähden huomattavat sopimukset; l) fuusiosuunnitelman ja jakautumissuunnitelman hyväksyminen; ja m) vastuunjako hallituksen ja toimitusjohtajan välillä.
Päätöksenteko hallituksessa. Hallituksen päätöksenteossa noudatetaan osakeyhtiölain säännöksiä. Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni.
Päätöksenteko hallituksessa. 9.1.2.1 Seuraavista asioista päättäminen Yhtiön hallituksessa edellyttää Xxxxxxxx suostumusta: (i) toimitusjohtajan valitseminen ja erottaminen; (ii) kaikki Yhtiön omistajien ja heidän läheistensä tai näiden omistamien tai hallitsemien yhtiöiden kanssa tehtävät sopimukset ja liiketoimet kuten käyttö- ja vaihto-omaisuuden sekä immateriaalioikeuksien myynti, vuokraaminen, luovuttaminen, panttaaminen tai kiinnittäminen, (iii) hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkkaus- ja xxxxx-xxxxx; (iv) yhtiön antamat takaukset, vakuudet tai lainat; (v) maksullinen tai maksuton osakeanti, osakepääoman korottaminen ja alentaminen, omien osakkeiden lu- nastaminen tai hankkiminen sekä optio- tai muiden erityisten oikeuksien antaminen yhtiökokouksen antami- en valtuuksien puitteissa sekä näihin liittyvien ehtojen muuttaminen; (vi) Yhtiön harjoittaman liiketoiminnan tai Liiketoimintasuunnitelman olennainen muuttaminen; (vii) Liiketoimintasuunnitelmasta olennaisesti poikkeava päätös; (viii) tavanomaisesta poikkeavat eläke- tai kannustepalkkausjärjestelyt; (ix) yhtiökokoukselle tehtävä osingon ja sijoitettujen vapaiden varojen jakoehdotus (x) fuusiosuunnitelman ja jakautumissuunnitelman hyväksyminen;
Päätöksenteko hallituksessa. Hallituksen kokouksen kutsuu koolle ensisijaisesti toimitusjohtaja neuvoteltuaan asiasta sitä ennen hallituksen puheenjohtajan kanssa. Kullakin yksittäisellä hallituksen jäsenellä on oikeus myös kutsua hallituksen kokous koolle. Kutsu Yhtiön hallituksen kokouksiin on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kutsun tarkoittamaa hallituksen kokousta, ellei hallitus yksimielisesti toisin päätä. Hallitus voi tehdä päätöksiä myös kokoontumatta edellyttäen, että kaikki hallituksen jäsenet hyväksyvät allekirjoituksellaan tehdyn päätöksen. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä on paikalla. Hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei tästä sopimuksesta muuta johdu.
Päätöksenteko hallituksessa. Päätökset Yhtiön hallituksen kokouksessa tehdään osakeyhtiölain ja Yhtiön kulloinkin voimassa olevan yhtiöjärjestyksen määräysten edellyttämällä tavalla. Seuraavista asioista päättäminen hallituksessa edellyttää kuitenkin 3/4 määräenemmistöpäätöstä: 1) päätös sijoituksesta Kohdeyhtiöön; ja 2) päätös Kohdeyhtiön osakkeiden myynnistä tai muusta Yhtiön sijoituksista luopumisesta Kohdeyhtiössä. Hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen tai hänen omistamansa yhtiön ja Yhtiön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa osallistua Yhtiön ja kolmannen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä, hänen yhtiöllään, työnantajallaan tai lähipiiriin kuuluvalla on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa Yhtiön edun kanssa. Mitä tässä kohdassa 9.3 määrätään sopimuksesta, sovelletaan vastaavasti muuhun oikeustoimeen sekä oikeudenkäyntiin ja muuhun puhevallan käyttämiseen.
Päätöksenteko hallituksessa. 13.1. Päätöksenteko seuraavista asioista Yhtiön Hallituksessa edellyttää, että kaksi kolmasosaa (2/3) Hallituksen jäsenistä ja ainakin yksi (1) Hallituksen jäsen kaikista EK, ES ja PK -Osakesarjoista kannattaa päätöstä: - liiketoimintasuunnitelman muuttaminen - tytäryhtiön perustaminen tai lopettaminen - liiketoiminnan myyminen osaksi tai kokonaan - merkittävien takausten ja panttien antaminen sekä muiden merkittävien kol- mannen puolesta annettavien sopimusten tekeminen. Merkittävänä on pidet- tävä takausta tai panttia tai muuta sopimusta, jonka arvo ylittää miljoona eu- roa.
Päätöksenteko hallituksessa. Päätöksenteko Yhtiön hallituksessa seuraavissa asioissa edellyttää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräysten lisäksi sopijapuolten yksimielisyyttä: 1. Yhtiön tuottamien palvelujen hinnoitteluperiaatteiden hyväksyminen ja muuttaminen 2. Yhtiön toiminnan kannalta epätavallisten tai laajakantoisten päätösten tekeminen ja niiden muuttaminen 3. Muiden, Yhtiön toimintaan olennaisesti vaikuttavien sopimusten tekeminen ja muuttaminen
Päätöksenteko hallituksessa. Sikäli kuin käsiteltävä asia ei kuulu osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksessa käsiteltäviin asioihin, päätökset yhtiön hallituksen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdään yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä osakeyhtiölain säännösten mukaisessa järjestyksessä, huomioiden jäljempänä kohdassa 4.4 (a)-(f) määrätyt päätöksenteon rajoitukset. Äänten mennessä tasan, ratkaistaan asia hallituksen puheenjohtajan äänestämän kannan mukaisesti.

