Seurantaryhmä Mallilausekkeet

Seurantaryhmä. Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin kaksi edus- tajaa tämän sopimuksen seurantaryhmään, jonka tehtävänä on so- pimuksen toimivuuden seuranta varsinkin uuden järjestelmän alku- vaiheessa. Seurantaryhmä kokoontuu välittömästi kumman tahansa allekirjoittaneen osapuolen kutsusta yhdessä asianomaisten työvoi- maviranomaisten kanssa sopimaan niistä erityisjärjestelyistä, jotka turvaavat joustavan työvoiman siirtymisen kilpailuttamistilanteessa. Seurantaryhmä huolehtii tämän sopimuksen tarkoituksen toteuttami- sesta.
Seurantaryhmä. Sopijapuolet perustavat tämän Sopimuksen mukaista valtakunnallista yhteistoimintaa varten seurantaryhmän, johon kuuluvat jäseninä Tuottajayhteisön, Kuntaliiton ja KIVO:n edustajat. Seurantaryhmään kuuluu [4-8] jäsentä, joista Tuottajayhteisöllä on oikeus nimittää puolet ja Kuntaliitolla ja KIVO:lla yhdessä puolet. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii vuorovuosina Tuottajayhteisön ja Kuntaliiton tai KIVO:n edustaja. Jos puheenjohtaja on Tuottajayhteisön nimittämä, on varapuheenjohtaja Xxxxxxxxxxx ja XXXX:n nimittämä ja päinvastoin. Seurantaryhmän tehtävänä on: − seurata tämän Sopimuksen tavoitteiden ja tarkoituksen toteutumista valtakunnallisesti; − koordinoida Sopijapuolten yhteistoimintaa; − seurata pakkausjätteen erilliskeräyksen ja kuljetuksen toimivuutta ja tehokkuutta kokonaisuutena; − suositella lisätoimenpiteitä esimerkiksi kerätyn pakkausjätemäärän lisäämiseksi tai pakkausjätteen laadun parantamiseksi; − liitteessä 8 sovitun korvauksen toteuman seuranta ja valmistelu korvauksen vahvistamiseksi valtakunnallisesti; − sopimusmuutosten valmistelu Sopijapuolten hyväksyttäväksi; − auditointien ja niiden perusteella tehtävien toiminnan kehitysehdotusten valmistelu; − liitteen 8 mukaisten laskentaparametrien tarkistamiseen liittyvien selvitysten tekeminen kutakin Sopimuksen kolmivuotiskautta varten; − seurata sopimuksen piirissä olevaa asukasmäärää väestörekisterikeskuksen julkaisemien tietojen perusteella ja tarkistaa väestömäärä seurantaryhmässä kunkin kalenterivuoden viimeisenä päivänä; − tähän Sopimukseen perustuvan tiedottamisen suunnitteleminen; ja − muut Sopijapuolten erikseen seurantaryhmän tehtäväksi sopimat asiat. Seurantaryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarpeen mukaan useammin. Seurantaryhmällä ei ole oikeutta sopia tämän Sopimuksen muuttamisesta.
Seurantaryhmä. Seurantaryhmän tehtävänä on tämän sopimuksen valvonta. Seurantaryhmä koostuu 7 jäsenestä, jotka nimeävät yhteisyrityksen hallitus ja tilaaja siten, että tilaaja nimeää 4 ja yhteisyritys 3 jäsentä. Ryhmässä tulisi olla edustettuina sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoita sekä yhteisyrityksen operatiivisesta toiminnasta vastaavia johtajia. Seurantaryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ja lisäksi aina kun on tarvetta. Seurantaryhmä käsittelee kaikkia sopimuksen toteutumiseen liittyviä kysymyksiä, säännöllisesti ainakin seuraavat asiat:
Seurantaryhmä. Osapuolet perustavat seurantaryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella uusien vuosilomamääräysten toimivuutta ja mahdollisia esiin tulleita epäkohtia. Seu- rantaryhmä kiinnittää huomiota uuden järjestelmän toteutumiseen kustannus- neutraalisti. Tarvittavista muutoksista voidaan sopia osapuolten kesken. Seu- rantaryhmä koostuu työehtosopimusosapuolena toimivien järjestöjen edusta- jista sekä jäsenyritysten edustajista. Seurantaryhmä kokoontuu tarvittaessa jommankumman työehtosopimusosapuolen sitä pyytäessä.
