Common use of Seuranta Clause in Contracts

Seuranta. Yhteistyöelin seuraa tehtävien hoidon kehittymistä alueella muun muassa asiakkaiden, käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Kokeilun edistymistä seurataan säännöllisten kuukasiraporttien avulla. Seurantamittareina käytetään sekä työ- ja elinkeinotoimiston tulosohjausmittareita että kuntien sosiaali-, terveys- ja osaamispalveluihin liittyviä mittareita. Seuranta- ja raportointitietoa tuotetaan. Valtakunnallinen seuranta on valmisteltu kuntien ja TEM:in kanssa. TE-toimiston tilastoasiantuntijat tukevat kokeilun seurantoja. Seurantamittareita voivat olla: 1) Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain %, 2) Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta kunnittain %, 3) Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta kunnittain %, 4) Työllistymiseen/yrittäjyyteen/opiskeluun päättyneiden työnhakujen määrä, 5) Jatkuvien työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto, 6) Laajennetun työttömyyden kehitys kuukauden lopussa, 7) Rakennetyöttömät kuukauden lopussa, 8) Työttömyyden virta yli 3 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 9) Työttömyyden virta yli 6 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 10) Työttömyyden virta yli 12 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 11) Työnhakijoiden aktivointiaste kuukauden lopussa %, 12) Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste kuukauden lopussa %, 13) Työvoimapalveluissa aloittaneet työnhakijat kuukauden aikana, 14) Työtarjousten volyymit (kohteena olleet asiakkaat ja työpaikat, vaikuttavuus), 15) Esittelyjen volyymit (kohteena olleet asiakkaat ja työpaikat, vaikuttavuus), 16) Asiantuntijakohtainen asiakasmäärä/kuormittavuus (TEM/URA-raportti), 17) Ajantasaisten (työllisyys, kotoutumis- tai aktivointisuunnitelmien osuus ja suunnitelmavelka (KEHA-keskus/URRA-raportti), 18) Kelan työttömyysturvaetuuksien maksut ja saajat, 19) Kokeilujen kohderyhmän tyytyväisyys kunnasta saatuun palveluun ja asiakasosallisuus, 20) Kohderyhmän hyvinvoinnin tai työmarkkinavalmiuksien kehitys kokeilun aikana. Valtakunnallisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen vaikuttavuuden arviointi toteutetaan valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisenä TEAS-hankkeena. Valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi. Työ– ja elinkeinoministeriö on laatinut arvioinnin toteuttamiseksi alustavan suunnitelman tutkimusteemoineen ja keskeisimpine tutkimuskysymyksineen sekä ehdottanut rahoitushakua varten menetelmiä. Yhteistyöelin voi määritellä erikseen seurattavia asioita kokeilualueella.

Seuranta. Yhteistyöelin Pohjois-Pohjanmaan työllisyyden kuntakokeilujen yhteistyöryhmä seuraa tehtävien hoidon kehittymistä alueella muun muassa asiakkaiden, käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Kokeilun edistymistä seurataan säännöllisten kuukasiraporttien avulla. Seurantamittareina käytetään sekä työ- ja elinkeinotoimiston tulosohjausmittareita että kuntien sosiaali-, terveys- ja osaamispalveluihin liittyviä mittareita. Seuranta- ja raportointitietoa tuotetaan. Valtakunnallinen seuranta on valmisteltu kuntien ja TEM:in kanssa. TE-toimiston tilastoasiantuntijat tukevat tuotetaan kokeilun seurantojakäyttöön pääosin valtakunnallisesti. Seurantamittareita voivat olla: 1) Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain %, 2) Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta kunnittain %, 3) Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta kunnittain %, 4) Työllistymiseen/yrittäjyyteen/opiskeluun päättyneiden työnhakujen määrä, 5) Jatkuvien työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto, 6) Laajennetun työttömyyden kehitys kuukauden lopussa, 7) Rakennetyöttömät kuukauden lopussa, 8) Työttömyyden virta yli 3 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 9) Työttömyyden virta yli 6 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 10) Työttömyyden virta yli 12 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 11) Työnhakijoiden aktivointiaste kuukauden lopussa %, 12) Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste kuukauden lopussa %, 13) Työvoimapalveluissa aloittaneet työnhakijat kuukauden aikana, 14) Työtarjousten volyymit (kohteena olleet asiakkaat ja työpaikat, vaikuttavuus), 15) Esittelyjen