Sosiaaliturva. Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutus- päivärahan suuruisena. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sairausvakuutuslain mukaan tartuntatautipäivärahaan on oikeus alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsi on määrätty karanteeniin tai eristettäväksi ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään. Perhehoitajalla, joka ei ole lapsen huoltaja, ei ole siis oi- keutta tartuntatautipäivärahaan. Nykylainsäädännön mukaan perhehoitajan ansionmene- tyskorvaukset ovat siis perhehoidon kustannuksia ja siten kunnan korvattavia perhehoita- jan kanssa sovittavalla tavalla. Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien ajalta voidaan perhehoitajille maksaa kun- toutusrahaa, joka yleensä saajan sairauspäivärahan suuruinen ja se on verollista tuloa. Perhehoitaja voi saada kuntoutusrahaa ja hoitopalkkiota yhtäaikaisesti, mikäli perhehoito jatkuu perheessä. suhteisena perhehoitajana toimimista ei lasketa työssä olemiseksi, mutta se voi pidentää työttömyysturvan tarkastelujaksoa. Perhehoitajana toimiminen yleensä on hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta. Jos henkilö ei ole vakuuttanut itseään työttömyyskassassa tai kassan jäsenyysehto ei vielä täyty, hän voi saada peruspäivärahaa työssäoloehdon täytty- essä. Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä työssäoloehtoa, sillä perhehoitaja ei ole työ- suhteessa. KHO:n päätöksen mukaan perhehoitajalle maksettava palkkio ei ole verotuk- sellisesti palkkaa vaan työkorvausta. Perhehoidosta saatua palkkiota ei vähennetä työttö- myyspäivärahasta, koska kysymyksessä ei ole sosiaalietuus. Perhehoitajana toimiminen on silti aina ilmoitettava työvoimatoimistoon. Perhehoitajan mahdollisia opintotuen muotoja ovat aikuiskoulutustuki, koulutustuki, koulu- tuspäiväraha ja opintoraha. Näiden lisäksi opiskeleva perhehoitaja voi saada Kelan myön- tämää yleistä asumistukea tai sen korotusta. Perhehoitajan tulot eivät vaikuta perhehoi- toon sijoitetun lapsen opintotukeen. Perhehoitoon sijoitetun vauvan hoitaminen ei oikeuta sijaisvanhempia äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan. Jos perhehoitaja saa biologisen lapsen, toimeksiantosopimuksen mukainen perhehoidon palkkio huomioidaan vanhempainetuuden perusteena olevassa työtulossa. Päätoimiselle perhehoitajalle vanhempainpäiväraha maksetaan minimimääräi- senä, jos perhehoito jatkuu myös äitiys- ja vanhempainrahakaudella. Uudet perhesijoitukset e...
Sosiaaliturva. Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Toimeksiantosopimuksen tehneen kunnan tai kuntayhtymän on vakuutettava perhehoitaja työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 3 §:n 1 momentin mukaisella vakuutuksella. Perhehoitajaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työntekijästä, ja kuntaan tai kuntayhtymään sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työnantajasta. (30.12.2015/1645)
Sosiaaliturva. 1. Säännön 4.5 mukaiseen asteittain kehitettävään kattavampaan sosiaaliturvaan, joka täydentää säännössä 4.1 edellytettyä sairaanhoitoa ja säännössä 4.2 edellytettyä laivanvarustajan vastuuta ja muita tämän yleissopimuksen lukuja, on sisällyttävä sairaanhoito, sairausetuudet, työttömyysetuudet, vanhuusetuudet, työtapaturmaetuudet, perhe-etuudet, äitiysetuudet, työkyvyttömyysetuudet ja perhe-eläke-etuudet.
2. Kunkin jäsenvaltion on yleissopimuksen ratifioidessaan sitouduttava varmistamaan sosiaaliturva ainakin kolmella tämän normin 1 kohdassa luetelluista yhdeksästä alasta.
3. Kunkin jäsenvaltion on kansallisten olosuhteidensa edellyttämällä tavalla varmistettava, että tämän normin 1 kohdassa tarkoitettu kattavampi sosiaaliturva koskee kaikkia sen alueella vakinaisesti asuvia merenkulkijoita. Velvoite voidaan täyttää esimerkiksi sopivilla kahden- tai monenvälisillä sopimuksilla tai maksuperusteisilla järjestelmillä. Myönnetty sosiaaliturva ei saa tasoltaan olla alhaisempi kuin se, johon jäsenvaltion alueella maissa työskentelevät henkilöt ovat oikeutettuja.