Related to Päätöksenteko hallituksessa

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Keskitettävä hoito Sairaala/sairaalat Edellytykset toiminnalle Avosydänkirurgia KYS

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Allekirjoitukset Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

  • Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Hyvinkään Konetalo Oy Osoite Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx Puhelinnumero 01-94267100 Sähköpostiosoite xxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxx.xx Faksinumero Internet-osoite

  • Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, ● joka johtuu kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuu- tuksen voimaantuloa aloitetusta muusta kuin tavanomaisesta kunnossapitoon liittyvästä rakennus-, korjaus- tai purkutyöstä, niiden suunnittelutyöstä tai niitä koskevista sopimuksista, ta- kuista tai vakuuksista, ● joka liittyy huoneenvuokrasuhteeseen, ● jossa tämän vakuutuksen vakuutetut ovat vastapuolina; va- kuutuksesta korvataan kuitenkin vakuutuksenottajan kustan- nukset, ● joka liittyy saatavaan tai vaateeseen, joka on vakuutetulle siir- retty, ellei siirrosta riidan syntyessä ole kulunut kahta vuotta, ● jossa on kysymys virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asian- omistajan syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta, ● joka koskee vakuutettua vastaan esitettyä sellaiseen tekoon pe- rustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, - josta vakuutetulle aiheutuvat kustannukset korvataan vastuuvakuutuksesta, ● joka liittyy konkurssiin, ● joka liittyy ulosottoon, ulosottolaissa tarkoitettuun täytäntöön- panoriitaan tai ulosottoon liittyvään täytäntöönpanoon, ● joka liittyy velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen, ● jossa on kysymys siitä, onko vakuutetun ilmoittamasta vakuu- tustapahtumasta aiheutuneet kustannukset joko kokonaan tai osittain korvattava oikeusturvavakuutuksesta, ● jota käsitellään ryhmäkanteena ja jossa vakuutettu on hakijana tai ryhmän jäsenenä.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Korvausrajoitukset Vakuutuksesta ei korvata - vahinkoa, joka on aiheutunut käyttäjän huolimattomuudesta, kuten hanan auki jättämisestä tai veden pääsyn estämisestä viemäriin - vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä - vahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon tai sen liitosten tai läpivientien tai lattiakaivon korokerenkaan tai sen liitosten tai läpivientien kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä. Tällaiseksi liitokseksi katsotaan myös lattiakaivon tai sen korokerenkaan ja lattian vedeneristeen liitos. - vahinkoa, joka on aiheutunut altaan tai ammeen poistoventtiilin, -putken tai -letkun tai sen liitoksen vuotamisesta - vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty - vahinkoa, joka on aiheutunut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä - vahinkoa, joka on aiheutunut viemärikaivon tai -putkiston tulvimisesta rankkasateen, lumen tai jään sulamisen tai tulvan yhteydessä - vahinkoa, joka on aiheutunut salaojitusjärjestelmän, pohjaveden poistoon tarkoitetun tai muun maaperän kuivana pitoon tarkoitetun laitteen tai järjestelmän tukkeutumisesta, sortumisesta, rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta - vahinkoa, joka on aiheutunut kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioitumisesta, tukkeutumisesta, alimitoituksesta tai muusta toimimattomuudesta - vahinkoa, joka on aiheutunut jäätymisestä, ellei jäätyminen ole ollut välitön ja väistämätön seuraus rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön, kaukolämmön tai kaasun jakelussa - vahinkoa, joka on aiheutunut lumen tai jään liikkumisesta tai painosta - vahinkoa, joka on aiheutunut kondenssivedestä tai kosteuden aiheuttamasta mätänemisestä, sienettymisestä, homeesta tai hajusta, ellei tämä ole välitön ja väistämätön seuraus korvattavasta vuotovahingosta - kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet putkiston, säiliön tai laitteen korjaamisesta tai uusimisesta - hukkaan vuotanutta nestettä eikä lisääntynyttä energian kulutusta - vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.