volyymit (kohteena olleet asiakkaat ja työpaikat, vaikuttavuus), 16) Asiantuntijakohtainen asiakasmäärä/kuormittavuus (TEM/URA-raportti), 17) Ajantasaisten (työllisyys, kotoutumis- tai aktivointisuunnitelmien osuus ja suunnitelmavelka (KEHA-keskus/URRA-raportti), 18) Kelan työttömyysturvaetuuksien maksut ja saajat, 19) Kokeilujen kohderyhmän tyytyväisyys kunnasta saatuun palveluun ja asiakasosallisuus, 20) Kohderyhmän hyvinvoinnin tai työmarkkinavalmiuksien kehitys kokeilun aikana. Lisäksi Kuntakokeilun johtoryhmässä seurataan siellä erikseen sovittuja mittareita. Valtakunnallisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen vaikuttavuuden arviointi toteutetaan valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisenä TEAS-hankkeena. Valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi. Työ– ja elinkeinoministeriö on laatinut arvioinnin toteuttamiseksi alustavan suunnitelman tutkimusteemoineen ja keskeisimpine tutkimuskysymyksineen sekä ehdottanut rahoitushakua varten menetelmiä. Yhteistyöelin voi määritellä erikseen seurattavia asioita kokeilualueella.

Seuranta. Yhteistyöelin Pohjois-Pohjanmaan työllisyyden kuntakokeilujen yhteistyöryhmä seuraa tehtävien teh- tävien hoidon kehittymistä alueella muun muassa asiakkaiden, käytettyjen resurssien re- surssien ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Kokeilun edistymistä seurataan säännöllisten kuukasiraporttien avulla. Seurantamittareina käytetään sekä työ- ja elinkeinotoimiston tulosohjausmittareita että kuntien sosiaali-, terveys- ja osaamispalveluihin liittyviä mittareita. Seuranta- ja raportointitietoa tuotetaan. Valtakunnallinen seuranta on valmisteltu kuntien ja TEM:in kanssa. TE-toimiston tilastoasiantuntijat tukevat tuotetaan kokeilun seurantojakäyttöön pääosin valtakunnallisesti. Seurantamittareita voivat olla: 1) Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain %, 2) Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta työvoi- masta kunnittain %, 3) Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta työ- voimasta kunnittain %, 4) Työllistymiseen/yrittäjyyteen/opiskeluun päättyneiden työnhakujen määrä, 5) Jatkuvien työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto, 6) Laajennetun työttömyyden kehitys kuukauden lopussa, 7) Rakennetyöttömät kuukauden lopussa, 8) Työttömyyden virta yli 3 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin aikai- semmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 9) Työttömyyden virta yli 6 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin aikai- semmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 10) Työttömyyden virta yli 12 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin aikai- semmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 11) Työnhakijoiden aktivointiaste kuukauden lopussa %, 12) Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste kuukauden lopussa %, 13) Työvoimapalveluissa aloittaneet työnhakijat kuukauden aikana, 14) Työtarjousten volyymit (kohteena olleet asiakkaat ja työpaikat, vaikuttavuusvaikutta- vuus), 15) Esittelyjen volyymit (kohteena olleet asiakkaat ja työpaikat, vaikuttavuus), 16) Asiantuntijakohtainen asiakasmäärä/kuormittavuus (TEM/URA-raportti), 17) Ajantasaisten (työllisyys, kotoutumis- tai aktivointisuunnitelmien osuus ja suunnitelmavelka (KEHA-keskus/URRA-raportti), 18) Kelan työttömyysturvaetuuksien maksut ja saajat, 19) Kokeilujen kohderyhmän tyytyväisyys kunnasta saatuun palveluun ja asiakasosallisuusasia- kasosallisuus, 20) Kohderyhmän hyvinvoinnin tai työmarkkinavalmiuksien kehitys kokeilun aikanaai- kana. Lisäksi Kuntakokeilun johtoryhmässä seurataan siellä erikseen sovittuja mittareita. Valtakunnallisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen vaikuttavuuden arviointi toteutetaan valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston valtioneuvos- ton yhteisenä TEAS-hankkeena. Valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tuo- tetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksitu- eksi. Työ– ja elinkeinoministeriö on laatinut arvioinnin toteuttamiseksi alustavan alus- tavan suunnitelman tutkimusteemoineen ja keskeisimpine tutkimuskysymyksineen tutkimuskysy- myksineen sekä ehdottanut rahoitushakua varten menetelmiä. Yhteistyöelin voi määritellä erikseen seurattavia asioita kokeilualueella.