4. Riippumatta siitä, miten tämän normin 3 kohdan mukaiset velvoitteet pannaan täytäntöön, jäsenvaltiot voivat kahden- tai monenvälisillä sopimuksilla ja alueellisten taloudellisen yhdentymisen organisaatioiden puitteissa annettujen määräysten avulla hyväksyä muitakin merenkulkijoiden sosiaaliturvaa koskevia määräyksiä.
5. Kunkin jäsenvaltion velvollisuudet sen lipun alla purjehtivilla aluksilla olevia merenkulkijoita kohtaan perustuvat sääntöihin 4.1 ja 4.2 sekä niihin liittyviin ohjeiston määräyksiin samoin kuin jäsenmaiden yleisiin kansainvälisestä laista johtuviin velvoitteisiin.
6. Kunkin jäsenvaltion, jonka myöntämä sosiaaliturva on jonkun tämän normin 1 kohdassa mainitun sosiaaliturvan alan osalta riittämätön, on harkittava, miten se voi kansallisen lakinsa ja käytäntönsä puitteissa varmistaa merenkulkijoille vastaavantasoiset etuudet.
7. Säännön 4.5 1 kohdan mukainen suojelu voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa laeilla tai määräyksillä, yksityisellä järjestelmällä tai työehtosopimuksilla tai näiden yhdistelmällä.
8. Jäsenvaltioiden on kansallisen lain ja käytännön mukaisesti yhteistyössä toistensa kanssa varmistettava kahden- tai monenvälisillä sopimuksilla tai muilla järjestelyillä, että se oikeus sosiaaliturvaan, jonka merenkulkijat ovat hankkineet tai parhaillaan hankkivat ja joka perustuu maksuihin tai muuhun järjestelmään, säilyy asuinpaikasta riippumatta.
9. Kunkin jäsenvaltion on luot...
Sosiaaliturva. Jos urheilijan ja urheiluseuran välillä on sovittu, että urheilija saa urheilemisesta kalenterivuodessa tai pelikaudessa veronalaista palkkiota vähintään urheilijoiden eläketurvan ja tapaturmaturvan järjestämisestä annetussa asetuksessa säädetyn euromäärän (luontoisetuineen), seuran on järjestettävä hänelle vakuutuksella eläke- ja tapaturmaturva edellä mainitun asetuksen mukaisesti. Jos seura ei ole järjestänyt urheilijalle edellä mainittua vakuutusta, seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan Suomen Kaukalopalloliitto ry:n kurinpitosäännön mukaiseen toimitsijakieltoon. Kilpailusta, johon urheilija on osallistunut, päätetään Suomen Kaukalo- palloliitto ry:n kilpailusääntöjen mukaan, eikä seura voi käyttää urheilijaa edustustehtävissä.
Sosiaaliturva. Siitä päivästä lukien, jona tuomioistuin perustaa sosiaaliturvajärjestelmän, 15, 16 ja 17 artiklassa tarkoitetut henkilöt on tuomio- istuimelle suorittamiensa palveluiden osalta vapautettu kaikista pakollisista kansallisista sosiaaliturvamaksuista.
Sosiaaliturva. Euroopan parlamentin entiset jäsenet, jotka saavat eläkettä jäsenyytensä perusteella, samoin kuin henkilöt, jotka entisten jäsenten jälkeen elävinä saavat perhe-eläkettä, ovat kansalaisuudesta riippumatta vapautettuja pakollisesta liittymisestä Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin sekä maksuista näihin järjestelmiin samojen ehtojen mukaisesti, joita sovellettiin siirtymäkauden viimeisenä päivänä, edellyttäen, että Euroopan parlamentin entiset jäsenet olivat Euroopan parlamentin jäseniä ennen siirtymäkauden päättymistä.