Seurantaryhmä. Sopimuskaudeksi 16.2.2005–30.9.2007 asetetun seurantaryhmän toi- meksiantoa jatketaan sopimuskaudeksi 1.10.2007–31.1.2010. Seuranta- ryhmän tehtävänä on seurata edelleen liitteen 12 toimivuutta käytännössä ja pyrkiä ratkaisemaan tulkinta- ja soveltamisongelmat, joilla on liitteen sovel- tamisen kannalta yleistä merkitystä. Seurantaryhmä tekee liitteen 12 kehit- tämistarpeiden selvittämiseksi myös tarpeelliseksi katsomansa liitettä kos- kevat toiminnalliset ja tilastolliset selvitykset ja niihin perustuvat kehittämis- ehdotukset.
Seurantaryhmä. Osapuolet perustavat tarvittaessa seurantaryhmän, joka ottaa kantaa kohdassa 4.1 tarkoitettuun työajan pidentämisen toteuttamiseen tulkinnanvaraisissa tilanteissa.
Seurantaryhmä. Osapuolet perustavat seurantaryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella uusien vuosiloma- määräysten toimivuutta ja mahdollisia esiin tulleita epäkohtia. Seurantaryhmä kiinnittää huomiota uuden järjestelmän toteutumiseen kustannusneutraalisti. Tarvittavista muutoksista voidaan sopia osapuolten kesken. Seurantaryhmä koostuu työehtosopimusosapuolena toi- mivien järjestöjen edustajista sekä jäsenyritysten edustajista. Seurantaryhmä kokoontuu tar- vittaessa jommankumman työehtosopimusosapuolen sitä pyytäessä.
Seurantaryhmä. Kuvan toimintaa johtaa sen seurantaryhmä. Vuoden 2021 aikana siihen ovat kuuluneet: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan edustajina: johtava sosiaalityöntekijä Xxxxx Xxxxxxxxx, lännen aikuissosiaalityö, sosiaalinen kuntoutus johtava sosiaalityöntekijä Xxxxx Xxxxxxxxx, psykiatria- ja päihdepalvelut, xxxxx- xxx tuki, johtaja Xxxx Xxxxxx-Xxxxxxxxx, lännen aikuissosiaalityö, avotyötoiminta, Xxxxxxx Xxxxxxxx, päihdepoliklinikka Kalasatama kuntoutusohjaaja, Xxxxx Xxxxxx, lännen aikuissosiaalityö, sosiaalinen kuntoutus Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen edustajina: johtaja Xxxxxxx Xxxxxxx, puheenjohtaja, Suomenlinnan vankila ja Helsingin yh- dyskuntaseuraamustoimisto, erityisohjaaja Xxxxxx Xxxxxx, Suomenlinnan vankila, rikosseuraamustyöntekijä Xxxxx Xxxxxxxx, Helsingin yhdyskuntaseuraamustoi- misto Xxxxx Xxxxxxxxxx, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Redis Seurantaryhmä kokoontui etäyhteyksin kahdesti vuoden 2021 aikana.

Related to Seurantaryhmä

  • Seuranta Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta. Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Keskeytyksistä ja rajoituksista tiedottaminen Ennalta arvaamattomista ja äkillisesti syntyneistä vedentoimituksen tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa olosuhteet huomioon ottaen viipymättä asiakkaalle. Huolto-, korjaus- ym. töiden takia tapahtuvista, etukäteen tiedossa olevista keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista: rajoitettuja alueita koskevista keskeytyksistä ja rajoituksista liittyjäkohtaisesti ja laaja-alaisista keskeytyksistä ja rajoituksista lehdistön välityksellä.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Perusoikeudet Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

  • Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.