Seuranta. Yhteistyöelin seuraa tehtävien hoidon kehittymistä alueella muun muassa asiakkaiden, käytettyjen resurssien Palvelutuotannon kehittäminen - lisä- palvelujen tuottaminen Oman palvelutuotannon toimivuuden tarkastelu ja vaikuttavuuden näkökulmastasen kehittäminen sekä lisäpalveluiden suunnittelu ja tuotta- minen. Kokeilun edistymistä seurataan säännöllisten kuukasiraporttien avulla. Seurantamittareina käytetään sekä työ- Kehitetään asiakaslähtöisesti tuotemyyntiä yhteistyössä Valmen- nuspisteen kanssa ja elinkeinotoimiston tulosohjausmittareita että kuntien sosiaali-, terveys- ja osaamispalveluihin liittyviä mittareita. Seuranta- ja raportointitietoa tuotetaan. Valtakunnallinen seuranta on valmisteltu kuntien ja TEM:in lainauskaapin toimintaa yhdessä kirjaston kanssa. TE• Muokataan palvelutarjontaa tar- peen mukaan • Aloitetaan henkilökohtaiset oh- jaukset kehonkoostumusmittaus- ten kautta • Valmennuspisteen tuotemyynnin aloitus Impivaarassa • Lainauskaapin toiminnan kehit- täminen kirjaston kanssa Mahdolliset muutokset palvelutuo- tantoon syksystä lähtien. Xxxxxxx viimeistään syksyllä käyntiin kehon- koostumusmittaukset. Kevään ai- kana uimalaitosten avatessa aloite- taan tuotemyynti ja lainauskaapin toimintaa kehitetään kokemusperäi- sesti. Seuranta: Sähköisen ilmoittautumisjärjestel- män laajentaminen Laajennetaan sähköistä ilmoittautu- misjärjestelmää koskemaan myös Petreliuksen vesijumppia. • Koulutetaan henkilökunta järje- telmän käyttöön • Asiakkaiden koulutus ja tiedotus muutoksista Käynnistetään toimenpiteet keväällä Seuranta: Digitaalisten palvelujen kehittäminen normiarjessa Digitaalisten palveluiden tuottaminen myös normaalissa arjessa. • videoiden teon ja live-toimiston tilastoasiantuntijat tukevat kokeilun seurantojajumppien streemausten jatkaminen jossain muodossa myös ns. Seurantamittareita voivat olla: 1) Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain %, 2) Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta kunnittain %, 3) Alle 25normaa- leissa olosuhteissa uimalaitosten avatessa Suunnitellaan, että mitä ja miten voi- taisiin digitaalisia palveluita tuottaa myös normaalien toimintojen pyö- riessä rasittamatta nykyistä resurssia liikaa. Seuranta: Laitosmiesten työaikojen ja tehtävien muutokset Laitosmiesten aloittaminen vuoro- työssä talvikaudella ja pienimuotois- ten kiinteistönhoidon tehtävien aloit- taminen Impivaarassa vasteajan ly- hentämiseksi. • Vuorotöiden aloittaminen talvi- kaudella • Kiinteistönhoidon tehtäviin pe- rehtyminen ja käytäntöjen sekä korvausten sopiminen • Päivystysvuorojen siirtäminen LVI-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus alle 25päivystykselle, vaatii pereh- dytystä ja koulutusta vedenkäsit- telyyn. • Yhteispalaveri kohteiden ylläpi- don ja LVI-vuotiaasta työvoimasta kunnittain %, 4) Työllistymiseen/yrittäjyyteen/opiskeluun päättyneiden työnhakujen määrä, 5) Jatkuvien työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto, 6) Laajennetun työttömyyden kehitys kuukauden lopussa, 7) Rakennetyöttömät kuukauden lopussa, 8) Työttömyyden virta yli 3 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 9) Työttömyyden virta yli 6 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 10) Työttömyyden virta yli 12 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 11) Työnhakijoiden aktivointiaste kuukauden lopussa %, 12) Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste kuukauden lopussa %, 13) Työvoimapalveluissa aloittaneet työnhakijat kuukauden aikana, 14) Työtarjousten volyymit (kohteena olleet asiakkaat päivystyksen kanssa Uuden laitosmiehen perehdytys ke- vään ja työpaikat, vaikuttavuus), 15) Esittelyjen volyymit (kohteena olleet asiakkaat ja työpaikat, vaikuttavuus), 16) Asiantuntijakohtainen asiakasmäärä/kuormittavuus (TEM/URA-raportti), 17) Ajantasaisten (työllisyys, kotoutumis- tai aktivointisuunnitelmien osuus ja suunnitelmavelka (KEHA-keskus/URRA-raportti), 18) Kelan työttömyysturvaetuuksien maksut ja saajat, 19) Kokeilujen kohderyhmän tyytyväisyys kunnasta saatuun palveluun ja asiakasosallisuus, 20) Kohderyhmän hyvinvoinnin tai työmarkkinavalmiuksien kehitys kokeilun kesän aikana. Valtakunnallisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen vaikuttavuuden arviointi toteutetaan valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisenä TEAS-hankkeena. Valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi. Työ– ja elinkeinoministeriö on laatinut arvioinnin toteuttamiseksi alustavan suunnitelman tutkimusteemoineen ja keskeisimpine tutkimuskysymyksineen sekä ehdottanut rahoitushakua varten menetelmiä. Yhteistyöelin voi määritellä erikseen seurattavia asioita kokeilualueellaVuorotöiden mahdollinen käynnistyminen syksyn aikana.

Seuranta. Yhteistyöelin Salon työllisyyden kuntakokeilun ohjausryhmä seuraa tehtävien hoidon kehittymistä alueella muun muassa asiakkaiden, käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Kokeilun edistymistä seurataan säännöllisten kuukasiraporttien avulla. Seurantamittareina käytetään sekä työ- ja elinkeinotoimiston tulosohjausmittareita tulosohjausmittareita, että kuntien sosiaali-, terveys- ja osaamispalveluihin liittyviä mittareita. Seuranta- ja raportointitietoa tuotetaan. Valtakunnallinen seuranta on valmisteltu kuntien ja TEM:in kanssa. TE-toimiston tilastoasiantuntijat tukevat tuotetaan kokeilun seurantojakäyttöön pääosin valtakunnallisesti. Seurantamittareita voivat olla: 1) Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain %, 2) Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta kunnittain %, 3) Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta kunnittain %, 4) Työllistymiseen/yrittäjyyteen/opiskeluun päättyneiden työnhakujen määrä, 5) Jatkuvien työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto, 6) Laajennetun työttömyyden kehitys kuukauden lopussa, 7) Rakennetyöttömät kuukauden lopussa, 8) Työttömyyden virta yli 3 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan työttömän työnhakijan segmentin (entisen palvelulinjan) mukaan %, 9) Työttömyyden virta yli 6 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan työttömän työnhakijan segmentin (entisen palvelulinjan) mukaan %, 10) Työttömyyden virta yli 12 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan työttömän työnhakijan segmentin (entisen palvelulinjan) mukaan %, 11) Työnhakijoiden aktivointiaste kuukauden lopussa %, 12) Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste kuukauden lopussa %, 13) Työvoimapalveluissa aloittaneet työnhakijat kuukauden aikana, 14) Työtarjousten volyymit (kohteena olleet asiakkaat ja työpaikat, vaikuttavuus), 15) Esittelyjen volyymit (kohteena olleet asiakkaat ja työpaikat, vaikuttavuus), 16) Asiantuntijakohtainen asiakasmäärä/kuormittavuus (TEM/URA-raportti), 17) Ajantasaisten (työllisyys, kotoutumis- tai aktivointisuunnitelmien osuus ja suunnitelmavelka (KEHA-keskus/URRA-raportti), 18) Kelan työttömyysturvaetuuksien maksut ja saajat, 19) Kokeilujen kohderyhmän tyytyväisyys kunnasta saatuun palveluun ja asiakasosallisuus, 20) Kohderyhmän hyvinvoinnin tai työmarkkinavalmiuksien kehitys kokeilun aikana. Valtakunnallisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen vaikuttavuuden arviointi toteutetaan valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisenä TEAS-hankkeena. Valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi. Työ– ja elinkeinoministeriö on laatinut arvioinnin toteuttamiseksi alustavan suunnitelman tutkimusteemoineen ja keskeisimpine tutkimuskysymyksineen sekä ehdottanut rahoitushakua varten menetelmiä. Yhteistyöelin voi määritellä erikseen seurattavia asioita kokeilualueella.