Sosiaaliturva. 8.1. Sosiaalisen tasa-arvon turvaaminen ja sukupuolivaikutusten analy- sointimenetelmien kehittäminen
Sosiaaliturva. Työntekijä voi pääsääntöisesti kuulua vain yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan. Opetushallitukseen työsuhteessa oleva vieraileva opettaja, joka lähtee tilapäisesti ulkomaille työskentelemään, kuuluu ulkomailla työskentelyn ajan pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvaan. Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen merkitsee käytännössä mm. sitä, että työntekijän eläke kertyy Suomeen ja hän voi edelleen käyttää Kela-korttia. Kela- kortilla saa suorakorvauksen yksityisessä terveydenhuollossa (esim. lääkäriasemat) annetun hoidon kustannuksista ja lääkekustannuksista. Suomen sosiaaliturvan pii- riin kuuluminen vaikuttaa myös oikeuteen erilaisiin etuuksiin; oikeus mm. lapsili- sään, äitiysavustukseen ja elatustukeen riippuu lähtökohtaisesti siitä, kuuluuko Suomen sosiaaliturvaan vai ei. Ulkomailla työskentelevä vieraileva opettaja, joka ei ole työsuhteessa Opetushal- litukseen, kuuluu pääsääntöisesti työskentelyvaltionsa sosiaaliturvan piiriin. Täl- löin kaikki kyseisessä maassa vaadittavat sosiaaliturvamaksut maksetaan työsken- telymaahan, josta on oikeus saada kyseisen maan lakien mukaiset sosiaaliturva- etuudet. Vierailevien opettajien mukana ulkomaille muuttavien perheenjäsenten on myös haettava sosiaaliturvaan kuulumista Kelasta. Mikäli perheenjäsen tekee ulko- mailla ollessaan töitä, tulee hänen olla yhteydessä Eläketurvakeskukseen. Tarkemmat tiedot alla:
1) Vierailevat opettajat, jotka ovat työsuhteessa Opetushallitukseen (Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Tšekki, Unkari ja Viro)
2) Vierailevat opettajat, jotka ovat työsuhteessa sekä Opetushallitukseen että yliopistoon, jossa he työskentelevät (Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat)
a. Maa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus (Yhdysvallat ja Kiina) Myös Kiinassa työskentelevä vieraileva opettaja säilyy Suomen sosiaalitur- van piirissä. Opetushallitus toimittaa Eläketurvakeskukselle hakemuksen todistuksen saamiseksi sekä ilmoittaa henkilön lähdöstä Kelalle, joka rat- kaisee sosiaaliturvan piiriin kuulumisen omalta osaltaan.
b. Maa, jonka kanssa Xxxxxxxx ei ole sosiaaliturvasopimusta (Venäjä) Opetushallitus vakuuttaa Suomesta palkatun vierailevan opettajan Suo- men työeläkelakien mukaan ilman aikarajaa, jolloin eläkettä kertyy Suo- messa. Koska Venäjän kanssa ei ole sosiaaliturvasopimusta, on mahdol- lista, että Venäjä perii vakuutusmaksuja yliopiston maksamasta pal- kanosasta. Eläketurvakeskus ei anna todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, kun työskentely tapahtuu sopimuksettomassa maassa. Tällöin ...
Sosiaaliturva. 1. Yhdistyneiden kansakuntien yhteisellä eläkerahastolla ja UNOPSin huoltorahastolla on isäntämaassa oikeuskelpoisuus, ja ne saa- vat samat vapautukset, erioikeudet ja vapau- det kuin Yhdistyneet kansakunnat sinänsä.
2. Isäntämaa ei ole velvollinen vapautta- maan tuloverosta toimiston entisille virka- miehille ja heidän perheenjäsenilleen mak- settavia eläkkeitä tai elinkorkoja.
3. Ollessaan palvelussuhteessa toimistoon toimiston virkamiehet, kansalaisuudestaan riippumatta, vapautetaan isäntämaan sellai- sen lainsäädännön soveltamisesta, joka kos- kee pakollista kuulumista isäntämaan sosiaa- liturvajärjestelmiin ja pakollisia maksuja nii- hin. Yleissopimuksen V artiklassa tarkoitetut Yhdistyneiden kansakuntien virkamiehet kuuluvat Yhdistyneiden kansakuntien sai- rausvakuutusjärjestelmien piiriin. Toimisto pyytää muuta toimistoon määrättyä henkilös-
1. The United Nations Joint Pension Fund and the UNOPS Provident Fund shall enjoy legal capacity in the Host Country and shall enjoy the same exemptions, privileges and immunities as the United Nations itself.
2. The Host Country shall not be obliged to exempt from income tax pensions or annui- ties paid to former Officials of the Office and their Family Members.
3. The Officials of the Office, irrespective of nationality, shall be exempt from the laws of the Host Country on mandatory coverage under, and compulsory contributions to, the social security schemes of the Host Country during their service with the Office. Officials of the United Nations within the meaning of Article V of the General Convention have ac- cess to medical insurance schemes provided by the United Nations. The Office will re- quest other personnel assigned to the Office töä ottamaan asianmukaisen Suomessa so- vellettavan sairausvakuutuksen siksi ajaksi, jona se on palvelussuhteessa toimistoon, sekä todistamaan UNOPSille ottaneensa vakuu- tuksen.
4. Edellä olevia määräyksiä sovelletaan so- veltuvin osin toimiston virkamiesten per- heenjäseniin, jolleivät he ole ansiotyössä tai toimi yrittäjinä isäntämaassa tai kuulu isäntä- maan sosiaaliturvajärjestelmien piiriin.
Sosiaaliturva. Järjestö ja sen palveluksessa olevat vir- kamiehet vapautetaan kaikista pakollisista maksuista kansallisiin sosiaaliturvajärjes- telmiin edellyttäen, että järjestö antaa näille henkilöille vastaavan sosiaaliturvan.