Seuranta. Yhteistyöelin Keski-Suomen työllisyyden kuntakokeilun yhteistyöryhmä seuraa tehtävien hoidon kehittymistä alueella muun muassa asiakkaiden, käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Kokeilun edistymistä seurataan säännöllisten kuukasiraporttien avulla. Seurantamittareina käytetään sekä työ- ja elinkeinotoimiston tulosohjausmittareita tulosohjausmittareita, että kuntien sosiaali-, terveys- ja osaamispalveluihin liittyviä mittareita. Seuranta- ja raportointitietoa tuotetaan. Valtakunnallinen seuranta on valmisteltu kuntien ja TEM:in kanssa. TE-toimiston tilastoasiantuntijat tukevat tuotetaan kokeilun seurantojakäyttöön pääosin valtakunnallisesti. Seurantamittareita voivat olla: 1) Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain %, 2) Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta kunnittain %, 3) Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta kunnittain %, 4) Työllistymiseen/yrittäjyyteen/opiskeluun päättyneiden työnhakujen määrä, 5) Jatkuvien työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto, 6) Laajennetun työttömyyden kehitys kuukauden lopussa, 7) Rakennetyöttömät kuukauden lopussa, 8) Työttömyyden virta yli 3 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 9) Työttömyyden virta yli 6 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 10) Työttömyyden virta yli 12 kk työttömyyteen suhteessa vastaavaa kk aikaisemmin alkaneisiin työttömyyksiin palvelulinjan mukaan %, 11) Työnhakijoiden aktivointiaste kuukauden lopussa %, 12) Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste kuukauden lopussa %, 13) Työvoimapalveluissa aloittaneet työnhakijat kuukauden aikana, 14) Työtarjousten volyymit (kohteena olleet asiakkaat ja työpaikat, vaikuttavuus), 15) Esittelyjen volyymit (kohteena olleet asiakkaat ja työpaikat, vaikuttavuus), 16) Asiantuntijakohtainen asiakasmäärä/kuormittavuus (TEM/URA-raportti), 17) Ajantasaisten (työllisyys, kotoutumis- tai aktivointisuunnitelmien osuus ja suunnitelmavelka (KEHA-keskus/URRA-raportti), 18) Kelan työttömyysturvaetuuksien maksut ja saajat, 19) Kokeilujen kohderyhmän tyytyväisyys kunnasta saatuun palveluun ja asiakasosallisuus, 20) Kohderyhmän hyvinvoinnin tai työmarkkinavalmiuksien kehitys kokeilun aikana. Valtakunnallisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen vaikuttavuuden arviointi toteutetaan valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisenä TEAS-hankkeena. Valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi. Työ– ja elinkeinoministeriö on laatinut arvioinnin toteuttamiseksi alustavan suunnitelman tutkimusteemoineen ja keskeisimpine tutkimuskysymyksineen sekä ehdottanut rahoitushakua varten menetelmiä. Yhteistyöelin voi määritellä erikseen seurattavia asioita kokeilualueella.